Väestönsuojelu

The Prowler

Korpraali
BAN
Kävin jokunen aika sitten Valtion ylläpitämässä väestönsuojassa. Taskulamput olivat niitä mitä näki vielä 90-luvulla kesämökkien sulaketauluihin sillä taskulampun magneetilla kiinnitettyinä. Paristot olivat Vartan "tiikereitä", eli 80-luvun alusta. Kaasunaamareiden filtterit olivat menneet vanhaksi samana vuonna jolloin täytin 4-vuotta. Se oli ehtaa nostalgiaa käydä väestönsuojassa suoraan Kekkosen ajan mukaisesti ylläpidettynä ja varusteltuna. Tositilanteessa lähtisin mieluummin kerrostalolähiön pihapiirissä kyyhöttävään leikkimökkiin kuin viranomaisapinoiden osoittamaan surmanloukkuun.
 

Myrskyhiiri

Kenraali
Kannattaa todella varautua perhetasolla ja kunnan viranomaisten päivittää suunnitelmiaan härötilanteiden varalta. Nyt itsepäisyyspäivän tienoilla lasahti erään kunnanpuolikkaan kaukolämpöverkko ja haavoittuvaisimmassa tilassa olevat olivat haavoittuvaisia. Onneksi ilmatila oli nollan tienoilla ja vika saatiin korjattua alle kahdessa vuorokaudessa. Minkä lisäksi sähkö pelasi moitteetta.

Pani vaan mietityttämään miten olisi ollut -25 asteen pakkasessa tai jos olisikin lasahtanut sähköt eika kaukolämpöverkko.
 

JR49

Respected Leader
Nyt on ainakin yksi virkamies per kunta tai kaupunki käynyt tämän läpi.
Satuin kuulemaan, että ns. karttaharjoitus, jossa sähköt päällä.
Huomioikaa, että on harjoiteltu laajaa suojaväistöä. Ja jotain olisi opittukin.

Hienot on sanamuodot tiedotteessa, mutta sanokaa minun sanoneen, niin se opittiin, että tekeviä käsiä ei ole, ja että niitä tarvitaan paljon ja niiden pitää olla myös organisoituneita ja harjoitelleita. Miettikääpäs mitä tuo viimeinen korostamani punattu lause tarkoittaa käytännössä.

Mä sanon, että tulee tarve palata kylmän sodan aikaiseen VSS-järjestelmään tai ainakin siitä pitää ottaa raakasti mallia. 20 vuotta sittenhän sen annettiin vaipua unhoon.
Paikallistasolle pitää tehdä muodostelmat. Harjoittelu onnistunee kivuttomasti MPK:n kursseilla.
Varavoimakone lakisääteiseksi tiettyihin paikkoihin. Helppo oli nyt siirrellä kynällä, kun lämpimästä paikasta lämpimään. Eiköhän se vaikeustaso nouse seuraavissa harjoituksissa...

Väestönsuojelun teema tarpeellinen - kehittämiskohteita löytyi paljon

Länsi- ja Sisä-Suomi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella järjestettiin väestönsuojelun järjestelyjä testaava valmiusharjoitus 26. – 27.11.2019. LSS19-valmiusharjoitus järjestettiin aluehallintoviraston koko viiden maakunnan toimialueella (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi). Alueen kunnat harjoituttivat henkilöstöään ja sidosryhmiään laajan väestönsiirron haastaviin tilanteisiin.

Väestönsuojelun suunnittelu on olennainen osa poikkeusoloihin varautumista ja harjoituksen avulla aluehallintovirasto tuki erityisesti kuntien valmiussuunnittelua. Harjoituksen tavoitteena oli päivittää väestönsuojelun suunnittelun tilaa ja parantaa valmiuksia. Pelastuslakia on tarkistettu ja siinä asetettiin velvoite laatia väestönsuojelutehtävien edellyttämät suunnitelmat vuoden 2019 loppuun mennessä ja valmiusharjoitus tuki omalta osaltaan tätä velvoitetta. Väestönsuojelussa tarvittavat yhteistoimintasuunnitelmat laaditaan pelastuslaitosten johdolla.

Harjoitukseen osallistui alueen pelastuslaitosten ja kuntien lisäksi muita väestönsuojelun suunnittelun ja varautumisen keskeisiä viranomaisia. Osallistuvia organisaatioita oli kokonaisuudessaan yli 100. Harjoitus toteutettiin niin sanottuna työpöytäharjoituksena, jonka konkretia oli väestönsuojeluun liittyvien suunnitelmien ja valmiuksien tarkastelu ja arviointi. Varsinainen harjoitustehtävä käsitteli poikkeusolojen aikana toteutettavaa laajaa alueellista väestönsiirtoa.

Havainnot harjoituksen aikana


Harjoituksessa havaittiin, että organisaatioiden omissa valmiussuunnitelmissa on jatkuva tarve päivittämiselle ja varautuminen tulee saattaa osaksi organisaatioiden perustyöskentelyä. Eri organisaatioiden väliselle yhteistoiminnalle ja suunnitelmien yhteensovittamiselle on tarve myös väestönsuojelutehtävien osalta. Harjoitusta olisi hyvä syventää käytännön toimiin paikallisemmin ja yhteistyössä pelastuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Valmiusharjoituksen teema koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Organisaatioiden oman valmiussuunnittelun merkitys tiedostettiin ja harjoituksen avulla organisaatiot saivat päivitettyä omia suunnitelmiaan sekä yleisesti varautumisen, että väestönsuojelun osalta. Ulkoistettujen palvelujen merkitys nousi esille kriittisten toimintojen osalta, mikä korostaa sitä, että toimintaympäristön paras asiantuntemus on lähellä toimijaa.

Väestönsuojelu on yhteinen asia


Väestönsuojelu konkretisoituu poikkeusolojen aikana ja koskettaa kaikkia. Kuten muutkin valmiusharjoitukset, niin tämäkin harjoitus tuki varautumista muitakin uhkia vastaan. On aivan oleellista, että tunnistetaan tilanne, oma rooli, tehtävät ja vastuut. Lisäksi tulee tunnistaa keskeisimmät sidosryhmät ja kumppanit, joiden kanssa suunnitelmat ja toiminta yhteensovitetaan hyvissä ajoin, ennen kuin mitään on edes vielä tapahtunut.
 

kimmo.j

Respected Leader
Nyt on ainakin yksi virkamies per kunta tai kaupunki käynyt tämän läpi.
Satuin kuulemaan, että ns. karttaharjoitus, jossa sähköt päällä.
Huomioikaa, että on harjoiteltu laajaa suojaväistöä. Ja jotain olisi opittukin.

Hienot on sanamuodot tiedotteessa, mutta sanokaa minun sanoneen, niin se opittiin, että tekeviä käsiä ei ole, ja että niitä tarvitaan paljon ja niiden pitää olla myös organisoituneita ja harjoitelleita. Miettikääpäs mitä tuo viimeinen korostamani punattu lause tarkoittaa käytännössä.

Mä sanon, että tulee tarve palata kylmän sodan aikaiseen VSS-järjestelmään tai ainakin siitä pitää ottaa raakasti mallia. 20 vuotta sittenhän sen annettiin vaipua unhoon.
Paikallistasolle pitää tehdä muodostelmat. Harjoittelu onnistunee kivuttomasti MPK:n kursseilla.
Varavoimakone lakisääteiseksi tiettyihin paikkoihin. Helppo oli nyt siirrellä kynällä, kun lämpimästä paikasta lämpimään. Eiköhän se vaikeustaso nouse seuraavissa harjoituksissa...

Väestönsuojelun teema tarpeellinen - kehittämiskohteita löytyi paljon

Länsi- ja Sisä-Suomi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella järjestettiin väestönsuojelun järjestelyjä testaava valmiusharjoitus 26. – 27.11.2019. LSS19-valmiusharjoitus järjestettiin aluehallintoviraston koko viiden maakunnan toimialueella (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi). Alueen kunnat harjoituttivat henkilöstöään ja sidosryhmiään laajan väestönsiirron haastaviin tilanteisiin.

Väestönsuojelun suunnittelu on olennainen osa poikkeusoloihin varautumista ja harjoituksen avulla aluehallintovirasto tuki erityisesti kuntien valmiussuunnittelua. Harjoituksen tavoitteena oli päivittää väestönsuojelun suunnittelun tilaa ja parantaa valmiuksia. Pelastuslakia on tarkistettu ja siinä asetettiin velvoite laatia väestönsuojelutehtävien edellyttämät suunnitelmat vuoden 2019 loppuun mennessä ja valmiusharjoitus tuki omalta osaltaan tätä velvoitetta. Väestönsuojelussa tarvittavat yhteistoimintasuunnitelmat laaditaan pelastuslaitosten johdolla.

Harjoitukseen osallistui alueen pelastuslaitosten ja kuntien lisäksi muita väestönsuojelun suunnittelun ja varautumisen keskeisiä viranomaisia. Osallistuvia organisaatioita oli kokonaisuudessaan yli 100. Harjoitus toteutettiin niin sanottuna työpöytäharjoituksena, jonka konkretia oli väestönsuojeluun liittyvien suunnitelmien ja valmiuksien tarkastelu ja arviointi. Varsinainen harjoitustehtävä käsitteli poikkeusolojen aikana toteutettavaa laajaa alueellista väestönsiirtoa.

Havainnot harjoituksen aikana


Harjoituksessa havaittiin, että organisaatioiden omissa valmiussuunnitelmissa on jatkuva tarve päivittämiselle ja varautuminen tulee saattaa osaksi organisaatioiden perustyöskentelyä. Eri organisaatioiden väliselle yhteistoiminnalle ja suunnitelmien yhteensovittamiselle on tarve myös väestönsuojelutehtävien osalta. Harjoitusta olisi hyvä syventää käytännön toimiin paikallisemmin ja yhteistyössä pelastuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Valmiusharjoituksen teema koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Organisaatioiden oman valmiussuunnittelun merkitys tiedostettiin ja harjoituksen avulla organisaatiot saivat päivitettyä omia suunnitelmiaan sekä yleisesti varautumisen, että väestönsuojelun osalta. Ulkoistettujen palvelujen merkitys nousi esille kriittisten toimintojen osalta, mikä korostaa sitä, että toimintaympäristön paras asiantuntemus on lähellä toimijaa.

Väestönsuojelu on yhteinen asia


Väestönsuojelu konkretisoituu poikkeusolojen aikana ja koskettaa kaikkia. Kuten muutkin valmiusharjoitukset, niin tämäkin harjoitus tuki varautumista muitakin uhkia vastaan. On aivan oleellista, että tunnistetaan tilanne, oma rooli, tehtävät ja vastuut. Lisäksi tulee tunnistaa keskeisimmät sidosryhmät ja kumppanit, joiden kanssa suunnitelmat ja toiminta yhteensovitetaan hyvissä ajoin, ennen kuin mitään on edes vielä tapahtunut.
Tämä on nähty jo vuosia sitten, kuntaorganisaatioissa ei ole montaa tekevää kättä. Virkamiehet ovat paperinpyörittäjiä joilta käytännön tekeminen ei luonnistu. Ennen kuin joku vetää herneen nokkaan, on hyvä huomata kyseessä olevan yleistys, mutta valitettavan toimiva sellainen.
 

JR49

Respected Leader
Tämä on nähty jo vuosia sitten, kuntaorganisaatioissa ei ole montaa tekevää kättä. Virkamiehet ovat paperinpyörittäjiä joilta käytännön tekeminen ei luonnistu. Ennen kuin joku vetää herneen nokkaan, on hyvä huomata kyseessä olevan yleistys, mutta valitettavan toimiva sellainen.
Näin se on, ja tällä hetkellä erityisen haastavaa, kun järjestelmä pitää tavallaan kuin keksiä uudelleen monessa paikkaa. Suunnitelmat on vedetty silppuriin museoikäisinä, henkilöt ovat täysin vaihtuneet ja siihen nyt vaikka sote-uudistuksen valmistelua päälle, niin ei ihme, että oman toimen ohella -ajattelu ei oikein toimi.
Onhan se helppo ottaa kunnanjohtaja X ja antaa ajatuksen tasolla pallotella väestönsiirroilla, mutta kuka käytännössä liikuttelisi sen kaupunginosan tuhansia ihmisiä, niin siinäpä miettimistä.
Oikea varoittava esimerkki, miten hankalaa on käynnistää uudelleen jotain kerran kuopattua. Voi olla jotain isoja kaupunkeja, tyyliin Helsinki, joissa VSS on pysynyt jotenkin hengissä, mutta vastaavasti on kolminumeroinen määrä kuntia ja kaupunkeja, joissa näin ei ole.
Nyt hommaa ollaan tuomassa paikallistasolle, näin olen käsittänyt. Parhaiten se onnistuisi, kun otettaisiin joukko kokeneita reserviläisiä hommaan per pitäjä. Muutama viikonlopun harjoitusta, virkamiehet antaisivat kehyksen jossa toimia, ja uskallan epäillä, että homma etenisi vähän eri vauhdilla kuin nykyään. Täällä päin oli kylmän sodan aikaan PERK, ja tapana oli, että siitä eläköityneet siirtyivät suoraan väestönsuojeluun. Tuttu porukka, niin äijäthän suunnitteli saunanlauteillakin.

Kyllä tästä hyvä tulee, sitä en epäile, mutta aikaa ja tupakkia kuluu. Meitä harmaaohimoisiakin tullaan tarvitsemaan. Ja johan noita esim. säteilytiedustelujoukkueita ja kalliosuojien laitteiden käyttäjiä on koulutettukin etelän suunnalla.
 

kimmo.j

Respected Leader
Näin se on, ja tällä hetkellä erityisen haastavaa, kun järjestelmä pitää tavallaan kuin keksiä uudelleen monessa paikkaa. Suunnitelmat on vedetty silppuriin museoikäisinä, henkilöt ovat täysin vaihtuneet ja siihen nyt vaikka sote-uudistuksen valmistelua päälle, niin ei ihme, että oman toimen ohella -ajattelu ei oikein toimi.
Onhan se helppo ottaa kunnanjohtaja X ja antaa ajatuksen tasolla pallotella väestönsiirroilla, mutta kuka käytännössä liikuttelisi sen kaupunginosan tuhansia ihmisiä, niin siinäpä miettimistä.
Oikea varoittava esimerkki, miten hankalaa on käynnistää uudelleen jotain kerran kuopattua. Voi olla jotain isoja kaupunkeja, tyyliin Helsinki, joissa VSS on pysynyt jotenkin hengissä, mutta vastaavasti on kolminumeroinen määrä kuntia ja kaupunkeja, joissa näin ei ole.
Nyt hommaa ollaan tuomassa paikallistasolle, näin olen käsittänyt. Parhaiten se onnistuisi, kun otettaisiin joukko kokeneita reserviläisiä hommaan per pitäjä. Muutama viikonlopun harjoitusta, virkamiehet antaisivat kehyksen jossa toimia, ja uskallan epäillä, että homma etenisi vähän eri vauhdilla kuin nykyään. Täällä päin oli kylmän sodan aikaan PERK, ja tapana oli, että siitä eläköityneet siirtyivät suoraan väestönsuojeluun. Tuttu porukka, niin äijäthän suunnitteli saunanlauteillakin.

Kyllä tästä hyvä tulee, sitä en epäile, mutta aikaa ja tupakkia kuluu. Meitä harmaaohimoisiakin tullaan tarvitsemaan. Ja johan noita esim. säteilytiedustelujoukkueita ja kalliosuojien laitteiden käyttäjiä on koulutettukin etelän suunnalla.
Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä.
Ongelma tuossa MPK ajatuksessa on sen irtonaisuus siitä viranomaisesta joka hommaa oikeasti hoitaa ja jonka kontolle se kuuluu, eli pelastustoimesta.
Ei sillä, "vanhentuneet" ressut ovat ihan oikeaa kohderyhmää ja MPK on varmasti ihan sopiva paikka tarjoamaan mieskohtaisia taitoja, mutta osaamista ja taitoja sieltä ei taida laajasti löytyä. Alueellisista pelastusliitoista sen sijaan löytyy (tai ainakin pitäisi löytyä:)).
 

JR49

Respected Leader
Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä.
Ongelma tuossa MPK ajatuksessa on sen irtonaisuus siitä viranomaisesta joka hommaa oikeasti hoitaa ja jonka kontolle se kuuluu, eli pelastustoimesta.
Ei sillä, "vanhentuneet" ressut ovat ihan oikeaa kohderyhmää ja MPK on varmasti ihan sopiva paikka tarjoamaan mieskohtaisia taitoja, mutta osaamista ja taitoja sieltä ei taida laajasti löytyä. Alueellisista pelastusliitoista sen sijaan löytyy (tai ainakin pitäisi löytyä:)).
Olemme samalla aaltopituudella. Pelastustoimihan siinä on pääroolissa. Mietin vain saako pelastuspuoli polkaistua pystyyn sitä jopa kymmenien tuhansin miesten ja naisten porukkaa mitä täysimittaiseen VSS-toimintaan tarvitaan.
Siihen pitäisi luoda sitten pelastuspuolen alle ihan oma organisaationsa koulutusta antamaan, jos ei sitten MPK:sta kehitetä sellaista. Näinhän joskus taisi ollakin, siis erillinen VSS-orkkis.
Tai annetaan se homma sotilaille :). Näinhän kai isossa maailmassa tehdäänkin.

No, kuitenkin reserviläisissä piilee se massa ja voimavara, kunhan joku organisaatio vain alkaisi porukkaa hyödyntämään.

Postataan tämä nyt jälleen kerran tänne :)
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101185/gradu07363.pdf?sequence=1
 

kimmo.j

Respected Leader
Olemme samalla aaltopituudella. Pelastustoimihan siinä on pääroolissa. Mietin vain saako pelastuspuoli polkaistua pystyyn sitä jopa kymmenien tuhansin miesten ja naisten porukkaa mitä täysimittaiseen VSS-toimintaan tarvitaan.
Siihen pitäisi luoda sitten pelastuspuolen alle ihan oma organisaationsa koulutusta antamaan, jos ei sitten MPK:sta kehitetä sellaista. Näinhän joskus taisi ollakin, siis erillinen VSS-orkkis.
Tai annetaan se homma sotilaille :). Näinhän kai isossa maailmassa tehdäänkin.

No, kuitenkin reserviläisissä piilee se massa ja voimavara, kunhan joku organisaatio vain alkaisi porukkaa hyödyntämään.

Postataan tämä nyt jälleen kerran tänne :)
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101185/gradu07363.pdf?sequence=1
Tilanne on sen verran hajanainen että on vaikea kirjoittaa koko maasta, mutta omassa kylässä on helppo vastata, kyllä saa, organisaatio on olemassa ja toimii ihan tässä päivässä.

organisaatio on siis olemassa. Kunnosta eri puolella maassa on sitten eroja.

Sotilaiden ongelma on "väärä" osaaminen, osaisiko "sotilaskoulutettu" VSS pumppu toimia pelastustoimijohtoisessa organisaatioissa?

Suurin osa VSS väestä on nytkin reserviläisiä.
 

JR49

Respected Leader
Alalla onkin tapahtunut kaikenlaista myönteistä. No yllättäen Helsingissä, mutta siinä on esimerkkiä muulle Suomelle.

MPK kouluttaa väestönsuojelun valiojoukon


Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja vs. Jani Pitkänen (vas.) ja MPK:n Petri Parviainen.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja vs. Jani Pitkänen (vas.) ja MPK:n Petri Parviainen.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK kouluttaa sodanajan joukkoihin kuulumattomista reserviläisistä ja muista vapaaehtoisista kaikkiaan yli 1 000 henkilön väestönsuojelun valiojoukon, joka kykenee tarvittaessa saattamaan Helsingin kallioväestönsuojat käyttökuntoon ja aloittamaan niissä toiminnan väestön suojaamiseksi.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys allekirjoittivat Helsingissä reserviläisten koulutusta koskevan sopimuksen keskiviikkona.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja vs. Jani Pitkänen lausui allekirjoitustilaisuudessa, että väestönsuojelutyöhön sitoutuvat reserviläiset luovat esimerkillään uuden alun väestönsuojelun positiiviselle kehittymiselle koko Suomessa.
”Nyt aloitettavalla yhteistyöllä tämä joukko parantaa merkittävästi Helsingin väestönsuojelun kykyä toimia, jos tilanne sitä joskus vaatii”, sanoi Pitkänen.
Samalla Pitkänen esitti kiitoksensa kaikille koulutustyön pilotointivaiheeseen osallistuneille sekä vapaaehtoisille, jotka suorittivat siihen liittyneen vaativan koulutuksen. Pitkänen toivotti kaikki tulevat aktiivit tervetulleiksi mukaan väestönsuojelutyöhön.
Täydentää kokonaismaanpuolustusta
Väestönsuojelu on kokonaismaanpuolustusta täydentävää siviilien toteuttamaa humanitääristä työtä. Niin kauan kuin maatamme ja itsenäisyyttämme valmistaudutaan puolustamaan aseellisesti, on siviilejä valmistauduttava suojaamaan myös aseettomin keinoin. Tärkein väestönsuojelun keino on väestön suojaaminen rakenteellisesti – asevaikutuksilta suojaaviin väestönsuojiin.
Helsingin kaupunki on rakentanut viime sotien aikana ja sen jälkeen kaupunkilaisten suojaksi noin 50 vahvaa kalliosuojaa. Koko niiden olemassaolon ajan on vallinnut puute osaavasta käyttöhenkilöstöstä.
Teksti ja kuva: Helsingin pelastuslaitos

---------------
Sitten näyttäisi olevan olemassa tällainen alueellinen valmiuskeskus AVAK. Näyttäisi olevan muuallakin päin MPK:n kursseja aiheesta.
https://mpk.fi/etela-suomi/
Varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU)
  • Kalliosuojakoulutus aloitetaan osin uusimuotoisesti Helsingissä pelastuslaitoksen kanssa allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
  • Alueellinen valmiuskeskus (AVAK) koulutusta laajennetaan Uudellamaalla
  • Säteilymittausjoukkueiden koulutusta jatketaan STUK:n tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti


Jos sähköt ovat pitkään poikki, alueellinen valmiuskeskus auttaa – uusi malli käyttöön Etelä-Karjalassa


Viranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt tarjosivat apuaan Taavetin kirjastolle perustetussa valmiuskeskuksessa EKA18-valmiusharjoituksessa.

Viranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt tarjosivat apuaan Taavetin kirjastolle perustetussa valmiuskeskuksessa EKA18-valmiusharjoituksessa.
Alueellinen valmiuskeskus kokoaa yhteen viranomaisten ja järjestöjen palvelut häiriötilanteen aikana Etelä-Karjalassa. Näin kansalainen saa apua yhdestä pisteestä esimerkiksi pitkäkestoisen sähkökatkon aikana.
Uusi palvelumalli pilotoitiin EKA18 -valmiusharjoituksessa marraskuun 2018 lopulla Luumäellä. Harjoituksessa Luumäen Taavetissa kuvattiin pitkäkestoinen, vuorokausia kestävä sähkökatkos joka vaikuttaisi merkittävästi asukkaiden elämään. Asuntojen kylmetessä, puhelinliikenteen katketessa ja kauppojen sulkiessa ovensa asukkaat tarvitsisivat monenlaista apua.
Taavetin kirjastolle perustettuun valmiuskeskukseen kokoontuivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Luumäen kunta, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Suomen Punainen risti, Martat, Pelastakaa Lapset Ry ja Kirkon henkinen huolto tarjoamaan apuaan.
Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 70 henkilöä. Järjestöjen lisäksi valmiuskeskuksessa apuna toimivat myös tehtävään erikseen koulutetut luumäkeläiset vapaaehtoiset. ”Asiakkaina” harjoituksessa esittivät itseään asukkaat eri puolilta Luumäkeä ja sen ulkopuoleltakin.
Kaikki palvelut yhdestä pisteestä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten valmiuskoordinaattori Kristiina Kapulainen kertoo, että alueellisen valmiuskeskuksen pilotointi onnistui erinomaisesti.
”Häiriötilanteessa on järkevää keskittää kaikkien viranomaisten ja järjestöjen palvelut samaan paikkaan. Näin asukkaiden ei tarvitse etsiä apua useasta eri osoitteesta haastavassa tilanteessa.”
Myös Suomen Punainen Risti oli mukana harjoituksessa.
Taavetin kirjasto valikoitui harjoituspaikaksi sen vuoksi, että kirjastolla voidaan käyttää varavoimakonetta. Luumäen kunnan tekninen osasto järjesti tilaan varavoiman, jotta sähköä ja lämpöä olisi saatavilla myös muiden tilojen kylmetessä.
Asukkaille valmiuskeskuksessa tarjottiin perustarpeiden täyttämistä, kuten Marttojen tekemää iltapalaa. Paikalla oli myös Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys, Eksoten palveluohjaus ja Luumäen kotihoidon työntekijöitä tuomassa sosiaali- ja terveydenhuollon tehostetut palvelut alueen asukkaiden käyttöön.
Vapaaehtoiset täysillä mukana
Etelä-Karjalan pelastuslaitos järjesti paikan päälle yhteydet hätäkeskukseen, pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja sateliittipuhelimien kautta myös sähkökatkosalueen ulkopuolelle.
Punainen Risti ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu auttoivat asukkaita monipuolisesti kunkin tarpeen mukaan. Kirkon henkinen huolto tarjosi henkistä tukea, ja Pelastakaa Lapset ry:n lapsiystävällisessä tilassa pääsivät nuorimmat turvalliseen ympäristöön leikkimään siksi aikaa kun aikuiset hoitivat omia asioitaan.
Kristiina Kapulainen kertoo, että vapaaehtoisten rooli viranomaisten apuna on merkittävä sekä häiriötilanteen aikana että siihen varautumisessa.
”Järjestöihin kuuluvien vapaaehtoisten lisäksi saimme mukaan myös luumäkeläisiä asukkaita niin valmiuskeskukseen avuksi kuin myös harjoitukseen asukkaiksikin. Oli upeaa nähdä, miten innokkaasti kaikki toimijat lähtivät mukaan. Harjoituksessa oli upea henki, ja myös ’asiakkaat’ esittivät roolinsa täysillä.”
Mallia koko Etelä-Karjalaan
Etelä-Karjalassa jatketaan alueellisten valmiuskeskusten koulutusta ja harjoittelua nyt myös muissa kunnissa. Seuraavana vuorossa on Lappeenranta, jossa valmiuskeskusten perustamiseen liittyvä koulutus ja harjoittelu alkaa helmikuussa 2019.
”Tarvitsemme runsaasti vapaaehtoisia mukaan myös Lappeenrannan harjoitteluun, joten toivotamme kaikki tervetulleeksi tekemään yhteistä turvallisuutta!”
Vapaaehtoisten ensimmäinen koulutustilaisuus järjestetään lauantaina 16. helmikuuta. Mukaan voivat ilmoittautua kaikki asiasta kiinnostuneet.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Lappeenrannan koulutukseen, voit ilmoittautua täällä.
Teksti ja kuvat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos
 

JR49

Respected Leader
Tässä vielä nosto Pelastustiedon jutun lopusta. Näitähän oli vissiin neljä jakeluasemaa Suomessa, joissa on varavoima, tällä hetkellä.
Jonkinlaista keppiä ja porkkanaa kaivattaisiin.

Polttonesteen jakeluhäiriön yleisiä vaikutuksia selvitetään parhaillaan. Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnissä selvitys, jossa tarkastellaan varavoimatarpeita polttoaineen jakelussa laajan sähkökatkon sattuessa.

https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/varautuminen/polttoaineen-jakeluhairioihin-varauduttu-pelastuslaitoksissa-pelastusajoneuvot-tankataan-valmiusvarastoista/#0a69f357
 

hansai

Supreme Leader
Polttonesteen jakeluhäiriön yleisiä vaikutuksia selvitetään parhaillaan. Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnissä selvitys, jossa tarkastellaan varavoimatarpeita polttoaineen jakelussa laajan sähkökatkon sattuessa
Kiva, että jo vuonna 2020 selvitetään.
Vaatiiko jakeluasema jotain erikoista?
 

JR49

Respected Leader
Nuo neljä pilottiasemaa on pantu kuntoon jo useita vuosia sitten. Loppuraporttikin on vuodelta 2015.
https://cdn.huoltovarmuuskeskus.fi/app/uploads/2016/08/31144521/2014-12-10_Polttoaineenjakelun_varmistaminen_sahkokatkoissa_Loppuraportti.pdf
Pari nostoa:
Suomessa on vain muutama huoltoasema, joka on varustettu varavoima-generaattorilla tai varavoimaliitännällä sähkökatkoja varten. Laajassa sähkön-jakelun häiriötilanteessa muodostuu keskeiseksi ongelmaksi polttoaineen saanti. Maakunnan ollessa sähköttömänä polttoainetta ei saada operoivalle korjauskalustolle eikä muillekaan yhteiskunnan toimijoille. Jotta kaikilla toimijoilla Suomessa olisi korkeintaan noin 100 km:n etäisyys liikennepolttoaineen jakelupisteeseen, tarvitaan varavoimalla varustettuja huoltoasemia noin 70.

10 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet
Yhteiskunnan kriisivarautumisen kannalta olisi tärkeää toteuttaa alustavasti kartoitettu 70 varavoimakohteen kokonaisuus polttoaineenjakelun turvaamiseksi. Lisäksi olisi varmistettava polttoainejakeluterminaalien toimivuus sähkökatkoissa. Toimijoiden (polttoaineenjakeluyhtiöt, kunnat, pelastuslaitokset, poliisi, sähköyhtiöt, tietoliikenneyhtiöt jne.) toivotaan yhdessä hankkivan varavoiman yhdessä sovittuihin paikkoihin ja näin varmistavan polttoaineenjakelun pitkittyneessä sähkö-katkoissa. Toivottavaa olisi, että varavoima varmistukset toteutuisivat markkinaehtoisesti.

Ei kuulosta mitenkään kohtuuttomalta investointiurakalta. Paitsi ilmeisesti on, koska markkinaehtoisesti ei ole lisätty varavoimaa. Ja ehkä tuo lopussa mainittu koe- ja kunnossapito-ohjelmakin sylettää firmoja.

Arvaan, että tuo Huoltovarmuuskeskuksen selvitys on tarkka suunnitelma mille asemille nuo 70 varavoimakonetta sijoitettaisiin.
Ja kyllä tuohon verovaroja voisi käyttää. 7.000.000 näyttäisi olevan hinta polttoaineiden jakeluvarmuuden turvaamiseksi.
 
...
Arvaan, että tuo Huoltovarmuuskeskuksen selvitys on tarkka suunnitelma mille asemille nuo 70 varavoimakonetta sijoitettaisiin.
Ja kyllä tuohon verovaroja voisi käyttää. 7.000.000 näyttäisi olevan hinta polttoaineiden jakeluvarmuuden turvaamiseksi.
Tuo on sen verran iso, että pitää sitten kilpailuttaa eeuun laajuisesti. Toimitus ja asennus jne. Siinä sitten selviää kaikille kiinnostuneille nuo paikatkin.
 

skärdis

Respected Leader
Kun olisi edes huoltoaseman sähkökeskuksessa varavirran syöttöön soveltuvat kytkennät niin kyllä sinne aggregaatti saadaan. Kiinteä varavoimaa on kallis, vaatii koekäyttöjä ja määräaikaishuoltoa.

Samat kytkennät vedenottamoille jne. Eikä maksa kuin satasia per kohde kun varavoima on kymmeniä tuhansia.
 

HybridiProto

Korpraali
Kun olisi edes huoltoaseman sähkökeskuksessa varavirran syöttöön soveltuvat kytkennät niin kyllä sinne aggregaatti saadaan. Kiinteä varavoimaa on kallis, vaatii koekäyttöjä ja määräaikaishuoltoa.

Samat kytkennät vedenottamoille jne. Eikä maksa kuin satasia per kohde kun varavoima on kymmeniä tuhansia.
Juuri noin. Miksi rakentaa kiinteää raskasta varavoimakonetta/järjestelmää kun esim. traktoriagrekaatilla saadaan sähköä sinne missä tarvitaan?

 

EK

Kenraali
Noita vanhoja Väestönsuojelusuunnitelmia kannattaa käydä katsomassa maakunta-arkistoissa. Vielä 1980-luvulta löytyi melkoisen tarkkoja suunnitelmia. Tämä siis vinkkinä niille, jotka mahdollisesti asiaan joutuisivat perehtymään. Ei kannata keksiä pyörää kokonaan uudestaan, vaan katsoa, mitä aikoinaan on suunniteltu. Tietenkin päivittämistähän nuo kaipaavat, mutta jonkinlaista pohjaa on saatavilla.

Itselleni tuli muuten melkoisena yllätyksenä erään kenraalin kanssa keskustellessani, että PV ei ottanut suunnitelmissaan siviiliväestön olemassaoloa huomioon oikeastaan ollenkaan. Tuo siis puolentusinaa vuotta sitten. Tosin kertoi, että asiaan oli tuolloin "herätty".
 

baikal

Supreme Leader
Itselleni tuli muuten melkoisena yllätyksenä erään kenraalin kanssa keskustellessani, että PV ei ottanut suunnitelmissaan siviiliväestön olemassaoloa huomioon oikeastaan ollenkaan. Tuo siis puolentusinaa vuotta sitten. Tosin kertoi, että asiaan oli tuolloin "herätty".
Miksi ullatuit? Ja mitähän tarkoittanee -herääminen- noissa yhteyksissä? Tuskin mitään oleellista. Ota joskus osaa -väistöharjoitukseen-, niin silmämunat aukeavat kuin varpuspöllöllä. Huhuu.:cool:

1581060052051.png

Nopeasti kehittyvässä tilanteessa voit huoletta ottaa esiin historian vuodelta -39 ja mitä silloin koitui osan siviiliväestöä kohtaloksi. Turha luulotella liikoja. Nykyaikana vaan tahtoo olla niin, että siviiliväestöä ei turhan päiten kuljetella mihinkään Interposolkaan vaan heistä tulee ehtaa sota-ainetta mm. ihmiskilpien muodossa.
 

JR49

Respected Leader
Miksi ullatuit? Ja mitähän tarkoittanee -herääminen- noissa yhteyksissä? Tuskin mitään oleellista. Ota joskus osaa -väistöharjoitukseen-, niin silmämunat aukeavat kuin varpuspöllöllä. Huhuu.:cool:

View attachment 37110

Nopeasti kehittyvässä tilanteessa voit huoletta ottaa esiin historian vuodelta -39 ja mitä silloin koitui osan siviiliväestöä kohtaloksi. Turha luulotella liikoja. Nykyaikana vaan tahtoo olla niin, että siviiliväestöä ei turhan päiten kuljetella mihinkään Interposolkaan vaan heistä tulee ehtaa sota-ainetta mm. ihmiskilpien muodossa.
Minä olin itse asiassa vähän yllättynyt, että suojaväistöjä on alettu taas harjoittelemaan. Olin jäänyt käsitykseen, että väestö pyritään suojaamaan paikalleen kaupungeissa. Nopeasti kehittyvässä sota-aseenkäytön tilanteessa, niin mieluummin menisi ehken maakellariin kuin maanteiden ruuhkaan alttiiksi vihollisen ilmatoiminnalle. En elättele harhaluuloja sen suhteen, että evakkoreet tunnistettaisiin takuuvarmasti intinvihreistä eroaviksi rynnäköissä.
Panssarikärki kun tulee, niin mikä on todennäköisyys, että esim. Lappeenranta pystytään evakuoimaan siviileistä?
Kun vie ajatusta pidemmälle, niin Länsi- ja Sisä-Suomen porukkahan tuossa harjoittelikin. Ehkä Keski-Suomi valmistautui ottamaan Etelä-Savoa vastaan, tai valmistautui itse siirtymään Kokkolaan?
Tietysti jos aikaa on ja päättäjillä rohkeutta käynnistää suojaväistö ajoissa, niin mikä ettei. Olisihan se mahtava väline kriisitietoisuuden iskostamiseen kansakuntaan ja samalla viesti viholliselle, että valmiina ollaan.
 
Top