Uutisia Venezuelasta

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Venezuelan military deployment to Colombian border increases risk of accidental contact triggering limited military conflict

Event
On 25 September 2018, Venezuelan President Nicolás Maduro ordered the deployment of an undisclosed number of troops to the patrol the 2,219-km border with Colombia, ostensibly to conduct counter-crime operations.

The deployment comes in the context growing - albeit still a minority - regional support for military intervention in Venezuela as well as a sharp deterioration in relations with Colombia specifically.

The United States has refused to rule out military intervention in the country.

https://www.janes.com/article/83394/venezuelan-military-deployment-to-colombian-border-increases-risk-of-accidental-contact-triggering-limited-military-conflict
 

miikkaj

Eversti
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/amerikka/hinnat-nousevat-miljoona-prosenttia-kansa-pakenee-maasta-venezuela-murenee-yhdysvallat-seuraa-vieresta/?shared=1041677-c6d01a20-500

Venezuela murenee
Maailman rikkain köyhä maa levittää nyt epävakautta myös naapurimaihin.



Oppositiota tukevat mielenosoittajat ottavat yhteen mellakkapoliisin kanssa Caracasissa.© FEDERICO PARRA / AFP / LK

VENEZUELASTA on käynnissä Latinalaisen Amerikan historian pahin joukkopako. Kansantuote on romahtanut puoleen viiden vuoden takaisesta ja miljoonat kansalaiset yrittävät päästä kotimaastaan mihin tahansa muualle koska heillä on on huutava pula lääkkeistä, ruoasta, turvallisuudesta ja erityisesti uskosta tulevaisuuteen.
Kansainvälisten avustusjärjestöjen keräämät luvut ovat lohduttomia. Yhdeksän kymmenestä venezuelalaisesta elää köyhyydessä ja vailla takuita peruspalveluista. Kolmella neljästä on vaikeuksia saada päivittäin riittävästi ruokaa. Lasten aliravitsemus on pahempi kuin eteläisen pallonpuoliskon köyhimmässä valtiossa Haitissa.
Hinnat nousevat rakettimaisesti. Venezuelan rahayksikkö bolivar kärsii hyperinflaatiosta, ennusteiden mukaan hintojen nousu ylittää tänä vuonna miljoona prosenttia. Vielä kesällä yhden kahvikupin ostamiseen tarvittiin 25 kappaleen nippu suurinta 100 000 bolivarin seteliä. Sitten hallitus ilmoitti syyskuun alussa veistävänsä bolivareista viisi nollaa pois.
Täydellinen talouskatastrofi on hämmentävä suoritus maassa, jolla on maailman suurimmat todennetut öljyvarannot. Venezuela on vuosituhannen alun jälkeen ansainnut raakaöljynsä myynnillä yli 220 miljardia euroa.
Öljymiljardien pitäisi riittää pitämään huolta siitä, että 32 miljoonaa venezuelalaista pystyy elämään siedettävällä tavalla: käymään koulussa ja töissä, hoitamaan itseään, poikkeamaan joskus ravintolassakin. Mutta ei.

SEKASORRON juuret ovat omintakeisessa ”bolivariaanisessa sosialismissa”, josta värikäs kansanjohtaja eversti Hugo Chávez rakensi Venezuelalle uuden yhteiskuntamallin presidenttikaudellaan 1998–2013.
Chávismo pyrki nostamaan venezuelaisista enemmistön muodostavan köyhän kansanosan ihmisarvoiseen asemaan ja vapauttamaan Venezuelan Yhdysvaltain yliotteesta. Ihanne oli vapaustaistelija Simón Bolívar, joka irrotti Etelä-Amerikan siirtomaavallasta.
Yhteiskunnalliset uudistukset nielivät vuosina 2000–2017 valtaosan Venezuelan öljytuloista. Maa eli öljystä, 95 prosenttia valuuttatuloista tuli öljyn viennistä.
Kun raakaöljyn maailmanmarkkinahinta romahti vuonna 2014, chávismon savijalat sulivat. Hallitus on painanut lisää rahaa ja nostanut tavan takaa minimipalkkoja. Siitä ei ole ollut apua, tavarat ovat kadonneet kaupoista ja toreilta, sähkö johdoista ja juomavesi putkista.
Kansalaisten arki on vakiintunut painajaismaiseksi selviytymistaisteluksi, koska vuonna 2013 kuolleen Chavézin vallanperijä Nicolàs Maduro jatkaa presidenttinä jääräpäisesti bolivariaanisen ihanneyhteiskunnan kehittämistä.
Mitä enemmän arvostelu kasvaa, sitä enemmän presidentti Maduro keskittää valtaa hallinnolleen. Päätöksentekoa leimaa jyrkkenevä itsevaltius, laittomuudet ja arvostelun väkivaltainen tukahduttaminen.

VENEZUELALAISET ovat selvästi ilmaisseet vastustuksensa nykymenolle. Maan parlamentissa on joulukuusta 2015 lähtien istunut enemmistönä Maduroa vastustavien yli 30 puolueen liitto. Oppositiolla on 112 kansanedustajaa, chávisteilla 55.
Parlamentilta on kuitenkin viety valta. Aiemmin sen hyväksymät lakiuudistukset kaatuivat Maduron tuomarien valvomassa korkeimmassa oikeudessa. Viime vuonna Maduro varmisti yliotteensa perustamalla kilpailevan parlamentin, perustuslakia säätävän kansalliskokouksen. Sen 545:stä paikasta 503 on hallituksen ”Suuren patrioottisen liiton” hallussa, loput paikoista ovat tyhjinä.
Kansalliskokous on riisunut parlamentilta lainsäädäntövallan, perustanut ”totuuskomission” tutkimaan Maduroa vastustavien mielenosoittajien toimia ja asettanut useita oppositiojohtajia syytteeseen maanpetoksesta.
Tärkeintä kannattajakuntaansa, eli yhteiskunnan tukea tarvitsevia vähäosaisia valvoakseen hallitus loi hiljattain sähköisen henkiökortin. Vain carnet de la patrianomistajilla on pääsy palveluihin, joiden kautta saa halpoja lääkkeitä, elintarvikkeita, asuntoja, terveydenhuoltoa sekä suoria rahallisia tukia tilille.
Hallituksen arvostelijoilta nämä edut katkaistaan.
Presidentti Maduron mukaan Venezuelassa ei edes ole nälkää tai inflaatiota. Sen sijaan hallitus käy toreille lähetettyjen sotilaspartioiden avulla ”valtavalla menestyksellä taloussotaa mafiosoja, varkaita ja kapitalisteja” vastaan. Esimerkiksi tiedot hintojen hurjasta nousutahdista ovat epävirallisia tilastoja, koska virallisten inflaatiotietojen kerääminen on kielletty.
Yhtä lailla ongelmat kieltää hallituksen uusi talousohjelma. Syyskuun alussa minimipalkat korotettiin 34-kertaisiksi, bolivarista leikattiin viisi nollaa ja rahan arvo sidottiin uuteen, öljyvarojen tukemaan virtuaalivaluuttaan petroon.
Uuden bolivarin arvo kuitenkin laskee jo edeltäjänsä lailla.
Yhdysvallat odottaa, että kotimainen kansannousu kaataa presidentti Maduron hallinnon.​
IHMISET äänestävät jaloillaan. Venezuelasta pakenee joka päivä viisi tuhatta ihmistä, arvioi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Moni heistä on raskaana olevia tai pienten lasten äitejä, jotka haluavat rokotukset lapsilleen tai mahdollisuuden synnyttää turvallisesti.
Venezuelassa on lähes kaksi ja puoli miljoonaa asukasta vähemmän kuin vuonna 2014. Vastaavanlaista joukkopakoa Etelä-Amerikan historia ei tunne. Vaurain tai onnekkain viidesosa lähtijöistä on päässyt Yhdysvaltoihin ja Espanjaan, mutta suurin osa päätyy naapurimaihin.
Venezuelan syöksykierre heijastuukin jo koko mantereen pohjoisosaan – Brasiliaan, Kolumbiaan, Ecuadoriin, Peruun – sekä Väli-Amerikkaan.
Pakolaiskriisi voi yltyä yhtä hallitsemattomaksi kuin Euroopassa 2015, jolloin Syyriasta ja Irakista vyöryi pakolaisaalto, YK:n alainen Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM varoittaa.
Kriisi on silloin uhka koko Etelä-Amerikan rauhalle, Brasilian presidentti Michel Temer varoitti hiljattain.
Irakin esimerkki osoittaa, että miljoonan pakolaisen elättäminen lähialueilla maksaa 3–5 miljardia euroa vuodessa. Venezuelan naapurimaiden taloudet ja yhteiskuntarakenne eivät kestä kasvavaa taakkaa.
Venezuelan hallituksen mielestä pakolaisongelmaa ei ole. ”Vihollismaat” ovat paisutelleet lukuja ja ”esittävät normaalin maastamuuton humanitaarisena kriisinä oikeuttaakseen sotilaallisen hyökkäyksen”, varapresidentti Delcy Rodriguez selitti 4. syyskuuta.
Presidentti Maduro taas pilkkaa pakolaisia ”propagandan uhreiksi, jotka päätyvät siivoamaan vessoja Miamiin”.

Venezuelasta paenneita ihmisiä epävirallisessa leirissä Bogotassa. © MAURICIO DUENAS CASTANEDA / EFE / LK​
KOVIN paine Venezuelan naapureista on Kolumbiassa, jonne UNHCR:n mukaan on suunnannut lähes 900 000 venezuelalaista.
Kolumbian hallitus solmi syyskuussa 2016 vasemmistolaisen sissiliikkeen Farcin kanssa rauhansopimuksen, joka päätti 53 vuotta jatkuneen sisällissodan. Nyt Venezuelan sekasorto repii hataraa yhteiskuntarauhaa ja ruokkii huumetuotantoa.
Kolumbia on maailman suurin kokaiinituottaja. Tuotannon piti supistua rauhansopimuksen seurauksena, mutta viime vuonna se päin vastoin nousi ennätyssuureksi. Tuotanto kasvoi peräti 31 prosenttia ja kokapeltojen pinta-ala 17 prosenttia, YK:n huumevirasto UNODC arvioi 20. syyskuuta.
Kasvun taustalla on kolumbialaisten tiivistynyt yhteistyö venezuelalaisten huumeliigojen kanssa.
Sisällissodan aikana Farc valvoi kahta kolmasosaa Kolumbian kokaviljelmistä. Venezuela armeija ja turvallisuuspalvelu pitivät Farciin tiiviisti yhteyttä, koska Chávez oli ideologisista syistä järjestön tärkeimpiä tukijoita.
Sissit saivat Venezuelan puoleisista rajamaakunnista suojaa Kolumbian armeijan hyökkäyksiltä ja huumeiden vastaisilta operaatiolta, joita Yhdysvallat rahoitti. Neljä vuotta kestäneiden rauhanneuvottelujen aikana Farc ja muut huumetuottajat rakensivat Venezuelaan suojaisia tukikohtia.
Yli 40 prosenttia kolumbialaiskartellien kokaiinikuljetuksista Eurooppaan kulkee nyt Venezuelan kautta, UNODC arvioi.
Myös syytökset Maduron hallinnon osallisuudesta kokaiinikauppaan voimistuvat. Sisä- ja oikeusministeri Néstor Reverol sekä teollisuusministeri Tarek El Aissamiovat Yhdysvaltain pakotelistalla suuren luokan huumerikollisina.
Kansainväliset huumetutkijat epäilevät, että Venezuelan suurimman huumekartellin Cartel de los Solesin perustivat turvallisuusviranomaiset ja sitä ohjailee Maduron luoman uuden perustuslaillisen kansankokouksen puheenjohtaja.
Maduron vaimon kaksi veljenpoikaa tuomittiin joulukuussa 2017 New Yorkissa 18 vuodeksi vankeuteen. He jäivät kiinni Haitissa yrityksestä salakuljettaa 800 kiloa kolumbialaiskokaiinia Yhdysvaltoihin.
Tutkinnan aikana he rehentelivät voivansa suhteittensa ansiosta käyttää Venezuelan pääkaupungin Caracasin lentokenttää vapaasti huumekuljetuksiinsa. ”Bolivariaanisen kansalliskaartin” GNB:n korkea-arvoisten upseerien epäillään auttavan huumelasteja rajojen yli.

Tyhjiä hyllyjä supermarketissa Caracasissa syyskuussa. © MIGUEL GUTIERREZ / EFE / LK
PAINE presidentti Maduron hallinnon syrjäyttämiseksi kasvaa. Noin 84 prosenttia venezuelalaisista on valmis tukemaan äärimmäisiä keinoja, kuten ulkovaltojen väliintuloa, jos se toisi heille ruokaa ja lääkkeitä, väittää 17. syyskuuta julkaistu mielipidetutkimus.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on väläytellyt ”sotilaallista vaihtoehtoa” jo elokuusta 2017 lähtien. Se on kuitenkin vahingollisempi ratkaisu kuin odotella Maduron sekasortoisen vallan kaatumista.
Irakin esimerkki on osoittanut, että pelkän amerikkalaisten valitseman ”demokratian kannattajan” nostaminen valtaan ei muuta mitään. Eikä Venezuela ole samanlainen pikkuvaltio kuin Grenada tai Panama, joissa Yhdysvallat on vaihtanut hallinnon mieleisekseen sotilaallisilla väliintuloillaan. Venezuelassa on yhtä paljon asukkaita kuin Irakissa ja se on pinta-alaltaan kaksi kertaa suurempi. Edessä olisi pitkä miehitys, johon liittyisi romahtaneen maan vaikea ja kallis jälleenrakentaminen.
Venezuelan naapurimaat eivät halua osallistua Yhdysvaltain sotilasoperaatioihin. Niitä ärsyttää, että presidentti Trump moittii Venezuelan karmeita oloja ja ihmisoikeusrikkomuksia, mutta estää samaan aikaan näistä syistä turvapaikkaa hakevien venezuelalaisten maahanpääsyn.
Lisäksi sotilasoperaatio tukisi Maduron väitteitä, että Venezuelan ongelmat johtuvat imperialistien salaliitosta.
Käytännössä Trumpin hallinto pyrkinee Iranin tapaan siihen, että ensin kaaos Venezuelassa pahenee entisestään ja lopulta kotimainen kansannousu kaataa hallinnon. Yhdysvallat voi vauhdittaa tilanteen kurjistumista lopettamalla öljyn ostamisen Venezuelasta. Maiden hyisistä väleistä huolimatta Yhdysvallat on yhä Venezuelan tärkein öljynvientimaa.
The New York Times -lehti paljasti 8. syyskuuta, että Trumpin hallinto tapasi viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa venezuelalaisupseereja, jotka hakivat apua vallankaappaushankkeeseensa.
Yhdysvallat ei kuitenkaan lähtenyt tukemaan salaliittolaisia, koska se epäili kaappaajien kykyä ja suunnitelmia. Hanke romahti, kun Venezuelan hallitus viime kesänä pidätti tehoiskussaan noin puolet siihen liittyneistä 300–400 upseerista.
Silti ainakin kolme eri upseeriryhmää hautoo yhä kapinaa Maduroa vastaan, entinen armeijan johtoon kuulunut upseeri arvioi The New York Timesille.
Maduro näyttää samaan aikaan kärjistävän tilannetta niin, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää väkivaltainen vallankumous. Hallinto on alkanut vangita entistä enemmän sotilaita ja poliiseja.
Se on diktatuurissa vaarallinen tie.
Sotilasparaatissa puhetta pitänyt Maduro yritettiin 4. elokuuta murhata käyttämällä räjähteillä lastattuja lennokkeja. Iskusta vahingoittumattomana selvinnyt Maduro syytti Kolumbian ja Yhdysvaltain ohjailemaa ”äärioikeistolaista kapinahanketta” ja pidätytti lisää sotilas- ja kansalliskaartin johtoa.

RAUHANOMAINEN poliittinen vallanvaihdos on Venezuelassa tehty jo lähes mahdottomaksi.
Maan kolme merkittävintä oppositiojohtajaa Julio Borges, Henrique Capriles Radonski ja Leopoldo López perustivat vuonna 2000 Primero Justicia -puolueen.
Puolue on laillista parlamenttia johtavan opposition suurin ryhmä, mutta parlamentilla ei ole enää mitään valtaa. Borges on etsintäkuulutettuna maanpaossa, López pitkän vankeuden jälkeen kotiarestissa ja Capriles taas määrättiin viime vuonna 15 vuoden poliittiseen toimintakieltoon.
Heidän tilalleen nousseelle kansalaisaktivistille Maria Corina Machadollepuolestaan valmistellaan syytettä osallisuudesta yhteen upseerien vallankaappausjuonista.
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jossei nykyistä johtoa poisteta vallasta, elävänä tai kuolleena, tulee Venezuelassa tapahtumaan hyvin, hyvin ikäviä asioita. Jos koko armeija ei käänny nykyjohtoa vastaan, vaan jakaantuu kahtia, syntyy erittäin verinen sisällissota jossa tulee kuolemaan kymmeniä tuhansia ihmisiä.
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
USA lisäämässä Venezuelan pahan akseliin.

Trump administration prepares to add Venezuela to list of state sponsors of terrorism

John Hudson and
Lena H. Sun
November 19

The Trump administration is preparing to add Venezuela to the U.S. list of state sponsors of terrorism in what would be a dramatic escalation against the socialist government of Nicolás Maduro, according to U.S. officials and internal government emails.

The list is reserved for governments accused of repeatedly providing “support for acts of international terrorism” and includes only Iran, North Korea, Sudan and Syria.

Republican lawmakers led by Sen. Marco Rubio (Fla.) have pushed for the designation, citing Venezuela’s alleged ties to Lebanese Hezbollah, the Revolutionary Armed Forces of Colombia, or FARC, and other groups.

Republicans have long accused Venezuela of having ties to terrorist organizations. But experts have played down the threat and strength of those connections. They warn that a designation that does not offer concrete evidence could weaken the legitimacy of the U.S. list, which critics say already is applied inconsistently.

“I suspect this will be based on hearsay and sources of questionable integrity,” said David Smilde, a senior fellow at the Washington Office on Latin America.

U.S. officials declined to say whether a final decision had been made about the designation, but in recent days the State Department has asked for feedback on the proposed move from various agencies, including the Department of Health and Human Services, the Centers for Disease Control and Prevention, which is part of HHS, and the U.S. Agency for International Development.
A State Department spokeswoman declined to comment on the pending decision, calling inquiries about the deliberations a “hypothetical question.”

Rubio, a Cuban American who organized a letter in late September calling for the terrorism designation, has clamored for a tough U.S. posture toward Venezuela, a longtime backer of the Castro regime in Cuba.

The Trump administration has imposed sanctions on a number of people in Maduro’s inner circle, accusing the first lady, defense minister, vice president and other allies of helping the socialist leader “plunder” the nation’s wealth.
Officials have long said that further measures are under consideration, including an embargo on Venezuelan oil. Despite sharply falling oil exports in recent years, Venezuela is the fourth-largest foreign supplier to the United States, which remains the largest purchaser of Venezuelan crude.

Adam Isacson, a Latin America expert, said the terrorism designation might add momentum for any push for an oil boycott. Republicans in Texas and Louisiana, home to refineries set up for Venezuela’s high-sulfur oil, have argued against such a boycott. “A terrorist sponsor designation will make their lives more complicated,” Isacson said.

The move could limit U.S. assistance to Venezuela and prohibit financial transactions as the country reels from hyperinflation and extreme food and medicine shortages that have sent millions fleeing to neighboring countries. Many Venezuelans blame Maduro for rampant corruption across the government and mishandling of the economy.
The country’s health-care system has virtually broken down, allowing once-eradicated illnesses such as measles and diphtheria to reemerge.

Deliberations on the potential U.S. move continued last week, when HHS officials were asked to assess the impact of a terrorism designation on “HHS or CDC programming of funding being carried out by a third party in that country,” according to emails sent among HHS officials.
Officials were asked to provide a response within 24 hours, something a senior HHS lawyer said was “probably not doable” because of the issue’s complexity, according to an official who saw the emails. The person spoke on the condition of anonymity because they were not authorized to discuss the matter.

The emails did not specify the country, but a State Department desk officer identified the country as Venezuela in a telephone call last week with about 20 others from agencies that included HHS, CDC and USAID. The State Department officer, Elizabeth Williams, did not say when a decision on the terrorism designation would be made, “she just said they expect to make a decision soon,” recalled an official who participated in the call. Williams said she was able to share only limited information on the nonsecure telephone line.

Experts are divided on the wisdom of designating Venezuela a state sponsor of terrorism, with some saying it could provide helpful pressure against the increasingly authoritarian Maduro regime, and others expressing concerns that it could play into Maduro’s anti-U. S. messaging or be used as a pretext for a U.S. military intervention.
President Trump, publicly and privately, has raised the possibility of U.S. military action in Venezuela, although aides haverepeatedly dissuaded him.
U.S. officials secretly met several times with Venezuelan military officers who said they were plotting a coup against Maduro, but the Trump administration ultimately rebuffed their requests for assistance, officials said.

Smilde fears that the designation could “portray Venezuela as a threat to U.S. national security to legitimize a military option.”
“Many analysts in and around the U.S. government either think military intervention would be effective, or that a credible threat of force would get the Venezuelan government to buckle,” he said.
But such threats “contribute to the unity and coherence of the Maduro government and undermine opposition organization and unity,” he said. “Since President Trump first suggested a military option in August 2017 the Venezuelan opposition has fallen apart.”

Others expressed measured support for a harder line against Maduro, who came to power in 2013, jailed political opponents and took over virtually all legislative and judicial power in the country.

“There are several other governments you could say are involved in more forms of terrorism that have much more impact,” said William Brownfield, the former U.S. ambassador to Venezuela and a senior fellow at the Center for Strategic and International Studies. “But that is a justification for going after other governments, not a justification for saying don’t go after Venezuela.”
“The case can be made that it’s a positive step in terms of bringing greater pressure to bear on the Maduro regime,” he said.

Public health experts have warned of sharp increases in malaria and tuberculosis cases and a nearly absolute unavailability of antiretroviral treatment for people with HIV in Venezuela. Increasing levels of malnutrition compound the health crisis, making Venezuelans both more susceptible to infectious diseases and more prone to complications when sick.

A topic of the phone call between U.S. officials was Venezuela’s growing outbreak of measles, an extremely contagious respiratory infection caused by a virus, which has spread to Brazil, Argentina, Colombia, Ecuador and Peru.
Brazil, which is grappling with more than 10,000 suspected infections in its massive Amazonas state alone, is considering sealing its border with Venezuela, according to the discussion.
Programs that could be affected by the terrorism designation include U.S. support for global HIV/AIDS prevention, emergency vaccines and training of public health personnel, according to the discussion. Most U.S. support is funded through the Pan American Health Organization, a U.N. body.
Brownfield said the president could offset some of the negative humanitarian effects of the designation through waivers.
“I believe the law provides the president with authorities to exempt or waive provisions of the law to allow humanitarian assistance like food or medicine,” he said.

The possible action against Venezuela came as a surprise to people on the call, the official said. “That was the first we had heard of it,” the official said. “It didn’t make sense. And then it was like, ‘Oh, crap. What is this going to do to our ability to respond to the slow-moving health disaster that is coming out of Venezuela?’ ”

Karen DeYoung and Greg Jaffe contributed to this report


https://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=/national/health-science/trump-administration-prepares-to-add-venezuela-to-list-of-state-sponsors-of-terrorism/2018/11/19/1ba65b74-ec01-11e8-baac-2a674e91502b_story.html?&utm_term=.db897683e0ab
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Maduro: Venäjä tekee Venezuelaan kuuden miljardin dollarin sijoitukset öljyntuotantoon ja kultakaivoksiin

Syvässä talouskriisissä rämpivä Venezuela on saamassa vaikeuksiinsa apua Venäjältä, kertoo maan presidentti Nicolas Maduro. Moskovassa vieraillut Maduro ilmoitti torstaina, että Venäjä aikoo sijoittaa maan öljyntuotantoon yli viisi miljardia dollaria ja yli miljardin kultakaivoksiin.

Maduro kertoi luvatuista sijoituksista tavattuaan presidentti Vladimir Putinin.

----------------------------

Hyvä uutinen Maduron hallinnolle. Luultavasti huono uutinen itse Venezuelalle, sillä maalle olisi tässä vaiheessa varmaankin parempi että nykyinen läpimätä ja kädetön hallitus romahtaa kokonaan kuin että sitä tekohengityksellä pidettäisiin pystyssä.
 
Viimeksi muokattu:

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Maduro: Venäjä tekee Venezuelaan kuuden miljardin dollarin sijoitukset öljyntuotantoon ja kultakaivoksiin

Syvässä talouskriisissä rämpivä Venezuela on saamassa vaikeuksiinsa apua Venäjältä, kertoo maan presidentti Nicolas Maduro. Moskovassa vieraillut Maduro ilmoitti torstaina, että Venäjä aikoo sijoittaa maan öljyntuotantoon yli viisi miljardia dollaria ja yli miljardin kultakaivoksiin.

Maduro kertoi luvatuista sijoituksista tavattuaan presidentti Vladimir Putinin.

----------------------------

Hyvä uutinen Maduron hallinnolle. Luultavasti huono uutinen itse Venezuelalle, sillä maalle olisi tässä vaiheessa luultavasti parempi että nykyinen läpimätä ja kädetön hallitus romahtaa kokonaan kuin että sitä tekohengityksellä pidettäisiin pystyssä.
Putin pyyhki juuri perseensä Venezuelalaisten tulevaisuudella.
 

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Venäjä ja Venezuela ovat samanlaisia maita. Rikkaat luonnonvarat, mutta kansa elää köyhyydessä. Viisaat johtajat törsäävät kaikki varat.


Kun tietää venezuelan, niin Puten sijoitukset menevät aivan hukkaan, mitää ei käytetä teollisuuden modernisointiin vaan lahjuksiin ja välikäsille nuo rahat menevät.
Tai jos sattumalta venäjä hyötyy tuosta sijoituksesta, niin eipä venäjän kansa siitä hyödy.


Mistähän nuo puten rahat ovat peräisin, ettei vaan olisi sellaista valuuttaa jonka alkuperä on hämärä.
 

Falangi

Kenraali
Mitä Venezuelan köyhä ja nälkiintynyt kansa nyt kaikkein kiperimmin tarvitsee? No tottakai sotaharjoituksia venäläisten kanssa... :rolleyes:

Molotovin leipäkoreja vaan jakoon tupolevilla muutama lasti Caracasiin niin kritiikki kansaltakin hiljenee.

Venäjä lennätti strategisia Tu-160-pommikoneita Venezuelaan – yksi pommittaja kykenee kantamaan 16 ydinohjusta
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005928299.html
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mitä Venezuelan köyhä ja nälkiintynyt kansa nyt kaikkein kiperimmin tarvitsee? No tottakai sotaharjoituksia venäläisten kanssa... :rolleyes:

Molotovin leipäkoreja vaan jakoon tupolevilla muutama lasti Caracasiin niin kritiikki kansaltakin hiljenee.

Venäjä lennätti strategisia Tu-160-pommikoneita Venezuelaan – yksi pommittaja kykenee kantamaan 16 ydinohjusta
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005928299.html
Olinkin juuri laittamassa tätä vastaavaa uutista. Maan suunta on selvä. Sisällisota, sotilasvallankaappaus, tai kuihtuminen pikkuhiljaa itäläisten köyhäksi nukkevaltioksi. Ulkomaiden interventiota ei tule, ei tarpeeksi hyötyä naapureille.

Russia Sends 2 Nuclear-Capable Bombers to Venezuela

https://www.nytimes.com/aponline/2018/12/10/world/europe/ap-eu-russia-venezuela.html
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Russia's Defense Ministry said a pair Tu-160 bombers landed at Maiquetia airport outside Caracas on Monday following a 10,000-kilometer (6,200-mile) flight.
The ministry said the bombers were shadowed by Norwegian F-18 fighter jets during part of their flight.
Venäläiset ovat melkoisen taitavia tunnistamaan koneita näköjään. Jos tuo on kerta otettu Venäläisten tiedotteesta nimittäin.
 

Abdullah Koo

Kersantti
Kuulun FB:ssä hämmentävään Hands of Venezuela-ryhmään. Siellä Putinin saapuminen on verrattavissa Messiaan toiseen tulemiseen.
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Osui ja upposi jenkkien vittuilut :cool:

Venäjän yliäänipommittajien lento Venezuelaan nostatti sanasodan Moskovan ja Washingtonin välille

Yhdysvaltain ulkoministeri sätti Venäjää ja Venezuelaa korruptoituneiksi kansan rahojen haaskaajiksi.

VENÄJÄN ilmavoimien lentokoneiden maanantainen, kymmenentuhannen kilometrin lento Venezuelaan nostatti tiistaina kitkeriä kommentteja Washingtonissa ja tuohtuneita vastauksia Moskovassa.

Kaksi Tupolev-160-yliäänipommittajaa, Antonov-124-kuljetuskone ja Iljušin-62-matkustajakone saapuivat Simon Bolivarin kentälle Caracasin tuntumaan maanantai-iltana. Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrino kertoi kentällä, että koneiden mukana saapui sata venäläistä pilottia osallistuakseen maiden yhteiseen sotaharjoitukseen.

”VENÄJÄN ja Venezuelan kansojen pitäisi nähdä tapahtuma sellaisena kuin se on: kahden korruptoituneen hallituksen julkisten varojen törsäyksenä ja vapauksien nitistämisenä samalla kun heidän omat kansansa kärsivät”, Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kommentoi Twitter-tilillään.

Venäjän presidentin Vladimir Putininlehdistöpäällikkö Dmitri Peskov kutsui Pompeon kommenttia ”erittäin epädiplomaattiseksi ja asiattomaksi”.

”Tällainen kommentti on todella sopimaton maalta, jonka puolustusbudjetin puolikkaalla voitaisiin ruokkia koko Afrikka”, Peskov kommentoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

PUTIN ja Venezuelan presidentti Nicolas Maduro tapasivat sunnuntaina Moskovassa, juuri ennen lentokoneiden lähtöä. Maduro kiitteli Venäjän investointeja Venezuelan öljyn- ja kullantuotantoon. Samalla hän väitti Yhdysvaltain kaavailevan vallankaappausta Venezuelassa.

Venezuela on vuonna 2013 alkaneella Maduron presidenttikaudella vajonnut syvälle talouskurimukseen ja anarkiaan, ja arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä on paennut naapurimaihin. Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja Rob Manning huomautti äskettäin, että Yhdysvallat on lähettänyt sotilassairaalan Etelä-Amerikkaan Venezuelan pakolaisten avuksi.

Verratkaa tätä Venäjään, jonka vastaus keinotekoiseen katastrofiin on lähettää Venezuelaan pommikoneita humanitaarisen avun sijaan”, Manning sanoi uutiskanava NBC:n mukaan.

BRITTILEHTI The Guardian kertoi viime heinäkuussa raportista, jonka mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ehdottanut Valkoisen talon kokouksissa toistuvasti mahdollisuutta hyökätä Venezuelaan.

The Washington Post kertoi syyskuussa, että Valkoisen talon edustajat tapasivat viime talvena useaan otteeseen venezuelalaisia upseereita, jotka valmistelivat sotilasvallankaappausta. Yhdysvallat veti lehden mukaan kuitenkin lopulta tukensa suunnitellulta kaappaukselta.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005928896.html
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Onhan tuo jo jotakin, kyseessähän on öljyrikas maa....
 
Top