Siinä pitää sitten tehdä läheistä tuttavuutta naapurien kanssa
Eipähän tule kylmä.
Väestönsuojelu
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Eipähän tule kylmä.
Siinä se on hyvä alakerran Pertsan ja yläkerran Reiskan välissä...Siinä pitää sitten tehdä läheistä tuttavuutta naapurien kanssa
Katso liite: 60036
Tuosta tuli mieleen että hesassa asuessa tiesin ne isoimmat mutta muiden suhteen teki tosi tiukkaa. Muissa kaupungeissa ei ollut mitään hajua missä, tiesi vain että niitä on jossain.
Nurmijärveläinen Rauno Rautio aikoo louhia valtavan väestönsuojan omalle tontilleen – turvaan mahtuvat "kaikki, jotka kerkeävät sinne juosta"
Muuttunut turvallisuustilanne on saanut haja-asutusalueiden asukkaat kyselemään väestönsuojien perään. Sellaisen voi rakentaa myös itse, sanotaan ministeriöstä.
Q-Tamolla
Alikersantti
Samma här, meidän perhe vetäytyy isojen koirien kanssa omaan suojaan. Ulkorakennuksen alla on vahva, kuiva kellari, jossa paksu teräskatto. Kaksiosainen tila ja ollaan kahden oven takana jemmassa. Hiljalleen on sitä alettu kalustaa ja varustaa suojaksi. Kulkemisen kanssa on sitten oma tupa, oma lupa.
Hyvällä onnella voidaan jopa jäädä henkiin. Riippuu tietysti, että mitä tulee tonttiin ja miten liki.
kimmo.j
Respected Leader
Omassa tuvassa on se hyvä puoli, että saa (melkein) tehdä mitä parhaaksi näkee.
JR49
Respected Leader
En nyt linkitä uutista, mutta nämä reservin kieltäyjien kasvavat määrät tulisi ottaa hyötykäyttöön.
Pitäisi julkisesti muuttaa järjestelmää siten, että kaikki sivarit koulutetaan VSS-tehtäviin, ja siihen mukaan alkeet raunioista pelastamiseen jne. Kuten Ukrainan sota on osoittanut, niin toimivalla väestönsuojelulla on erittäin suuri merkitys. Nyt siitä vain puuttuu pitkälti se tekevien käsien massa.
En tiedä reservin kieltäytyjien enemmistön motivaatiota tekoonsa, mutta haiskahtaa vähän siltä, että luullaan sillä tempulla pääsevän kokonaan irti ikävästä maanpuolustusvelvollisuudesta. Lakihan määrää tarvittaessa kaikki hengittämään kykenevät työhön isänmaan eteen, ja epäilemättä heitäkin käytettäisiin mm. VSS-tehtäviin tosipaikan tullen. Tätä ei varmasti ymmärretä kaikissa piireissä.
Netistä kun hakee, niin vasemmisto oikein korostaa, kuinka heitä ei missään tapauksessa saa käyttää missään aseellisessa tehtävässä. No, ennen Ukrainan sotaa emme käsittäneet terroripommitusten, raiskausten ja siviilien tappamisen keskeistä merkitystä venäläisessä sotilaallisessa ajattelussa. Nyt on varmasti lamppu syttynyt myös tiedostavissa piireissä.
Olisi aika korostaa sitä, että kun kansakunta kamppailee olemassa olostaan, vapaamatkustajia ei sallita.
Niinpä siviilipalvelukeskukselle lisää rahaa, koulutus suunnattava VSS-puolelle, ja täydennyskoulutukselle lisää pituutta. Muistaakseni, jos muisti ei pitä, niin Iso-Britanniassa todettiin Toisessa Kahinassa, että viikon koulutus riitti oikein hyvin pommitustuhojen kanssa toimimiseen.
Olemme liittymässä Natoon, hallitus satsaa maanpuolustukseen, MPK saa kohta käyttää intin aseita ym. ihmeellistä ja vielä puoli vuotta sitten mahdotont asiaa toteutuu. Yllä ehdottamanikin on siis ihan realistista.
PS Tunnen yhden reservin kieltäytyjän. Teki ratkaisunsa jo muutama vuosi sitten. Taiteilija. Mutta kertoi ilman muuta tekevänsä kaikkensa humanitäärisellä puolella jos tilanne tulee.
Pitäisi julkisesti muuttaa järjestelmää siten, että kaikki sivarit koulutetaan VSS-tehtäviin, ja siihen mukaan alkeet raunioista pelastamiseen jne. Kuten Ukrainan sota on osoittanut, niin toimivalla väestönsuojelulla on erittäin suuri merkitys. Nyt siitä vain puuttuu pitkälti se tekevien käsien massa.
En tiedä reservin kieltäytyjien enemmistön motivaatiota tekoonsa, mutta haiskahtaa vähän siltä, että luullaan sillä tempulla pääsevän kokonaan irti ikävästä maanpuolustusvelvollisuudesta. Lakihan määrää tarvittaessa kaikki hengittämään kykenevät työhön isänmaan eteen, ja epäilemättä heitäkin käytettäisiin mm. VSS-tehtäviin tosipaikan tullen. Tätä ei varmasti ymmärretä kaikissa piireissä.
Netistä kun hakee, niin vasemmisto oikein korostaa, kuinka heitä ei missään tapauksessa saa käyttää missään aseellisessa tehtävässä. No, ennen Ukrainan sotaa emme käsittäneet terroripommitusten, raiskausten ja siviilien tappamisen keskeistä merkitystä venäläisessä sotilaallisessa ajattelussa. Nyt on varmasti lamppu syttynyt myös tiedostavissa piireissä.
Olisi aika korostaa sitä, että kun kansakunta kamppailee olemassa olostaan, vapaamatkustajia ei sallita.
Niinpä siviilipalvelukeskukselle lisää rahaa, koulutus suunnattava VSS-puolelle, ja täydennyskoulutukselle lisää pituutta. Muistaakseni, jos muisti ei pitä, niin Iso-Britanniassa todettiin Toisessa Kahinassa, että viikon koulutus riitti oikein hyvin pommitustuhojen kanssa toimimiseen.
Olemme liittymässä Natoon, hallitus satsaa maanpuolustukseen, MPK saa kohta käyttää intin aseita ym. ihmeellistä ja vielä puoli vuotta sitten mahdotont asiaa toteutuu. Yllä ehdottamanikin on siis ihan realistista.
PS Tunnen yhden reservin kieltäytyjän. Teki ratkaisunsa jo muutama vuosi sitten. Taiteilija. Mutta kertoi ilman muuta tekevänsä kaikkensa humanitäärisellä puolella jos tilanne tulee.
Yle areenasta löytyy dokumentit paristakin "luolamiehestä".
areena.yle.fi
areena.yle.fi
Johan on Venninen
Johan Venninen on liki 90-vuotias ja täysin sokea. Hän räjäyttää luolaa ja rakentaa puutarhaa korkealle kalliolle, elää yksin mökissään ja syö ruohoa. Toimittaja Matti Kaukinen. (1997)
Luolamies | Saman taivaan alla
"Räjäyttäminen vaatii inspiraatiota ja se on kuin sävellyksen tekoa", tuumii Juha ja nauraa päälle. Mies on vuosia räjäyttänyt asumustaan yhä syvemmälle Petäjäveden peruskallioon. O: Erkki Määttänen.
Tuo Venninen oli kyllä huikea tyyppi.Yle areenasta löytyy dokumentit paristakin "luolamiehestä".
Johan on Venninen
Johan Venninen on liki 90-vuotias ja täysin sokea. Hän räjäyttää luolaa ja rakentaa puutarhaa korkealle kalliolle, elää yksin mökissään ja syö ruohoa. Toimittaja Matti Kaukinen. (1997)Luolamies | Saman taivaan alla
"Räjäyttäminen vaatii inspiraatiota ja se on kuin sävellyksen tekoa", tuumii Juha ja nauraa päälle. Mies on vuosia räjäyttänyt asumustaan yhä syvemmälle Petäjäveden peruskallioon. O: Erkki Määttänen.
Pääkirjoitus: Suomen väestönsuojelu ei ole kunnossa – Parannusten aika on nyt
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia, kirjoittaa Juha Ristamäki.Sisäministeriön pelastusosastolta julkaistiin joulun alla kirjoitus suomalaisesta väestönsuojelusta.
Kirjoituksen mukaan noin 250 kansainvälistä delegaatiota on käynyt tutustumassa suomalaiseen väestönsuojaamisen infrastruktuuriin viimeisen parin vuoden aikana.
Onko kaikki siis kunnossa ja suomalainen väestönsuojelu esimerkki muulle maailmalla?
Vastaus on ei, kaikki ei ole kunnossa – eikä sitä projektipäällikkö Ira Pasi pelastusosastolta kirjoituksessaan väitäkään, vaikkakin sen yleissävy on positiivinen.
Sisäministeriön kirjoituksen mukaan väestönsuojien rakenteet antavat kyllä vahvan suojan asevaikutuksilta, mutta ”lähes jokaisessa väestönsuojassa on jotain pientä tai isompaa korjattavaa”.
Lainsäädäntö on toteutunut hyvin vain väestönsuojien rakentamisen osalta, ei niiden ylläpidon. ”Esimerkiksi väestönsuojien kunnossapito, määräaikaistarkastukset ja pelastussuunnitelmiin liittyvät velvoitteet eivät ole toteutuneet säädöksissä tarkoitetulla tavalla”, kirjoittaa Pasi.
Iltalehti on viimeisten vuosien aikana yrittänyt herätellä keskustelua väestönsuojelumme tasosta. Se on keskeinen osa maamme kokonaisturvallisuutta.
Suomen kaltainen länsimaa ei voi jättää väestöä suojattomaksi ja tilanteeseen, jossa vihollinen voi siviiliväestöä uhkaamalla pakottaa maan johdon hyökkääjän tahtoon. Siksi puolustusjärjestelmä ei ole uskottava, jos väestönsuojelu ei ole kunnossa. Huomioon pitää tietysti ottaa myös esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksien mahdollisuus.
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen on rakennettu yli 50 000 väestönsuojaa, joissa on laskennallisesti tilaa yli neljälle miljoonalle henkilölle. Tylyimpien arvioiden mukaan meillä on tällä hetkellä enää toimiva väestönsuojapaikka noin kahdelle miljoonalle hengelle.
Kallio- ja teräsbetonisuojien rakenteellisia vaatimuksia lähdettiin keventämään jo 1990-luvun lopulla. Vaatimuksia suojien rakenteiden ja niiden laitteiston paineensietokyvystä on laskettu reippaasti.
2000-luvulla sama peli on jatkunut. Esimerkiksi vuonna 2011 säädettiin useita kevennyksiä rakentamisen velvoitteisiin, muun muassa väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden laukaiseva kerrosalan kynnys nostettiin 600 neliömetristä 1200 neliömetriin. Enää ei myöskään edellytetä, että väestönsuojan sisällä olisi esimerkiksi vesipiste.
Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen mukaan vuoden 2019 alusta voimaan tullut uudistettu pelastuslaki heikensi entisestään väestönsuojelun tasoa. Väestönsuojien rakentamista koskevista huojennuksista ei enää päätetä aluehallintovirastoissa, vaan kuntien rakennusvalvonnassa. Seurauksena järeämpiä S2- ja kalliosuojatiloja on tehty hyvin vähän.
Noin 50 kunnassa ei ole väestön suojapaikkoja ollenkaan. Näissä kunnissa asuu yli 170 000 suomalaista. Kunnista 285 on sellaisia, joissa suojapaikkoja on alle puolelle kunnan väkimäärästä. Näissä kunnissa asuu noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Omakoti- ja rivitaloalueilla suojat puuttuvat.
Sanna Marinin (sd) hallituksen piti uudistaa pelastuslaki myös väestönsuojelun osalta, mutta työ jäi kesken. Uudistaminen jatkuu tällä vaalikaudella.
Väestönsuojelussa on paljon parannettavaa: väestönsuojelua pitäisi yhteensovittaa mahdollisten evakuointien kanssa, järeämpiä S-2-suojia pitäisi rakentaa lisää, alueellisia väestönsuojelun (esim. Itä-Suomi) ongelmia pitäisi parantaa, suojia pitäisi kehittää vastaamaan nykyisten aseiden ja kyberiskujen uhkaa, suojien huoltovarmuus pitäisi saada kuntoon ja niin edelleen.
Paljon on tekemistä. Väestönsuojelu on keskeinen osa maamme kokonaisturvallisuutta, tekemättä ei voi jättää.
Pääkirjoitus: Suomen väestönsuojelu ei ole kunnossa – Parannusten aika on nyt
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia, kirjoittaa Juha Ristamäki.
www.iltalehti.fi
kimmo.j
Respected Leader
Suoja rakentamisesta muutama ajatus keskustelun vuoksi. Vaikka iso kalliosuoja saattaa tuntua turvalliselta ja sitähän se onkin, ongelmana niissä on aika. Kuinka nopeasti niihin ehtii ilmahälytyksen soidessa? Joku asuu tietysti vieressä ja silloin ehtii, mutta jos ajatellaan keskellä yötä tulevaa hälytystä, kuinka nopeasti keskiverto ihminen on ulkona? Väitän, että Ukrainan kokemusten perusteella talonyhtiön suoja on parempi, koska sinne ehtii suojaan ja se tarjoaa kohtuullisen suojan uhkaa vastaan.Pääkirjoitus: Suomen väestönsuojelu ei ole kunnossa – Parannusten aika on nyt
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Sisäministeriön pelastusosastolta julkaistiin joulun alla kirjoitus suomalaisesta väestönsuojelusta.
Kirjoituksen mukaan noin 250 kansainvälistä delegaatiota on käynyt tutustumassa suomalaiseen väestönsuojaamisen infrastruktuuriin viimeisen parin vuoden aikana.
Onko kaikki siis kunnossa ja suomalainen väestönsuojelu esimerkki muulle maailmalla?
Vastaus on ei, kaikki ei ole kunnossa – eikä sitä projektipäällikkö Ira Pasi pelastusosastolta kirjoituksessaan väitäkään, vaikkakin sen yleissävy on positiivinen.
Sisäministeriön kirjoituksen mukaan väestönsuojien rakenteet antavat kyllä vahvan suojan asevaikutuksilta, mutta ”lähes jokaisessa väestönsuojassa on jotain pientä tai isompaa korjattavaa”.
Lainsäädäntö on toteutunut hyvin vain väestönsuojien rakentamisen osalta, ei niiden ylläpidon. ”Esimerkiksi väestönsuojien kunnossapito, määräaikaistarkastukset ja pelastussuunnitelmiin liittyvät velvoitteet eivät ole toteutuneet säädöksissä tarkoitetulla tavalla”, kirjoittaa Pasi.
Iltalehti on viimeisten vuosien aikana yrittänyt herätellä keskustelua väestönsuojelumme tasosta. Se on keskeinen osa maamme kokonaisturvallisuutta.
Suomen kaltainen länsimaa ei voi jättää väestöä suojattomaksi ja tilanteeseen, jossa vihollinen voi siviiliväestöä uhkaamalla pakottaa maan johdon hyökkääjän tahtoon. Siksi puolustusjärjestelmä ei ole uskottava, jos väestönsuojelu ei ole kunnossa. Huomioon pitää tietysti ottaa myös esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksien mahdollisuus.
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen on rakennettu yli 50 000 väestönsuojaa, joissa on laskennallisesti tilaa yli neljälle miljoonalle henkilölle. Tylyimpien arvioiden mukaan meillä on tällä hetkellä enää toimiva väestönsuojapaikka noin kahdelle miljoonalle hengelle.
Kallio- ja teräsbetonisuojien rakenteellisia vaatimuksia lähdettiin keventämään jo 1990-luvun lopulla. Vaatimuksia suojien rakenteiden ja niiden laitteiston paineensietokyvystä on laskettu reippaasti.
2000-luvulla sama peli on jatkunut. Esimerkiksi vuonna 2011 säädettiin useita kevennyksiä rakentamisen velvoitteisiin, muun muassa väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden laukaiseva kerrosalan kynnys nostettiin 600 neliömetristä 1200 neliömetriin. Enää ei myöskään edellytetä, että väestönsuojan sisällä olisi esimerkiksi vesipiste.
Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen mukaan vuoden 2019 alusta voimaan tullut uudistettu pelastuslaki heikensi entisestään väestönsuojelun tasoa. Väestönsuojien rakentamista koskevista huojennuksista ei enää päätetä aluehallintovirastoissa, vaan kuntien rakennusvalvonnassa. Seurauksena järeämpiä S2- ja kalliosuojatiloja on tehty hyvin vähän.
Noin 50 kunnassa ei ole väestön suojapaikkoja ollenkaan. Näissä kunnissa asuu yli 170 000 suomalaista. Kunnista 285 on sellaisia, joissa suojapaikkoja on alle puolelle kunnan väkimäärästä. Näissä kunnissa asuu noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Omakoti- ja rivitaloalueilla suojat puuttuvat.
Sanna Marinin (sd) hallituksen piti uudistaa pelastuslaki myös väestönsuojelun osalta, mutta työ jäi kesken. Uudistaminen jatkuu tällä vaalikaudella.
Väestönsuojelussa on paljon parannettavaa: väestönsuojelua pitäisi yhteensovittaa mahdollisten evakuointien kanssa, järeämpiä S-2-suojia pitäisi rakentaa lisää, alueellisia väestönsuojelun (esim. Itä-Suomi) ongelmia pitäisi parantaa, suojia pitäisi kehittää vastaamaan nykyisten aseiden ja kyberiskujen uhkaa, suojien huoltovarmuus pitäisi saada kuntoon ja niin edelleen.
Paljon on tekemistä. Väestönsuojelu on keskeinen osa maamme kokonaisturvallisuutta, tekemättä ei voi jättää.
Pääkirjoitus: Suomen väestönsuojelu ei ole kunnossa – Parannusten aika on nyt
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Leaderdog
Kaukopartio
Tästä vähäsen tietoa ketkä tähänkin hommaan on vastuksensa laittaneet:
areena.yle.fi
areena.yle.fi
Jakso 1: Äärivasemmiston mielestä väestönsuojelu oli sodanlietsontaa | Kylmän sodan pommisuojat
Talvisodassa Suomessa havahduttiin siihen, että pommitusten varalta ei ollut kunnollisia suojia. Talvisodan jälkeen suurimpiin kaupunkeihin ryhdyttiin kuumeisesti louhimaan suuria kalliosuojia. Jatkosodan jälkeen väestönsuojelu ajettiin Suomessa alas, mutta väestönsuojeluosaaminen säilyi nipin...
Jakso 2: Suomesta tuli pikku hiljaa väestönsuojelun suurmaa | Kylmän sodan pommisuojat | Yle Areena – podcastit
Väestönsuojelun poliittinen vastustus hiipui 1960-luvulla, vaikka toisaalta rauhanliike jatkoi kritisointia. Sen mielestä väestönsuojelu oli vaarallista, sillä se antoi vaikutelman, että ydinsodalta voi suojautua. Tämä voisi alentaa sodan kynnystä. Väestönsuojelu sai 60-luvun lopulla jopa...
areena.yle.fi
Työmaalla säästyttiin väestönsuojan rakentamiselta kun asukkaille + aika monelle muulle rakennetaan kiven heiton päähän parhaillaan 7000 hengen väestönsuojaluolaa.
yle.fi
Kuopion Savilahteen rakennettavan liikunta- ja tapahtumakeskuksen hinta nousee rajusti – kustannusarvio on nyt yli 45 miljoonaa euroa
Rakennuskustannukset on kallistuneet selvästi. Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskuksen kustannusarvio on noussut runsaassa vuodessa lähes 30 prosenttia.
yle.fi
Toinen mitä voisi päivittää on kuntien VSS-suojapuvut ja -nasset. Vaikka eihän ne heti huonoksi mene, mutta m/63:t ja m/61:t on jo aika vanhaa kamaa. Muukin kama on tietysti Kuopion VSS-varaston ( https://yle.fi/a/3-9282116 ) tyylistä kamaa, eli vanhaa. Mutta eihän tässä maassa riitä rahaa oikein mihinkään, saati halua laittaa sitä varautumiseen.Pääkirjoitus: Suomen väestönsuojelu ei ole kunnossa – Parannusten aika on nyt
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Sisäministeriön pelastusosastolta julkaistiin joulun alla kirjoitus suomalaisesta väestönsuojelusta.
Kirjoituksen mukaan noin 250 kansainvälistä delegaatiota on käynyt tutustumassa suomalaiseen väestönsuojaamisen infrastruktuuriin viimeisen parin vuoden aikana.
Onko kaikki siis kunnossa ja suomalainen väestönsuojelu esimerkki muulle maailmalla?
Vastaus on ei, kaikki ei ole kunnossa – eikä sitä projektipäällikkö Ira Pasi pelastusosastolta kirjoituksessaan väitäkään, vaikkakin sen yleissävy on positiivinen.
Sisäministeriön kirjoituksen mukaan väestönsuojien rakenteet antavat kyllä vahvan suojan asevaikutuksilta, mutta ”lähes jokaisessa väestönsuojassa on jotain pientä tai isompaa korjattavaa”.
Lainsäädäntö on toteutunut hyvin vain väestönsuojien rakentamisen osalta, ei niiden ylläpidon. ”Esimerkiksi väestönsuojien kunnossapito, määräaikaistarkastukset ja pelastussuunnitelmiin liittyvät velvoitteet eivät ole toteutuneet säädöksissä tarkoitetulla tavalla”, kirjoittaa Pasi.
Iltalehti on viimeisten vuosien aikana yrittänyt herätellä keskustelua väestönsuojelumme tasosta. Se on keskeinen osa maamme kokonaisturvallisuutta.
Suomen kaltainen länsimaa ei voi jättää väestöä suojattomaksi ja tilanteeseen, jossa vihollinen voi siviiliväestöä uhkaamalla pakottaa maan johdon hyökkääjän tahtoon. Siksi puolustusjärjestelmä ei ole uskottava, jos väestönsuojelu ei ole kunnossa. Huomioon pitää tietysti ottaa myös esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksien mahdollisuus.
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen on rakennettu yli 50 000 väestönsuojaa, joissa on laskennallisesti tilaa yli neljälle miljoonalle henkilölle. Tylyimpien arvioiden mukaan meillä on tällä hetkellä enää toimiva väestönsuojapaikka noin kahdelle miljoonalle hengelle.
Kallio- ja teräsbetonisuojien rakenteellisia vaatimuksia lähdettiin keventämään jo 1990-luvun lopulla. Vaatimuksia suojien rakenteiden ja niiden laitteiston paineensietokyvystä on laskettu reippaasti.
2000-luvulla sama peli on jatkunut. Esimerkiksi vuonna 2011 säädettiin useita kevennyksiä rakentamisen velvoitteisiin, muun muassa väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden laukaiseva kerrosalan kynnys nostettiin 600 neliömetristä 1200 neliömetriin. Enää ei myöskään edellytetä, että väestönsuojan sisällä olisi esimerkiksi vesipiste.
Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen mukaan vuoden 2019 alusta voimaan tullut uudistettu pelastuslaki heikensi entisestään väestönsuojelun tasoa. Väestönsuojien rakentamista koskevista huojennuksista ei enää päätetä aluehallintovirastoissa, vaan kuntien rakennusvalvonnassa. Seurauksena järeämpiä S2- ja kalliosuojatiloja on tehty hyvin vähän.
Noin 50 kunnassa ei ole väestön suojapaikkoja ollenkaan. Näissä kunnissa asuu yli 170 000 suomalaista. Kunnista 285 on sellaisia, joissa suojapaikkoja on alle puolelle kunnan väkimäärästä. Näissä kunnissa asuu noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Omakoti- ja rivitaloalueilla suojat puuttuvat.
Sanna Marinin (sd) hallituksen piti uudistaa pelastuslaki myös väestönsuojelun osalta, mutta työ jäi kesken. Uudistaminen jatkuu tällä vaalikaudella.
Väestönsuojelussa on paljon parannettavaa: väestönsuojelua pitäisi yhteensovittaa mahdollisten evakuointien kanssa, järeämpiä S-2-suojia pitäisi rakentaa lisää, alueellisia väestönsuojelun (esim. Itä-Suomi) ongelmia pitäisi parantaa, suojia pitäisi kehittää vastaamaan nykyisten aseiden ja kyberiskujen uhkaa, suojien huoltovarmuus pitäisi saada kuntoon ja niin edelleen.
Paljon on tekemistä. Väestönsuojelu on keskeinen osa maamme kokonaisturvallisuutta, tekemättä ei voi jättää.
Pääkirjoitus: Suomen väestönsuojelu ei ole kunnossa – Parannusten aika on nyt
Väestönsuojelun tasoa ovat nakertaneet useat hallitukset, muun muassa vääräksi osoittautuneiden turvallisuusarvioiden ja rakentajien taholta tulleiden kustannusvaatimusten takia, kirjoittaa Juha Ristamäki.
kimmo.j
Respected Leader
Itse en priorisoisi pukuja ja nasseja.
Väestönhälytysjärjestelmien päivittäminen ja tarkoitan app-tyyppistä järjestelmää, joka toimisi paremmin kuin nykyiset sireenit, joiden toiminnan varmistamista ei pidä sitäkään unohtaa, tarvitsevat rahaa
Lisäksi vss-viestiverkko olisi poikaa ja moni iso suojakin on remontinkin tarpeessa. Ja lopuksi, väkeäkin pitää kouluttaa, joten siihenkin tarvitaan rahaa.
Seuraavassa konfliktissa suojaututaan hyvin todennäköisesti sirpaleilta ja pommien paineelta. Toki erilaisia kemikaalipäästöjä saattaa syntyä teollisuuden saadessa osumia, mutta siviilien on turvallisinta odottaa suojassa kunnes tulee lupa poistua suojasta, koska VSS-puku ja nasse ei ole suojaa kaikelta mitä teollisuudesta ja rahtiliikenteestä löytyy, vaan on enemmänkin suojaksi laskeumalta.
Onko missään ollut laskelmaa, mitä vss-tilojen modernisointi ja kuntoon laittaminen tulisi maksamaan?
Veikkaisin lonkalta kohtuu paljon tiloja käyneenä, että ihan helvetisti. On päästetty jäätävään kuntoon iso osa.
No mitenkäs ne joiden pitää poistua suojista, kuten VSS-porukka ja pelastuspuoli? Kyllä nekin pitäisi päivittää. Puhelinverkon kattavat järjestelmäthän on jo olemassa, esim. 2017 Suomi 100v viestit kaikkiin kännyköihin, 112-sovellus ja muut radio/tv-systeemit. Sireenitkin voisi huoltaa kaikki. Kouluihin voisi lisätä yhteiskuntatietoon/terveystietoon/kotitalouteen/tms. väestönsuojelutietoutta, niin oppi tulisi jo varhain ja mahdollisimman monelle. Mutta kuten sanottua, kaikki maksaa ja mihinkään ei viitsitä sijoittaa. Paitsi neekereihin. Mut hei, ollaanhan me varautumisen mahtimaa. Lintukoto ja muuta paskaa.
Nyt kun saisi asian kansan huulille ja kansan vaatimaan tekoja poliitikoilta. Montako tonnia kansanedustajakin saa kuussa palkkaa? Paljonko hän on valmis siitä luovuttamaan VSS:n remonttiin? (jonkin kummin kaiman serkun firman kautta kirjekuoressa verovähennyksin takaisin itselle...
) Toki sitten taas kun se koohotus olisi ohi, homma unohtuisi taas, kunnes tulisi uusi sota lähialueelle. Taas pitäisi sijoittaa siihen miljardeja ja vuosikymmeniä.