Väestöpolitiikka

Noita Australian väestöpolitiikan tavoitteita voisi vähän avata. Yleistavoitteena on tukea kestävää talouskasvua (BKT per capita) väestöpoliittisin keinoin.

BKT per capita nousee, kun a) BKT kasvaa, b) väestö vähenee tai c) kumpainenkin muutos tapahtuu yhtä aikaa – taikka d) BKT kasvaa nopeammin kuin väestö. Jos e) väestö vähenee nopeammin kuin BKT, talouskasvu on hataralla pohjalla.

Suomi on ansiokkaasti hillinnyt syntyvyyttä. Väestö ei kuitenkaan ole vielä vähentynyt: nettomaahanmuutto on kasvattanut väkilukua. Reaalinen BKT per capita on polkenut paikoillaan yli vuosikymmenen.

Katso liite: 43780

Finanssikriisi ja koronapandemia ovat varmaan merkittävimmät syyt stagnaatioon. Väestöpoliittisesti voisi tutkia nettomaahanmuuton vaikutusta: tuleeko muuttovoittoa vai -tappiota BKT per capita -mielessä?

Tätä käsiteltiin jo aiemmin. Vuodelta 2014 OECD Policy Brief käsittelee aihetta. Heidän näkemys oli silloin, että Suomessa on hyötynyt fiskaalisessa mielessä. Ei paljoa, mutta etumerkki on ollut kuitenkin positiivinen. Eli maahanmuutto ei "maksa" ja parantaa väestörakennetta sen lisäksi.

 
Tätä käsiteltiin jo aiemmin. Vuodelta 2014 OECD Policy Brief käsittelee aihetta. Heidän näkemys oli silloin, että Suomessa on hyötynyt fiskaalisessa mielessä. Ei paljoa, mutta etumerkki on ollut kuitenkin positiivinen. Eli maahanmuutto ei "maksa" ja parantaa väestörakennetta sen lisäksi.


Kyllä vain, vuonna 2014. Iso aalto turvapaikanhakijoita saapui Eurooppaan vuonna 2015. Ehkä olisi aika päivittää tutkimus. Eri maahanmuuttajaryhmien hyödyt ja kustannukset eroavat toisistaan.

Nettomaahanmuutto käsittää myös maastamuuton hyödyt ja haitat.
 
Kyllä vain, vuonna 2014. Iso aalto turvapaikanhakijoita saapui Eurooppaan vuonna 2015. Ehkä olisi aika päivittää tutkimus. Eri maahanmuuttajaryhmien hyödyt ja kustannukset eroavat toisistaan.

Nettomaahanmuutto käsittää myös maastamuuton hyödyt ja haitat.

Voi olla että saadaan vielä hetki odottaa uutta tutkimusta. Ei voida laskea. Arvopohja. Rakenteellinen rasismi...
 
Kyllä vain, vuonna 2014. Iso aalto turvapaikanhakijoita saapui Eurooppaan vuonna 2015. Ehkä olisi aika päivittää tutkimus. Eri maahanmuuttajaryhmien hyödyt ja kustannukset eroavat toisistaan.

Nettomaahanmuutto käsittää myös maastamuuton hyödyt ja haitat.

Kyllä, on selvää, että turvapaikanhakijat menestyvät heikommin kuin työperäiset maahanmuuttajat. Toisaalta taas työperäinen maahanmuutto on luonteeltaan melko tasainen virta kun taas turvapaikanhakijoiden 2015 ryntäys oli taas harvinainen tapahtuma. Jo pelkkä mittaushetki vaikuttaa, mikä tänään näyttää hyvältä voi olla huono huomenna ja päinvastoin.

Kuitenkin se työperäinen maahanmuutto on se johon voidaan politiikalla enemmän vaikuttamaa itse. Jos naapurissa tulee rähinä ja pakolaisaalto niin sille ei välttämättä paljoa voi.
 
Kyllä, on selvää, että turvapaikanhakijat menestyvät heikommin kuin työperäiset maahanmuuttajat. Toisaalta taas työperäinen maahanmuutto on luonteeltaan melko tasainen virta kun taas turvapaikanhakijoiden 2015 ryntäys oli taas harvinainen tapahtuma. Jo pelkkä mittaushetki vaikuttaa, mikä tänään näyttää hyvältä voi olla huono huomenna ja päinvastoin.

Kuitenkin se työperäinen maahanmuutto on se johon voidaan politiikalla enemmän vaikuttamaa itse. Jos naapurissa tulee rähinä ja pakolaisaalto niin sille ei välttämättä paljoa voi.

Jos tavoitteena on tukea talouskasvua (BKT per capita), nettomaahanmuuttopolitiikassakin täytyy arvioida, miten maasta- ja maahanmuuttajat vaikuttavat talouskasvuun.

Yksilötason tarkastelusta on helpompi aloittaa. Tuleeko maahan nettoveronmaksajia vai ei? Lähteekö maasta nettoveronmaksajia vai ei? Kustannuksia ja hyötyjä voi sitten siirtyä arvioimaan perhe-, yritys- ja yhteiskuntatasolle.

Maahan- ja maastamuuttoperusteita on toki muitakin kuin työ tai talous. Opiskelu, perhe, pakolaisuus tai turvapaikanhaku eivät ole ensi sijassa taloudellista toimintaa. Mutta jos väestöpolitiikan tavoitteena on tukea talouskasvua, valtion tulee ottaa muuttajien taloudellinen vaikutus huomioon laatiessaan lakeja, budjetteja tai kansainvälisiä sopimuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenköhän minulle on jäänyt sellainen muistikuva, ettei Orpo sille 2015 ryntäykselle paljoa voinut vaikka rähinä sattui jossain vähän kauempana kuin naapurissa.

Mitä nopeammin ja suuremmaksi pakolaisten määrä kasvaa kriisissä sitä kauemmaksi vaikutukset tuntuvat. Kun lähimpien maiden kyky ottaa vastaan pakolaisia tulee täyteen niin he jatkavat matkaa seuraavaan maahan ja niin edelleen.

Ei sille 2015 tilanteelle voinut kukaan länsimaa juuri mitään. Se mikä minua mietityttää on, miten täällä Euroopassa selvitään jos ja kun ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle tulevina vuosikymmeninä. Siinä kyllä korjaantuu väestörakenne, mutta muita haasteita kyllä tulee roppakaupalla.
 
Mitä nopeammin ja suuremmaksi pakolaisten määrä kasvaa kriisissä sitä kauemmaksi vaikutukset tuntuvat. Kun lähimpien maiden kyky ottaa vastaan pakolaisia tulee täyteen niin he jatkavat matkaa seuraavaan maahan ja niin edelleen.

Ei sille 2015 tilanteelle voinut kukaan länsimaa juuri mitään. Se mikä minua mietityttää on, miten täällä Euroopassa selvitään jos ja kun ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle tulevina vuosikymmeninä. Siinä kyllä korjaantuu väestörakenne, mutta muita haasteita kyllä tulee roppakaupalla.

Näin näyttäisi olevan. Esimerkiksi Syyriasta on paettu Turkkiin, Libanoniin ja Jordaniaan. Kertaluokkaa pienempiä pakolaismääriä on eksynyt Saksaan ja Ruotsiin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Refugees_of_the_Syrian_Civil_War

https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyrian_sisällissodan_pakolaiset

Venäjän vallankumouksen aikana venäläisemigrantteja saapui myös Suomeen. Mutta eihän sellaista satu enää nykypäivänä. Pakolaiset tulevat Afrikasta ja Lähi-idästä. Maltan nakki.
 
Ei sille 2015 tilanteelle voinut kukaan länsimaa juuri mitään. Se mikä minua mietityttää on, miten täällä Euroopassa selvitään jos ja kun ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle tulevina vuosikymmeninä. Siinä kyllä korjaantuu väestörakenne, mutta muita haasteita kyllä tulee roppakaupalla.
Siitä selvitään sillä, että aloitetaan jo nyt tekemään pohjatyötä kansainvälisten sopimusten muuttamiseksi suuntaan, joka mahdollistaa ei-pakottavista syistä saapuvien siirtolaisten maahantulon estämisen.

BTW. Minua on aina ihmetyttänyt ilmastopakolaisen ja elintasopakolaisen ero. Siis, missä vaiheessa ympäristöolosuhteet katsotaan niin huonoiksi, että alueella ei kertakaikkiaan voi enää elää verrattuna siihen, että siellä ei viitsi enää elää.
 
Siitä selvitään sillä, että aloitetaan jo nyt tekemään pohjatyötä kansainvälisten sopimusten muuttamiseksi suuntaan, joka mahdollistaa ei-pakottavista syistä saapuvien siirtolaisten maahantulon estämisen.

BTW. Minua on aina ihmetyttänyt ilmastopakolaisen ja elintasopakolaisen ero. Siis, missä vaiheessa ympäristöolosuhteet katsotaan niin huonoiksi, että alueella ei kertakaikkiaan voi enää elää verrattuna siihen, että siellä ei viitsi enää elää.

Jos tavoitteena on siirtolaisuuden estäminen, silloin kansainvälisissä sopimuksissa on paljon muutettavaa. Valtaosa suomalaisista siirtolaisista on “elintasopakolaisia”, jotka muuttavat muualla ei-pakottavista syistä.

Suomalaiset ovat olleet historiassa ahkeria maastamuuttajia: on arvioitu, että 1900-luvun aikana Suomesta muutti pois noin miljoona ihmistä. Suurimpia muuttoaaltoja ovat olleet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan sekä 1960- ja 1970-lukujen muutto Ruotsiin.

Siirtolaisuuden luonne muuttui 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa maahanmuutto nousi selvästi muista kuin Ruotsista palaamiseen liittyvistä syistä. Suurin osa Suomeen muuttajista oli inkeriläisiä paluumuuttajia sekä pakolaisina Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta tulleita.

Vuonna 2019 Suomeen muutti 32 758 henkilöä, mikä oli 1 652 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nettomaahanmuutto eli maahan- ja maastamuuton erotus oli 15 495 henkeä. Nettomaahanmuutto on ollut 2010-luvulla 12 000–18 000 henkeä vuosittain. Eniten nettomaahanmuuttoa on tullut Euroopan maista.

Jos maahanmuuttoa tarkastellaan kansalaisuuden mukaan, erityisesti ulkomaan kansalaisten maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut koko 2010-luvun miinuksella, eli maasta on muuttanut pois enemmän Suomen kansalaisia kuin maahan on tullut.

1600420728051.png

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/muuttoliike.html

EU:ssa vapaa liikkuvuus on perusoikeus. Muuallakin vapaissa länsimaissa kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin kuuluu vapaus lähteä maasta ja palata maahan.
 
Siitä selvitään sillä, että aloitetaan jo nyt tekemään pohjatyötä kansainvälisten sopimusten muuttamiseksi suuntaan, joka mahdollistaa ei-pakottavista syistä saapuvien siirtolaisten maahantulon estämisen.

BTW. Minua on aina ihmetyttänyt ilmastopakolaisen ja elintasopakolaisen ero. Siis, missä vaiheessa ympäristöolosuhteet katsotaan niin huonoiksi, että alueella ei kertakaikkiaan voi enää elää verrattuna siihen, että siellä ei viitsi enää elää.

Hieman paistaa läpi asenne, että tässä on kyse vain jostain mukavuuden halusta. Kattavin tähän päivään tehty mallinnus arvioi, että köyhimmissä maissa lämpenemisestä johtuva kuolleisuus nousee n. 100/100 000 henkeä vuodessa vuosisadan loppuun mennessä. Vertailun vuoksi tähän mennessä Yhdysvalloissa kun kuollut koronaan puolet tästä. Lämpenevä ilmasto tulee aiheuttamaan kuolemia enemmän kuin mitkään tarttuvat taudit globaalisti. Suomessa taas tilanne tulee olemaan päinvastoin. Kuolleisuus tulee vähenemään lämpenevien talvien myötä.

Me näemme nyt vasta aivan alkua siitä mitä tulevan pitää.

 
Avataan ajattelua vielä kolmella kohdalla:
  1. Laillinen vai laiton maahanmuutto?
  2. Nettomaahanmuuton taloudellinen vaikutus?
  3. Muut väestölliset vaikutukset?
Australian väestöpolitiikan alatavoitteet valottavat, mitä muita vaikutuksia siellä tavoitellaan.
  • Kuolleisuuden minimointi.
  • Halutun lapsimäärän toteutumisen tukeminen.
  • Kansan ikääntymisen hidastaminen.
  • Työmarkkinoiden tarvitsema osaaminen.
  • Väestön aluepoliittinen jakautuminen.
Kotoutuminen ja koheesio sekä monet muut alatavoitteet pidentäisivät listaa.
 
Avataan ajattelua vielä kolmella kohdalla:
  1. Laillinen vai laiton maahanmuutto?
  2. Nettomaahanmuuton taloudellinen vaikutus?
  3. Muut väestölliset vaikutukset

Mitä TV:stä olen seurannut tätä ohjelmaa

Australia myös lähettää maassa laittomasti oleskelevia nopeasti pois maasta. Eli jos on esim. tullut turistilomalle tai opiskelemaan, mutta onkin päätynyt työskentelemään ilman työlupaa, nämä pistetään nopeasti lennolle takaisin synnyinmaahansa ja esim. 3 vuoden pääsykielto Australiaan.
 
Mitä TV:stä olen seurannut tätä ohjelmaa

Australia myös lähettää maassa laittomasti oleskelevia nopeasti pois maasta. Eli jos on esim. tullut turistilomalle tai opiskelemaan, mutta onkin päätynyt työskentelemään ilman työlupaa, nämä pistetään nopeasti lennolle takaisin synnyinmaahansa ja esim. 3 vuoden pääsykielto Australiaan.

Niin. Ero laillisen ja laittoman maahanmuuton välillä on olennainen.

Pakolaisia ja turvanpaikanhakijoita varten pitäisi olla pakolaisleirejä tai vastaanottokeskuksia EU:n rajojen ulkopuolella. Siellä hakemukset käsiteltäisiin, ennen kuin maahanmuuttaja saa luvan muuttaa maahan. Periaatteessa esimerkiksi Pohjois-Afrikassa Espanjan Ceuta tai Melilla saattaisivat sopia sellaisiksi.

Suurin osa maasta- ja maahanmuuttajista on kuitenkin opiskelijoita, perheenjäseniä, työläisiä tai yrittäjiä. Ennen paluumuuttajat olivat suurin yksittäinen ryhmä. Sikäli kuin nämä ovat laillisia maahanmuuttajia, nettomaahanmuutolla voidaan yrittää optimoida taloudellista ja väestöllistä kehitystä. Helpoin tapa lienee se, että annetaan kansalaisen päättää ihan itse, mitä tekee.
 
EU:ssa vapaa liikkuvuus on perusoikeus. Muuallakin vapaissa länsimaissa kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin kuuluu vapaus lähteä maasta ja palata maahan.

EU:n vapaa liikkuvuus koskee EU kansalaisia ja kait EUn sinisen kortin haltioita. Yleisella tasolla vapaus tulla ja menna koskee vain kansalaisuusvaltiota. Mita suomalaisiin siirtolaisiin tulee, suomalaisten siirtolaisuus on jollei aina niin reilusti toista sataa vuotta tapahtunut vastaanottavan maan ehdoilla toisin kuin nykysiirtolaisuus Suomeen.
 
EU:n vapaa liikkuvuus koskee EU kansalaisia ja kait EUn sinisen kortin haltioita. Yleisella tasolla vapaus tulla ja menna koskee vain kansalaisuusvaltiota. Mita suomalaisiin siirtolaisiin tulee, suomalaisten siirtolaisuus on jollei aina niin reilusti toista sataa vuotta tapahtunut vastaanottavan maan ehdoilla toisin kuin nykysiirtolaisuus Suomeen.

EU-kansalaiset saavat liikkua vapaasti EU:n rajojen sisällä (tosin koronapandemia on osoittanut, että poikkeusoloissa saadaan rajoituksetkin voimaan).

Suomen kansalaiset saavat liikkua vapaasti Suomessa (tosin koronapandemia on osoittanut, että poikkeusoloissa esimerkiksi Uusimaa voidaan eristää muusta maasta ja Ruotsin raja tiivistyy).

Siirtolaiset voivat olla laillisia tai laittomia maahanmuuttajia. Lailliset maahanmuuttajat muuttavat maahan Maahanmuuttoviraston ehdoilla. Suomessa Suomen lait koskevat myös maahanmuuttajia.

Kun väestöpolitiikkaa ja sen tavoitteita ei ole virallisesti määritelty, on hankala arvioida, miten hyvin Suomen valtio on onnistunut toimissaan. Yksilöt ja yritykset osaavat kertoa omat tarinansa.
 
Ei sille 2015 tilanteelle voinut kukaan länsimaa juuri mitään. Se mikä minua mietityttää on, miten täällä Euroopassa selvitään jos ja kun ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle tulevina vuosikymmeninä. Siinä kyllä korjaantuu väestörakenne, mutta muita haasteita kyllä tulee roppakaupalla.

Kyllä selvitään. Sitä varten on piikkilankaa. Huomasitko muuten miten meille puhuttiin paskaa kun vielä alkuvuodesta sanottiin, viranomaisten suusta, että "rajojen sulkeminen olisi sula mahdottomuus".

Oliko se? Suljettiinko rajat? Kehiteltiinkö jopa raja Uudenmaan maakunnan ja muun Suomen välille?

Joten täyttä paskaa etteikö rajoja kyetä sulkemaan ja valvomaan. Kyllä ne menevät kiinni. Joko suosiolla tai asioista vastaavat - sekä viranomaistahot että poliitikot - pakotetaan laittamaan rajat kiinni. Tarvittaessa, jos on pakko, niin sitten vaikka erotaan EU:sta. Kyllä sen faktan, että typerän poliitikan ja toimimattomuuden seuraus, voi olla EU-ero, niin sen pitäisi laittaa ajattelemaan?

Bryssel alkaa näyttää ikäviä ennusmerkkejä. Oli niin pahaenteinen puhe tällä Leyenillä. Nähtävästi alkavat luoda "mekanismeja" joilla , mahdollisesti myös laiton, maahantulijatulva saadaan jaeltua myös sinne jotka eivät sitä EU-alueelle päästäneet - tai käydään jopa hakemassa väkeä Afrikan ja Aasian puolella.

Hidas vähillen tapahtuva sotkeminen. Se on todennäköisin tulema. Tämä maanosa sotketaan seuraavien 50 vuoden kuluessa. Paskotaan pilalle. Joten onko ihme jos Iso-Britannia lähti omille teilleen?

Ovat nämä mielenkiintoisia aikoja. EU-jäsenyyden puolesta äänestin mutta tällä menolla minustakin tulee vielä kehittymään EU:n vastustaja. Mutta en minä tätä aloittanut...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top