Väyrysen Kansalaispuolueen mahdollisuudet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
baikal kirjoitti:
Tässä tullaan totuuden, etten sanoisi de facton äärelle. :rolleyes: Kun liityimme Unioniin oletimme, että nyt se autuus repeää satasella: pääsymme suurille sisämarkkinoille piti taata hunajaa ja marmelaatia ainakin neljänteen polveen ihan itsestään. Tosiasiassa emme olleetkaan mitenkään valmiita kilpailemaan Unionin markkinoilla, tai osa yrityksistä oli ja osa on löytänyt kultaisen oksan, mutta aikaa se ottaa, että tämä tärkein markkinamme opitaan hyödyntämään.

Eli Unioni ei takaa kenellekään yhtään mitään, iha ite pitää handlata asiat.

Missä määrin suomalaisiin vaikutti henkisellä tasolla Nokian haihtuminen Suomesta? Oliko tuo tapahtumasarja itseasiassa mittaansa suurempi asia? Nokia-krapula saattoi olla ihan oikein todettu fakta. Noh, tekijämiehet tietävät, että pahinkin kankkunen kyllä hellittää aikanaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

EU on sinänsä Suomelle taloudellisesti positiivinen tekijä, kun isolta markkina-alueelta poistetaan kaupan ja kilpailun esteitä.

Mutta, Euro on eri asia. Se periaatteessa alentaa myös kaupan esteitä, mutta vain vähän. Euro ei tuonut buustia Euroopan sisäiselle kaupankäynnille. Kauppa toimi EU:n ansiosta jo niin hyvin erillisilläkin valuutoilla.

Suomen viennistä vain vähäinen osa suuntautuu Euro-alueelle. Kärsimme siis Euron aiheuttamista ongelmista, mutta Euron hyöty on meille valitettavan vähäinen.

Maa Osuus viennistä 2014
  • Saksa 12,00 %
  • Ruotsi 11,10 %
  • Venäjä 8,30 %
  • USA 6,80 %
  • Alankomaat 6,10 %
  • Iso-Britannia 5,40 %
  • Kiina 4,60 %
  • Viro 3,20 %
  • Norja 2,80 %
  • Ranska 2,70 %

En itse usko Nokia-krapulan tapaisiin syihin merkittävänä tekijänä. Tai uskon siinä vaiheessa, jos muita parempia selityksiä ei ole. Mutta, Suomen ongelmat ovat selitettävissä hyvin yksinkertaisesti taloustieteen kautta.
 
Minuteman kirjoitti:
Korkman toteaa myös että euroero olisi vielä pahempi erehdys. Valtio ei voi vaihtaa valuuttaa kuin paitaa.

Valuutan arvo - oli se valuutta mikä hyvänsä - on aina väärä. Vientimyyjän mielestä se on aina liian korkea ja maahantuojan mielestä matala. Euro ei ole Suomen lamaa synnyttänyt, se on vain nostanut esiin korostetusti rakenteelliset viat, jäykkyydet ja ajatusluutumat joihin jääräpäisesti ripustautumalla kaivamme itseämme ainoastaan syvemmälle suohon.

Mikä olisi se mekanismi joka saisi mannan satamaan taivaasta markka-Suomeen? Devalvaatioko? Vai valuutan "kelluminen"? Entäpäs jos markka kelluisikin yhtä hyvin kuin tiiliskivi?

Markan perään haikailu ei ole mitään muuta kuin halua olla katsomatta totuutta silmiin, katteeton kuvitelma siitä että oma valuutta sallisi jatkaa touhuja niin kuin ennenkin, olisi lupa jättää asiat rempalleen, lakaista roskat maton alle ja teeskennellä että kaikki on kunnossa.

Ja jos palataan Sixten Korkmaniin niin tuossapa hänen ajatuksiaan:

Korkmanin mukaan eurossa pysyminen on järkevää ja Suomen etujen mukaista, koska eroamisesta aiheutuvat käytännölliset, taloudelliset, juridiset ja poliittiset ongelmat olisivat merkittävät.

- Eroamisesta aiheutuvat ongelmat loisivat juristeille paratiisin ja meille muille helvetin. Miksi lähtisimme? Ei valuuttaa vaihdeta niin kuin paitaa tai pukua. Sitä paitsi kriisimailla näyttää nyt pahin olevan takanapäin, Korkman sanoo.

Kanniaisen tuoreessa Euron tulevaisuus, Suomen vaihtoehdot -kirjassa esitetään myös vertaus Ruotsiin. Länsinaapuri hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana: kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti pääsi nopeasti elpymään. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt vastaavana.

Korkman kritisoi väitettä.

- Ruotsin Konjunkturinstitutet on arvioinut, että Suomen Ruotsia heikompi vientikehitys selittyy Nokian romahduksella ja paperiteollisuuden näivettymisellä, koska sen paino on Suomessa iso. Suomen pulmat eivät johtuneet valuutasta. Mutta nyt kriittinen kysymys kieltämättä kuuluu: Kykeneekö Suomi palauttamaan kilpailukykynsä palkkamaltin kautta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kelluvat valuuttakurssit ovat maailman paras makrotalouden vakautusmekanismi. Eurokriisin myötä tämä tuli jälleen todistettua.

Euro ei ole syynä siihen, että Nokia kuoli ja paperin kysyntä romahti tai että Putin lähti keulimaan. Mutta Euro on syynä siihen, että Suomi ei näiden yllättävien shokkien jälkeen toivu vaan on jäänyt limboon.

Voimme tietysti tehdä ns. "kreikat", leikata palkkoja ja julkisia menoja esim. 10%. Se kuitenkin johtaa talouden supistumiseen suoraan 10%, lamaan ja massatyöttömyyteen. Juuri, kuten Kreikassa nähtiin.

Tai sitten voimme lisätä työaikaa sen puoli tuntia päivässä - mistä ei ole käytännössä juuri mitään hyötyä. Euroopan menestyneimmät maat tekevät lyhintä päivää, esim. Kreikassa tehdään yhtä pisimmistä.

Tai sitten voimme edetä tätä ns. "palkkamaltin" tietä, mikä tarkoittaa vielä ainakin viisi vuotta nykytilanteen jatkumista.

Eurosta eroaminen ei tietenkään ole mikään kevyesti ilmoitettava tai toteutettava hanke. Vaan siihen pitää valmistautua kunnolla ja pitkän siirtymäajan ja kahden valuutan järjestelmän kautta voidaan se hoitaa kohtuullisen kivuttomasti.

Tietysti parempi on, että Euro laitetaan kuntoon. Käytännössä se tarkoittaisi USA-tyyppistä liittovaltiota
  • Pankkiunioni
  • Euroopan talletussuojarahasto
  • EU-tason sosiaaliturvajärjestelmä (tulonsiirrot)
  • Eurobondit
  • Osavaltioiden konkurssit ja pankkien nurinmenot (nythän Kreikassa pelastettiin Suomen rahoilla Saksan ja Ranskan pankit samalla kun Kreikka ajettiin romahdukseen).
Tähänastinen historia on kuitenkin osoittanut, ettei Euro toimi. Sitä on hankala saada toimimaan.
 
kimmo.j kirjoitti:
Suomen julkinen talous on yli puolet BKT;sta on noin 58%, monilla europan mailla se on huomattavasti pienempi. Toisaalta esim terveyspalveluita pystytään tuottamaan halvemmalla yksityisesti, mutta palveluita tuotetaan silti tuhlailevasti julkishallinon kautta. Syy kalleuteen muodostuu suuresta hallinosta, julkishallinto on täynnä virkaloisia jotka toimivat vain verenimiöinä tälle maalle.

Yrittämistä ei juuri Suomessa suosita, päinvastoin byrokratiaa työntekijöiden palkaamisessa on turhan suuri, monilla se ensimmäisen duunarin palkkaaminen on liian iso askel. Monilla aloilla erilaiset virkamiehet kiusaavat vailla mitään kompetansia yrittäjiä mitä erilaisimmillä hölmöilyillä. On vaikka mitä itsestään selviä lupia, joista varsinkin nykyisin maksetaan tuhansien eurojen lupamaksuja.
Epäonnistunut yrittäjä taas on vailla turvaverkkoa jos ei ole sellaista itselleen älynnyt hankkia. Yritysverotus voitaisiin muuttaa Viron mallia mukailevaksi, jolloin investointi yritykseen olisi kannattavaa. Valtion erilaisia tukia on arvosteltu laajasti, etteivät ne oikein ole toimiva mallia. Koska aihe ei kosketa itseäni, en ole tutustunut siihne, mutta jopa saajat ovat sitä arvostelleet huonoksi.

On totta, että iso osa yrityksistä tuottaa palvelua, tai tuotetta kotimaan markkinoille, mutta eivät ne vientiyrityksetkään nouse jos yritystoimintaa ei suosita.
Toivottavasti vastasin edes osittain perustelu pyyntöösi. Saa vapaasti olla toista mieltä.
Klikkaa laajentaaksesi...

On aina hyvä pohtia syytä ja seurausta.

Suomella meni paremmin kuin koskaan vuonna 2007. Sitten romahti ja pohjalla ollaan edelleen. Kasvatettiinko silloin merkittävästi julkisen sektorin kokoa? Ei. Ruvettiinko silloin hankaloittamaan yrittämistä? Ei.

Näissä ei kummassakaan tapahtunut mitään muutosta. Hankala siis uskoa, että ne olisivat syynä ongelmiimme.

Suomen julkinen talous on noin 20% BKT:sta. Tuo 58% on kansantalouden tilinpidon käsite julkisten menojen osuudesta ja ymmärretään yleisesti väärin. Tuolta lisää: http://yle.fi/uutiset/kuinka_suuri_suomen_julkinen_sektori_oikeastaan_on/7062265

Suomen vienti on hyvin pitkälti suurten yritysten varassa. http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/...lisyys-ja-vienti-keskittyneet-suuryrityksiin/

Kannatan lämpimästi kaikkea yrittäjyyttä, mutta se ei tässä ja nyt ole ratkaisu ongelmiin. Suomen vienti on noin 80 miljardia. Miten nopeasti saisimme esim. 10 miljardia lisää vientiä uusista yrityksistä? Valitettavasti siihen mennee ainakin 10 vuotta.
 
Vonka kirjoitti:
Niin siis onko pointti nyt se, että pitää liittyä Väyrys-puolueeseen?

Euroero tulee ajankohtaiseksi sitten jos tulee, mutta kiitos ilman väykkyporukkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten jo aikaisemmin totesin, nyt on valitettavasti tilanne, että väärä mies ajaa oikeaa asiaa vääristä syistä...
 
Mustaruuti kirjoitti:
Kelluvat valuuttakurssit ovat maailman paras makrotalouden vakautusmekanismi. Eurokriisin myötä tämä tuli jälleen todistettua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Euro on kelluva valuutta.

Eurohan on viime aikoina devalvoitunut reilusti dollariin nähden. Siinä sivussa Suomenkin kilpailuasema on parantunut, mutta tulokset ovat vähän kehnonlaiset.

Tämä fakta vaan tuntuu D-vitamiinia vaativilta jäädä huomaamatta.

Ei sillä, että mikään yhteisvaluutan fani olisin, mutta faktat faktoina..
 
skärdis kirjoitti:
Euro on kelluva valuutta.

Eurohan on viime aikoina devalvoitunut reilusti dollariin nähden. Siinä sivussa Suomenkin kilpailuasema on parantunut, mutta tulokset ovat vähän kehnonlaiset.

Tämä fakta vaan tuntuu D-vitamiinia vaativilta jäädä huomaamatta.

Ei sillä, että mikään yhteisvaluutan fani olisin, mutta faktat faktoina..
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta kai, euro on kelluva valuutta. Hyvä että täsmensit, jos asia ei ollut jolle kulle selvä.

Mutta, sitten faktoja:
  • Suomen kilpailuasetelma on parantunut suhteessa jenkkeihin. Suomi ei kuitenkaan kilpaile juuri ollenkaan jenkkien kanssa.
  • Suomen tärkeimpiä kilpailijoita ovat euromaat (esim. Saksa), joihin suhteessa ei tilanne euron kellumisesta luonnollisesti muutu...
  • Ja esim. Ruotsi. Valitettavasti Ruotsin kilpailukyky on parantunut suhteessa Suomeen... http://www.xe.com/currencycharts/?from=EUR&to=SEK&view=10Y
Ei siis ole mitenkään yllättävää, että Suomen tilanne ei ole parantunut.

Euron heikentyminen sen sijaan näkyy esim. Saksan menestyksenä.

Vaikuttaa siltä, että taloustiede toimii, edelleen...

German Stocks Outperform Global Peers As Weak Euro Boosts Growth
http://www.ibtimes.com/german-stocks-outperform-global-peers-weak-euro-boosts-growth-2245306


DE-trade-balance.jpg
 
Herman30 kirjoitti:
Mutta silti kannatusnimiä kerätään tavalliselta kansalta joka ei kuitenkaan sallita liittyä puolueeseen!? Perin outoa toimintaa, sanoisin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Väyrynen on Väyrynen. Opetuslapset eivät näe mestarinsa toimissa mitään outoa, pikemminkin neroutta.

Meidän muiden onneksemme tuosta seuraa se, ettei Väyrysen hankkeille tule merkittävien kansanosien kannatusta. Marginaalissa pysyvää puuhastelua, mutta Väykkä saa toteuttaa itseään ja olla piikkinä kepulaisten lihassa.
 
Kun nyt Väykästä mentiin euroon ym niin Minuteman tuli tuolla ohimennen maininneeksi sen ensisijaisen ja minun mielestäni yksiselitteisesti pääasiallisen syyn taloutemme kehnoon jamaan. Nimittäin orastava vieno kasvu on pelkästään kulutuskysynnän varassa, ja meillä kulutustuotteita viennistä on huimat 10%, siinä missä Ruotsilla muistaakseni 40-50%.

full


Euro ON jähmeä ja siitä on ollut varmaan haittaakin, enkä oikein lämpene sille että euroero ajaa meidät ryssien orjaksi. Mutta se on mielestäni vain yksi mietittävä sivutekijä talouskurimuksessa.

Työn hinta voi olla liian korkea ja tuottavuusloikka tarpeen etenkin kun mitään muutakaan ei voida tehdä, mutta sekään ei ole niin korkea että olisi ratkaiseva tekijä.

Kaikki on kiinni siitä, josko VIHDOIN alkaisi globaali teollisuus elpyä lamastaan ja investoida kunnolla. Sitä odotellessa ei kuitenkaan voi enää istua sormi ahterissa vaan jotain pitää tehdä että meillä vielä on vielä jokin lafka pystyssä kun nousu lopulta alkaa.
 
Honcho kirjoitti:
Kun nyt Väykästä mentiin euroon ym niin Minuteman tuli tuolla ohimennen maininneeksi sen ensisijaisen ja minun mielestäni yksiselitteisesti pääasiallisen syyn taloutemme kehnoon jamaan. Nimittäin orastava vieno kasvu on pelkästään kulutuskysynnän varassa, ja meillä kulutustuotteita viennistä on huimat 10%, siinä missä Ruotsilla muistaakseni 40-50%.

full


Euro ON jähmeä ja siitä on ollut varmaan haittaakin, enkä oikein lämpene sille että euroero ajaa meidät ryssien orjaksi. Mutta se on mielestäni vain yksi mietittävä sivutekijä talouskurimuksessa.

Työn hinta voi olla liian korkea ja tuottavuusloikka tarpeen etenkin kun mitään muutakaan ei voida tehdä, mutta sekään ei ole niin korkea että olisi ratkaiseva tekijä.

Kaikki on kiinni siitä, josko VIHDOIN alkaisi globaali teollisuus elpyä lamastaan ja investoida kunnolla. Sitä odotellessa ei kuitenkaan voi enää istua sormi ahterissa vaan jotain pitää tehdä että meillä vielä on vielä jokin lafka pystyssä kun nousu lopulta alkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan hyvää pohdintaa, mutta asia on helppo tarkastaa.

Ruotsi.

Ei näytä eroavan Suomesta mitenkään. Missä ne kulutustavarat ovat? Autoissa toki osa.

Export_karta_vektor_web.png


Top exports
  1. Machines, engines, pumps: US$25.4 billion (15.5% of total exports)
  2. Electronic equipment: $17.6 billion (10.7%)
  3. Vehicles: $16.1 billion (9.8%)
  4. Oil: $13.3 billion (8.1%)
  5. Paper: $10.2 billion (6.2%)
  6. Pharmaceuticals: $7.6 billion (4.6%)
  7. Iron and steel: $6.8 billion (4.1%)
  8. Plastics: $5.9 billion (3.6%)
  9. Wood: $4.7 billion (2.8%)
  10. Medical, technical equipment: $4.5 billion (2.7%)

Saksa

Saksa vie autoja, mutta muuten Saksa on tunnettu nimenomaan teollisuus ja investointi-tuotteistaan (kemia ja lääketeollisuus ovat Saksassa isoja myös, mitä ei usein ymmärretä).
  1. Vehicles: US$259.4 billion (17.2% of total exports)
  2. Machines, engines, pumps: $258.5 billion (17.1%)
  3. Electronic equipment: $147.9 billion (9.8%)
  4. Pharmaceuticals: $80.1 billion (5.3%)
  5. Medical, technical equipment: $69.5 billion (4.6%)
  6. Plastics: $63.3 billion (4.2%)
  7. Aircraft, spacecraft: $44.1 billion (2.9%)
  8. Oil: $42.7 billion (2.8%)
  9. Iron or steel products: $33.5 billion (2.2%)
  10. Organic chemicals: $30.4 billion (2%)
---

Ruotsin, Saksan ja Suomen viennin rakenne on siis saman tyyppinen. Maat ovat samalla keskeisiä kilpakumppaneita.

Mikä mahtaisi selittää erot menestyksessä? Olisiko selitys näinkin yksinkertainen?


teknologiateollisuuden-tilastot-maaliskuu-2015-79-638.jpg
 
Mustaruuti kirjoitti:
Ei näytä eroavan Suomesta mitenkään. Missä ne kulutustavarat ovat? Autoissa toki osa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tuollaista vertailua voi käyttää, koska useisiin kategorioihin voi sisältyä kuluttajatuotteita. Ainakin:

  • Other goods
  • Food&Beverages
  • Wood products
  • Electronics
  • Vehicles
  • Pharmaceuticals (mikäpä tätä enemmän kuluttajatuote?)
Vastaavaa vertailua en löytänyt kuin tuo Nordean kuva äkkinäisellä etsinnällä. Jos mutu-tuntuma sallitaan ennen paremman vertailun löytämistä, niin kyllähän maailma on väärällään ruotsalaisia brändejä, ruotsalaisia kuluttajatuotteita. Ei se tarkoita että sen osuuden pitäisi olla heittämäni 40-50%, joka taitaa olla reilusti yliampuva, mutta jos osuus on vaikka 20% niin kuluttajavetoiseen kasvuun pääsee ihan eri tavalla kiinni. Kun katsoo Nordean kuvaajaa ajalla jolloin Suomen viennistä iso osa oli Nokian kännyköitä (=kuluttajatuote) niin ero nykyiseen ei ollut kuin muutaman prosentin, vaikutus kuitenkin iso. Samoin, vaikka Saksassakin on paljon myös investointihyödykkeitä niin kyllä siellä on ihan tolkuton määrä kaikkea valmistavaa toimintaa lisäksi. Menepäs Lidliin käyttötavarapuolelle, kaikki tavarat ovat "made in germany".

Yksikkötyökustannuksia en vähättele yhtään, se lienee pitkällä aikavälillä yksi tekijöistä, miksi Suomessa ei ole enää niin paljoa kuluttajatuotteiden valmistusta. Se, ja kyvyttömyys "brändätä" tuotteita minkä taas ruotsalaiset osaavat.
 
Honcho kirjoitti:
Ei tuollaista vertailua voi käyttää, koska useisiin kategorioihin voi sisältyä kuluttajatuotteita. Ainakin:
  • Other goods
  • Food&Beverages
  • Wood products
  • Electronics
  • Vehicles
  • Pharmaceuticals (mikäpä tätä enemmän kuluttajatuote?)
Vastaavaa vertailua en löytänyt kuin tuo Nordean kuva äkkinäisellä etsinnällä. Jos mutu-tuntuma sallitaan ennen paremman vertailun löytämistä, niin kyllähän maailma on väärällään ruotsalaisia brändejä, ruotsalaisia kuluttajatuotteita. Ei se tarkoita että sen osuuden pitäisi olla heittämäni 40-50%, joka taitaa olla reilusti yliampuva, mutta jos osuus on vaikka 20% niin kuluttajavetoiseen kasvuun pääsee ihan eri tavalla kiinni. Kun katsoo Nordean kuvaajaa ajalla jolloin Suomen viennistä iso osa oli Nokian kännyköitä (=kuluttajatuote) niin ero nykyiseen ei ollut kuin muutaman prosentin, vaikutus kuitenkin iso. Samoin, vaikka Saksassakin on paljon myös investointihyödykkeitä niin kyllä siellä on ihan tolkuton määrä kaikkea valmistavaa toimintaa lisäksi. Menepäs Lidliin käyttötavarapuolelle, kaikki tavarat ovat "made in germany".

Yksikkötyökustannuksia en vähättele yhtään, se lienee pitkällä aikavälillä yksi tekijöistä, miksi Suomessa ei ole enää niin paljoa kuluttajatuotteiden valmistusta. Se, ja kyvyttömyys "brändätä" tuotteita minkä taas ruotsalaiset osaavat.
Klikkaa laajentaaksesi...

On hyvä huomata & ymmärtää kolme asiaa.

1) Suomessa tuon Nordean kuvan perusteella kuluttajatuotteiden osuus ei ole tippunut käytännössä ollenkaan, mikä on osin yllättävää. Ehkä syynä on se, että Suomessa tehtiin vain aika vähän kännyköitä (Salon yksi tehdas). Tuskin se siis voi selittää sitä, että Suomi on vajonnut pysyvään lamaan?

2. Se että Lidlissä on myynnissä saksalaisia tuotteita, ei tarkoita sitä, että Saksa olisi iso elintarvikeviejä. Tässä on nyt kyseessä niin sanottu yhden henkilön kokemusmaailmasta kumpuava perspektiiviharha. Saksan kaikesta viennistä elintarvikkeet yhteensä (mukaan lukien olut, eläinten rehu jne n. 5%. http://www.tradingeconomics.com/germany/food-exports-percent-of-merchandise-exports-wb-data.html

3. Ruotsi on tosiaan yksi johtavien kuluttajabrändien kotimaa. Ikea, H&M tärkeimpinä. Mutta, miten paljon näistä tuotteista valmistetaan Ruotsissa? H&M tuotteista 0% ja Ikealtakin varmaan alle 5%. Ne eivät siis kasvata Ruotsi-nimisen valtion vientiä juuri yhtään. Ruotsi hyötyy käytännössä siten, että konsernit ja Kamprad ja H&M:n omistajat saavat pääomatuloja ulkomailta.
 
Mustaruuti kirjoitti:
EU on sinänsä Suomelle taloudellisesti positiivinen tekijä, kun isolta markkina-alueelta poistetaan kaupan ja kilpailun esteitä.

Mutta, Euro on eri asia. Se periaatteessa alentaa myös kaupan esteitä, mutta vain vähän. Euro ei tuonut buustia Euroopan sisäiselle kaupankäynnille. Kauppa toimi EU:n ansiosta jo niin hyvin erillisilläkin valuutoilla.

Suomen viennistä vain vähäinen osa suuntautuu Euro-alueelle. Kärsimme siis Euron aiheuttamista ongelmista, mutta Euron hyöty on meille valitettavan vähäinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse asiassa euro on pikkufirmoille hyvä homma. Se mahdollistaa käytännössä aivan pienten toimeksiantojen vastaanoton ja vastaavasti toimeksiantojen teettämisen euroalueella funtsimatta pankkisiirtojen kustannuksia laskutuksessa. Ennen euroa jostakin 500 FIM laskusta meni 30 - 50 FIM pankkikuluihin (muistaakseni). Teetä/ota siinä sitten jotenkin järkevästi vastaan esimerkiksi 200 FIM toimeksianto, jolle ei ole tiedossa lisätoimeksiantoja, joille kannattaisi kerätä kuukausittainen koontilasku.
Sama juttu esimerkiksi yksityishenkilöiden välisessä kaupassa netin ylitse; euroalueella ei tarvitse miettiä, mikä tulee tuotteen kokonaishinnaksi pankkikulujen jälkeen, jos vaikka Ebaysta ostaa ja myyjä haluaa fyrkat pankkisiirtona.
 
Nenialas Idook kirjoitti:
Itse asiassa euro on pikkufirmoille hyvä homma. Se mahdollistaa käytännössä aivan pienten toimeksiantojen vastaanoton ja vastaavasti toimeksiantojen teettämisen euroalueella funtsimatta pankkisiirtojen kustannuksia laskutuksessa. Ennen euroa jostakin 500 FIM laskusta meni 30 - 50 FIM pankkikuluihin (muistaakseni). Teetä/ota siinä sitten jotenkin järkevästi vastaan esimerkiksi 200 FIM toimeksianto, jolle ei ole tiedossa lisätoimeksiantoja, joille kannattaisi kerätä kuukausittainen koontilasku.
Sama juttu esimerkiksi yksityishenkilöiden välisessä kaupassa netin ylitse; euroalueella ei tarvitse miettiä, mikä tulee tuotteen kokonaishinnaksi pankkikulujen jälkeen, jos vaikka Ebaysta ostaa ja myyjä haluaa fyrkat pankkisiirtona.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan. Kannattaa kuitenkin huomata, että maailma on muuttunut aika paljon sitten vuoden 1998.

Euroopassa on nykyään SEPA, joka ei siis liity euroon mitenkään. Se lienee vaikuttanut enemmän? Ylipäänsä, teknologian kehitys on pienentänyt transaktio-kustannuksia. Itse olen ostanut paljon tuotteita Englannista, Ruotsista, USA:sta, Japanista ja samoin sijoittanut esim. ruotsalaisiin, englantilaisiin ja yhdysvaltalaisiin yhtiöihin.

Esim. Nordnetin valuutanvaihtokulu on niin vähän, 0,075 %, että en ole edes vaivannut asialla päätäni. https://www.nordnet.fi/asiakaspalvelu/alkaa/korot-ja-valuuttatilit/valuuttatilit.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhtenäinen_euromaksualue

320px-SEPA.PNG
 
Mustaruuti kirjoitti:
On hyvä huomata & ymmärtää kolme asiaa.

1) Suomessa tuon Nordean kuvan perusteella kuluttajatuotteiden osuus ei ole tippunut käytännössä ollenkaan, mikä on osin yllättävää. Ehkä syynä on se, että Suomessa tehtiin vain aika vähän kännyköitä (Salon yksi tehdas). Tuskin se siis voi selittää sitä, että Suomi on vajonnut pysyvään lamaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kuluttajatuotteiden osuuden tippuminen tosiaan sitä selitä, mutta se aika pitkälle selittää että (teollisuus)investoinnit globaalisti ovat olleet aika hiljaisia jo finanssikriisin alusta lähtien. En tiedä millä tilastolla tms tuon kuvaisi (tietysti joku "teollisuustuotanto 1950-nykypäivä" näyttää hienoa nousevaa käyrää, korkeintaan pienenpieni notkahdus 2009 ja sitten taas mennään) mutta yritysten tuloksissa se kyllä näkyy. Myös oman työnantajan...

(Vielä kuluttajatuotteista...kokonaisviennissä muutamakin prosentti on rahassa loppupeleissä aika paljon. Karkeasti 50 miljardista tekee prosenttikin 500 miljoonaa.)

Mustaruuti kirjoitti:
2. Se että Lidlissä on myynnissä saksalaisia tuotteita, ei tarkoita sitä, että Saksa olisi iso elintarvikeviejä. Tässä on nyt kyseessä niin sanottu yhden henkilön kokemusmaailmasta kumpuava perspektiiviharha. Saksan kaikesta viennistä elintarvikkeet yhteensä (mukaan lukien olut, eläinten rehu jne n. 5%. http://www.tradingeconomics.com/germany/food-exports-percent-of-merchandise-exports-wb-data.html

3. Ruotsi on tosiaan yksi johtavien kuluttajabrändien kotimaa. Ikea, H&M tärkeimpinä. Mutta, miten paljon näistä tuotteista valmistetaan Ruotsissa? H&M tuotteista 0% ja Ikealtakin varmaan alle 5%. Ne eivät siis kasvata Ruotsi-nimisen valtion vientiä juuri yhtään. Ruotsi hyötyy käytännössä siten, että konsernit ja Kamprad ja H&M:n omistajat saavat pääomatuloja ulkomailta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näiden brändien menestys kyllä tuo sitä kuuluisaa marmelaatia leivän päälle myös Ruotsissa, eli kuluttajatuotteiden yleinen nousu maailmalla kyllä nostaa niiden pääkonttorimaatakin, vaikkei itse valmistus olisi välttämättä kotimaassa. (vrt: Nokia)

IKEA on kyllä niin vähän ruotsalainen etten oikein jaksa laskea sitä enää ruotsalaiseksi brändiksi, vaikka se sellaiseksi mielletään.

Myöskään kotimaisen tuotannon osuutta kotimarkkinoista ei pidä mielestäni vähätellä, jokainen ala jossa tuontitavara ottaa lopullisen niskalenkin kotimaisesta tuotannosta tarkoittaa myös hyvinvointitappiota, jos ei jotain uutta tule tilalle.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Aivan. Kannattaa kuitenkin huomata, että maailma on muuttunut aika paljon sitten vuoden 1998.

Euroopassa on nykyään SEPA, joka ei siis liity euroon mitenkään. Se lienee vaikuttanut enemmän? Ylipäänsä, teknologian kehitys on pienentänyt transaktio-kustannuksia. Itse olen ostanut paljon tuotteita Englannista, Ruotsista, USA:sta, Japanista ja samoin sijoittanut esim. ruotsalaisiin, englantilaisiin ja yhdysvaltalaisiin yhtiöihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toisaalta SEPA-maksu edellyttää, että maksu tehdään euroina. Sillä taas on jonkin verran tekemistä EU:n ja euron kanssa. Esimerkiksi SEK- tai CHF-määräiset pankkisiirrot maksavat vanhaan malliin, vaikka ne menevät SEPA-alueelle. Jos ei siis halua sinksailla tuon Nordnetin kaltaisten järjestelmien kanssa (eikä se oikein taida toimia yksityishenkilöiden välisessä hyödykekaupassa tai edes B2B-hyödyke- tai palvelukaupassa.

Omalta osaltani olen tällä hetkellä - vielä - euron kannalla, vaikka kulun siihen porukkaan, joka ottaisi taloudellisesti vähiten takkiinsa euroerossa - suurin osa laskutuksestani tulee joka tapauksessa ulkomalta ja laskutus hoituisi joka tapauksessa helpoimmin euroina ks. SEPA-mmaksut edellä. Olen myös itse joutunut laskemaan eräälle asiakkaalleni hintaa euron korkean kurssin vuoksi - kuinka moni edes euron vastustajista on joutunut konkreettisesti tähän tilanteeseen?

Mutta jos EU.n komission kaikennäköiset hörhöilyt edelleen jatkuvat, olen valmis muuttamaan kantaani sekä euron että erityisesti EU-jäsenyyden suhteen (mutta tuossa tapauksessa pitää mielestäni ensin liittyä Natoon).
 
Mustaruuti kirjoitti:
Ihan hyvää pohdintaa, mutta asia on helppo tarkastaa.

Ruotsi.

Ei näytä eroavan Suomesta mitenkään. Missä ne kulutustavarat ovat? Autoissa toki osa.

Export_karta_vektor_web.png


Top exports
  1. Machines, engines, pumps: US$25.4 billion (15.5% of total exports)
  2. Electronic equipment: $17.6 billion (10.7%)
  3. Vehicles: $16.1 billion (9.8%)
  4. Oil: $13.3 billion (8.1%)
  5. Paper: $10.2 billion (6.2%)
  6. Pharmaceuticals: $7.6 billion (4.6%)
  7. Iron and steel: $6.8 billion (4.1%)
  8. Plastics: $5.9 billion (3.6%)
  9. Wood: $4.7 billion (2.8%)
  10. Medical, technical equipment: $4.5 billion (2.7%)

Saksa

Saksa vie autoja, mutta muuten Saksa on tunnettu nimenomaan teollisuus ja investointi-tuotteistaan (kemia ja lääketeollisuus ovat Saksassa isoja myös, mitä ei usein ymmärretä).
  1. Vehicles: US$259.4 billion (17.2% of total exports)
  2. Machines, engines, pumps: $258.5 billion (17.1%)
  3. Electronic equipment: $147.9 billion (9.8%)
  4. Pharmaceuticals: $80.1 billion (5.3%)
  5. Medical, technical equipment: $69.5 billion (4.6%)
  6. Plastics: $63.3 billion (4.2%)
  7. Aircraft, spacecraft: $44.1 billion (2.9%)
  8. Oil: $42.7 billion (2.8%)
  9. Iron or steel products: $33.5 billion (2.2%)
  10. Organic chemicals: $30.4 billion (2%)
---

Ruotsin, Saksan ja Suomen viennin rakenne on siis saman tyyppinen. Maat ovat samalla keskeisiä kilpakumppaneita.

Mikä mahtaisi selittää erot menestyksessä? Olisiko selitys näinkin yksinkertainen?


teknologiateollisuuden-tilastot-maaliskuu-2015-79-638.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Pelkän tavaraviennin vertailu on harhaanjohtavaa. Huomattava osa Henkkamaukan lisäarvosta luodaan Ruotsissa, vaikka yritys myisi bangladeshilaisia rättejä Britanniassa. H&M on monikansallinen yritys, mutta sen omistusta on paljon Ruotsissa ja omistuksen myötä kertyy myös yrityksen tuottama voitto.

Lidl tuottaa Saksaan rahaa myös myymällä puolalaisia elintarvikkeita Suomessa.

Suomalaisten kuluttajabrändien menestys maailmalla on olematonta ja varsinkin kauppaketjut loistavat poissaolollaan. Kaikkea ei voi laittaa teollisuuden kustannusten tai euron piikkiin, vaan kyllä meillä on puutteita myös liiketoimintaosaamisessa, varsinkin myynnissä, markkinoinnissa ja brändinhallinnassa.

Jos meidän talousongelmiin olisi yksi ratkaisu niin eiköhän se olisi jo korjattu.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top