Uutta tieto venäläisten maakaupoista Suomessa

[Benelli]

Jos kärjistetään asiaa niin, että jos laitetaan kertasuorituksena vaikka 100 kpl x 100 000 euroa = 10 milj. euroa tonttikauppoihin, millä estetään venäläisten tiedustelu / hyökkäysvalmistelut, niin se raha on esim. 0,4 % PV:n, 4,4 % Rajan ja 1,4 % Poliisin budjetista. Sanoisin, että sillä rahalla ei ole edellä mainittujen tahojen turvallisuustyön kannalta juuri mitään merkitystä isossa kuvassa.

Paljonko ajattelit tuolla rahalla saada pinta-alaa varsinkin jos toinen puoli lähtee hintakilpailuun mukaan ja mitä näet K-omistuksessa olevien tonttien suurimpana uhkana?

 

[Fencer]

Paljonko ajattelit tuolla rahalla saada pinta-alaa varsinkin jos toinen puoli lähtee hintakilpailuun mukaan ja mitä näet K-omistuksessa olevien tonttien suurimpana uhkana?

Esittämäni summa oli heitto, jolla vain pyrin osoittamaan asioiden ja summien keskinäisiä suhteita. Kysymykseesi vastaaminen olisi helpompaa, jos käytössä olisi lehtitietoja tarkempia tietoja.

 

[neme]

Nämä ovat suhteellisen pieni murhe ja jotta estoista olisi hyötyä niin pitäisi myös kieltää kotiryssiä eli Suomen kansalaisia jotka eivät ole tehneet varsinaisia rikoksia ostamasta maita epäilyksen perusteella. Ainoa realistinen vaihtoehto on maiden ostaminen valtiolle ja näitä rahoja tarvitaan ehkä tärkeämpäänkin.
Olkaa enemmän huolissanne vaikka Alakurttiin tulevasta motorisoidusta prikaatista:

Spoiler: video

Mikä vika olisi esimerkiksi Thaimaan mallissa, jossa maata ei voi ulkomaalainen omistaa? Saman soisi pätevän kaivosteollisuuteen. Sinänsähän saman asian ajaa kyllä maan tai kiinteistön vuokrauskin. Kuinkas maan osto Venäjällä onnistuu?

 

[Taitolaji]

Sivullisen on vaikea arvioida ko. maakauppojen todellista turvallisuuspoliittista merkitystä, mutta olisi lysti tietää, mikä Venäjän toimi Suomen maaperällä saisi poliittisten päättäjiemme hälytyskellot soimaan.


Blogi 19.1.2015 klo 7:08 | päivitetty 19.1.2015 klo 7:08
Jari Tervo: Heikko Venäjä on hyvä Venäjä
Eduskunnan Venäjä-keskustelun kutsuminen ”suureksi Venäjä-keskusteluksi” olisi satiiria. Silti tuli selväksi, ketkä kannattavat hyssyttelevää Venäjä-politiikkaa ja ketkä realistista, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.

Jari Tervo Kuva: Lassi Seppälä / Yle

Ulkoasiainvaliokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini otti historiallisen näkökulman Suomen ja Venäjän suhteisiin: ”Heikko Venäjä on Suomelle yhtä epätoivottava kuin suurvaltaideologiaansa toteuttava vahva Venäjä.”

Tämä on oikeastaan perinteinen suomalainen näkökulma idänpolitiikkaan. Se on huono. Näkökulma pitäisi valita siten, että siitä näkee jotain.

Muutamaa ohikiitävää hetkeä lukuunottamatta Venäjä on ollut viimeiset kaksisataa vuotta epädemokraattinen, väkivaltainen ja laajentumishaluinen suurvalta. Kun Venäjä on vahva, se voi toteuttaa tuota Suomen kannalta haitallista politiikkaansa vapaammin. Heikkouden kaudella Venäjällä ei ole voimaa hyökätä naapureittensa kimppuun tai edes painostaa heitä.

Tämän tajuamiseen ei tarvita ulkopoliittista salatiedettä. Pelkällä terveellä järjellä päätyy täysin päinvastaiseen johtopäätökseen kuin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini. Suomen kannalta on elintärkeää, onko Venäjä heikko vai vahva. Mitä heikompi Venäjä on, sitä vapaampi Suomi on.

Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Jörn Donner muistutti Venäjä-keskustelussa, mitä hyvää Suomelle on koitunut Venäjän heikkoudesta. Tsaarin Venäjä hävisi Japanille sodan 1905. Siitä seurasi Venäjällä levottomuuksia ja perustuslaillinen monarkia.

Entäpä jos YYA-sopimusta ei olisi mitätöity? Miltä olisi tuntunut, jos Vladimir Putin olisi päässyt tulkitsemaan YYA-sopimuksen sotilaallisia artikloja?

Autonomisessa Suomessa Venäjän Japanille häviämä sota satoi suomalaisten laariin. Ensimmäinen sortokausi loppui ja Suomeen perustettiin kansanedustuslaitos, yleisine ja yhtäläisine äänioikeuksineen.

Seuraavan kerran historian aurinko paistoi suomalaisille runsasta vuosikymmentä myöhemmin. Ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen melskeitten heikentämä Leninin Venäjä joutui tunnustamaan Suomen itsenäisyyden 1917.

Toisen maailmansodan jälkeen Venäjä eli Neuvostoliittona olemassaolonsa polleimmat vuosikymmenet. Suomelle se merkitsi jatkuvaa valppautta ja väistelyä. Neuvostoliitto tahtoi kaventaa Suomen liikkumatilaa. Se halusi valita sopivat puolueet Suomen hallituksiin. Se tahtoi määrätä täällä luettavat kirjat.

Neuvostoliitto lahosi omaan mahdottomuuteensa vuonna 1991. Suomen johto käytti valtioviisaasti naapurin sekasortoa hyväkseen. Valtionjohto katsoi Suomen vapautta yli neljäkymmentä vuotta kahlinneen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen rauenneen.

YYA-sopimuksesta irtautuminen oli presidentti Mauno Koiviston ulkopolitiikan ensimmäinen tähtihetki. Toinen oli Euroopan Unionin jäsenyyden hakeminen. Päätökset liittyivät toisiinsa. Entäpä jos YYA-sopimusta ei olisi mitätöity? Miltä olisi tuntunut, jos Vladimir Putin olisi päässyt tulkitsemaan YYA-sopimuksen sotilaallisia artikloja?

Suomen etu on heikko Venäjä. Tämän tunnustaminen on realistista idänpolitiikkaa. Tämä suomalaisen ulkopolitiikan sääntö on voimassa niin kauan kuin Venäjä on se mikä se on, tyrannia.

Miten pieni Suomi voi edistää harvainvaltaisen suuren Venäjän heikkoutta? Vain kannattamalla Venäjän kieltämiä asioita: vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Jari Tervo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija

 

[Rajajääkäri]

Oothan sää itekin suomalainen. Pitäshän tuo tietää, jos niikseen on.

Aivan. siis muotoilen uudestaan. Jos suomessa ollaan niin tolloja, en tule......

 

[Benelli]

Esittämäni summa oli heitto, jolla vain pyrin osoittamaan asioiden ja summien keskinäisiä suhteita. Kysymykseesi vastaaminen olisi helpompaa, jos käytössä olisi lehtitietoja tarkempia tietoja.

Eli olet asiasta huolissassi mutta et osaa selittää miksi toimenpide on tärkeämpi kuin esimerkiksi kolmen Vera-E passiivisen tutkan (myös noin 10 milj €) hankkiminen?
Liikkuviin elementteihin jotka mahtuvat esimerkiksi rekkaan, asuntoautoon tai huvijahtiin nämä eivät vaikuta ja varastotilaa mahdollistavien kiinteistöjen täysi hallinta olisi mahdollista vain totalitäärisessä valtiossa.

Mikä vika olisi esimerkiksi Thaimaan mallissa, jossa maata ei voi ulkomaalainen omistaa? Saman soisi pätevän kaivosteollisuuteen. Sinänsähän saman asian ajaa kyllä maan tai kiinteistön vuokrauskin. Kuinkas maan osto Venäjällä onnistuu?

Haittaisi ulkomaisia investointeja. EU:n säännöt? Ei estäisi Bäckmania ja kumppaneita ostamasta maita tai perustamasta tuota toimintaa harjoittavaa firmaa.

 

[Fencer]

Eli olet asiasta huolissassi mutta et osaa selittää miksi toimenpide on tärkeämpi kuin esimerkiksi kolmen Vera-E passiivisen tutkan (myös noin 10 milj €) hankkiminen?
Liikkuviin elementteihin jotka mahtuvat esimerkiksi rekkaan, asuntoautoon tai huvijahtiin nämä eivät vaikuta ja varastotilaa mahdollistavien kiinteistöjen täysi hallinta olisi mahdollista vain totalitäärisessä valtiossa.

Ymmärsin, että penäsit huomattavasti tarkempaa perustelua. Huoli on tässä se, että turvallisuuden kannalta tärkeiden kohteiden liepeiltä olevien maa-alueiden hallinta ei ole Suomen valtiolla, mikä ei ainakaan lisää turvallisuutta.

Se, että asetat vastakkain nämä kaksi asiaa, joista toinen on kertaluontoinen mutta "ikuinen" toimenpide, toinen järjestelmäinvestointi, joilla on rajallinen elinkaari, ei mielestäni ole kovin hedelmällistä. Mielestäni mieluummin tehdään molemmat.

Vai miten kriittinen suhtautumisesi on selitettävissä? Miksi et lunastaisi ko. maa-alueita, vaikka niihin olisi rahaa?

 

[Vonka]

Sivullisen on vaikea arvioida ko. maakauppojen todellista turvallisuuspoliittista merkitystä, mutta olisi lysti tietää, mikä Venäjän toimi Suomen maaperällä saisi poliittisten päättäjiemme hälytyskellot soimaan.


Blogi 19.1.2015 klo 7:08 | päivitetty 19.1.2015 klo 7:08
Jari Tervo: Heikko Venäjä on hyvä Venäjä
Eduskunnan Venäjä-keskustelun kutsuminen ”suureksi Venäjä-keskusteluksi” olisi satiiria. Silti tuli selväksi, ketkä kannattavat hyssyttelevää Venäjä-politiikkaa ja ketkä realistista, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.

Jari Tervo Kuva: Lassi Seppälä / Yle

Ulkoasiainvaliokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini otti historiallisen näkökulman Suomen ja Venäjän suhteisiin: ”Heikko Venäjä on Suomelle yhtä epätoivottava kuin suurvaltaideologiaansa toteuttava vahva Venäjä.”

Tämä on oikeastaan perinteinen suomalainen näkökulma idänpolitiikkaan. Se on huono. Näkökulma pitäisi valita siten, että siitä näkee jotain.

Muutamaa ohikiitävää hetkeä lukuunottamatta Venäjä on ollut viimeiset kaksisataa vuotta epädemokraattinen, väkivaltainen ja laajentumishaluinen suurvalta. Kun Venäjä on vahva, se voi toteuttaa tuota Suomen kannalta haitallista politiikkaansa vapaammin. Heikkouden kaudella Venäjällä ei ole voimaa hyökätä naapureittensa kimppuun tai edes painostaa heitä.

Tämän tajuamiseen ei tarvita ulkopoliittista salatiedettä. Pelkällä terveellä järjellä päätyy täysin päinvastaiseen johtopäätökseen kuin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini. Suomen kannalta on elintärkeää, onko Venäjä heikko vai vahva. Mitä heikompi Venäjä on, sitä vapaampi Suomi on.

Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Jörn Donner muistutti Venäjä-keskustelussa, mitä hyvää Suomelle on koitunut Venäjän heikkoudesta. Tsaarin Venäjä hävisi Japanille sodan 1905. Siitä seurasi Venäjällä levottomuuksia ja perustuslaillinen monarkia.

Entäpä jos YYA-sopimusta ei olisi mitätöity? Miltä olisi tuntunut, jos Vladimir Putin olisi päässyt tulkitsemaan YYA-sopimuksen sotilaallisia artikloja?

Autonomisessa Suomessa Venäjän Japanille häviämä sota satoi suomalaisten laariin. Ensimmäinen sortokausi loppui ja Suomeen perustettiin kansanedustuslaitos, yleisine ja yhtäläisine äänioikeuksineen.

Seuraavan kerran historian aurinko paistoi suomalaisille runsasta vuosikymmentä myöhemmin. Ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen melskeitten heikentämä Leninin Venäjä joutui tunnustamaan Suomen itsenäisyyden 1917.

Toisen maailmansodan jälkeen Venäjä eli Neuvostoliittona olemassaolonsa polleimmat vuosikymmenet. Suomelle se merkitsi jatkuvaa valppautta ja väistelyä. Neuvostoliitto tahtoi kaventaa Suomen liikkumatilaa. Se halusi valita sopivat puolueet Suomen hallituksiin. Se tahtoi määrätä täällä luettavat kirjat.

Neuvostoliitto lahosi omaan mahdottomuuteensa vuonna 1991. Suomen johto käytti valtioviisaasti naapurin sekasortoa hyväkseen. Valtionjohto katsoi Suomen vapautta yli neljäkymmentä vuotta kahlinneen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen rauenneen.

YYA-sopimuksesta irtautuminen oli presidentti Mauno Koiviston ulkopolitiikan ensimmäinen tähtihetki. Toinen oli Euroopan Unionin jäsenyyden hakeminen. Päätökset liittyivät toisiinsa. Entäpä jos YYA-sopimusta ei olisi mitätöity? Miltä olisi tuntunut, jos Vladimir Putin olisi päässyt tulkitsemaan YYA-sopimuksen sotilaallisia artikloja?

Suomen etu on heikko Venäjä. Tämän tunnustaminen on realistista idänpolitiikkaa. Tämä suomalaisen ulkopolitiikan sääntö on voimassa niin kauan kuin Venäjä on se mikä se on, tyrannia.

Miten pieni Suomi voi edistää harvainvaltaisen suuren Venäjän heikkoutta? Vain kannattamalla Venäjän kieltämiä asioita: vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Jari Tervo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija

Tähän ei ole kyllä mitään lisättävää. Hieno kirjoitus. Lisäksi piikikäs. Näkökulma pitäisi valita siten, että siitä näkee jotain.

 

[Benelli]

Ymmärsin, että penäsit huomattavasti tarkempaa perustelua. Huoli on tässä se, että turvallisuuden kannalta tärkeiden kohteiden liepeiltä olevien maa-alueiden hallinta ei ole Suomen valtiolla, mikä ei ainakaan lisää turvallisuutta.

Milloin on ollut? ja tekniikan kehittyminen, vapaampi liikkuvuus, verkottuminen ovat tehneet näiden maa-alueiden omistuksesta entistä vähemmän merkittävää. Kuten on täysin merkityksetöntä voidaanko tuollaiselle tontille laittaa sensori joka saa saman datan kuin satelliitti.

Vai miten kriittinen suhtautumisesi on selitettävissä? Miksi et lunastaisi ko. maa-alueita, vaikka niihin olisi rahaa?

En näe että se olisi vaivan arvoista ja olen tietoinen paljon pahemmista turvallisuus vajeista joista en kerro ja joita tuo toimenpide ei mitenkään auttaisi.
Mitä hyötyä noiden alueiden omistuksesta olisi jos alueella liikkumista ei rajoiteta tai valvota? Se rajaisi pois ainoastaan osan kiinteistä järjestelmistä lähi alueilla eikä esimerkiksi kiveksi naamioitua laitetta tai Igloja kätkössä.

 

[YliKoo]

Verrataanpa tilannetta Ruotsin sukellusvenejahtiin. Jos veijarit olisivat joutuneet jättämään veneen pohjaan, olisi rantautuminen ja sitä kautta häipyminen ollut varmasti helpompaa jos tiedossa olisi ollut kiinteistö, jonka isäntä ei ole haulikko tanassa vastassa.

Kukaties näin kävikin.

 

[Rajajääkäri]

Tähän ei ole kyllä mitään lisättävää. Hieno kirjoitus. Lisäksi piikikäs. Näkökulma pitäisi valita siten, että siitä näkee jotain.

Tervolla on sana hallussa. Taannoin kun Suomalaisia syytettiin epäluuloisiksi venäläisiä kohtaan/ryssävihaajiksi ja ihmeteltiin syytä siihen, Tervo vastasi uutisvuodossa: siihen on kaksi syytä; talvisyy ja jatkosyy.

 

[Honcho]

Muuten hyvä Tervon kirjoitus, mutta jos kerran heikko Venäjä on hyvä Venäjä, ja Suomen pitää edistää siellä vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, niin tarkoittaako se että nuo mainitut asiat heikentävät maata? Pitkällä tähtäimellä, jolla Venäjä valtiona ei ole yleisesti ollut kovin innokas ajattelemaan, nuo VAHVISTAVAT Venäjää. Onko Venäjä muka nyt vahva? Ei vaan monella mittarilla todella heikko! Se pitäisi saada olemaan *oikealla tavalla* vahva. Kanada on monella tapaa kuin Venäjä, iso harvaanasuttu maa jossa on kesytöntä luontoa ja vähän suuria kaupunkeja. Kanadalla ei toki ole islamistiterroristeja eteläpuolellaan eikä Kiinan hiipivää uhkaa idässä, mutta se on elintasoltaan ja asemaltaan vahva juuri rauhanomaisuuden, vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien vuoksi.

Tuo talvisyy ja jatkosyy kyllä tiputti silloin kun sen uutisvuodossa kuuli

 

[Benelli]

Verrataanpa tilannetta Ruotsin sukellusvenejahtiin. Jos veijarit olisivat joutuneet jättämään veneen pohjaan, olisi rantautuminen ja sitä kautta häipyminen ollut varmasti helpompaa jos tiedossa olisi ollut kiinteistö, jonka isäntä ei ole haulikko tanassa vastassa.

Kukaties näin kävikin.

Kommunisti backman harjoittaa kapitalismia:

MALSKIN MAJA. Vuokrataan hieno hyvin varustettu kelomaja henkeäsalpaavan upeilla näkymillä Tenojoen rantatöyräällä Vetsikossa 14 km Utsjoen keskustasta Nuorgamiin päin. Majoitustilaa 10 hengelle, 3 erillistä huonetta, sähkösauna, suora käynti omaan rantaan. Lämminvesi, suihku ja pesukone. Sopii myös perheille tai pienemmille ryhmille. Hyvin varustettu keittiö (hella, uuni, jääkaappi, mikro, kylmäkellari, pakastin, kahvin- ja vedenkeitin, leivänpaahdin). Terassilla grilli. Lämmityksenä sähkö ja varaava takka. Upea näköala Tenolle ja Norjan puolelle kohti auringonlaskua. Veneet ja luvat helppo hankkia kyliltä. Varaa heti: 040 503 5474, 040 763 57 88, [email protected]




*plärää kauppasaartovihkoa .... Malskin maja ... nimi ylös ... check*

 

[AKE-ukki]

On nuo Kampelatkin aika kiva hupivene venäläiselle "hupifirmalle"! Sillä kuljettelee kivasti vaikka venäläisiä "turisteja". Mutta eikö sitä maalausta olisi kuitenkin voinut muuttaa puolustusvoimien väreistä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kampela-luokan_kuljetuslautta

Kyseisen yrityksen johtoa:
"Toimitusjohtaja Elena Romanova

Hallituksen jäsenet Kaupparekisterissä
Varajäsen:Lobanov Viacheslav
Puheenjohtaja:Melnikov Pavel
Varsinainen jäsen:Shamugiya Shota
Lähde: Kaupparekisteri Muut vastuuhenkilöt Kaupparekisterissä
Prokura:Lobanov Viacheslav
Prokura:Tran-Öhman Lan Phuong
Päävastuullinen tilintarkastaja:Niukko Kari Olavi
Tilintarkastaja: KPMG Oy Ab"

Suomalaiset on aika vähissä ko. firmassa

 

[Taitolaji]

Saisikohan pressa vastauksia?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012319074537_uu.shtml
Niinistö aikoo kysellä kiinteistökaupoista
Perjantai 23.1.2015 klo 18.12

Presidentti Sauli Niinistö kiinnostui Iltalehden uutisoimista, venäläistaustaisen Airiston Helmi Oy:n maakaupoista, jotka "motittavat" keskeisiä vesiväyliä Suomessa.


Sauli Niinistön mukaan EU:n turvatakuut velvoittavat jäsenvaltioita toimimaan, jos EU:n aluetta loukataan. Myös Viro on EU-maa. Niinistö ei ottanut kantaa siihen, millä tavoin Suomen pitäisi auttaa Viroa, jos maassa syttyisi konflikti.
LUE MYÖS
Venäläisfirman maakauppa blokkasi Suomen vesiväylät

Iltalehti kertoi maanantaina venäläistaustaisen, Suomeen rekisteröidyn Airiston Helmi Oy:n tekemistä kiinteistökaupoista, joiden myötä viisi puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä Saaristomeren vesiväylää ovat "motissa".

Politiikan toimittajat ry:n vieraana perjantaina ravintola Sunnissa Helsingissä ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi kiinnittäneensä artikkeliin huomiota.

- Kyllä tuo uutinen silmään pisti. Tulen asiasta ehkä vähän kyselemään, Niinistö sanoi.

Venäläistaustaisen yrityksen kiinteistökaupoista on ollut aiemmin huolissaan kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd).

Otti etäisyyttä kutsusoppaan

Tilaisuudessa käsiteltiin odotetusti koko viikon puhuttanutta ilmaharjoitussoppaa.

Niinistön mukaan häntä ei "kovin paljon kiinnosta", missä muodossa Suomi on Yhdysvalloilta ilmasotakutsun saanut.

- En viiden metrin kepilläkään haluaisi koskettaa kutsuasioita, Niinistö sanoi.

Niinistö tähdensi, että jupakan ydin on Virossa Yhdysvaltojen johdolla maalis-huhtikuussa suoritettavan harjoituksen sisällössä. Suomi odottaa Yhdysvalloilta lisätietoja harjoituksesta piakkoin.

Niinistöltä kysyttiin myös Venäjän näkemyksestä, jonka mukaan sen sotilaallisesta toiminnasta Itä-Ukrainassa ei ole todisteita.

Niinistön mukaan "varsinaisia sotilaita on ilmeisen vaikea havaita".

Niinistö viittasi kuitenkin tietyistä kolonnoista otettuihin satelliittikuviin, joilla on voitu nähdä yhteys separatistijoukkojen vahvistumisen kanssa.

OLLI WARIS
[email protected]

 

[TomTom]

- Kyllä tuo uutinen silmään pisti. Tulen asiasta ehkä vähän kyselemään, Niinistö sanoi.

Onneksi Ylipäällikkö otti tanakasti kantaa!

 

[V. Levola]

Saisikohan pressa vastauksia?

- Minkäs takia te olette näitä omistusksia hankkineet?
- Motittaaksemme teidän vesiväyliänne.
- Ok...

 

[Jusarius]

"Politiikan toimittajat ry:n vieraana perjantaina ravintola Sunnissa Helsingissä ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi kiinnittäneensä artikkeliin huomiota.

- Kyllä tuo uutinen silmään pisti. Tulen asiasta ehkä vähän kyselemään, Niinistö sanoi."

Onko niin, että Niinistö kalastelee poliittisia pisteitä tarttumalla kansaa huolestuttaneeseen aiheeseen, vai kenties niin että ylipäällikkö saa tietää näistä maakaupoista vasta avatessaan Iltalehden?

 

[Tetra]

Tervolla on viime aikoina ollut virkistäviä ja raikkaita kirjoituksia. Ei sellaista turhaa hyssyttelyä. Ehkä minulla on ollut kyseistä kynäilijästä väärä kuva.

 

[Honcho]

Onko niin, että Niinistö kalastelee poliittisia pisteitä tarttumalla kansaa huolestuttaneeseen aiheeseen, vai kenties niin että ylipäällikkö saa tietää näistä maakaupoista vasta avatessaan Iltalehden?

Sotilastiedustelun ja SUPOn voisi lopettaa, onhan meillä jo Iltalehti...

Ravintola Sunni, hauskan kuuloinen paikka muuten. ISIS voisi viihtyä siellä mutta Hizbollah-miestä ei paikka miellytä.