Vanha virsi.
Suomi on syntyvyydessä Euroopan uusi Japani, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Vaikka väestökehityksen kannalta tehtäisiin mitä tahansa, on Suomi täysin uuden tilanteen edessä. Syntyvyys Suomessa jatkaa laskusuuntaista trendiään. Lapsia syntyi tammi-huhtikuun aikana 980 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2018, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet luvut. Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen.
”Kun suomalainen täyttää 30, naisista kaksi kolmasosaa ja miehistä neljä viidestä on vielä lapsettomia”, Rotkirch toteaa.
Erittäin selvä lasku kokonaishedelmällisyydessä on nähtävissä 20–25-vuotiaiden ikäluokassa sekä 30–34-vuotiaissa. Kasvua on havaittavissa ainoastaan 40–44-vuotiaiden keskuudessa, mutta se on erittäin pientä.
”Se, että kokonaishedelmällisyys on laskenut Suomessa kaikissa ikäryhmissä, on Suomen hämmentävä erikoispiirre. Monissa muissa maissa on paljon sitä, että siirretään lasten hankintaa, eli ei saada lasta ehkä 23-vuotiaana, vaan saadaan lapsi 33-vuotiaana. Mitään merkkiä siitä, että tätä olisi tapahtumassa Suomessa, ei ole. Tämä lasku on poikkeuksellinen.”
”Me olemme osa tätä trendiä, ja kukaan väestötieteessä ei tiedä vielä, miksi vauraissa ja hyvän perhepolitiikan maissa syntyvyys laskee.”
Yhteiskunnan kannalta syntyvyyden näin selkeä lasku on haaste. Kun syntyvyys laskee 1,6 lapseen per nainen, muuttuu tilanne haastavaksi talouden kannalta. Suomessa vuoden 2018 tietojen mukaan nainen synnyttäisi elämänsä aikana keskimäärin 1,41 lasta, joten olemme jo vaikeassa tilanteessa.
”Niille ihmisille, jotka puhuvat, että on vain hyvä kun syntyvyys pienenee, sanoisin, että kuka teitä hoitaa sitten, kun olette vanhoja, ja kuka maksaa teidän eläkkeenne? Tästä pitäisi puhua enemmän ja ihan suoraan”, Rotkirch sanoo.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/281615-nyt-tuli-rankka-viesti-enaa-ei-auttaisi-vaikka-suomen-kaikki-30-vuotiaat-alkaisivat
