Väestöpolitiikka

Leluillako tenavia nykyään tehdään?

Oletan, että seksuaalinen aktiivisuus yleisesti on nousussa ja se näkyy sitten syntyvyydessäkin. Tai mistä sitä tietää, onko tuo seurausta sinkkujen pariutumisvaikeuksista korona-aikana, mutta jos hitti kerran on pariskuntien välineet, niin...
 
Meillä taitaa kohta olla koronaikäluokat... :p

Tai sitten ei ole. Pumpattavat barbarat, anaalitapit sekä rekkalesbojen vyötäisille asennettavat kumimelat eivät kanna hedelmää. Niitähän kaiken maailman fetissit ja perverssit ostavat. Tietenkin myyjä kertoo kaupaksi käyvän mitä tahtoo.
 
Hesari uutisoi Väestöliiton uudesta raportista.

KUINKA paljon ihmisiä asuu sopivan kokoisessa Suomessa? Kuinka paljon syntyvyyttä ja maahanmuuttoa olisi hyvä olla? Entä miten Suomea pitäisi kehittää niin, että alueellinen tasa-arvo säilyy?

Muun muassa näistä kysymyksistä Suomessa pitäisi nyt käydä keskustelua nykyistä laajemmin, katsoo Väestöliitto tänään tiistaina julkaistavassa väestöpoliittisessa raportissaan. Kolmas väestöpoliittinen raportti

■ Väestöpoliittinen raportti sisältää katsauksen Suomen väestörakenteeseen ja siihen vaikuttaviin ilmiöihin.

■ Nyt julkaistava raportti on järjestyksessään kolmas. Aiemmat väestöpoliittiset raportit on julkaistu vuosina 1998 ja 2004.

■ Suomessa väestöpolitiikasta on puhuttu eniten silloin, kun on haluttu edistää syntyvyyttä.

■ Väestöpolitiikka kattaa kuitenkin kaikki toimet, joilla on tarkoitus vaikuttaa syntyvyyteen, kuolevuuteen, avioituvuuteen ja muuttoliikkeeseen siten, että väestönkehitys on yhteiskunnan kehityksen kannalta suotava.

■ Raportissa Väestöliitto esittää kymmenen toimenpidesuositusta Suomen väestöpolitiikalle.


Toivottavasti raportti on parempi kuin juttu. Kommenttiosio oli taas parasta antia.
 
Suomen nettomuuttovoitto on kasvanut 15 000 henkeen. Määrä on ylittänyt Väestöliiton vuonna 2004 asettamat tavoitteet.

Karkeasti tämän verran tulee sakkia kehitysmaista. Oletan että tavoite on ollut nettomuuttovoitto, ei nettomuuttovoitto kehitysmaista...
 
Uusi Suomi jatkaa.

Väestöliitto julkistaa tänään tiistaina uuden väestöpoliittisen raporttinsa. Kestävän väestökehityksen Suomi -raportti sisältää asiantuntijakirjoittajien artikkeleita väestöpolitiikkamme ajankohtaisista teemoista, sekä Väestöliiton kymmenen suositusta Suomen väestöpolitiikalle.

Väestöliiton vuonna 2015 ja 2018 tekemissä kyselyissä ilmeni, että suomalaisten toivottu lapsiluku on hieman alle kaksi – eli selkeästi enemmän kuin tämän hetken kokonaissyntyvyys, 1,35. Toivotuksi lapsiluvuksi nollan ilmoitti 12–15 prosenttia vastaajista. Miltei puolet, 45 prosenttia, nuorista aikuisista toivoi kahden lapsen perhettä.

”Koska aikomukset saada lapsi eivät aina toteudu, mutta aikomus olla saamatta lasta yleensä toteutuu, muutokset lastensaantia koskevissa ihanteissa ennakoivat alentunutta lopullista lapsilukua näiden sukupolvien kohdalla.”

Mitä voimme sitten tehdä? Rotkirchin artikkelin ehdottamia toimenpiteitä ovat muun muassa antelias perhepolitiikka, panostus lasten varhaiskasvatukseen ja ”vauvabonukset”. ”Asuntokannan parantaminen lapsiperheille sopiviksi kasvukeskuksissa saattaisi olla tehokkain keino nostaa syntyvyyttä Suomessa. Työn ja perheen yhteensovittamisessa olisi myös tuettava entistä selkeämmin mahdollisuuksia perheellistyä nuoremmalla iällä”, Rotkirch kirjoittaa. Entä miten niihin elämäntyyliin liittyviin syihin voisi vaikuttaa? Rotkirch toivoo vahvoja yhteiskunnallisia signaaleja sen puolesta, että pienten lasten vanhempien työ perhevapailla on tärkeää ja että vanhemmuuden voi yhdistää uraan sen eri vaiheissa.

Maahanmuutolla ei voi hänen mukaansa ongelmaa ratkaista. Sillä voi lisätä työikäisen väestön määrää, mutta Suomen maahanmuuttajista valtaosa tulee maista, joissa syntyvyys on vielä alhaisempi kuin Suomessa: Viro, Venäjä, muut EU-maat. Rotkirch huomauttaa myös, että ruotsalaistutkimusten mukaan jo toinen sukupolvi maahanmuuttajia ”sopeutuu” uuden kotimaan syntyvyyslukuihin. Kotamäki huomauttaa aluksi, että Suomessa on verrattain vähän maahanmuuttajia. 7 prosenttia väestöstä on syntynyt ulkomailla. Tanskassa luku on noin 10, Norjassa 15, Ruotsissa 18 ja Sveitsissä 40 prosenttia.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/raportti-maahanmuutto-ei-voi-ratkaista-suomen-syntyvyysongelmaa-syntyvyytta-laskee-lastensaantimaiseman-muutos/6eaae01c-5cfb-4d38-a639-24f59e4ea0fe
 
Väestöliiton raportti on mielenkiintoinen ja hyvin taustoitettu selvitys ja suositus.

Väestöliiton uusi väestöpoliittinen raportti on nyt luettavissa. Raportti listaa Suomelle kymmenen väestöpoliittista tavoitetta, kuten ekologisesti kestävän väestönkehityksen, syntyvyyden nousun nykyisten lapsilukutoiveiden tasolle, lisääntyneen maahanmuuton sekä kannustimet maastamuuton vähentämiseksi.
Raportti listaa kymmenen tavoitetta ja suositusta Suomen väestöpolitiikalle:

Sopivan kokoinen Suomi ei kutistu vielä. Maltillinen, noin 0,3 prosentin vuotuinen väestönkasvu, on perusteltua seuraavien vuosikymmenten aikana hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi.

Tasapainoinen väestönkehitys on ekologisesti kestävää. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat lähtökohta kaikelle väestöpolitiikalle. Suomi edistää kestävää taloutta ja väestönkasvua kansallisesti ja kansainvälisesti.

Syntyvyyden nousu Suomessa on tavoiteltava asia. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta olisi suotavaa, että vuosittainen kokonaishedelmällisyys nousisi 1,9 lapseen. Tämä taso saavutettaisiin, jos ihmiset saisivat toivomansa määrän lapsia.

Ihmisiä on tuettava saamaan niin monta lasta kuin he itse toivovat. Perhesuunnittelun palveluiden, hedelmällisyysneuvonnan ja hedelmöityshoitojen on oltava kaikkien saatavilla. Lisäksi lapsiperheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin on varattava riittävät resurssit, jotta ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä pienenee.

Hyvät ihmissuhteet ovat kansanterveyden ytimessä. Väestöryhmien hyvinvointierojen tasaamisenkin kannalta olisi tärkeää, että jokaisella suomalaisella olisi ainakin yksi läheinen ihmissuhde.

Perheystävällisyys koskee kaikkia. Ajallinen joustavuus ja etätyöt on otettava osaksi uutta normaalia työtehtävien sen mahdollistaessa. Raskaussyrjintää kohtaan tulee olla nollatoleranssi.

Maahanmuutto lisääntyy huomattavasti. Suomen nykyisen muuttovoiton tulisi kaksinkertaistua. Tarvitsemme sen tueksi kansainvälistä rekrytointia, kevennettyä maahanmuuttoprosessia työn perässä muuttaville ja toimivia kotouttamispalveluita.

Suomi on houkutteleva ja inhimillinen uusi kotimaa. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa, koska maahanmuuttajien perheenjäsenet ovat olennainen osa maahan integroitumista.

Monipaikkaisuus uudistaa alueiden kehityksen. Aluepolitiikan on edistettävä työn ja asumisen monipaikkaisuutta, sillä se voi kääntää muuttovirtojen haitallisia vaikutuksia.

Kannustimia maastamuuton vähentämiseksi. Ulkomailla kerääntynyt kokemus ja koulutus tulisi helposti voida soveltaa suomalaisiin kriteereihin ja palkkajärjestelmään.

http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=11680434
http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=11680434

Kansainväliseen vertailuun Japanin lisäksi olisin kaivannut Viron ja Unkarin mallia sekä Australian ja Kanadan ajatuksia väestöpolitiikan tavoitteista.
 
Maaseutukunnissa lasten ja nuorten ylipaino on yleisempää kuin kaupungeissa. Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on vähintään ylipainoinen. Ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä kouluikäisillä kuin alle kouluikäisillä.

THL:n tuore Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019 -tilastoraportti kertoo myös, että ylipainon yleisyydessä on selviä alueellisia eroja.
 
Viimeksi muokattu:
Ryysyistä rikkauksiin…

Amerikkalaisen unelman tuntee koko maailma, mutta suomalaista unelmaa osaamme sanoittaa tuskin itsekään
Suomeen muuttavista ulkomaalaisista suurin ryhmä muuttaa jo nyt tänne työn perässä. Liki yhtä usein syynä maahanmuutolle on perheside. Suomen mittakaavassa maahanmuutto on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä, mutta kansainvälisesti vertailtuna ulkomaalaisia muuttaa Suomeen edelleen vähän.

ISOSSA kuvassa Suomi on ollut maahanmuuttokysymyksissä passiivinen sivustakatsoja tai pahimmillaan työperäisen maahanmuuton jarruttaja, kirjoittaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki Väestöliiton raportissa.

Amerikkalaisen unelman tuntee koko maailma, mutta suomalaista unelmaa osaamme sanoittaa tuskin itsekään. Meille itsestään selvistä asioista moni on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna ihmeellisyys: Niin turvalliset ja rauhalliset kaupungit, että lapset kulkevat itse kouluun ja harrastuksiin. Tasa-arvo. Luonto. Korkeatasoinen, julkinen peruskoulu. Päivähoitojärjestelmä. Perhevapaajärjestelmä, jonka ansiosta valintaa uran ja perheen välillä ei tarvitse tehdä. Työkulttuuri, jossa toimistolta lähdetään ajoissa tehokkaan päivän jälkeen ennemmin kuin istutaan konttorilla ympäripyöreitä päiviä tavan vuoksi. Nämä ovat globaalissa kilpailussa valttikortteja. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006633787.html

Vai punainen tupa ja perunamaa?
 
Vaikuttaa siltä että EU ei ole vähentämässä maahanmuuttoa. Ensi viikolla tietoa uudesta sopimuksesta


Suomi ei ole määrittänyt väestöpoliittisia tavoitteitaan. EU-tasollakaan ei taida olla täsmällisiä tavoitteita väestön kasvulle ja kehitykselle (syntyvyys, kuolleisuus, nettomaahanmuutto).

Australiassa tavoitteena on tukea kestävää talouskasvua (BKT per capita) väestöpoliittisin keinoin:
  1. Kuolleisuuden minimointi.
  2. Halutun lapsimäärän toteutumisen tuki.
  3. Kansan ikääntymisen hidastaminen.
  4. Työmarkkinoiden tarvitsema osaaminen.
  5. Väestön aluepoliittinen jakautuminen.
Erilaisia vaihtoehtoja väestöpolitiikoiksi olisi mielenkiintoista nähdä, jotta äänestyskopissa voisi sitten mieleistänsä tukea.
 
Libera liberona.

Ajatuspaja Libera kertoo löytäneensä julkisista menoista 9,8 miljardia euroa ”sopeutusvaraa”
Liberan mukaan Suomea uhkaa nykyisellä taloudenpidolla merkittävä talouskriisi. Ajatuspaja kertoo löytäneensä vuoden 2020 talousarvioesityksen 57,5 miljardin euron määrärahoista 9,8 miljardia euroa ”sopeutusvaraa”.

Perhe-etuuksiin Libera tekisi 20 prosentin leikkauksen.

”Lapsilisäjärjestelmää muutetaan niin, että ensimmäisestä lapsesta saa isoimmat tuet ja neljännestä lapsesta ei enää makseta lapsilisiä. Harkinnanvarainen tuki korvaa tarvittaessa kulut neljännen tai sitä seuraavan lapsen elättämiseksi.” https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...tusvaraa/20af2bef-314b-4970-aedc-b39d70dcc307

Liberan lista leikkaa useimpien ministeriöiden menoja.

Lapsilisäjärjestelmän muutosehdotus on huonompi kuin Unkarin malli. Unkarin mallissa perhe saa “lapsilainaa”, joka mitätöidään, kun kolmas lapsi syntyy (USD 36 000, mikä vastaisi Suomessa ehkä EUR 100 000). Neljännen lapsen synnyttyä äidin ei tarvitse maksaa enää tuloveroja.
 
Suomi ei ole määrittänyt väestöpoliittisia tavoitteitaan. EU-tasollakaan ei taida olla täsmällisiä tavoitteita väestön kasvulle ja kehitykselle (syntyvyys, kuolleisuus, nettomaahanmuutto).

EU-komission pj julkaisi dokumentin jossa on lueteltu EU:n tavoitteita. Mm. vihapuhe on entistä enemmän tapetilla, mutta turvallisuusasioista en tuolta juuri tavoitteita löytänyt. Ehkä rauhan katsotaan jatkuvan nykymenollakin.

 
EU-komission pj julkaisi dokumentin jossa on lueteltu EU:n tavoitteita. Mm. vihapuhe on entistä enemmän tapetilla, mutta turvallisuusasioista en tuolta juuri tavoitteita löytänyt. Ehkä rauhan katsotaan jatkuvan nykymenollakin.


Pitkä lista, josta en löytänyt väestöpoliittisia tavoitteita.

KEY NEW INITIATIVES FOR 2021 A European Green Deal • Legislative proposal on revision of the EU emission trading system (ETS) • Legislative proposal on the Carbon Border Adjustment Mechanism Fit for 55 Package (Climate and energy) • Effort-Sharing Regulation • Revision of the Renewable Energy Directive, the Energy Efficiency Directive and the Directive on Energy Performance of Buildings • Revision of the Regulation on Greenhouse Gas Emissions and Removals from Land Use, Land Use Change and Forestry • Legislative proposal to address methane emissions in the energy sector, revision of the regulatory framework for competitive decarbonised gas markets and revision of the Energy Taxation Directive • Revision of the Directive on Intelligent Transport Systems and the Directive on Deployment of Alternative Fuels Infrastructure • Revision of the Regulation setting CO2 emission performance standards for cars and light commercial vehicles and legislative proposal on development of post-Euro6/VI emission standards for cars, vans, lorries and buses • Legislative proposal for a sustainable product policy initiative A Europe fit for the digital age • Communication on Europe’s Digital Decade: 2030 Digital Targets • Legislative proposal for a Data Act • Legislative proposal for a digital levy • Legislative proposal for a trusted and secure European e-ID • Initiative on improving the working conditions of platform workers • Communication on updating the new industrial strategy for Europe • Review of the competition policy • Legislative proposal on levelling the playing field for foreign subsidies • Action plan on synergies between civil, defence and space industries STATE OF THE UNION 2020 LETTER OF INTENT 5 An economy that works for people • Legislative proposal on an investment protection and facilitation framework • Revision of the prudential rules for insurance and reinsurance companies (Solvency II) • Revision of the Markets in Financial Instruments Directive and Regulation • Legislative proposal on sustainable corporate governance • Establishment of an EU Green Bond Standard • Proposal for a legislative package on anti-money laundering • Action Plan on the European Pillar of Social Rights, European Child Guarantee, New Occupational Safety and Health Strategy, Action Plan for the Social Economy • Towards the future Generalised Scheme of Preferences legal framework granting trade advantages to developing countries • Instrument to deter and counteract coercive actions by third countries A stronger Europe in the world • Joint communication on strengthening the EU’s contribution to rules-based multilateralism • Joint communication on the Arctic and northern dimension policy • Joint communication on a renewed partnership with the Southern Neighbourhood • Joint communication on a strategic approach to support the disarmament, demobilisation and reintegration of ex-combatants Promoting our European way of life • Legislative proposal to establish a new European Biomedical Research and Development Agency • Legislative proposal to extend the mandate of the European Medicines Agency • Legislative proposal to extend the mandate of the European Centre for Disease Prevention and Control • Legislative proposal on European health data space • Follow up initiatives under the New Pact on Migration and Asylum • Strategy on the future of Schengen • Communications on an EU agenda to tackle organised crime and on counter-terrorism STATE OF THE UNION 2020 LETTER OF INTENT 6 A new push for European democracy • Strategy on the rights of the child • Legislative proposal to prevent and combat specific forms of gender-based violence • Proposals to extend the list of EU crimes to all forms of hate crime and hate speech • Legislative proposal on the digitalisation of cross-border judicial cooperation • Revision of the Regulation on the Statute and Funding of the European Political Parties and European Political Foundations • Communication on a long-term vision for rural areas.

Tarkkasilmäisimmät voivat löytää listasta a) Action plan on synergies between civil, defence and space industries ja b) Proposals to extend the list of EU crimes to all forms of hate crime and hate speech (nyt imaamit moskeijoissaan joutuvat pitämään kielensä kurissa).
 
Tarkoittanee sitä että nykymeno jatkuu. Kaikkien ajatellaan tulevan hyvin toimeen toistensa kanssa kun Bryssel kansalaisilleen niin ilmoittaa.

Se on hyvä arvaus, että nykymeno jatkuu. Jos tänään sataa, sataa huomennakin.

EU ei ole tavoitteellinen organisaatio; se on rajoitteellinen instituutio, joka tasapainottelee eri sidosryhmien ristipaineessa (kuten julkinen sektori yleisemminkin).

Tai onhan se horisontissa siintävä tavoite karkaamassa taivaanrantaan.
 
Noita Australian väestöpolitiikan tavoitteita voisi vähän avata. Yleistavoitteena on tukea kestävää talouskasvua (BKT per capita) väestöpoliittisin keinoin.

BKT per capita nousee, kun a) BKT kasvaa, b) väestö vähenee tai c) kumpainenkin muutos tapahtuu yhtä aikaa – taikka d) BKT kasvaa nopeammin kuin väestö. Jos e) väestö vähenee nopeammin kuin BKT, talouskasvu on hataralla pohjalla.

Suomi on ansiokkaasti hillinnyt syntyvyyttä. Väestö ei kuitenkaan ole vielä vähentynyt: nettomaahanmuutto on kasvattanut väkilukua. Reaalinen BKT per capita on polkenut paikoillaan yli vuosikymmenen.

1600329115375.png

Finanssikriisi ja koronapandemia ovat varmaan merkittävimmät syyt stagnaatioon. Väestöpoliittisesti voisi tutkia nettomaahanmuuton vaikutusta: tuleeko muuttovoittoa vai -tappiota BKT per capita -mielessä?
 
Back
Top