https://yle.fi/uutiset/3-10338643?origin=rss
Tutkija: Venezuelan iskun tekijöitä ei tiedetä, mutta isku palvelee mainiosti maan johtoa
Tutkijatohtori Virpi Salojärvi arvelee, että pommi-iskun avulla Venezuelan hallitseva puolue pystyy tiivistämään rivejään.
Venezuela
5.8.2018 klo 17:03
Televisiokuvasta nähdään, kuinka paraatiin osallistuneet sotilaat säntäävät pakoon räjähdysten jälkeen.Venezuelan televisio / AFP
Yrjö Kokkonen
Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
Venezuelassa tapahtui lauantai-iltana pommi-isku, joka kohdistui ilmeisesti maan presidenttiin Nicolas Maduroon.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Virpi Salojärvi suhtautuu epäilevästi uutiseen Maduroon kohdistetusta murhayrityksestä.
– Toistaiseksi ei tiedetä tarkasti, mitä siellä tapahtui, koska todisteita ei ole. On kuitenkin viitteitä siitä, ettei asia ollut aivan niin kuin annettiin ymmärtää, hän sanoo Ylen haastattelussa.
– Esimerkiksi se, että syylliset löydettiin noin nopeasti, on epäilyttävää, hän jatkaa.
Presidentti Maduro syytti heti iskun jälkeen Yhdysvaltoja, Kolumbiaa ja "äärioikeistolaisia ryhmiä", millä Venezuelan hallitus tarkoittaa maan poliittista oppositiota.
Syyllisiksi ilmoittautuneesta kapinallisryhmästä "Soldados de Franelas", eli "Sotilaat T-paidoissa" Salojärvi ei ole koskaan kuullut.
"Madurolle olisi korvaajia"
Virpi Salojärven mielestä Maduroon kohdistuvassa murhayrityksessä ei ole järkeä, koska Maduron taustalla on paljon muita vahvoja vaikuttajia. Maduron surmaaminen ei muuttaisi Venezuelassa mitään, vaan hänet korvattaisiin toisella henkilöllä.
Salojärvi pitää selvänä, että presidentti Maduron johtama Venezuelan hallitus ja chávistinen kansanliike käyttävät tapahtumaa hyväkseen. Hallituksen tukijat tiivistävät rivejään.
– Koko olemassaolonsa ajan chávismo on perustunut ajatukseen "suuresta vihollisesta" ja vastakkainasettelusta. Tällaisen murhayrityksen kautta saadaan vahvistettua ajatusta vihollisesta liikkeen sisällä.
Chávismilla Salojärvi tarkoittaa 1980-luvulla maan entisen presidentin Hugo Chávezin aloittamaa liikettä, joka toi esiin maan yhteiskunnan kahtiajakautuneisuutta ja joka nosti köyhän kansanosan vahvaksi poliittiseksi toimijaksi.
Liike on Salojärven mukaan muuttunut sen jälkeen, kun Chávez vuonna 2013 kuoli. Nykyisellä presidentillä ei enää ole vastaavaa karismaa kuin Chávezilla, liikkeen kansansuosio on hiipunut ja Venezuelan johto käyttää yhä autoritaarisempia otteita vallassa pysyäkseen.
Venezuela on taloudellisessa kaaoksessa. Hallitus voi hyödyntää iskua myös siten, että murhayritys vie ainakin hetkeksi kansan huomion pois taloustilanteesta, arvelee tutkijatohtori Virpi Salojärvi..