Case "Pääesikunnan tutkintaosasto"
GRU:n operaatiot eivät ole myöskään Suomen puolustusvoimille tuntemattomia. Syvätiedustelu ja vakoiluoperaatiot kuuluvat suurvaltojen sotilastiedustelun arkipäivään. Eräs puolustusvoimiin kohdistunut vakoilutapaus tuli julkisuuteen 9.5.2001. Pääesikunta teki asiasta rikosilmoituksen 28.5.2001. Puolustusvoimien tutkintaosastolla Vaasan sotilasläänissä vastavakoilutehtävissä toimineen upseerin epäiltiin luovuttaneen salaisia tietoja Venäjän sotilastiedustelulle.
Upseeri oli luovuttanut 4.12.2000 Venäjän sotilastiedustelun GRU:n agentille asiakirjan, jonka SVR kuitenkin palautti seuraavansa päivänä pääesikunnan edustajille. Palautettu asiakirja oli tiettävästi Suomen ilmavoimien koulutusohjelma ja harjoitusaikataulu. Lähde: (Kyösti Karvonen, Turun Sanomat, 21.6.2001) Katso myös case "
Eurocopter".
Lehtiartikkeleiden mukaan luovutettu asiakirja sisälsi maanpuolustusta koskeneita valtiosalaisuuksia, joiden tuleminen vieraan valtion tietoon on voinut hyödyttää kyseistä maata. Asiakirjan luovutus saattoi aiheuttaa vahinkoa myös Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle.
Miksi GRU palautti asiakirjan ja käräytti yhdyshenkilönsä? Ensinnäkään ei ole varmaa, että asiakirja on luovutettu GRU:lle, vaikka on ilmeistä, että se sai sen myöhemmin käsiinsä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi julkisuudessa, ettei Venäjä ollut vakoilutapauksessa "aloitteellinen". Tuomiojan lausunto viittaa siihen, että todennäköisin syy on se, että asiakirjan luovutuksen taustalla oli turhautuneen upseerin päähänpisto, joka tuli GRU:lle yllätyksenä. Hetken harkittuaan GRU päätti kieltäytyä yhteistyöstä ja palautti ilmeisesti arvottoman asiakirjan.
Asiakirjan palauttamiselle voi olla myös muita syitä. Lukija voi kuitenkin lähestyä asiaa pohtimalla vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Milloin GRU:n ja Suomen puolustusvoimien vastavakoilun upseerin yhteistyö on alkanut?
- Oliko GRU koukuttamassa vastavakoilun upseeria, mutta päätti perua värväysoperaation?
- Miksi GRU otti asiakirjan vastaan?
- Miksi GRU palautti asiakirjan?
- Luovutettiinko asiakirjaa ylipäätään GRU:lle, vai oliko kyseessä SVR?
- Halusiko GRU viestittää, että sen linja on muuttunut ja ettei se vakoile ystävällismielisen maan puolustusvoimia?
- Epäilikö se Suomen sotilastiedustelun upseeria ansaksi ja syötiksi?
- Havaitsiko GRU, ettei upseeri kyennyt toimittamaan olennaisia tietoja ja päätti lopettaa yhteistyön?
Tutkinnan tulos
Suojelupoliisi oli tutkinut jutun ja asian käsittely käynnistyi Helsingin hovioikeudessa. Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala vahvisti, että asia oli ollut supolla tutkinnassa. Nevalan mukaan juttu ei ollut kovin laaja, mutta vakava, koska se on tapahtunut puolustusvoimissa.
Suojelupoliisin vastavakoiluosaston päällikkö Hannu Moilanen luonnehti vakoiluepäilyä vakavaksi sen vuoksi, että yhteen turvallisuusorganisaatioon on tunkeuduttu. Moilasen mukaan suojelupoliisin vastavakoilussa ei hänen mukaansa ole koskaan tullut ilmi vastaavia epäilyjä.
TV-uutislähetysten mukaan virkamiehen epäiltiin vakoilleen venäläisille. Uutisointi ei suoraan antanut vahvistusta siihen, mihin puolustusvoimien salassa pidettäviin asioihin vakoilu oli kohdistunut. Julkisuudessa puhuttiin mm. asejärjestelmistä. Tiettävästi upseerilla ei ollut käytettävissä Suomen puolustukselle vakavaa vahinkoa aiheuttavia tietoja.
Asianajaja Matti Wuori totesi, että vakoilujutuissa on olennaista, onko kyseessä valtiosalaisuus vai ei. Vakoilun tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että tiedon tulee olla valtakunnan kannalta merkittävä. Tästä asiasta Wuorella oli syyttäjän kanssa erilainen näkemys. Wuoren näkemyksen mukaan asiassa ei ollut kysymyksessä suuri vakoilujuttu.
Aineisto määrättiin vakoiluoikeudenkäyntien tapaan salaiseksi, joten juttua käsiteltiin jatkossa suljetuin ovin. Jutun syyttäjänä toimi valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski. Helsingin hovioikeus langetti syytetylle vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, jonka lisäksi hän menetti virkansa ja sotilasarvonsa. Korkein oikeus muutti tuomiota vakoilusta ehdottomasta ehdolliseksi vankeustuomioksi. Oikeudenkäyntiaineisto julistettiin salaiseksi 30 vuodeksi.
Uutislähteiden mukaan tapaus oli tiettävästi ensimmäinen, jossa armeijan oman vastavakoilu-upseerin epäillään antaneen tietoja vieraan maan tiedustelulle. Pääesikunnan tutkintaosaston päällikön eversti Jaakko Oksasen mukaan tutkintaosaston henkilökuntaa ei koskaan aiemmin ole epäilty vakoilutoiminnasta. Osasto on ollut olemassa eri muodoissa vuodesta 1917 alkaen.
.
