Väestönsuojelu

Ei ne taida ihan kaikkialla sitä noudattaa. Asun kerrostalossa jossa ei väestönsuojaa ole eikä täällä ole yleisiä suojiakaan ainakaan tietääkseni.
Olen myös asunut talossa jossa olin asiasta vastaava, silloin oli kunnossa muuten (plus vesikanisterit yms. mitkä sain talon rahoilla ostetuiksi) mutta turhan pieni oli suoja, jos semmoseen lähtisi koko talo niin ahdasta tulisi. Oma ajatus olikin että avaan ovet ja jätän ohjeet - tunnollisena printtasin ne sinne paikan päälle valmiiksi tarvetta varten, joku oli kuitenkin poistanut mutta valmiina oli sitten toiset - jä lähden hemmetin kauas pois.
Väestösuojan rakentamisvelvoitteen voi toteuttaa monella tavalla. Helsingissä on esim. rakennettu talonyhtiölle yhteissuojia, jotka toimivat maanalaisiana parkkipaikkoina normaalisti.
Olemassa olevissa suojissa, varsinkin asunto-osakeyhtiöissä on käsittääkseni suuria puutteita.
Asenne "ei mitään sotaa/katastrofia voi tulla" ja väestösuojaan suhtaudutaan lähinnä ärsyttävänä rasitteena elää vahvana. Onnellista tässä on, että seurauksen kärsivät ne jotka ovat tuollaiset ihmiset äänestäneet talonyhtiön hallitukseen. Erot yhtiöiden välillä ovat suuria.
 
Kysymys kerrostalon (ja miksei omakotitalonkin) ilmanvaihdosta:

(Tiedän, sen saa pois päältä sieltä ja täältäkin joojoojoo (uusissa kerrostaloissa on nappi alakerrassa, vanhoissa vaatii talonmiehen käyntiä)) Siitä huolimatta, että oma ilmanvaihto on pois päältä (kun esim. avaan ilmanvaihtokoneeni oven), sieltä puhaltaa ilmaa tuloilmasta ja hurisee ilmaa pois menoilmaputkesta. Ilmeisesti painovoimainen ilmanvaihto ns. toimii silti, koska ilmanvaihdon pois päältä ottaminen ei kuitenkaan lukitse puhaltimen propelleja ilmatiiviisti paikoilleen. Eikö tämä ole merkittävä ongelma? Ilmanvaihtohan EI SIIS LOPU vaikka virrat vetää veks, koska painovoiman vuoksi poistoputken kautta lähtee ilmaa ja korvaava ilma tulee tietenkin tuloilmaputkesta (näissä uusissa kämpissä joissa on oma ilmastointi per asunto)! Tätähän ongelmaa ei liene niinkään vanhoissa kerrostalokämpissä, joissa on poistoilma, koska kun se laitetaan pois päältä ei tuloilmalle ole sijaa ja ilma ei enää vaihdu.

Eli, eikö tuo ole ongelma ja miten ihmeessä tuon saisi ratkaistua? On meinaan tuloilma-aukkokin sen mallinen ja vaikeassa paikassa, että hankala sitä on jesarillakaan tukkia mitenkään.
 
Kysymys kerrostalon (ja miksei omakotitalonkin) ilmanvaihdosta:

(Tiedän, sen saa pois päältä sieltä ja täältäkin joojoojoo (uusissa kerrostaloissa on nappi alakerrassa, vanhoissa vaatii talonmiehen käyntiä)) Siitä huolimatta, että oma ilmanvaihto on pois päältä (kun esim. avaan ilmanvaihtokoneeni oven), sieltä puhaltaa ilmaa tuloilmasta ja hurisee ilmaa pois menoilmaputkesta. Ilmeisesti painovoimainen ilmanvaihto ns. toimii silti, koska ilmanvaihdon pois päältä ottaminen ei kuitenkaan lukitse puhaltimen propelleja ilmatiiviisti paikoilleen. Eikö tämä ole merkittävä ongelma? Ilmanvaihtohan EI SIIS LOPU vaikka virrat vetää veks, koska painovoiman vuoksi poistoputken kautta lähtee ilmaa ja korvaava ilma tulee tietenkin tuloilmaputkesta (näissä uusissa kämpissä joissa on oma ilmastointi per asunto)! Tätähän ongelmaa ei liene niinkään vanhoissa kerrostalokämpissä, joissa on poistoilma, koska kun se laitetaan pois päältä ei tuloilmalle ole sijaa ja ilma ei enää vaihdu.

Eli, eikö tuo ole ongelma ja miten ihmeessä tuon saisi ratkaistua? On meinaan tuloilma-aukkokin sen mallinen ja vaikeassa paikassa, että hankala sitä on jesarillakaan tukkia mitenkään.
Tuohon taitaa olla mahdotonta vastata tyhjentävästi jos ei tunne juuri kyseisen talon ilmanvaihdon järjestelyitä.
Jonkinlaiseen improvisiointiin kannattaa varautua henkisesti ja välineellisesti (jeesusteippi ja muovikassi)
 
  • Tykkää
Reactions: mmj
Tuohon taitaa olla mahdotonta vastata tyhjentävästi jos ei tunne juuri kyseisen talon ilmanvaihdon järjestelyitä.
Jonkinlaiseen improvisiointiin kannattaa varautua henkisesti ja välineellisesti (jeesusteippi ja muovikassi)
Ihmettelen, miksi nämä on tehty tällä tapaa? Kuitenkin sääntö on, että ilmanvaihto pitää pystyä katkaisemaan kriisi- ja tulipalotilanteessa nopeastikin. Ei pitäisi olla vaikeaa tehdä/vaatia pykälissä yhtä vipua ilmanvaihtokoneeseen, josta painamalla fyysisesti kytkeytyy ko. ilmanvaihtokone irti verkosta ja samalla fyysisesti tulo- ja poistoilmaluukut tukkeutuvat. Vanhoissakin asunnoissa joissa on pelkkä poistoilma tämä onnistuisi siten, että se vain tukkisi tuon poistoilman pääputken. Mutta ei niin ei. Ei kyetä. Ei pystytä. Ei välitetä. Sitten ihmetellään.
 
Ihmettelen, miksi nämä on tehty tällä tapaa? Kuitenkin sääntö on, että ilmanvaihto pitää pystyä katkaisemaan kriisi- ja tulipalotilanteessa nopeastikin. Ei pitäisi olla vaikeaa tehdä/vaatia pykälissä yhtä vipua ilmanvaihtokoneeseen, josta painamalla fyysisesti kytkeytyy ko. ilmanvaihtokone irti verkosta ja samalla fyysisesti tulo- ja poistoilmaluukut tukkeutuvat. Vanhoissakin asunnoissa joissa on pelkkä poistoilma tämä onnistuisi siten, että se vain tukkisi tuon poistoilman pääputken. Mutta ei niin ei. Ei kyetä. Ei pystytä. Ei välitetä. Sitten ihmetellään.

Tulipaloja varten kanavissa saattaa olla palopellit, jotka laukeavat lämmön noustessa ja sulkevat ko. linjan. Ei tosin auta suoraan ilman virtaukseen kohti paloa.

Puhaltimet suljettuna ja ikkunat & ovet kiinni kiinteistön ilmanvirtausten luulisi vähenevän merkittävästi ja riittävän hillitsemään esim. tulipalon saamaa ilmaa. Ongelmaksi jää, että vain poistoilmakoneilla varustetuissa kiinteistöissä on yleensä estetty tuloilmaventtiilien täysi sulkeminen.
 
Ongelmaksi jää, että vain poistoilmakoneilla varustetuissa kiinteistöissä on yleensä estetty tuloilmaventtiilien täysi sulkeminen.
Ei se vaadi kun muovipussin tai alumiinifoliopalan siihen venttiilin eteen, niin imu vetää sen paikoilleen ja pitää siinä. Toki sitten muissa kämpissä imu lisääntyy, mutta...no...
 
Kerran vielä: ladata voi autossa. Invertterillä voi ladata vaikka läppärin. Jos on hoksannut hankkia varavirtalaitteen (kymppejä motonet/clasohlson/biltema) voi ladata puhelintaan vaikka kuukauden. Sitten varavirtalaite polttomoottorilla (genu tai auto) täyteen. Samalla tavalla voi ladata akkuja metsästysradioihin tai Baofengiin.

Isompi ongelma on lämmityksen ja kylmälaitteiden kanssa jos sähköt katkeaa. Olikos täällä varautumisketju jossakin? Saadaan nämä jutut pois Ukrainasta :censored:

Kävisikö vaikka tämä ketju?
 
Väestösuojan rakentamisvelvoitteen voi toteuttaa monella tavalla. Helsingissä on esim. rakennettu talonyhtiölle yhteissuojia, jotka toimivat maanalaisiana parkkipaikkoina normaalisti.
Olemassa olevissa suojissa, varsinkin asunto-osakeyhtiöissä on käsittääkseni suuria puutteita.
Asenne "ei mitään sotaa/katastrofia voi tulla" ja väestösuojaan suhtaudutaan lähinnä ärsyttävänä rasitteena elää vahvana. Onnellista tässä on, että seurauksen kärsivät ne jotka ovat tuollaiset ihmiset äänestäneet talonyhtiön hallitukseen. Erot yhtiöiden välillä ovat suuria.
Voisihan sen monellakin tavalla mutta täällä ei ole väestönsuojaa. Ei yhtään yleistä koko kunnassa eikä tässä talossa ole omaa. En ole asiasta päättämässä mutta jos olisin, päättäisin useasta muustakin asiasta toisin.
Nuorempana asuin talossa jossa oli ihan oikia pommisuoja. Eli sodan tullessa talo matalaksi mutta pommisuojaan väki, uloskäyntejä toinen talon sisällä ja toinen ulkona. Olivat tavallisia sinä aikana kun ottivat asioita tosissaan, oli myöskin töitä silloin kaikille (virallinen työttömyys nykystä korkeampi) toisin kun nykysin kun jokin neukkuorpo puhuu "työvoimapulasta" maassa jossa sosiaalituet ovat reippaasti alle länsimaisen tason vaikka bkt onkin verrattain korkea.
 
Ei se vaadi kun muovipussin tai alumiinifoliopalan siihen venttiilin eteen, niin imu vetää sen paikoilleen ja pitää siinä. Toki sitten muissa kämpissä imu lisääntyy, mutta...no...
Kirves ja sähköt pois niin loppuu turhat ilmat. Tarvii ehkä porakoneen myös jotta lukon avaa sähköpääkeskukseen.
 
  • Haha
Reactions: mmj
Voisihan sen monellakin tavalla mutta täällä ei ole väestönsuojaa. Ei yhtään yleistä koko kunnassa eikä tässä talossa ole omaa. En ole asiasta päättämässä mutta jos olisin, päättäisin useasta muustakin asiasta toisin.
Nuorempana asuin talossa jossa oli ihan oikia pommisuoja. Eli sodan tullessa talo matalaksi mutta pommisuojaan väki, uloskäyntejä toinen talon sisällä ja toinen ulkona. Olivat tavallisia sinä aikana kun ottivat asioita tosissaan, oli myöskin töitä silloin kaikille (virallinen työttömyys nykystä korkeampi) toisin kun nykysin kun jokin neukkuorpo puhuu "työvoimapulasta" maassa jossa sosiaalituet ovat reippaasti alle länsimaisen tason vaikka bkt onkin verrattain korkea.
Ilmeisesti kunnassa on päätetty, ettei sinne kohdistu ilmahyökkäyksen uhkaa. Eikä sielä taisa kovin isoja taloja olla.
 
7906.jpg


7161.jpg


Lynch is the CEO of Rising S Company in Texas. When I first visited his warehouse in 2018, I watched his crew assemble, deliver, and bury a handful of bunkers in people’s backyards every month. The bunkers are thick plate steel boxes that are welded together like a giant Lego set – the size of the bunker limited only by a client’s resources.

Sales, he says, have spiked 1,000% since that time as anxieties around the pandemic, civil unrest, climate change and war have driven more buyers to his company.

“In the past month, I would have normally fielded less than 100 inquiries – I’ve fielded over 3,000,” Lynch tells me over the phone. He sold five bunkers on a single day in February, at prices ranging from $70,000 to $240,000.

As we move into the second month of a war that has already killed more than 10,000 people, there is no doubt bunkered space has renewed appeal. Ukrainian citizens have been huddling together, sleeping, cooking food, and even giving birth deep underground, surviving in solidarity, and then emerging to fight or flee.

Ukraine has at least 5,000 publicly accessible bomb shelters, many of which have been upgraded since Russia annexed Crimea in 2014. In stark contrast, the US has few public shelters. This disparity can be traced back to the cold war, when the Soviet Union invested heavily in public defence infrastructure and the United States placed the burden of nuclear protection on private citizens.

Lynch says some customers are panic-purchasing. “There are definitely a few ‘I told you we needed one of these’ conversations going on in households around the world right now,” he says. “But we have also previously shipped shelters into Ukraine and I’m certain they are currently being used.”

Pitkä artikkeli.
 
Ilmeisesti kunnassa on päätetty, ettei sinne kohdistu ilmahyökkäyksen uhkaa. Eikä sielä taisa kovin isoja taloja olla.
Uutisten mukaan kokonaisia maakuntia löytyy ilman yleisiä suojia. Katselin kyllä jotain missä kertoivat Helsingissä olevan yli tarpeen.
 
Pitkä artikkeli.
Ihmetyttää noissa jenkkien suojissa se, että veden saantia ei ole varmistettu esim. porakaivolla, kai sielläkin pohjavettä olisi saatavilla? Toisekseen mietin, mikä funktio tuollaisella oikeasti, siis mitä vastaan sillä pyritään suojautumaan? Jos säteilyltä niin sitten joo, maan alle kaivettuna toimii kyllä. Mutta ei se pandemiaa vastaan auta, ei mellakkaa vastaan, ei tykistökeskitystä vastaankaan ja hiton huonosti esim. jos sähköt katoavat vaikka EMP:n tai muun vuoksi! Voisin myös kuvitella, että tuosta menisi helposti läpi kaivamalla vähän hiekkamaata tms. pois luukun lähistöltä ja sitten tekemällä leikkureilla, taltalla tai vaikka hitsipillillä reiän tuohon metalliin ja pääsisi sisään melkoisen helposti. Ovi voi olla vahvistettu, mutta ei tuo koko härveli ole. Jos itse tuollaisen hankkisin niin vetäisin kyllä teräsbetonilaatan tuon yläpuolelle estämään kaikenlaiset kaivuu-urakat tunkeutujilta.

No, ei tunnu näissä amerikkalaisten pommisuojajutuissa kauheasti järkeä olevan. Muistan, kun markkinoitiin jotain vanhoja ammusvarastoja kovaan hintaan tuomiopäivän bunkkereina. Siis hitto, ne oli teräsbetonirakenteisia pienehköjä tiloja. Miten siellä olisi tarkoitus elää ja sieltä pois päästä? Miltä tuomiopäivältä ne suojaavat ja mitä sen jälkeen sitten? Koronapandemiasta jne. puhumattakaan. Joku jumalaton diesel-tankki sinne ja generaattori 24/7 poksuttamaan virtaa kunnes hajoaa tai polttoaine loppuu ja mitä sitten? Kyllä mieluummin lähtisin siitä, että olisi joku mökki jossain erämaassa, jossa olisi jemmattuna ruokia ja muuta, sekä jonkinlainen säteilysuoja (kellari), miltei kaikissa tilanteissa parempi kuin joku muu bunkkeri minne pitää ajamalla mennä kuitenkin. No, ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.
 
Ihmisiä, niitä ne pelkää.
Sitten luulisi, että kannattaisi laittaa kulku bunkkeriin oman talon kellarista, eikä pihalta ja bunkkerin oveksi semmoinen pari tuumaa paksu järeä teräsovi, mieluitenkin parikin peräkkäin ja ampumaluukut niihin kanssa, eikä tommosta hepposta "peltiovea" jota noissa monesti on. Niin ja estää se sinne kaivautuminen. Taitaa olla, että noilla haetaan lähinnä mielen suojaa, kuin todellista.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Sitten luulisi, että kannattaisi laittaa kulku bunkkeriin oman talon kellarista, eikä pihalta ja bunkkerin oveksi semmoinen pari tuumaa paksu järeä teräsovi, mieluitenkin parikin peräkkäin ja ampumaluukut niihin kanssa, eikä tommosta hepposta "peltiovea" jota noissa monesti on. Niin ja estää se sinne kaivautuminen. Taitaa olla, että noilla haetaan lähinnä mielen suojaa, kuin todellista.
Teräs ja teräsbetoni eivät nekään suojaa jos on motivoitunut tunkeutuja.
Piilottaminen lienee paras ja todellisuudessa toimivin ratkaisu jos etsitään suojaa ihmisiä vastaan.

Mutta voi tietysti kysyä onko tuollainen neljän tai viiden hengen perhe edes elivoimainen yhteisö apokalypsin jälkeen.
Jostainhan niiden lasten on löydettävä kumppaninsa tulevaisuudessa.
 
Ihmetyttää noissa jenkkien suojissa se, että veden saantia ei ole varmistettu esim. porakaivolla, kai sielläkin pohjavettä olisi saatavilla? Toisekseen mietin, mikä funktio tuollaisella oikeasti, siis mitä vastaan sillä pyritään suojautumaan? Jos säteilyltä niin sitten joo, maan alle kaivettuna toimii kyllä. Mutta ei se pandemiaa vastaan auta, ei mellakkaa vastaan, ei tykistökeskitystä vastaankaan ja hiton huonosti esim. jos sähköt katoavat vaikka EMP:n tai muun vuoksi! Voisin myös kuvitella, että tuosta menisi helposti läpi kaivamalla vähän hiekkamaata tms. pois luukun lähistöltä ja sitten tekemällä leikkureilla, taltalla tai vaikka hitsipillillä reiän tuohon metalliin ja pääsisi sisään melkoisen helposti. Ovi voi olla vahvistettu, mutta ei tuo koko härveli ole. Jos itse tuollaisen hankkisin niin vetäisin kyllä teräsbetonilaatan tuon yläpuolelle estämään kaikenlaiset kaivuu-urakat tunkeutujilta.

No, ei tunnu näissä amerikkalaisten pommisuojajutuissa kauheasti järkeä olevan. Muistan, kun markkinoitiin jotain vanhoja ammusvarastoja kovaan hintaan tuomiopäivän bunkkereina. Siis hitto, ne oli teräsbetonirakenteisia pienehköjä tiloja. Miten siellä olisi tarkoitus elää ja sieltä pois päästä? Miltä tuomiopäivältä ne suojaavat ja mitä sen jälkeen sitten? Koronapandemiasta jne. puhumattakaan. Joku jumalaton diesel-tankki sinne ja generaattori 24/7 poksuttamaan virtaa kunnes hajoaa tai polttoaine loppuu ja mitä sitten? Kyllä mieluummin lähtisin siitä, että olisi joku mökki jossain erämaassa, jossa olisi jemmattuna ruokia ja muuta, sekä jonkinlainen säteilysuoja (kellari), miltei kaikissa tilanteissa parempi kuin joku muu bunkkeri minne pitää ajamalla mennä kuitenkin. No, ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.
Tuosta tuli sen verran mieleen, että jos mietitään keskiverto mellaikoiden kestoa ja mellakoitsioiden intoa kovaan työhön, tuossa suojamallissa on tiettyä itua.
Lisäksi jenkki omakotitalo saattaa olla hyvinkin kevyt rakenteinen, joten maan alle tehty suoja antaa suojaa hurrikaanilta joka on tietyissä osissa maata tavallinen joka vuotinen vaiva.

Siinä erämaa mökissä on sellainen heikkous, että sinne pitää päästä, ellei sitten halua asua siellä. Asuinpaikasta riippuen, se saattaa tarkoittaa satojen kilometrien ajomatkaa.
Kotipihan alle haudatussa suojassa etu on sen läheisyys ja nopea käyttöönotto ja ylläpidon helppous.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) esittää, että väestönsuojien kunnosta vastaavien kiinteistönomistajien tulisi nimetä erillinen henkilö, joka huolehtii tilojen huollosta ja tarkastuksista.
SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta toteaa, että nykyinen lainsäädäntö ei suojanhoitajan nimeämistä edellytä.
– Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien tulisi nimetä henkilö, joka huolehtii näistä huolloista. Suoja tulisi huoltaa vuosittain.
Poudan mukaan väestönsuojan hoitajat ohjaisivat ja johtaisivat toimia myös käyttöönotto- ja suojautumistilanteessa, ellei kiinteistössä ole toisin sovittu.
Uudenmaan Pelastusliiton turvallisuusasiantuntija Miia Savilampi toteaa, että Suomen tilannetta on tältä osin luonnehdittu jopa villiksi länneksi.
 
Back
Top