Kyllähän se kannattaa mieluummin mereen tiputtaa kuin maalle. Olisiko kuitenkin ollut joku laskuvarjojärjestely niin olisivat saaneet kokonaisena talteen.
hyvis
Eversti
Andreilla ja Boriksella sitten pikkasen vittumaisempi komennus. "Olen polkovnik Kurvazov, ryhmä kuuluu komentooni! Toverit ryadovoy Andrei ja Yefreytor Boris, käykääpäs noutamassa tuo savuava härveli talteen tuolta suosta ja lastatkaa se zilin kyytiin. Ai mitkä suojavarusteet? Ette te sellaisia tarvitse, luja usko rodinaan saa luvan riittää senkin lurjukset!".
viimeinen mohikaani
Eversti
NERVA:t ja muut ydinraketit eivät liity suihkumoottorikeskusteluun millään tavalla: raketissa reaktiomassaa on rajallisesti, jolloin tavoitteena on mahdollisimman korkea ominaisimpulssi, mitä ydinmoottorin sulamislämpötila rajoittaa. Sen sijaan ilmaahengittäville moottoreille reaktiomassaa on tarjolla rajattomasti ja ydinpolttoaineessa riittää energiaa, jolloin huonompikin hyötysuhde riittää.
Reaktorin lämmönsiirtopinta-alan tuplaaminen lienee paljon helpompaa kuin käyttölämpötilan tuplaaminen, missä tulee seinä vastaan enemmin tai myöhemmin. Lisäksi minireaktorissa riittää kaikkea muutakin optimoitavaa kuin lämpötila. Tavalliseen suihkumoottoriin verrattuna ydinmoottorin säädettävyys voi olla haastavaa: jos reaktoria ajaa liian pitkään osateholla, niin se voi myrkyttää itse itsensä, minkä jälkeen ainoa tapa käynnistää se uudelleen on odottaa pari päivää neutronimyrkkyjen hajoamista, eli tehoprofiili kannattaa miettiä jo ennen lentoa.
Toinen jännä juttu on reaktorista karkaavan säteilyn vaikutus risteilyohjuksen muihin järjestelmiin: millainen säteilysuoja tarvitaan reaktorin ja ohjauseletroniikan väliin? Tai mitä mahdollinen ydinkärki tykkää reaktorista tulevasta neutronivuosta? Riittääkö reaktorin pysäyttäminen vai pitääkö ydinkärki pudottaa kyydistä, että se räjähtää suunnitellusti eikä tule suutaria ketjureaktion käynnistyessä ennenaikaisesti ylimääräisten neutronien ansiosta?