Väestönsuojelu

Mikäli pystyt, voitko avata tarkemmin noita mainitsemiasi raivaus-, puhdistus-, kuljetus-, lääkintä- ja huoltoyksiköitä vss-puolella?

Ei noissa hirveästi ole avaamista ainakaan armeijan käyneille. Tehtävät on käytännössä samat kuin puolustusvoimissakin.
 
Antaako pelastuslaitos koulutusta vss-hommiin?

Pelastuslaitokset vastaavat nykyisin väestönsuojelusta eli niiden varmaankin pitäisi! Aikaisemmin kunnissa oli erilliset väestönsuojelutoimistot, jotka vastasivat väestönsuojelun suunnittelusta ja koulutuksesta. Valtakunnallisena koulutuspaikkana toimi sitten VSS-koulu Lohjalla. Käytännössä suurimmissa kaupungeissa on muutama päällystöpuolen äijä suunnittelemassa VSS-toimintaa ja muutama kiinteistöalan ihminen hoitamassa kalliosuojien ylläpitohuoltoa.

Joissakin vapaapalokunnissa on VSS toimintaa.

Kai nykyään on enemmän ajatuksena, että tehtäviin määrätään sellaisia ihmisiä jotka osaavat jo jotain. Esimerkiksi raivausjoukkueeseen reservin pioneereja ja rakennusalan ihmisiä. Lääkintään hoitopuolen ihmisiä ja ea-koulutettuja. Säiliöautoa (sammutus- ja juomavesi) ajaa kuski joka muutenkin siviilissä ajaa kyseistä ajoneuvoa.

Miten hyvin järjestely mahtaa toimia, jos ei koskaan harjoitella?
 
Pelastuslaitokset vastaavat nykyisin väestönsuojelusta eli niiden varmaankin pitäisi! Aikaisemmin kunnissa oli erilliset väestönsuojelutoimistot, jotka vastasivat väestönsuojelun suunnittelusta ja koulutuksesta. Valtakunnallisena koulutuspaikkana toimi sitten VSS-koulu Lohjalla. Käytännössä suurimmissa kaupungeissa on muutama päällystöpuolen äijä suunnittelemassa VSS-toimintaa ja muutama kiinteistöalan ihminen hoitamassa kalliosuojien ylläpitohuoltoa.

Joissakin vapaapalokunnissa on VSS toimintaa.

Kai nykyään on enemmän ajatuksena, että tehtäviin määrätään sellaisia ihmisiä jotka osaavat jo jotain. Esimerkiksi raivausjoukkueeseen reservin pioneereja ja rakennusalan ihmisiä. Lääkintään hoitopuolen ihmisiä ja ea-koulutettuja. Säiliöautoa (sammutus- ja juomavesi) ajaa kuski joka muutenkin siviilissä ajaa kyseistä ajoneuvoa.

Miten hyvin järjestely mahtaa toimia, jos ei koskaan harjoitella?

Tuo harjoittelun puute on se ongelma. Virven käyttö ja edes alan termit ja turvalliisista työmenetelmistä puhumattakaan ovat hukassa.
Siksi monessa laitoksessa homma tukeutuu vahvasti sopimuspalokuntiin. Niistä löytyy ihmisiä jotka osaavat toimia pelastustoimen tehtävillä ja heillä on kokemusta kuika toimitaan tuon johtamisjärjestelmän alla.
Suomi on kuitenkin iso ja aluepelastuslaitoksia on vielä 22 kpl, joten alueellista varjanssia löytyy.
 
Pelastuslaitokset vastaavat nykyisin väestönsuojelusta eli niiden varmaankin pitäisi! Aikaisemmin kunnissa oli erilliset väestönsuojelutoimistot, jotka vastasivat väestönsuojelun suunnittelusta ja koulutuksesta. Valtakunnallisena koulutuspaikkana toimi sitten VSS-koulu Lohjalla. Käytännössä suurimmissa kaupungeissa on muutama päällystöpuolen äijä suunnittelemassa VSS-toimintaa ja muutama kiinteistöalan ihminen hoitamassa kalliosuojien ylläpitohuoltoa.

Joissakin vapaapalokunnissa on VSS toimintaa.

Kai nykyään on enemmän ajatuksena, että tehtäviin määrätään sellaisia ihmisiä jotka osaavat jo jotain. Esimerkiksi raivausjoukkueeseen reservin pioneereja ja rakennusalan ihmisiä. Lääkintään hoitopuolen ihmisiä ja ea-koulutettuja. Säiliöautoa (sammutus- ja juomavesi) ajaa kuski joka muutenkin siviilissä ajaa kyseistä ajoneuvoa.

Miten hyvin järjestely mahtaa toimia, jos ei koskaan harjoitella?
Huonostihan se toimii.
Ymmärsin kuitenkin, että paloasemista tulisi lohkokeskuksia (vai mikä se termi nyt on), ja vss-tehtäviin sijoitetaan yhteistyössä aluetoimiston kanssa väkeä. Armeijahan veisi monelta palokunnalta miehet pois tyyliin kolmannes/neljännes. Muun muassa sotilaspalokuntina kovassa tilanteessa on nykyisiä palomiehiä. Nämä poistumat pitäisi ainakin korvata.
Mietin vain lukumääriä. Jos nyt ajatellaan, että kaikki eläkeläisetkin olisivat rivissä/korvattuja, niin mikäköhän mahtaa olla keskimääräisen vapaapalokunnan/puolivakinaisen tms. laskennallinen täysvahvuus. Ja jos niiden pitää olla tai varautua sammutus- ym. tehtäviin, niin tekeviä käsiä kait tarvitaan vss-miehistä siihen rinnalle.
Jäin tosiaan käsitykseen, että sitä väkeä vakavissaan päivitetään, ensi kertaa ties miten pitkään aikaan. Jos palokunnalla on yksi tai kaksi päällystöön kuuluvaa, niin riittävätkä nämä vss-johtotehtäviin palopuolen johtamisen lisäksi?
Mites ne nyt meni, lohkon päällikkö, varapäällikkö, ryhmien vetäjät, tulisivatko nämä palokunnan sisältä vai vss-sijoitetuista?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Kuopiossa toimiva Pelastusopisto järjestää kuntien ylimmille viranhaltijoille väestönsuojelukoulutusta. Opisto mm. vastaa kuntien väestönsuojelun johtokeskusten henkilöstön koulutuksesta. Johtokeskuksen henkilöstöön kunnissa kuuluu mm. kunnanjohtaja, tekninen johtaja, johtava lääkäri, tiedottaja ja sosiaalijohtaja. Johtokeskuksissa on edustus myös pelatuslaitokselta. Pelastusopisto järjestää alueellisia valmiusharjoituksia, joita eri alueilla järjestetään säännöllisesti. Viime aikoina valmiusharjoituksissa uhkaskenaariot ovat olleet julkaistujen tietojen mukaan mm. kyberhyökkäyksiä, laajamittaisia sähkökatkoja, veden jakeluhäiriöitä ym. Myös sotilaallisiin kriiseihin on harjoituksissa varauduttu. Harjoituksiin osallistuvat alueen aluehallintovirasto, pelastuslaitokset, sairaanhoitopiirit ja kunnat.

Näitä valmiusharjoituksia on harvoin viety suoritusportaaseen asti. Ongelmana on, että usein jos koko kunnan väestönsuojeluorganisaatio polkaistaan käyntiin, pysähtyy kunnan muu normaali toiminta. Poikkeusoloissakin keskitytään vain tärkeimpiin tehtäviin. Raivausryhmien henkilöstö kun on usein teknisen toimen henkilöstöä, jotka auraavat tiet tai rakentavat niitä. Muonituksesta huolehtii se sama henkilöstö, joka huolehtii koulujen, päiväkotien ja terveysasiemien ruoan valmistuksesta ja jakelusta. Ensiapumuodostelmissa terveyskeskuksen henkilöstö. Sammutusryhmiin kuulu henkilöstö pelastuslaitokselta / VPK:sta. Väestön huollosta vastaa esimerkiksi sosiaalitoimen sosiaalitoimistoissa, kotihoidossa ja päiväkodeissa työskentelevä henkilöstö. Uusi haaste on, että monia aiemmin kuntien omiin tehtäviin kuuluneita tehtäviä on ulkoistettu ja katujen kunnossapidosta ja rakentamisesta vastaava henkilöstö on esimerkiksi onkin jonkin yrityksen palveluksessa.

Joissakin kunnissa vapaaehtoisjärjestöjä on saatu sidottua VSS-organistaatioon. Joissakin kunnissa on jopa vapaaehtoisjärjestöjen edustaja kunnan VSS-johtoryhmässä (esim. Vapepan edustaja). Ensiapumuodostelmiin voi kuulua ryhmiä esimerkiksi Punaisesta Rististä, muonitusryhmiin Martoista tai Maa- ja kotitalousnaisista jne. Kunien oman aktivisuuden varassa paljolti on, että kuinka paljon ne järjestävät koulutusta omille VSS-muodostelmilleen. Maanpuoltuskoulutusyhdistys järjestää tätä koulutusta tilauksesta kunnille.

Ei ole järkevää ajatella, että esimerkiksi jokaisella VSS-ryhmällä esimerkiksi olisi Virve -päätelaite käytössä, koska
a) Virve -päätelaitteiden pitäminen varastossa valmiina on kunnille erittäin kallista
b) Virve -verkko ei ole kriisinkestävyydeltään kovin hvyä. Kaikilla tukiasemilla ei ole varavoimaa ja muutaman tunnin sähkökatkon jälkeen tukiasemien akut hyytyvät ja yhteydet katkeavat
c) joku vanhempi VHF -verkko ajaa saman asian, jos esimerkiksi käsketään traktori ja kuormalava-auto vaikka Asemakadulle maansiirtotöihin. Tuon viestin ei tarvitse olla salattu.
 
Viimeksi muokattu:
Kuopiossa toimiva Pelastusopisto järjestää kuntien ylimmille viranhaltijoille väestönsuojelukoulutusta. Opisto mm. vastaa kuntien väestönsuojelun johtokeskusten henkilöstön koulutuksesta. Johtokeskuksen henkilöstöön kunnissa kuuluu mm. kunnanjohtaja, tekninen johtaja, johtava lääkäri, tiedottaja ja sosiaalijohtaja. Johtokeskuksissa on edustus myös pelatuslaitokselta. Pelastusopisto järjestää alueellisia valmiusharjoituksia, joita eri alueilla järjestetään säännöllisesti. Viime aikoina valmiusharjoituksissa uhkaskenaariot ovat olleet julkaistujen tietojen mukaan mm. kyberhyökkäyksiä, laajamittaisia sähkökatkoja, veden jakeluhäiriöitä ym. Myös sotilaallisiin kriiseihin on harjoituksissa varauduttu. Harjoituksiin osallistuvat alueen aluehallintovirasto, pelastuslaitokset, sairaanhoitopiirit ja kunnat.

Näitä valmiusharjoituksia on harvoin viety suoritusportaaseen asti. Ongelmana on, että usein jos koko kunnan väestönsuojeluorganisaatio polkaistaan käyntiin, pysähtyy kunnan muu normaali toiminta. Poikkeusoloissakin keskitytään vain tärkeimpiin tehtäviin. Raivausryhmien henkilöstö kun on usein teknisen toimen henkilöstöä, jotka auraavat tiet tai rakentavat niitä. Muonituksesta huolehtii se sama henkilöstö, joka huolehtii koulujen, päiväkotien ja terveysasiemien ruoan valmistuksesta ja jakelusta. Ensiapumuodostelmissa terveyskeskuksen henkilöstö. Sammutusryhmiin kuulu henkilöstö pelastuslaitokselta / VPK:sta. Väestön huollosta vastaa esimerkiksi sosiaalitoimen sosiaalitoimistoissa, kotihoidossa ja päiväkodeissa työskentelevä henkilöstö. Uusi haaste on, että monia aiemmin kuntien omiin tehtäviin kuuluneita tehtäviä on ulkoistettu ja katujen kunnossapidosta ja rakentamisesta vastaava henkilöstö on esimerkiksi onkin jonkin yrityksen palveluksessa.

Joissakin kunnissa vapaaehtoisjärjestöjä on saatu sidottua VSS-organistaatioon. Joissakin kunnissa on jopa vapaaehtoisjärjestöjen edustaja kunnan VSS-johtoryhmässä (esim. Vapepan edustaja). Ensiapumuodostelmiin voi kuulua ryhmiä esimerkiksi Punaisesta Rististä, muonitusryhmiin Martoista tai Maa- ja kotitalousnaisista jne. Kunien oman aktivisuuden varassa paljolti on, että kuinka paljon ne järjestävät koulutusta omille VSS-muodostelmilleen. Maanpuoltuskoulutusyhdistys järjestää tätä koulutusta tilauksesta kunnille.

Ei ole järkevää ajatella, että esimerkiksi jokaisella VSS-ryhmällä esimerkiksi olisi Virve -päätelaite käytössä, koska
a) Virve -päätelaitteiden pitäminen varastossa valmiina on kunnille erittäin kallista
b) Virve -verkko ei ole kriisinkestävyydeltään kovin hvyä. Kaikilla tukiasemilla ei ole varavoimaa ja muutaman tunnin sähkökatkon jälkeen tukiasemien akut hyytyvät ja yhteydet katkeavat
c) joku vanhempi VHF -verkko ajaa saman asian, jos esimerkiksi käsketään traktori ja kuormalava-auto vaikka Asemakadulle maansiirtotöihin. Tuon viestin ei tarvitse olla salattu.

Tuohon Virve verkkoon muutama kommmentti.
- Jokaisesta päätelaitteesta pitää maksaa kk-maksu, maksu on muutamia kymppejä per päätelaite.
- Vanhemmat VHF-verkot ovat aikalailla historiaa. Ainakaan mitään suuren käyttäjämäärän verkkoja ei ole.
 
Ongelmana on, että usein jos koko kunnan väestönsuojeluorganisaatio polkaistaan käyntiin, pysähtyy kunnan muu normaali toiminta. Poikkeusoloissakin keskitytään vain tärkeimpiin tehtäviin. Raivausryhmien henkilöstö kun on usein teknisen toimen henkilöstöä, jotka auraavat tiet tai rakentavat niitä. Muonituksesta huolehtii se sama henkilöstö, joka huolehtii koulujen, päiväkotien ja terveysasiemien ruoan valmistuksesta ja jakelusta. Ensiapumuodostelmissa terveyskeskuksen henkilöstö. Sammutusryhmiin kuulu henkilöstö pelastuslaitokselta / VPK:sta. Väestön huollosta vastaa esimerkiksi sosiaalitoimen sosiaalitoimistoissa, kotihoidossa ja päiväkodeissa työskentelevä henkilöstö. Uusi haaste on, että monia aiemmin kuntien omiin tehtäviin kuuluneita tehtäviä on ulkoistettu ja katujen kunnossapidosta ja rakentamisesta vastaava henkilöstö on esimerkiksi onkin jonkin yrityksen palveluksessa.

Kunnat ei enää johda väestönsuojelua vaan väestönsuojelu on sekä rauhan aikana että poikkeusoloissa pelastuslaitoksen vastuulla ja johdossa.

Kunnan johtokeskuksesta johdetaan poikkeusoloissa kuntaa. Eli juurikin sossua ja muita kunnan yksiköitä.

Pelastuslaitos johtaa pelastustoimintaa ml. väestönsuojelua omasta johtokeskuksestaan.
 
Kunnat ei enää johda väestönsuojelua vaan väestönsuojelu on sekä rauhan aikana että poikkeusoloissa pelastuslaitoksen vastuulla ja johdossa.

Kunnan johtokeskuksesta johdetaan poikkeusoloissa kuntaa. Eli juurikin sossua ja muita kunnan yksiköitä.

Pelastuslaitos johtaa pelastustoimintaa ml. väestönsuojelua omasta johtokeskuksestaan.


Auringonlaskun järjestelmänä pidetty viranomaisten Virve-verkko tähtää nyt vuoteen 2030
KOTIMAA22.12. 06.38


.

...Sisäministeriön valmiusjohtajan Janne Koivukosken mukaan viime vuonna tehty Virve-strategia tähtää nyt kuitenkin pitkälle 2020-luvulle. Strategian mukaan Virven toiminta jatkuisi viranomaisten ensisijaisena puhejärjestelmien verkkona vähintään 2025 vuoteen asti.....

....Edellisvuosien voimakkaiden myrskyjen aikaan Virven toiminta keskeytyi paikoitellen. Varajärjestelyihin on nyt kiinnitetty huomiota, ja osa tukiasemista on varustettu pidemmällä virransyötöllä. Viime vuosien myrskyt eivät enää vaikuttaneet verkon toimintaan yhtä lamauttavasti......


–Mikään muu verkko ei tällä hetkellä pystynyt samaan, eikä tule pystymään ihan lähitulevaisuudessakaan, Koivikoski sanoo.


http://www.aamulehti.fi/kotimaa/aur...irve-verkko-tahtaa-nyt-vuoteen-2030-24159356/
 
Virve pysyy viranomaisilla puhekäytössä vielä piiitkään, mutta rinnalle tulee uusia järjestelmiä kasvavan datansiirron tarpeisiin.

Virven tukiasemien sähkö on aina akkuvarmennettua ja korvaavia syöttötapoja on mietitty valmiiksi. Lisäksi Virven DMO antaa mahdollisuuden laitteiden väliseen viestintään, jos verkko on pimeänä.
 
Siirtyminen järjestelmätilasta suorakanava tilaan syö kantavuuden olemattomiin. Tämä on tietysti maastosta riippuvainen, mutta oman kokemukseni mukaan ´se on kaupunkialueella kilometrin luokkaa. Parhanmillaan muutaman km enenmmän, huonoimillaan satoja metrejä.

Silti puutteistaan huolimatta Virve on ihan toimiva järjestelmä.
 
IL-analyysi: 30 euroa/neliö - ministereillä kovaa peliä väestönsuojelulla

Poliitikot ovat viimeiset vuodet yrittäneet heikentää väestönsuojelua Suomessa monilla syillä - taistelu on kesken myös nykyisessä hallituksessa, kirjoittaa Iltalehden

vaestonsuojelu_503_uu.jpg

Väestönsuojia riittää noin neljälle miljoonalle suomalaiselle. MIIKKA KIMINKI

Tilastot kertovat tylyä tarinaa. Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Kriisin tullen suojapaikka on noin 3,4 - 4,0 miljoonalle asukkaalle. Tarkkaa tietoa suojapaikkojen määrästä ei ole.

Noin 50 kunnassa ei ole väestön suojapaikkoja ollenkaan. Näissä kunnissa asuu yli 170000 suomalaista.

Kunnista 285 on sellaisia, joissa suojapaikkoja on alle puolelle kunnan väkimäärästä. Näissä kunnissa asuu noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Omakoti- ja rivitaloalueilla suojat puuttuvat.

Vuonna 2016 väestönsuojatiloja ei ole noin 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Pääkaupunkialueella suojia on, mutta mahdollisilla evakuointialueille huomattavasti vähemmän.

Hallituksessa on meneillään kova riita, aiotaanko väestönsuojelua heikentää entisestään.
***

Eivätkö väestönsuojat ole hieman vanhaa maailmaa, kysyvät monet, myös hallituksen sisällä.

Suomen puolustaminen sotilaallisen hyökkäyksen tullessa perustuu yhä alueelliseen puolustamiseen. Alueellisia joukkoja on jo päätetty vahvistaa, pitää pystyä puolustamaan koko maata vihreiltä miehiltä ja vähän muiltakin. Siitä seuraa, että taisteluja voidaan käydä monissa strategisissa paikoissa. Jos sota tulisi, se käytäisiin Suomen sisällä.

Sotilaallinen maanpuolustus ja väestönsuojelu kulkevat käsi kädessä. Suomen kaltainen länsimaa ei voi jättää väestöä suojattomaksi ja tilanteeseen, jossa vihollinen voi siviiliväestöä uhkaamalla pakottaa maan johdon hyökkääjän tahtoon.

Siksi puolustusjärjestelmä ei ole uskottava, jos väestönsuojelu ei ole kunnossa. Uskottava kokonaispuolustus toimii parhaimmillaan riittävänä pelotteena, jotta meitä ei vedetä mukaan aseellisiin konflikteihin.

Ei, väestönsuojelu ei ole mennyttä maailmaa.

Aseellisten konfliktien lisäksi suojat ovat tarpeen, jos esimerkiksi tapahtuu ydinonnettomuus meillä tai lähialueilla
***

tiilikainen_503_uu.jpg

Ministeri Tiilikainen pitäisi kiinni hallitusohjelmasta. PEKKA LASSILA

Suomalaisten suojelua on vuosien varrella nakerrettu monilla syillä. Talojen rakentamiskustannuksia on haluttu alentaa, on haluttu säästää energiaa, on haluttu purkaa normeja.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksen (2007-2011) ohjelmaan kirjattiin ”nykyisten väestönsuojelumääräysten tarkoituksenmukaisuuden arviointi”.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) lähti tarmolla purkamaan rakennuskustannuksia ”tarpeettomasti kohottavia määräyksiä”. Rakennusalan ammattilaisille teetettiin kysely ”tarpeettomista rakennuskustannuksista” - tulokseksi saatiin, yllätys yllätys, että väestönsuojat aiheuttavat tällaisia kustannuksia.

Vuoden 2011 pelastuslakiin runtattiinkin useita kevennyksiä rakentamisvelvotteisiin, muun muassa väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden laukaiseva kerrosalan kynnys nostettiin 600 neliömetristä 1200 neliömetriin.
***

Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaan kirjattiin kesällä 2011 kohtaan energiansäästö: ”Selvitetään mahdollisuudet luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta”. Asiaa pohtimaan asetettiin työryhmä.

Vuonna 2012 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspolittiinen selonteossa todettiin, että ”Suomeen aluevaltaustarkoituksessa tarkoitetun hyökkäyksen todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida kokonaan sulkea pois”.

Kesäkuussa 2013 turvallisuuskomitea antoi lausunnon, jonka mukaan ”nykyiseen uhkakäsitykseen kuuluu sotilaalliseen hyökkäykseen liittyvä tarve väestön suojaamiseen”.

Niinpä Kataisen hallitus päätti lopulta, että väestönsuojien rakentamista jatketaan.
***
risikkoII_503_uu.jpg

Ministeri Risikko ei keventäisi väestönsuojelua. PEKKA LASSILA

Pienen tauon jälkeen asia nousi jälleen esille, keskustan Juha Sipilän hallitusohjelmassa. Ohjelmaan kirjattiin asuntopolitiikan toimiin, että ”käynnistetään kärkihankkeena valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi, esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen osalta”. Tämä tarkoitti, että Sipilän hallitus jatkoi Vapaavuoren vuonna 2008 aloittamia, mutta kertaalleen tyrmättyjä, normitalkoita väestönsuojien rakentamiskustannusten ja byrokratian keventämiseksi.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) vei asiaa eteenpäin ja helmikuussa 2016 ministeriö julkaisi tiedotteen väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten keventämisestä.

Sisäministeriön pelastusosaston neuvotteleva virkamies Ilpo Helismaa kertoi Pelastustieto-lehdessä, että ”ei tiedetä, aiotaanko tulevaisuudessa rakentaa vähemmän väestönsuojia vai tehdäänkö suojien teknisistä ominaisuuksista sellaisia, että ne ovat nykyistä halvempia rakentaa”. Jälkimmäinen tarkoittaisi, että suojiin tehtäisiin esimerkiksi ohuemmat ja ei-niin-vahvat seinät, vähemmän tilaa ja halvemmat ilmanvaihtolaitteistot.
***

Sipilän hallituksen asuntoasioista vastaavan ministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk) esitys asiasta piti tulla eduskuntaan jo kuluneella syysistuntokaudella. Ei tullut, hallituksessa on kova riita asiasta.

Sisäministeri Paula Risikko (kok) nimittäin ilmoitti marraskuun lopulla Ilkassa, että väestönsuojien rakentamissäännöksiä ei kevennetä. Risikko perustelee kantaansa turvallisuustilanteen huonontumisella. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on ilmoittanut olevansa Risikon kanssa samaa mieltä.

Sotilaalliseen maanpuolustukseen satsataan rajusti. Valmisteilla on puolustuspoliittinen selonteko, joka perustelee kymmenen miljardin euron hankinnat: muun muassa uudet hävittäjät, laivastohankinnat ja ilmatorjuntahankkeet.

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen ei ole kuitenkaan perääntynyt väestönsuojelussa. Vielä keskiviikkona Tiilikaisen esikunnasta vakuutettiin, että asiassa mennään hallitusohjelman tahdon mukaisesti.

Keitä väestönsuojien rakentamiskustannukset ja byrokratia sitten sapettavat? Tietysti rakennusyhtiöitä. Ne eivät haluaisi suojia rakentaa tai rakennuttaa, vaikka asukkaat kustannukset maksavatkin.

Kustannukset eivät ole valtavan isoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on arvioinut, että väestönsuojalla on noin 30 euron vaikutus asunnon neliöhintaan. Tästäkin huolimatta rakennusyhtiöt ovat lobanneet sanomansa tehokkaasti perille.

Väestönsuojelusta taistelevat ministerit on tarkoitus istuttaa saman pöydän ääreen tammikuussa.
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201612242200045314_uu.shtml
 
Eli maksaako aran laskelmien mukaan väestönsuoja vain 30€/asunnon neliö vai onko se 30€ kalliimpi kuin saman kokoisen huonetilan neliöhinta? Väestönsuojaahan käytetään joka tapauksessa normaaliaikoina häkkivarastona,pyöräkellarina tai jonakin kerhohuoneena, joten samankokoinen huonetila pitäisi silti rakentaa kiinteistöön.
 
Eli maksaako aran laskelmien mukaan väestönsuoja vain 30€/asunnon neliö vai onko se 30€ kalliimpi kuin saman kokoisen huonetilan neliöhinta? Väestönsuojaahan käytetään joka tapauksessa normaaliaikoina häkkivarastona,pyöräkellarina tai jonakin kerhohuoneena, joten samankokoinen huonetila pitäisi silti rakentaa kiinteistöön.

Onko väliä? Käsittääkseni tuo hinta ei sinällään ole kynnyskysymys? Ja se kai oli tuon uutisjutun pointti.
 
Eli maksaako aran laskelmien mukaan väestönsuoja vain 30€/asunnon neliö vai onko se 30€ kalliimpi kuin saman kokoisen huonetilan neliöhinta? Väestönsuojaahan käytetään joka tapauksessa normaaliaikoina häkkivarastona,pyöräkellarina tai jonakin kerhohuoneena, joten samankokoinen huonetila pitäisi silti rakentaa kiinteistöön.

Laskelmat on aikaisemmin olleet ihan saman suuntaisia.

Eli sadan neliön asunnon ostaja maksaa väestönsuojastaan keskimäärin noin 3000 euroa.
 
Väestönsuojan todellisuus – Seuran testiryhmä kokeili bunkkeriasumista
Kansanedustaja, insinööri, toimitusjohtaja ja Seuran toimittaja sulkeutuivat väestönsuojabunkkeriin yhdeksi yöksi. Sekin riitti.


X9R7071-1-630x400.jpg


Yö humisee.

Katossa hopeisena hohtava putki kimaltelee viereisestä huoneesta tihkuvassa valossa. Oven eteen pystytetty vihreä sulkuteltta on suljettu. Myös sivuseinälle pystytetyt kuivakäymälät ovat vihreän muovin takana.

Metallitangoista kasatun kerrosvuoteen ylimmällä tasolla katto on lähellä. Minuutti minuutilta ilmanvaihtokoneiston humina kuulostaa voimistuvan. Kalkki ja muovi tuoksuvat.

Kun kääntää huovan alla kylkeä, muovi notkuu ja nitisee. Mitä useammin havahtuu hereille, sitä pitemmäksi yö väestönsuojassa venyy. Lavastettu harjoitustilanne on pikkutunneilla pelkkää olemista.

Se alkaa käydä työstä.

Jos kysymyksessä olisi aito hätätilanne, neljän ihmisen sijasta Temet Oy:n väestösuojassa Helsingin Herttoniemessä olisi 120 henkeä.

Meillä on ruhtinaallisesti tilaa. 120 ihmiselle sitä riittäisi vain 0,75 neliömetriä henkeä kohden.

Tositilanteesta selviäminen arveluttaa. Miten ahtautta pystyy sietämään? Kuka ylipäätään pääsisi väestönsuojaan?
Kuumaa ja kosteaa

Suomessa on noin kolme miljoonaa turvallisuusmääräykset täyttävää väestönsuojapaikkaa. Noin miljoona paikkaa vaatisi korjaamista, koska niiden hiekkasuodatinjärjestelmät pitäisi vaihtaa nykyaikaisiin ilmanvaihtolaitteistoihin.

Paikkoja on yhteensä noin 4,2 miljoonaa, mutta suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa.

”Kaikki suomalaiset eivät joudu suojautumaan samaan aikaan. Suojapaikkojen määrä lasketaan uhkakuva-ajattelun mukaan ”, kertoo rakennusneuvos ja väestösuoja-asiantuntija Pekka Rajajärvi.

Hänen ja minun lisäkseni suojassa yöpyvät kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps) sekä 20 vuotta Helsingin Pelastuslaitoksen toimitusjohtajana ja väestönsuojakouluttajana toiminut Ilkka Kianto.

”Haja-asutusalueilla ihmiset voivat suojautua omakotitaloihin tiettyyn rajaan saakka, ja tarpeen vaatiessa heidät evakuoidaan lähimpiin väestönsuojiin”, Rajajärvi jatkaa.

Väestönsuojat on rakennettu ensisijaisesti sotatilanteita varten, mutta suojat otetaan käyttöön myös, jos tapahtuu esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden kaltaisia suuria katastrofeja.

Punainen valo vilahtaa Rajajärven pitelemässä kojeessa, minkä digitaalinäyttö ilmoittaa lämpötilaksi 20,7 celsiusastetta.

Täydessä suojassa lämpötila nousee noin 30 asteeseen ja suhteellinen ilmankosteus hipoo sataa.

”Olosuhteet ovat rasittavat ja suojassa olijoiden liikkumista joudutaan rajoittamaan.”
Hengitys hidastuu

Nyt vihreää muovia puetaan minun ja kansanedustaja Juho Eerolan päälle. Takin ja housujen lisäksi suojavarustukseen kuuluvat käsineet, jotka teipataan kiinni hihoihin. Jalassa pitäisi olla kumisaappaat, mutta nyt selvitään talvikengillä. Ne teipataan lahkeisiin. Sitten suojamaski kasvoille ja päähän huppu, joka teipataan kiinni otsaan.

”Ihoa ei saa jäädä suojaamatta, ettei se altistu säteilylle”, Ilkka Kianto tähdentää.

Meistä tulee partio, joka käy ulkoilmassa mittaamassa säteilyn määrän. Mittarin gamma- ja röntgensäteilyn lukema on 0,40 mikrosievertiä tunnissa, mikä vastaa normaalia taustasäteilyä. Vaaraa ei ole, joten palaamme alipaineistetun sulkutilan kautta väestönsuojaan.

Maskin sisällä hengitys on raskaampaa ja se hidastuu.

Kun maskin riisuu pois, on hengästynyt. Väestönsuojan 20 asteen lämmössä tulee muovivaatteissa hiki, ennen kuin ne ehtii riisua pois.

Suomen suurimpaan, Tampereen Hervannan väestösuojaan, sopii peräti 16 500 ihmistä. Helsingin Itä-Pasilan suoja vetää reilut 11 000 henkeä.

Suojaan saapuvat ihmiset jaetaan vähintään kolmeen ryhmään, joista yksi nukkuu, toinen on vapaavuorolla ja kolmannella on työvuoro. Työtehtäviä ovat esimerkiksi vartiointi, lääkintä, hygienianhoito, päivystys ja järjestyksen ylläpito.

Johtoryhmään kuuluvat etukäteen nimetyt suojelujohtaja, varajohtaja, väestönsuojanhoitaja ja hänen apulaisensa.

”Ketään yksittäistä ihmistä ei käännytetä suojan ovelta pois”, Kianto kertoo.

”Jos suoja on likimain täynnä ja sisään pyrkii kymmenien ihmisten ryhmä, heidät kuljetetaan toiseen suojaan, missä on riittävästi tilaa.”
Täyttä ja tyhjää

Suomen ensimmäisiä väestösuojia suunniteltiin Jyväskylään jo vuonna 1934. Sota-aika keskeytti lainvoimaiseksi tulleen väestönsuojien rakentamisen vuosikymmeneksi. Teräsbetonisuojien rakentaminen alkoi 1955 ja vuonna 1991 koko Suomi tuli suojelurakentamisen piiriin.

Väestönsuojapaikoista noin 400 000 on suurissa kalliosuojissa. Teollisuuden ja julkisten rakennusten yhteydessä olevia vahvoja teräsbetonisuojia riittää 113 000 henkilölle.

Valtaosa väestönsuojista, noin 3,7 miljoonaa paikkaa, on liikerakennusten ja taloyhtiöiden teräsbetonisuojissa.

Väestönsuojakouluttaja Ilkka Kiannon mukaan taloyhtiöiden ja liikerakennusten väestönsuojien varustuksessa voi esiintyä puutteita eikä suojan käyttöä aina hallita.

”Tosipaikan tullen on myöhäistä harjoitella. Väestönsuojien tarkastuksia tulisi tehostaa ja lisätä ja vastuuhenkilöiden pitäisi hakeutua nykyistä enemmän koulutukseen”, Kianto sanoo.

Valtaosa ihmisistä ei välttämättä edes tiedä oman asuinalueensa väestönsuojan sijaintia.

”Todennäköisesti aidossa, yllättäen tulevassa tilanteessa puolet suojista olisi liian täynnä ja toinen puoli jäisi tyhjiksi tai ainakin vajaakäytölle.”
Säteilytaso nousee

Seuraava harjoite on ilmanvaihtolaitteiston varustaminen tilanteeseen, jossa olosuhteet ulkopuolella ovat lisääntyneen säteilyn vuoksi heikentyneet.

Nurkassa humiseva ilmanvaihtolaitteisto on ottanut ilmaa suoraan ulkoa. Säteilyltä suojautuaksemme meidän on asennettava koneeseen suodatin.

Valmiiksi koneessa kiinni oleva suodatin käännetään sivulta paikoilleen koneen keskelle. Kumi nitisee metallia vasten, kun kansanedustaja Eerola hivuttaa tiivisteen koneen ja suodattimen saumakohtaan ja alkaa kiristää sitä tiukemmalle.

”Ydinlaskeuman säteilyn taso vaihtelee sääolosuhteiden kuten tuulen ja sateen vaikutuksesta”, Ilkka Kianto kertoo.

Kun säteilyn määrä kasvaa yhä vaarallisemmaksi, ilmanvaihtolaitteisto suljetaan kokonaan ja suojassa on tultava toimeen sillä hapella, mikä suojan sisällä on. Suojassa voidaan pysyä yhtä monta tuntia kuin suojassa on tilavuutta kuutiometreinä henkeä kohden.

Kriisiajan viestintäkanavana toimivan radion välityksellä suojaan saadaan tietoa säteilytasojen muutoksista.

”Jos Yleisradio vaikenee, niin sitten täytyy lähettää partio pihalle mittaamaan säteilyn määrän.”

Säteilytason laskiessa sulku poistetaan ja palataan suodatuksen kautta vapaaseen ilmanvaihtoon.

”Pitkäaikaisen vaaran aiheuttava ydinlaskeuma ei ole enää suurin uhkatekijä. Suojan mitoituksen lähtökohtana on ollut se, että siellä pystytään olemaan yhtäjaksoisesti kolmen vuorokauden ajan.”
Tinkimätöntä turvaa

Kun vielä varauloskäytävä on todettu toimintakelpoiseksi sekä suojan sisä- että ulkopuolelta, ei valmiiksi varustetussa väestönsuojassa ole enää juuri muuta tekemistä kuin odottaa.

Todellisessa tilanteessa suojaan tulijoiden pitäisi tuoda mukanaan kolmen päivän muonat. Meille on laitettu eväät valmiiksi.

Juustosämpylät ovat muhkeita. Erilaisia teelaatuja on puolisen tusinaa.

Pelastuslain uudistamisen yhteydessä väestönsuojien rakennusvelvoitetta oli tarkoitus uudistaa rakennuskustannusten hillitsemiseksi siten, että väestönsuoja olisi rakennettava vain 3 000 neliötä ja sitä suurempiin rakennuksiin. Vuonna 2011 annetun asetuksen mukaan raja on asuinrakennuksissa 1 200 ja teollisuusrakennuksissa 1 500 neliötä.

Hallitusohjelman kirjauksen mukainen esitys vedettiin äskettäin takaisin, koska maailman ja Suomen turvallisuustilanteen katsotaan muuttuneen.

”Hylätyn esityksen mukaan Suomeen olisi syntynyt uuden rakennuskannan mukana 191 väestönsuojaa vuodessa, kun nyt syntyy 819”, kertoo rakennusneuvos Pekka Rajajärvi.

Väestönsuojan osuus koko rakennuskustannuksista on vain noin 1–2 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestönsuojien rakentamisesta kertyvät kustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.

”Se vastaa parin Hornet-hävittäjän ohjuksen hintaa.”

Rajajärven mielestä väestönsuojat eivät ensisijaisesti ole rakentamiseen vaan kokonaisvaltaiseen maanpuolustukseen liittyvä asia.

Myös kansanedustaja Juho Eerola, jolle hallintovaliokunnan puheenjohtajana väestönsuojeluasiat eduskunnan työnjaossa kuuluvat, on nyt tyytyväinen siitä, että hallitus perui väestönsuojien rakentamisvesityksen.

”Itsenäisen valtion tärkeimpiä tehtäviä ovat sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen. Melkein kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta turvallisuudesta ei voida säästää.”
Sähkö katkeaa

Kun väestönsuojasta sammutetaan valot, harjoitustilanteessa se tarkoittaa, että suojasta ovat katkenneet sähköt. Pysähtynyttä ilmanvaihtokoneistoa on alettava käyttää manuaalisesti.

Alkaa veivaaminen.

Veivistä kääntämällä koneisto alkaa taas imeä ilmaa sisätiloihin. Kone nytkyy seinässä ja siitä kuuluu hiljaista suhinaa.

Kun suodatin ei ole päällä, veivi kääntyy kevyesti. Suodattimen kanssa veivaaminen on raskaampaa.

Valot syttyvät. Sähköt ovat palanneet ja tilanne on ohi. Koneisto toimii taas itsekseen.

Jo pitkäksi venähtänyt teehetki jatkuu, ja Kianto jatkaa kesken jääneen sudokun täyttämistä. Kansanedustaja Juho Eerolan katselee puhelintaan. Eduskunnassa on käynnissä kiista Seinäjoen ja Vaasan sairaaloiden päivystysasetuksesta. Kansanedustajaa tarvittaisiin Pikku Parlamentissa, mutta Eerola joutuu yöpymään väestösuojassa.

”Jos suoja olisi täynnä ja täällä jouduttaisiin olemaan kolme vuorokautta, se olisi raskasta meille kaikille”, Ilkka Kianto sanoo.

Helsingin Viikissä järjestettiin kolmen vuorokauden mittainen koesuojautuminen lokakuussa 2000.

Kiannon mukaan vapaaehtoisesti kokeeseen ilmoittautuneet olivat normaalia motivoituneempia sietämään suojautumisen rasitukset.

”Kommelluksilta ei kuitenkaan vältytty, mutta vain yksi henkikö jouduttiin terveydentilansa vuoksi poistamaan suojasta ennen aikojaan.”

Kaikilla harjoitukseen osallistuneilla ei kuitenkaan ollut pääasiana perehtyä väestönsuojeluun.

”Mukaan ilmoittautui myös salapari. He varmasti pettyivät, koska eivät päässeet vetäytymään omaan rauhaansa.”
Ulos vapauteen

Aamu alkaa puhelimen hälytysäänellä. Ilkka Kianto nousee viereisen sängyn keskivuoteelta ylös ja vetäytyy oven eteen puhumaan.

Aamuvirkku Juho Eerola on noussut jo aikaisemmin. Kansanedustaja löytyy valaistusta huoneesta näppäilemästä sähkökitaraa.

Jos aito uhkatilanne olisi nyt ohi, ihmiset ohjattaisiin suojasta ulos. Tyhjän suojan ilmanvaihtokoneiston suodatin poistettaisiin, suoja siivottaisiin ja tilassa tehtäisiin tiiviyskoe.

Raskas ovi avautuu muovisen sulkutilan uumenista hitaasti. Käytävällä puhe ja askeleet kaikuvat. Punainen generaattori kimaltelee kattovalossa. Kuulu humahdus, kun iso ovi vedetään kiinni.

Yksi yö väestönsuojassa on ohi ja toivottavasti toista yötä ei koskaan tule.

Nousevat portaat kaartuvat vasemmalle. Ulko-oven edestä portaat jatkuvat vielä ylemmäs toimiston aulaan. Ylempi osa portaista tuli yöllä tutuiksi.

Kuivakäymälät jäivät kuiviksi. Käytimme yläkerran vessaa.
http://seura.fi/puheenaihe/ajankoht...bunkkeriasumista/?shared=1715201-a1b62f2b-500
 
Back
Top