No siinä mielessä yllätyin, että sota-aikaan tuota kehitettiin kokemusten kautta ja vielä 1980-luvulla siviilipuoli valmisteli hommaa. Tuo taantuminen tuli yllätyksenä.Miksi ullatuit? Ja mitähän tarkoittanee -herääminen- noissa yhteyksissä? Tuskin mitään oleellista. Ota joskus osaa -väistöharjoitukseen-, niin silmämunat aukeavat kuin varpuspöllöllä. Huhuu.
Katso liite: 37110
Nopeasti kehittyvässä tilanteessa voit huoletta ottaa esiin historian vuodelta -39 ja mitä silloin koitui osan siviiliväestöä kohtaloksi. Turha luulotella liikoja. Nykyaikana vaan tahtoo olla niin, että siviiliväestöä ei turhan päiten kuljetella mihinkään Interposolkaan vaan heistä tulee ehtaa sota-ainetta mm. ihmiskilpien muodossa.
Väestönsuojelu
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Niin, en minä tiedä onnistutaanko. Jos hyökkääjä yllättää, niin ei ehditä. Ja kärjen takana tulee samalla höngällä -alueen haltuunottamiseen ja tilanteen vakauttamiseen- tarkoitetut joukot. Jos nyt kuvitteellisesti Lpr jäisi ns. jalkoihin, niin kas, siinäpä olisi hyökkääjälle oiva mesta järjestää huoltokeskukset ja -johtaminen ym.
En tiedä montako suomalaiskenraalia kymmenestä antaa käskyn ampua kaikilla putkilla suomalaisten siviilien asuttamaa kaupuntia
johon on sijoitettu hyökkääjän tärkeitä elimiä ja keskuksia.Mutta eipä tehdä topikista liian vaikeaa ja ryhdytään pohtimaan, miten helsinkiläiset saadaan suojattua terroripommituksilta ja ohjushyökkäyksiltä. Muusta viis.
kaislajääkäri
Eversti
Suojaväistöt/evakuoinnit ovat siviiliviranomaisten heiniä. Toki uskoisin PV:n heränneen siviiliväestön huomioimiseen samalla kun reagointikykyä on kohotettu viimeaikaisten maailmantapahtumien, yllätys- ja kaappaushyökkäysten johdosta. Ainakin pääkaupunkiseudulla harjoitellaan paljon asutuilla alueilla ja eiköhän niissä väkistenkin jouduta ottamaan huomioon siviiliväestö. Jo lähtökohtakin voi olla "hyvin käyttäytyvät" tunnuksettomat nuoret miehet, joiden liikaa toimintaintoa on syytä hillitä...
JR49
Respected Leader
Joo lähinnä kysymys oli retorinen, ei niinkään sinulle henk.kohtNiin, en minä tiedä onnistutaanko. Jos hyökkääjä yllättää, niin ei ehditä. Ja kärjen takana tulee samalla höngällä -alueen haltuunottamiseen ja tilanteen vakauttamiseen- tarkoitetut joukot. Jos nyt kuvitteellisesti Lpr jäisi ns. jalkoihin, niin kas, siinäpä olisi hyökkääjälle oiva mesta järjestää huoltokeskukset ja -johtaminen ym.
En tiedä montako suomalaiskenraalia kymmenestä antaa käskyn ampua kaikilla putkilla suomalaisten siviilien asuttamaa kaupuntia
Mutta eipä tehdä topikista liian vaikeaa ja ryhdytään pohtimaan, miten helsinkiläiset saadaan suojattua terroripommituksilta ja ohjushyökkäyksiltä. Muusta viis.
.Rehellisesti sinulle sanon, etten koskaan ole tullut ajatelleeksi skenaariota, jossa olisi omat siviilit paikalla, mutta kaupunki tiukasti vihollisen miehittämä
. Valinta on ruton ja koleran väliltä. Täytyy toivoa, että kun herra on antanut viran, niin on antanut myös sen hoidossa tarvitseman järjen, kuka tuollaiseen tilanteeseen joutuisi.Tuli mieleen ihan yleisesti kaikille, että kun tuolla on ketju, jossa pohditaan miten toimia jos sotilas joutuu sotavangiksi, niin olisiko paikallaan pohtia tilannetta, jossa siviilijoukko joutuu vihollisen vangiksi?
Miten käyttäytyä? Missä vaiheessa, jos sen voi valita? Muistan ihan validin neuvon sotilaspuolelta, että kärkijoukkojen kannattaa antaa mennä ohi, voivat olla kuumana kärsimistään menetyksistä.
Näkisin myös, että kannattaa olla mahdollisimman isolla porukalla liikkeellä vangiksi joutumisen hetkellä. Yksittäisille tai muutaman ihmisen porukalle voi olla helpompaa olla ikävä.
Mikäli mahdollista, niin upseerin huomio kannattanee kiinnittää.
Solidsnake
Respected Leader
Kriisitiedottaminen menee varmaan silleen, että ihmisiä pyydetään olemaan sisätiloissa ja kolmen päivän kuluessa tiedotetaan lisää, tällä hetkellä muutamassa kaupungissa riehuu nuorisoporukoita, mutta sivullisille ei aiheudu vaaraa. Tänä aikana silmäätekevät ja muut kynnelle kykenevät luikki maasta, lähde livohkaan sitten jos pääset, kun ovella on jo joku 
Myrskyhiiri
Respected Leader
Sveitsin maassa on väestönsuojissa tilaa kaikille ja ylikin jäi parhaimmillaan. Ovet niissä vaan ei mee aina kiinni asti mutta sitä tikulla silmään joka harjoituksia muistelee.
https://www.swissinfo.ch/eng/in-cas...n-underground-world-of-swiss-bunkers/42395820
IN CASE OF EMERGENCY
The forgotten underground world of Swiss bunkers
By Jo Fahy
THIS CONTENT WAS PUBLISHED ON SEPTEMBER 1, 2016 11:00 AMSEP 1, 2016 - 11:00
The bunker has seven levels underground, staff would have entered through this tunnel
(Jo Fahy/swissinfo.ch)
The Swiss city of Lucerne was once home to the biggest civilian bunker in the world. Built to shelter 20,000 people in the case of a nuclear attack and as part of Swiss policy to provide bunkers for all, it’s still primed for possible catastrophe.
Tucked in among blocks of flats, an unassuming door set in a wall of concrete peeks out from beneath a grassy mound next to a children’s playground. Behind this door stands 40 years of history, and a buried seven-storey building.
Zora Schelbert, my guide inside the bunker, pushes open the heavy door, and it slams behind us. It’s cold, and a long grey tunnel opens up in front, slowly sloping downwards.
It was the largest civilian shelter in the world at the time – opened in 1976 it was designed to keep 20,000 people safe in case of an atomic bomb.
Switzerland has had a unique ‘shelters for all’ policy since 1963, at the height of the Cold War. Every person in the country must have a spot in a bunker in case of some kind of catastrophe. Bunkers either have to be built underneath homes and blocks of flats, or the building owner has to pay the local authorities for a spot in a public shelter, like Sonnenberg.
https://www.swissinfo.ch/eng/in-cas...n-underground-world-of-swiss-bunkers/42395820
IN CASE OF EMERGENCY
The forgotten underground world of Swiss bunkers
By Jo Fahy
THIS CONTENT WAS PUBLISHED ON SEPTEMBER 1, 2016 11:00 AMSEP 1, 2016 - 11:00
The bunker has seven levels underground, staff would have entered through this tunnel
(Jo Fahy/swissinfo.ch)
The Swiss city of Lucerne was once home to the biggest civilian bunker in the world. Built to shelter 20,000 people in the case of a nuclear attack and as part of Swiss policy to provide bunkers for all, it’s still primed for possible catastrophe.
Tucked in among blocks of flats, an unassuming door set in a wall of concrete peeks out from beneath a grassy mound next to a children’s playground. Behind this door stands 40 years of history, and a buried seven-storey building.
Zora Schelbert, my guide inside the bunker, pushes open the heavy door, and it slams behind us. It’s cold, and a long grey tunnel opens up in front, slowly sloping downwards.
It was the largest civilian shelter in the world at the time – opened in 1976 it was designed to keep 20,000 people safe in case of an atomic bomb.
Switzerland has had a unique ‘shelters for all’ policy since 1963, at the height of the Cold War. Every person in the country must have a spot in a bunker in case of some kind of catastrophe. Bunkers either have to be built underneath homes and blocks of flats, or the building owner has to pay the local authorities for a spot in a public shelter, like Sonnenberg.
Asialla on merkitystä erityisesti logistisessa mielessä. Sotaväen toiminnot ja siviiliväestön väistöt kilpailevat saman logistisen infrastruktuurin käytöstä ja siksi suunnitelmien koordinointi on paikallaan.
Hyvä keskustelu tältä aamulta..
Kuinka Suomi on varautunut pandemioiden varalta?
Uutiset koronaviruksesta ovat herättäneet monet pohtimaan, kuinka hyvin Suomi on varautunut epidemioiden ja pandemioiden varalta. Mitä enemmän tiedämme maailmasta ja elämästä, sitä enemmän ymmärrämme, kuinka hauras järjestelmämme on ja mikä kaikki meitä uhkaa. Tautiepidemioiden lisäksi pankkikriisit, sähkökatkokset, kansainväliset konfliktit tai auringosta tuleva magneettituuli voivat pistää kaiken sekaisin. Miten maamme viranomaiset ovat varautuneet äkillisiin tautiuhkiin? Millainen on Suomen kriisivalmius? Roman Schatzin vieraina ovat Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen. Julkaistu tänään klo 12.15
Kuuntele Roman Schatzin Maamme-kirja Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-50409731
Kuinka Suomi on varautunut pandemioiden varalta?
Uutiset koronaviruksesta ovat herättäneet monet pohtimaan, kuinka hyvin Suomi on varautunut epidemioiden ja pandemioiden varalta. Mitä enemmän tiedämme maailmasta ja elämästä, sitä enemmän ymmärrämme, kuinka hauras järjestelmämme on ja mikä kaikki meitä uhkaa. Tautiepidemioiden lisäksi pankkikriisit, sähkökatkokset, kansainväliset konfliktit tai auringosta tuleva magneettituuli voivat pistää kaiken sekaisin. Miten maamme viranomaiset ovat varautuneet äkillisiin tautiuhkiin? Millainen on Suomen kriisivalmius? Roman Schatzin vieraina ovat Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen. Julkaistu tänään klo 12.15
Kuuntele Roman Schatzin Maamme-kirja Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-50409731
Myrskyhiiri
Respected Leader
THL:n ihminen käsittääkseni totesi että Korona-virus on kutakuinkin tavallinen influenssa, joka on puhallettu pelottelutarkoituksessa isoksi. Tällä hetkellä diagnosoiduista sairastuneista kuolee 2%, mutta suuri enemmistö voi kärsiä tartuntansa lievänä eikä ole tilastoissa mukana.
Viimeksi muokattu:
tsalesto
Kersantti
Joo, viimeisin luku, jonka näin oli Koronalle 2,4 % kuolleisuus. Tätä kun vertaa vaikkapa SARS (n. 10%), MERS (n. 20%) tai Ebola (n. 40%), ei vielä kannata hirveästi panikoitua.
JR49
Respected Leader
Näyttäisi olevan vahvasti sellainen suunta, että Suomessa terävöitetään lainsäädäntöpohjaa kuntoon VSS-puolen kuntoon saattamiseksi.
Tuossa on tunnistettu mm., että koulutettua väkeä tarvitaan, ja että asiaa helpottaa rekisteri ao. henkilöistä.
Jos @kimmo.j ja @baikal perkaatten kanssa läpi, niin mitä nostaisitte esille?
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/siunsote/kokous/2021179-5-38396.PDF
sekä kohta 8
https://intermin.fi/hankkeet/pelastustoimen-ja-siviilivalmiuden-suorituskyky/tyopaketit
Viimeksi mainittu hanke päättyy näemmä tämän vuoden loppuun.
Vai pitäisikö käyttää termiä siviilisuojelu, sellaisenkin olen toisessa yhteydessä nähnyt.
Erinomainen pöytäkirja joka tapauksessa. Ja koronan ansiosta, jotenkin luulen, että varautuminen voisi olla korkeassa kurssissa myös rahahanojen avautumisen suhteen.
Tuossa on tunnistettu mm., että koulutettua väkeä tarvitaan, ja että asiaa helpottaa rekisteri ao. henkilöistä.
Jos @kimmo.j ja @baikal perkaatten kanssa läpi, niin mitä nostaisitte esille?
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/siunsote/kokous/2021179-5-38396.PDF
sekä kohta 8
https://intermin.fi/hankkeet/pelastustoimen-ja-siviilivalmiuden-suorituskyky/tyopaketit
Viimeksi mainittu hanke päättyy näemmä tämän vuoden loppuun.
Vai pitäisikö käyttää termiä siviilisuojelu, sellaisenkin olen toisessa yhteydessä nähnyt.
Erinomainen pöytäkirja joka tapauksessa. Ja koronan ansiosta, jotenkin luulen, että varautuminen voisi olla korkeassa kurssissa myös rahahanojen avautumisen suhteen.
kimmo.j
Respected Leader
Itseasiassa Koronalla ei mielestäni ole tässä niin isoa roolia. Herääminen VSS:n (tai millä nimellä sitä ikinä haluaa kutsua) päivittämiseen ja tarpeellisuuden tunnustamiseen on tapahtunut jo aikaisemmin. Ja siitä saadaan kiittää naapuriamme rauhan tahtoista Venäjää ja 2015 pakolaiskriisiä.
Tuolloin nimittäin tajuttiin, ettei yhteiskunnalla ole käsiä jotka tekisivät oikeasti mitään, jos tietokoneella kasaan raavittu PowerPoint ei riitä. Ja ymmärettiin, tai paremminkin myönnettiin, että voi tapahtua jotain jossa tarvitaan käsiä. Tästä valaistumisesta päästiin eteenpäin ja toivottavasti saadaan tässä asiassa pahimpia ongelmia ja puutteita korjattua.
Kokonaisuutena pidän hanketta varsin onnistuneena.
Toki tästä on vielä pitkä matka laiksi.
JR49
Respected Leader
Toki, Venäjä ja pakolaiskriisi ovat suurimmat vaikuttimet, sitä minäkin tarkoitin.
Koronan mainitsin siksi, että koska kaikki hyvät uudistukset ovat rahasta kiinni, niin sen aikana havaittiin, etteivät toivotaantoivotaan-suunnitelmat päde ilman koulutettuja käsiä.
Viittaan nyt Huoltovarmuuskeskuksen mahtipontiseen toimintaan koronan alussa.
Tuossa esityksessä pidän hyvänä tiettyä pakon makua. Ettei siis anneta suosituksia, vaan velvoitetaan oikeasti viemään asioita maaliin. Rekisterin perustaminen ja tiedonsaannin varmistaminen taas viittaa siihen, että VSS-koulutus eri organisaatioineen voisi kokea renesanssin.
Lukekaa nyt ihmeessä porukat tuo muistio! Tiukkaa asiaa, ja minä aion ainakin suuntautua VSS-puolelle mikäli mahdollista. Iän myötä kun on tullut tiettyä realismia siihen, mitä käyttökelpoista PV minussa vielä näkisi
Juuri tämän. Eli koulutettua ja tehtäviinsä harjaantunutta väkeä tarvitaan, jyvitettyä ajoneuvokantaa ja huolto-orkesteria. Siunsote ja muutamat muut elimet on miehitetty asiallisella ja tehtäviinsä orientoituneilla ihmisillä, se on fakta. Rapsassa näkee asioita, jotka on tuotettu ns. pitkässä juoksussa ja kädenjäljessä esiintyy yksityiskohtia, joista on kiittäminen evp-kontiorantalaisia.
Julkiseen rapsaan ei varmaankaan ole ihan kaikkia kipukohtia lueteltu ja niitäkin löytynee. Ne ovat asioita, jotka ovat ns. korkeemmas kärees eli Pääkallonpaikan päätöksenteossa...kulloinkin.
Sen verran toistan, että näitä aiheita on ko. alueella käyty läpi tasaiseen ja varmasti kullakin vastaavalla alueella on omat erityispiirteensä ja viittaan sillä myös niihin julkaisemattomiin funktioihin.
skärdis
Greatest Leader
Palokunnilla on ollut suuri rooli kuntien VSS-toiminnassa, mutta maakuntauudistuksen myötä pelastustoimi siirtyy pois kunnilta osaksi sotealueita ja maakuntia.
Pohjois-Karjalassa niin on ollut tähänkin asti ja taitaa parissa maakunnassa pelastuslaitokset olla maakuntaliittojen vetämiä.
Muutos on kuitenkin suuri. Miten lie vaikuttaa kuntien varautumiseen ja valmiuteen?
Toki terveydenhuollon siirtyminen pois kuntaliitoilta on myös merkittävä asia. Kunnille jää enää teknisen puolen traktorit ja lapiomiehet, jotka nekin on monessa kunnassa yhtiöitetty tai ulkoistettu.
Pohjois-Karjalassa niin on ollut tähänkin asti ja taitaa parissa maakunnassa pelastuslaitokset olla maakuntaliittojen vetämiä.
Muutos on kuitenkin suuri. Miten lie vaikuttaa kuntien varautumiseen ja valmiuteen?
Toki terveydenhuollon siirtyminen pois kuntaliitoilta on myös merkittävä asia. Kunnille jää enää teknisen puolen traktorit ja lapiomiehet, jotka nekin on monessa kunnassa yhtiöitetty tai ulkoistettu.
Tämä kysymys koskee kaikkea varautumista, mikä liittyy kokonaisuuteen. Eikä koske vain Pohjois-Karjalaa. Pienten kuntien -varautuminen- on ollut jo piiitkäään sitä mitä on. Ja onhan niitä uhkiakin joka lähtöön. Ehkä sitten pahimmasta ja työläimmästä päästä ovat laajat evakuoinnit nopeasti toteutettuina isoilta alueilta. Uskallan väittää, että sellaisessa tilanteessa ei ole varaa päättäjien tahmoilla....päätöksenteon on sujuttava kuin piimä kannusta.
Harjoitteluhan on toinen asia. Mikä sujuu virtuaaliympäristössä ja on koeponnistamatta -oikeasti- ja mikä ei.
Solidsnake
Respected Leader
Tulee se nokian vesiskandaali heti mieleen sillai hyvin hoidetusta keissistä toiminnan ja tiedoituksen suhteen
kimmo.j
Respected Leader
Isoin ongelma on mielikuvituksen puute, "ei tuollainen ole mahdollista meillä" tauti vaivaa tässä maassa hyvin yleisesti. Kieltäminen on hyvin yleistä, mutta VSS hommissa hiukan huonoa. Noissa hommissa pitää sopiva sekoitus vainoharhaa, kiivasta mielikuvistusta ja toisaalta vankkaa realismia. Pieniin kuntiin ei hakeudu tuollaisia ihmisiä, koska he eivät jaksa pöhköjen kieltämistä. Siksi isot organisaatio ovat parempia.
JR49
Respected Leader
Aamen.
Siksi en katso pahalla, kun vastuut siirtyvät isommille tahoille. Suurimmassa osassa pieniä kuntia, niin ei se ainakaan tämän pahemmaksi enää voi VSS-puolella mennä.
Tuore podcast väestönsuojien historiasta ja nykytilasta Suomessa. Kaksiosaisessa sarjassa tutustutaan myös Helsinkiläisiin väestönsuojiin:
areena.yle.fi
Mielenkiintoinen oli käynti Laakson johtokeskuksessa:
www.hs.fi
Kylmän sodan pommisuojat
Suomea pidetään väestönsuojelun suurmaana, sillä täällä on väestönsuojapaikka noin neljälle miljoonalle suomalaiselle. Tämä on melkoinen saavutus siihen nähden, että väestönsuojelu ajettiin Suomessa alas jatkosodan jälkeen. Poliittisesti vahvistuneen äärivasemmiston mielestä väestönsuojelu oli...
Mielenkiintoinen oli käynti Laakson johtokeskuksessa:
1980-luvulla Suomessa pelättiin ydintuhoa, ja siksi Helsingin Mannerheimintien kupeeseen louhittiin valtava luola, josta kaupunkia johdettaisiin – tältä siellä näyttää
HS vieraili Keskuspuistossa kalliosuojassa, johon Helsingin johto vetäytyisi kriisitilanteessa. Tila kumisee nyt tyhjyyttään.
www.hs.fi