Vakoilujuttuja vuosien varrelta

Tuo siis oli Bulgarialaisten oma operaatio. Toki KGB:n arveltiin avustaneen siinä (KGB loikkari kertoi asiasta, ei välttämättä luotettavin lähde), mutta on melkoisen varmaa että tuon tapauksen jälkeen eivät vahingossakaan avustaneet missään mikä viittasi salamurhaan. Meinaan että kakkaa tuli niskaan ja varsinaiset hommat kävi vaikeiksi ja sitten päälle vielä diplomaattiset ongelmat.

Joo, ja kuvastaa hyvinkin juuri sitä että harvemmin nämä poliittiset murhat ovat menneet täysin putkeen. Markovinkin myrkytys saatiin selvitettyä ja poliittinen paskamyrsky siitä seurasi. Salamurhilla on muuten sellainen Suomi-yhteys että Kekkosen ja monen muun suomalaispoliitikon ikioma kotiryssä KGB-kenraali Viktor Vladimirov oli uransa eräässä vaiheessa vastuussa nimenomaan KGB:n "märistä operaatioista."
 
Puolan kansanarmeijan yleisesikuntaupseeri eversti Ryszard Kuklinski oli yksi tärkeimmistä kylmän sodan aikaisista lännen laskuun toimineista itäblokin vakoojista. Pääaosin 70-luvulla Varsovan pääesikunnassa toiminut Kuklinski toimitti CIA:lle erittäin tärkeitä tietoja mm. Varsovan liiton, ennen kaikkea Neuvostoliiton strategisista sotasuunnitelmista. Ohessa linkki sivustolle jonne on koottu CIA:n alkuperäisaineistoa Kuklinskin tapauksesta.


1354547707_c4ca4238a0b923820dcc509a6f75849b.jpg
 
Tämän päivän Hesarin juttu(maksumuurin takana) , jossa mielenkiintoinen yksityiskohta. Olli Mattilan raportti, jonka lähteeksi hän on merkinnyt herra X:n USA:n Moskovan suurlähetystöstä. Itse asiassa Ollin lähde oli KGB:n agentti ja tätä seuranneesta tapahtumasarjasta meinasi tulla sellainen skandaali Suomessa, jollaista ei tapahdu edes vakoiluelokuvissa. "Onneksi" Supo ja KRP saivat vahingot rajattua Mattilaan, eikä muut vakoojat Suomen poliittisessa- ja virkamiesjohdossa paljastuneet. Huvittavaa, että HS:n toimittaja tietää kyllä asian taustat, mutta jostain syystä tästä pitää edelleenkin vaieta. Mattilan oikeudenkäyntiasiakirjat tulee julkiseksi 9 vuoden kuluttua.
Asiasta on pakinoinut myös lokalaitinen, jos kiinnostaa
 
Kuulostaisi vähän että olivat jo etukäteen päättäneet kenelle paikka menee. Ongelma oli vain se, että lain mukaan kaikki paikat täytetään julkisella haulla. Niin piti sitten tehdä julkinen haku. Nythän tähän ollaan puuhaamassa muutosta.

Olisipa ollut mielenkiintoista saada tietää minkälainen henkilö työhön lopulta valittiin. Ymmärsin niin ettei olisi saanut olla mitään asenteita mihinkään sellaiseen erityisryhmään, jotka on SUPOn mielenkiinnon kohteena. Minkäkähänlaisia raportteja tarkkailijalta on haluttua saada, kun raporteissa arvatenkaan ei varmaan ole saanut ilmaista mitään kohderyhmän kannalta kielteistä?
 
Ei se Neuvostoliiton ihanuus lopuksi suomalaisille kelvannut vaikka toinen teki hommia sille. Toisen sosialistinen unelma ei oikein onnistunut.

Spycraft101

A1EC94F3-B887-4475-8695-57ACBF6CB3E1.jpeg
Reino Heyhanen spent years living a cover life in preparation for his spy mission in the United States. Heyhanen was an ethnic Finn living in the USSR when he was drafted into service during the Finnish-Soviet War of 1939-1940. He served as a translator, interrogator, and source handler inside occupied Finland. He proved himself highly capable and rose steadily within the ranks, eventually becoming a Lieutenant Colonel in the NKVD.

In 1948, he was recalled to Moscow for a new assignment. He was taught the English language and tradecraft techniques for surreptitious photography and secret messaging. He was destined for the US, to work with some of the most highly placed agents in New York City.

Incredible care had to be taken to build his legend. His newly constructed background had to match his own as closely as possible. Soviet intelligence searched for the perfect candidate for Heyhanen to replace. They found him in Eugene Nicolai Maki.

Maki was born in the US, but his family immigrated to Karelia in the mid-1920s after hearing of the new socialist “utopia” there. They never returned to the US, and those who had known Eugene Maki as a child would surely no longer recognize him. Maki had run afoul of the Soviet government years earlier. He’d been accused of espionage but released and immediately coopted as a source by Stalin’s secret police. He gave up his real birth certificate for use by Heyhanen on his new mission. Maki had little choice in the matter.

Heyhanen/Maki moved to Estonia in 1948 to work as a mechanic and establish himself. The following year he moved to Finland where he lived and worked for the next three years. He even married a woman named Hanna Kurika, who never knew that her husband Eugene was a Soviet agent. After more than two years in Finland he applied for a passport at the US legation in Helsinki, using Maki’s birth certificate.

He spent the next five years conducting operations in New York City, and eventually defected rather than return to the USSR. The information he provided to the FBI led to the arrest of Colonel Rudolf Abel of the famed “Bridge of Spies” episode.
 
Ymmärsin niin ettei olisi saanut olla mitään asenteita mihinkään sellaiseen erityisryhmään, jotka on SUPOn mielenkiinnon kohteena.
Jos näin oli, niin tuossahan selvästi haettiin parasta valehtelijaa. Mikäs siinä, hyödyllinen ominaisuus sekin, agentille...
 
Ollin lähde oli KGB:n agentti ja tätä seuranneesta tapahtumasarjasta meinasi tulla sellainen skandaali Suomessa, jollaista ei tapahdu edes vakoiluelokuvissa. "Onneksi" Supo ja KRP saivat vahingot rajattua Mattilaan, eikä muut vakoojat Suomen poliittisessa- ja virkamiesjohdossa paljastuneet. Huvittavaa, että HS:n toimittaja tietää kyllä asian taustat, mutta jostain syystä tästä pitää edelleenkin vaieta. Mattilan oikeudenkäyntiasiakirjat tulee julkiseksi 9 vuoden kuluttua

Ollin lähde taisi olla itse Vladimirov-kenraali? Mitähän Ollille mahtaa kuulua nykyään?
 
Ollin lähde taisi olla itse Vladimirov-kenraali? Mitähän Ollille mahtaa kuulua nykyään?
Vikiltä en ostais edes käytettyä purkkaa. Kieroudessa ihan samaa sarjaa Kekkosen kanssa, AAA+++!
 
Jos näin oli, niin tuossahan selvästi haettiin parasta valehtelijaa. Mikäs siinä, hyödyllinen ominaisuus sekin, agentille...
Omaan kokemuksen perusteella en varsinaisesti ihmettele, ettei SUPO ole löytänyt kehitysmaataustaisista maahanmuuttajista yhteiskuntaa uhkaavaa riskiä. Puukotuksista, avoimesta huumekaupasta ja ryöstelevistä maahanmuuttajien katujengeistä ei tietenkään voi koitua mitään mainitsemisen arvoista uhkaa. SUPOkin on huolissaan vihapuheesta :devilish:, jota tietenkään ei voi suoltaa kuin kantasuomalainen mies. SUPO on ministeriöiden tiukassa kontrollissa ja pelkkä politiikanteon instrumentti vailla hampaita.

Suomessa poliittinen ohjaus on paljon paljon laajempaa kuin kukaan osaa kuvitella. Totuusmediat ja ministeriöt ovat rähmällään 3x-vuotiaiden viherfemakkojen ja ostetettujen miesten edessä. Moni (itse ml.) ihmettelee kun lehdet kirjoittavat isoista skandaaleista niin ristiiin. Kun antaa silmää Jukka Heinosen Journalisti-lehteen tekemälle paljastukselle totuusmedia HS:n mädättämisestä ja ja sen laajuudesta, ei tarvi enää ihmetellä toimittajien näkökulmanvalintoja skandaalien yhteydessä. Sananvapaus on Suomessa kuollut kirjain. Valtaa pitävien mainetta ja poliittisia broilereita suojellaan viimeiseen asti. Joka kieltäytyy suojelemasta, joutuu kostotoimenpiteiden uhriksi ja yleensä menettää työnsä, kuten eduskunnan turvallisuuspäällikkö.
 
Pitäisköhän huomenna harrastaa korkeakulttuuria kotisohvalta ? Kylmän sodan lopun Moskovaan sijoittuvan brittinäytelmän ensiesitys. Jännityskirjailija Graham Greene matkustaa Moskovaan tapaamaan maanpetturi Kim Philbyä.

"Moscow, 1987. As the cold war begins to thaw, an extraordinary reunion takes place between one of the great novelists of the twentieth century,Graham Greene, and his old MI6 boss, the notorious Soviet spy, Kim Philby.

It’s taken thirty years and the beginnings of a new world order. As the two men raise their vodka glasses under the watchful eye of Russian memoirist and Philby’s last wife, Rufa, Ben Brown’s compelling political drama asks whether Philby betrayed his friend as well as his country, and how much the writer of The Third Man knew about Philby’s secret life."



Traileri:


@Leaderdog Se olis tänään loppuillasta teatteri-ilta. Ostin tuon näytelmän katseluoikeuden. Olihan se 20 puntaa melko paljon, mutta tuetaan nyt kulttuurialaa näin korona-aikana. :)
 
Viimeksi muokattu:
CIA:n veteraani kertoo mitenkä vaikeata oli toimia Moskovassa ja mitenkä valepuvuilla huijattiin KGB:tä.

 
Jos pohtii sitä, että mitä joskus tulevaisuudessa kerrotaan tämän ja viime vuosikymmenten ajalta täällä Suomessa toimineista vakoojista, niin kannattaa lähteä tästä:

Noin 15% vakoojista suorittaa tiedonhankintaa. Noin 85 vakoojista ja tehtävistä on vaikuttamista.

Vaikuttaminen tapahtuu tehokkaimmin kun vaikuttaja-agentti/vakooja saadaan nostettua sellaisella paikalle, jossa voi vaikuttaa. Asioiden valmistelu, määritteleminen ja päättäminen kuuluvat sellaisiin.

Vaikuttajien nostamiseen käytetään toisia vaikuttajia. Kyse on verkostoista - vaikka keskinäinen kanssakäyminen rajoittuisi keskinäiseen edistämiseen.

Alpo Rusi samoin kuin moni muu on todennut, että kerran naapurin agentti, aina naapuriin agentti. Uskon, että tämä on pääsääntö, joka pätee.

Vaikuttaja-agentin nostaminen sopivaan paikkaan vie usein vuosikymmeniä. Kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta.

Subversio - kohdemaan moraalinen, taloudellinen, tuotantotaloudellinen, energiapoliittinen, maanpuolustuksellinen, juridinen, arvoyhteisöihin liittyvä, kognitiivinen... - vaurioittaminen, jopa tuhoaminen on keskeinen osa vaikuttamisesta. Esim. korruption ja harmaan talouden lisääminen, Venäjästä riippuvaksi saattaminen, velkaannuttaminen, identiteettipolitiikalla polarisoiminen jne. ovat huikean tehokkaita subversion muotoja.

Itsenäiseen toimintaan kykenevä vaikuttaja-agentti ei tarvitse juurikaan ohjausta, yhteyksiä vastapuolen tiedusteluun tms. Palkkionsa hän saattaa saada kyseenalaisen uranousun kautta tulleina kykyihinsä nähden ylimitoitettuina palkkoina, etuuksina, yhteiskunnallisina asemina jne.

Tämä tarkoittaa sitä että mahdollinen paljastuminen ei ole välttämättä lakituvassa todistettavissa silloinkaan kun se on toiminnan kautta todennettavissa. Sen vuoksi etsimissä ja tunnistamisen jälkeen tarvitaan luultavasti valtavasti erilaisia ei-juridisia menetelmiä. Jenkkilän NOIR4USA on hyvä esimerkki sellaisesta.

 
Ollin lähde taisi olla itse Vladimirov-kenraali? Mitähän Ollille mahtaa kuulua nykyään?
Ilmeisesti näin on. Joku sellainen KGB-agentti kuitenkin oli kyseessä, joka osasi suomea(Olli ei puhunut venäjää) ja johon Ollin isukki luotti. Tosin Vladimirov on saattanut olla vain välimies ja tutustuttaa Ollin KGB-agenttiin. Hän oli jo tuolloin eläkkeellä, jos KGB:stä nyt koskaan voi eläkkeelle jäädä. Ollihan sai EIT:ssä vapauttavan tuomion, koska vuodetut asiakirjat olivat arvoltaan vähäisiä. Olli ei luultavasti aikonut maanpetturiksi, mutta tajusi liian myöhään, mihin isukki oli hänet sotkenut.
Koko tapaushan oli äärimmäisen nolo UM:lle. Moskovan suurlähetystön salaiset (ja kaikkien ylistämät) maaraportithan olivat suureksi osaksi KGB:n kirjoittamia 90-luvun alkupuolella(Ollin kontakti). Suomen rummuttama rooli idän ja lännen välissä perustui siis petokseen, kun asioita päätettiin valtiojohdossa KGB:n tekemien raporttien pohjalta. Näistähän Ollia ei edes syytetty, koska homma oli aivan liian herkullinen ulkomaiselle lehdistölle(tuskin vielä suomalaiselle), jos se saisi tietää kaikki irvokkaat yksityiskohdat.
Ilmeisesti tästä suivaantuneena valtiojohdossa päätettiin saada edes yksi vakooja kiinni, mutta ei tietenkään oikea vakooja, koska nämä asiasta päättäneet olivat juuri niitä oikeita vakoojia. Rusi oli sopiva uhri tähän. Mutta ei mennyt sekään operaatio putkeen.
Ollilla taitaa olla oma yritys nykyään.
 
o_Oo_O

Honeywell vetoaa ”epähuomioon” toimitettuaan jos jonkin näköistä salaiseksi luokiteltua materiaalia kiinalaisille (ja muille?). Myös sakon pienuus ihmetyttää. Rangaistuksen mataluutta perusteltiin sillä, että Honeywell raportoi nämä vuodot itse.

Jos toiminta ei oikeasti ollut tahallista, oli myyntipuolen porukassa on ”hieman” vauhtisokeutta havaittavissa.

Honeywell has agreed to pay the State Department $13 million after it transferred to other countries — including China — unauthorized technical data on the F-35 and F-22 fighter jets, among other weapon systems.

The violations included sharing “engineering prints showing dimensions, geometries, and layouts for manufacturing castings and finished parts for multiple aircraft, gas turbine engines, and military electronics,”

Other platforms shared include the F/A-18 Hornet fighter, C-130 transport aircraft, A-7H Corsair aircraft, A-10 Warthog aircraft, Apache Longbow helicopter, M1A1 Abrams tank, the Tomahawk missile and the F135, F414, T55 and CTS800 turboshaft engines.

 
Back
Top