Noita Australian väestöpolitiikan tavoitteita voisi vähän avata. Yleistavoitteena on tukea kestävää talouskasvua (BKT per capita) väestöpoliittisin keinoin.
BKT per capita nousee, kun a) BKT kasvaa, b) väestö vähenee tai c) kumpainenkin muutos tapahtuu yhtä aikaa – taikka d) BKT kasvaa nopeammin kuin väestö. Jos e) väestö vähenee nopeammin kuin BKT, talouskasvu on hataralla pohjalla.
Suomi on ansiokkaasti hillinnyt syntyvyyttä. Väestö ei kuitenkaan ole vielä vähentynyt: nettomaahanmuutto on kasvattanut väkilukua. Reaalinen BKT per capita on polkenut paikoillaan yli vuosikymmenen.
Katso liite: 43780
Finanssikriisi ja koronapandemia ovat varmaan merkittävimmät syyt stagnaatioon. Väestöpoliittisesti voisi tutkia nettomaahanmuuton vaikutusta: tuleeko muuttovoittoa vai -tappiota BKT per capita -mielessä?
Tätä käsiteltiin jo aiemmin. Vuodelta 2014 OECD Policy Brief käsittelee aihetta. Heidän näkemys oli silloin, että Suomessa on hyötynyt fiskaalisessa mielessä. Ei paljoa, mutta etumerkki on ollut kuitenkin positiivinen. Eli maahanmuutto ei "maksa" ja parantaa väestörakennetta sen lisäksi.