Päivitetty 7.10.2011 07:03, julkaistu 6.10.2011 21:40
Pekka Kymäläinen, Aamulehti
Puheenaihe: Putin johtaa kohti kriisiä
Kuva: YANA LAPIKOVA / POOL
Venäjän pääministeri, entinen ja tuleva presidentti Vladimir Putin kertoi alkuviikosta haluavansa koota uuden Neuvostoliiton: Euraasian unionin, johon otettaisiin mallia EU:lta. Haave on iso ja mahdollisesti pelottava – mutta onko se realistinen?
Maailman talouskriisi ei jätä ravistelematta Venäjää, jonka tuloista valtaosa saadaan öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden viennistä. Erityisen kauhistuneena Venäjän talousammattilaiset seuraavat öljyn hintakehitystä. Lisäksi rupla devalvoituu vauhdilla ja pääomat pakenevat jälleen Venäjältä sekä korruptio vaivaa edelleen. Miten maa voi viedä läpi näkyvästi julistetun modernisaation, jos talouden pohja putoaa pois?
Kriittinen rajapyykki ylitettiin tiistaina, kun öljyn tynnyrihinta laski alle sadan dollarin. Koko maan budjetti on vaarassa, koska sen tasapaino on laskettu 116 dollarin tynnyrihinnalle.
Kun pitkäaikainen talousministeri Aleksei Kudrin erosi – tai erotettiin – hän esitti voimakasta arvostelua maansa johdon taloussuunnitelmia vastaan. Öljyn hintaodotus oli yliarvostettu ja samalla Venäjän budjetissa päätettiin voimakkaasti satsata armeijan uudistamiseen sadoilla miljardeilla euroilla.
Venäjän armeijan uudistamiseen arvioidaan kuluvan lähivuosien aikana jopa 450 miljardia euroa.
Mutta suunnitelman toteuttaminen edellyttää energiatuloja, joita nyt näyttää jäävän saamatta. Öljyn hinta on jatkuvassa laskussa, ja sillä on vaikutuksensa viiveellä myös Venäjältä vietävän maakaasun hintaan. Venäjän valtiontalouden riippuvuus kansainvälisistä suhdanteista on muutamassa vuodessa kasvanut merkittävästi.
Venäjällä on tosin korkean öljyn hinnan ajalta varastoituna merkittäviä – myös noin 450 miljardin euron – rahastoja, mutta nykybudjetilla ne on nopeasti syöty.
Kun kansantalouden rasitteeksi lasketaan vielä vähintään 300 miljardin euron korruptio, ei näkymiä voi mitenkään sanoa positiivisiksi.
Devalvaatio
Iso talous näkyy venäläisten arkielämässä muutenkin kuin ruplan kurssin jatkuvana heikentymisenä. Kaikki kallistuu. Kansalaiset seuraavat hämmästyttävän tarkasti ruplan kurssimuutosta euroon ja dollariin.
Rupla on devalvoitunut useita kuukausia. Nyt eurolla saa jo 44 ruplaa. Venäjän valuutta on menettänyt arvostaan 11 prosenttia suhteessa dollari-euro-koriinsa heinäkuusta alkaen.
Venäjän keskuspankki on yrittänyt tukea ruplaa niin sanotuilla interventioilla, mutta kurssin aleneminen jatkuu edelleen. Tukiostot ovat olleet suurimmat sitten vuoden 2008 talouskriisin. Venäjän keskuspankin pääjohtaja Sergei Ignatjev myöntääkin, että maata vaivaa jälleen pääomapako, joka on poikkeuksellisen suurta.
Keskiviikon tietojen mukaan tämän vuoden aikana 37 miljardin euron suuruinen pääoma on lähtenyt Venäjältä muualle.
Vuosien 2008–2009 aikana maasta pakeni kaikkiaan noin 285 miljardia euroa. Kaikki tämä heijastuu jo venäläisten arkeen. Kaikki ulkomailta tuotavat tarvikkeet maksavat entistä enemmän.
Koska Venäjä tuo valtaosan kulutukseen menevistä tavaroista ja hyödykkeistä, kansalaiset joutuvat maksamaan niistä jatkuvasti enemmän. Myös peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet selvästi, vähintään kymmenen prosenttia.
Samalla esimerkiksi venäläisten matkailu ulkomaille on kallistunut huomattavasti pelkästään ruplan heikkenemisen takia.
Jatkuvasti kallistuvat hinnat eivät ole kovin hyvää vaalimainosta valtapuolue Yhtenäiselle Venäjälle ja sen johtajalle eli pääministeri Putinille.
Liki velaton valtio
Venäjä on entisen talousministeri Kudrinin aikana maksanut liki kokonaan ulkomaisen velkansa, joten maalla on varaa vähän velkaantuakin. Mutta ulkomaisten valmius ja halukkuus investoida tai rahoittaa Venäjää saattavat heikentyä, jos Vladimir Putin ja nykyinen presidentti Dmitri Medvedev jatkavat nykyistä talouslinjaansa. Julistuksista huolimatta korruptio on vain kasvanut.
Merkitsevää on, että Kudrinin tilalle taloudesta vastaavaksi ministeriksi nostettiin Anton Siluanov, joka on vastannut ministeriössä alueellisista budjeteista sekä puolustusmenoista. Juuri puolustusmenoja aiotaankin nyt nostaa merkittävästi.
Kudrin on kritisoinut julkisuudessa voimakkaasti jo päätettyjä veronalennuksia sekä puolustus- ja sosiaalisektorien menonlisäyksiä, jotka hänen mukaansa vaarantavat valtiontalouden ja sen myötä koko kansantalouden vakauden.
Asiantuntija-arvioiden mukaan budjettikuri voi jatkossa höltyä entistä enemmän, kun arvovaltaisena ammattilaisena tunnettu Kudrin ei ole puolustamassa ministeriön linjaa.
Venäjällä valtiontaloudella ei välttämättä ole yhtä suuntaa. Valtiovarainministeriö on joutunut kamppailemaan eri ministeriöiden ja presidentin hallinnon kanssa talouden linjauksista ja menojen suuruuksista.
Taloushaasteista huolimatta Venäjän johto jaksaa uskoa, että maa pystyy nousemaan viiden vuoden sisällä maailman viiden suurimman talouden joukkoon. Pääministeri Putinin mukaan se tosin vaatii jatkuvaa vuosittaista 6–7 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Tänä vuonna kasvu näyttää jäävän neljään prosenttiin ja öljyn hinnan laskiessa sen allekin.
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194700021186/artikkeli/puheenaihe+putin+johtaa+kohti+kriisia.html
