Niin ja kuinka saat markkinoitua kansalle sen, että aiemmin pienin kustannuksin suoritettu asepalvelus muuttuukin sopimussuhteeksi, joka maksaa veronmaksajille satoja miljoonia (ja välillisesti olennaisesti enemmän)? Teet mielestäni sen virheen, että ajattelet asiaa sen yhden varusmiehen kannalta ja smaanpuolustuksen kannalta mutta jätät huomiotta sen, että osa ihmisistä ajattelee kokonaisuutta ja sitä millaisia kustannuksia siitä tulee vuosien ja vuosikymmenten aikana ja kun tätä verrataan nykyiseen tilanteeseen niin enpä ihmettele jos kovin moni on valmis sanomaan "Kiitos mutta ei kiitos!"
Siis juuri pitkällä tähtäimellä ja isompaa kokonaisuutta (=koko kansantaloutta) ajatellen esittämäni malli juuri on edullisempi kuin nykyinen. Vain lyhyellä tähtäimellä, kun naiset ja jo intin käyneet miehet ajattelevat, että heille tästä koituu lisäkustannuksia verrattuna siihen, että nuoret miehet nyt vaan pakotetaan sinne inttiin ilmaiseksi, tästä voi tulla nurinaa.
Yhteiskunta ei ole idealistinen tässä tapauksessa, jos olisi se maksaisi mukisematta tarvittavat rahat maanpuolustukseen, opetustoimeen, terveydenhoitoon tms. avainsektoreille mutta kuten näemme, tili ei ole avoin - ja tulevina vuosina tilanne voi olla olennaisesti heikompi, joten epäilen suuresti, että saisit markkinoitua valtiolle ja kansalle satojen miljoonien menoerää varusmieskoulutukseen - muista edelleenkin se, että he ovat varusmiehiä - heitä koulutetaan sotilaiksi ja tässä kohdin kovin moni ryhtyy hankaamaan vastaan ja kysymään, että "miksi?".
Siksi, että tekevät tärkeää yhteiskunnallista työtä. Jos tämä pakkoon perustuva nykymalli on jotenkin halpa, niin miksei sitten käytetä sitä muihinkin asioihin. Pannaan vaikkapa lääkärit vuodeksi tekemään työtä ilmaiseksi ennen kuin saavat laillistuksensa tai sama juttu opettajille. Nuo pienet ryhmät tietenkin siinä kärsivät ja ovat sitä vastaan, mutta voidaanhan heidät enemmistön voimalla demokratiassa jyrätä ihan niin kuin nyt jyrätään nuoret miehet.
Toistan vielä sen, mitä olen kirjoittanut jo aiemmin. Kansantaloudellisesti varusmiehille palkan maksaminen ei ole mikään meno. Sama määrä hyvinvointia tuotetaan kuin nytkin, eikä mihinkään sellaiseen, mitä ei ennen tehty, satsata yhtään enempää kuin nytkään. Muutos on vain tulonjaossa. Varusmiehille lisää, muille vähemmän. Tai siis nettomääräisesti tässä jopa kansantulo kasvaa, koska varusmiesten kokonaismäärä vähenee ja sitä kautta ne loput voivat olla sen ajan, joka nyt hukkuu varusmiespalveluun, tekemässä jotain hyödyllistä. Jos tämä tarkoittaa sitä, mitä moni täällä on kaavaillut, eli että yliopisto-opiskelijat jättävät nykyisen inttivälivuoden pois, niin tämä tarkoittaa käytännössä yhteiskunnan kaikkein suurimman tuottavuuden työntekijöiden työuran pitenemistä.
Suomalaisista varmasti kohtalainen osa on maanpuolustusmyönteisiä, mutta se, että on maanpuolutusmyönteinen ei automaattisesti tarkoita sitä, että on valmis mihin tahansa tekoihin maanpuolustuksen eteen rahoittaakseen sitä,
Kyse ei ole "mistä tahansa", vaan siis nettomääräisesti (kun verot huomioidaan) jostain 10% korotuksesta puolustusmenoihin. Ja tämä siis kompensoituu ainakin osin sillä, että kansantulo kasvaa. Ja tuo puolustusmenokorotus ei siis mene edes jonnekin ulkomaisille asefirmoille, vaan omille nuorille miehille (ja naisille). Kuten sanottua, minusta "maanpuolustusmyönteisyys", joka tarkoittaa sitä, että kannattaa systeemiä, jossa jotkut toiset pannaan tuottamaan maanpuolustus, ei ole oikeaa maanpuolustusmyönteisyyttä, vaan puhdasta itsekkyyttä.
Niin ja mietihän, että mikä motivaatio on kouluttaa varusmiehiä jos varusmiehet tienaavat 3000 €/kk ja kouluttaja olennaisesti vähemmän? Ei siinä paljoa lohduta se, että kerran elämässä on voinut itsekin tienata 3000 €/kk kun sitten siirtyessään sotilasuralle palkka tippuu huomattavasti - sitä on todella vaikea motivoida itseään työskentelemään tilanteessa vuosia jos asetelma on se, että koulutettava tienaa 3000 €/kk ja kouluttaja esim.
Kuten sanoin, jos tämä asetelma tuottaa kitkaa, niin se voidaan muuttaa sellaiseksi, että varusmiesaikana saa vain päivärahan ja sitten kun homma on onnistuneesti takana, valtio maksaa jonkun pesämunan nimellä kulkevan stipendin tai mitä nimeä siitä nyt sitten halutaankin käyttää.
(Myöhemmin eräässä toisessa viestissäsi muutit mallia kertaluontoiseen korvaukseen. En pidä sitäkään ongelmattomana ja toisaalta kustannukset voivat olla jopa suuremmat mitä tässä mallissasi eli päiväraha + kertaluonteinen korvaus 30 000 € - entäpä verot?)
Sanotaan nyt sitten miinus verot. Ok, sanotaan, että saa päivärahat ja sitten puhtaana käteen 25 000€ (vai mitä tuosta verot laskien jääkään?) kun touhu on takana. Ottaen huomioon, että elinkustannukset tulevat tuona aikana katettua, tuo raha jää pääosin nuoren omaan taskuun. Ja jos narinaa tulee niistä terveydellisistä syistä, niin perustetaan nyt sitten tasa-arvon nimissä joku sivaria vastaava tapa hankkia tuo sama potti niille, jotka armeija katsoo sopimattomiksi palveluun. Pidetään sivari asepalvelua pidempänä, jottei siitä tulisi mitenkään erityisen houkutteleva vaihtoehto normaaliin töihin menoon verrattuna, mutta vain yksi mahdollisuus niille, jotka nyt välttämättä haluavat tuollaisen palvelun yhteiskunnalle suorittaa, mutta eivät kelpaa armeijaan.
Et voi sanoa, että eivät ole vertailukelpoisia asioita koska sitä ne kuitenkin ovat - edelleen viittaan yllä kirjoittamaani. Ja painotan uudelleen, se ei vuosien palvelu-uran jälkeen enää lohduta jos joskus nuoruudessa on käynyt tienaamassa 36 000 € vuoteen ja sen jälkeen palkka putoaa kohtalaisen paljon (ja palkka on edelleen pienempi mitä koulutettavilla vaikka mukaan laskettaisi henkilökohtaisen osaamisen lisiä). Raha on kuitenkin melkoinen motivaattori ja itsekukin voi miettiä sitä, että kuinka kauan jaksaa tilannetta, jossa vuodesta toiseen näkee koulutettavia jotka tienaavat paremmin kuin kouluttaja - juuri tästä syystä johtuen niiden kouluttajien palkkaa olisi nostettava ja sen olisi oltava olennaisesti parempi mitä koulutettavien (eli sanotaanko, että vähintäänkin 3500 €/kk).
Minä en oikeasti näe tuota ongelmana. Jokainen ymmärtää, että tuo varusmiespalvelus ei ole kenenkään ammatti, joten siinä tienattua rahaa ei voi verratta pysyvässä virassa oleviin. Ihan niin kuin nytkään ei verrata varusmiesten päivärahoja kappareiden palkkoihin. Tai jos verrataan, niin miksei nyt sitten vaadita varusmiehille nyt vähintään sellaista korvausta, jonka kesäkessut tai muut kappareiden alimmalla portaalla olevat kuittaavat?
Se onko tämä "helppoa rahaa" vai ei riippuu niin monesta tekijästä. Tavallaan se on helppoa rahaa (jos on valmis uhraamaan elämästään vuoden) mutta toisaalta jos päämääränä on yliopisto ja tietty opintosuuntaus niin tällöin houkutus skipata kaikki vapaaehtoinen maanpuolustus elämästä kasvaa huomattavan suureksi ja tätä useamman tuhannen kuukausikorvausta ei nähdäkään enää "helppona rahana" vaan uran hidasteena.
Nykyisin iso osa opiskelijoista rahoittaa opiskelunsa tekemällä työtä opiskelun ohessa. Tässä inttimallissa käytännössä ensin tekee sen työn ja saa siinä säästöön rahapotin, jonka turvin voi sitten opiskella tiukkaan tahtiin tarvitsematta tehdä töitä siinä ohessa. Ja jossain täällä tein jo lisäehdotuksen, joka voisi olla jonkinlainen opiskelijoita varten räätälöity systeemi, jossa intti suoritettaisiin kolmen vuoden aikana neljänä kolmen kuukauden blokkina. Jos näistä kolme olisi kesäisin, ne olisivat opiskelijalle käytännössä "hyväpalkkaisia kesätöitä" eivätkä siten hidastaisi opiskelua mitenkään. Kun oltiin huolestuneita siitä, että johtajamateriaaliksi ei saada kunnon porukkaa, niin tähän räätälöityyn koulutukseen pääsemiseksi pitäisi läpäistä tietyt testit. Käsittääkseni USA:ssa on käytössä reservinupseerien koulutus, joka perustuu juuri siihen, että touhu on integroitu yliopisto-opiskeluun. Britanniassa on ns. territorial army, joka käsittääkseni myös kouluttaa tällä tavoin osa-aikasysteemillä sotilaita.
Tämä malli voitaisi varmasti perustella koulutettaville - palkka sen mukaan mihin koulutetaan (niinhän sen pitäisikin olla), mutta ikävä kyllä näen tässä sen ongelman, että ne kouluttajat alkavat katsoa sen "oikean laidan" palkkausta eli sitä korvaushaitarin yläpäätä ja viimeistään Upseeriliitto kiinnittänee siihen huomiota, josta seuraisi jossain vaiheessa vaatimukset kouluttajien palkkojen tarkistamiselle. Ihminen on inhimillinen eläin ja rahalla on ihmiselle kohtalainen arvo ja tiettyyn rajaan saakka se (tutkitusti) tuo turvaa elämään.
No, tällä hetkellä upseeriliittoa ei tunnu lainkaan haittaavan se, että upseerikokelaille maksetaan huonompaa päivärahaa kuin kaikkein alimmille kantakessuille.
Viittaan siihen mitä yllä kirjoitin - nykyinen malli on taloudelliselta kantilta katsoen suhteellisen tasapuolinen, henkilö jota ei hyväksytä suorittamaan asepalvelusta ei kuitenkaan menetä olennaisen paljon (korkeintaan henkinen menetys voi olla suuri jos halu palvella maansa puolesta on suuri ja "kruunu" raakkaa miehen/naisen).
No, ei ole tasapuolinen. Terveet miehet pakotetaan inttiin surkealla päivärahalla, kun taas terveydellisistä syistä vapautetut (jotka eivät todellakaan yleensä ole mitään down-syndroomaisia, vaan vain "huonot polvet" tms.) ja naiset selviävät ilman mitään. Puhtaasti taloudelliselta kannalta jopa totaalit (jotka joutuvat istumaan vain 6 kk) pääsevät helpommalla kuin 12kk palvelemaan komennetut.
En nyt kyllä suoraan sano, että sinunkaan mallisi on oikeudenmukaisempi tapa - sitä en kiistä etteikö siinä ole hyviä elementtejä, sellaisia jotka etenkin ideaalissa tilanteessa toimisivat mutta kun yhteiskunta ja yhteisöt eivät toimi ideaalilla tapaa. Muuttujia on paljon ja henkilökohtaisia vaikuttimia sekä yhteisöllisiä vaikuttimia niin ongelmia alkaakin tulla ja näen mallissasi vaaran sille, että juuri kustannus (3000 €/kk per koulutettava) on se mikä suurimman ongelman synnyttää - yhteiskunnallisesti siis.
Minulle jää nyt epäselväksi, mikä tässä nyt vaatii sitä ideaalisuutta. Minusta mallini on varsin yksinkertainen, jotta jokainen täysjärkinen pystyy ymmärtämään sen perusteet ja siis sen, miksi se on järkätty niin kuin on. Henkilökohtaisista vaikuttimista olen jo kirjoittanut. Nykymalli on henkilökohtaisilta vaikuttimilta edullinen sille jotain 95%:lle äänestäjäkunnasta, jolla intti on suoritettu tai siitä on vapautettu ja tosiaan mallini hyväksyminen kansan keskuudessa vaatisi sitä, että pystyttäisiin katsomaan vähän omaa napaa pidemmälle. Ottaen huomioon kuinka paljon suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on elementtejä, joista monikaan ei henkilökohtaisesti hyödy, mutta silti kannattaa niitä oikeudenmukaisuuden nimissä, en nyt pidä tätä ihan mahdottomana ajatuksena. Mitä kustannukseen tulee, niin toistan jälleen, se ei ole kustannus kansantaloudelle, vaan vain tulonjaon oikeudenmukaisemmaksi teko. Se, että ilmavoimille hankitaan uudet hävittäjät on kustannus kansantaloudelle ja siihen pitää löytää rahat niin, että nettomääräisesti kansalaiset köyhtyvät. Minun mallissani kansalaiset eivät nettomääräisesti köyhdy (vaan rikastuvat), mutta raha vaihtaa vain taskua ja väittäisin, että nuoret (etenkin yliopisto-opiskelijat), jotka nyt ovat siellä tulonjaon pohjalla, ansaitsevat muutenkin hieman tulonjaon keikautusta heidän suuntaansa.
