http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/nato_kentsu_ydinsota-51611
Kylmän sodan Nato-komentaja: Venäläiset aikoivat aloittaa ydinsodan heti
VERKKOUUTISET
2 tuntia ja 36 minuuttia sitten(päivitetty 2 tuntia ja 11 minuuttia sitten)
Brittikenraalin mukaan olisi vaarallista olettaa, että Venäjän asemahti toimisi läntisin pelisäännöin.
Venäläinen mannertenvälinen Topol-M -ohjus.
(Lehtikuva/Sari Gustafsson)
Kenraali sir Garry Johnson toimi puolustusliitto Naton Pohjois-Euroopan joukkojen komentajana 1992–94.
Pian kylmän sodan päättymisen jälkeen hän osallistui Naton ja entisen Neuvostoliiton ylimpään sotilasjohtoon kuuluneiden upseerien tapaamiseen. Keskusteluissa vertailtiin niitä suunnitelmia, joita osapuolet olivat pahimman varalle laatineet. Lopulta puheeksi tuli myös ydinaseiden käyttö.
– Kerroin, että Naton suunnitelmien mukaan ydinaseisiin oli tarkoitus turvautua taistelukentällä vain siinä tapauksessa, ettei muita keinoja enää olisi jäljellä, Johnson kertoo.
– Seurasi pitkä hiljaisuus, jonka aikana venäläiskenraalit katsoivat vakavina toisiaan. Sitten eräs heistä kertoi, että Varsovan liiton suunnitelmissa taktisia ydinaseita oli määrä käyttää sodan ensimmäisestä päivästä alkaen.
Yllättävä ja läntisestä doktriinista olennaisesti poikkeava asennoituminen ydinaseiden käyttöön oli kenraali Johnsonin mukaan tärkeä muistutus siitä, kuinka vääriä oletuksia lännessä voidaan Venäjän sotilaallisesta ajattelusta tehdä. Hän katsoo sekä omien keskustelujensa että myös sotahistorian kertovan valtavasta erosta Venäjän ja lännen asenteiden välillä.
– Lännessä on tapana tavoitella yhteisymmärrystä neuvotteluin, joista molemmat osapuolet voivat hyötyä. Venäläiset sen sijaan pitävät kompromissia heikkoutena ja halveksivat niitä, jotka kompromissia tavoittelevat. Kun lännessä halutaan käyttää sellaista voimaa, joka on tavoitteen saavuttamiseksi vähimmillään tarpeen, venäläiset uskovat murskaavaan ylivoimaan.
Venäjä katsoi saaneensa vapaat kädet
Venäjän ja lännen asenne-erot on kenraali Johnsonin mukaan välttämätöntä ymmärtää, jotta kyetään välttämään uudet ja potentiaalisesti vaaralliset virheoletukset. Hän sanoo kyvyn eläytyä vastustajan ajatteluun olevan vanha sotilaallinen periaate, josta läntisten poliitikkojen olisi syytä olla paremmin perillä.
– Naton Bukarestin huippukokouksessa 2007 lännen poliittisilta johtajilta puuttui kykyä yhteiseen päätöksentekoon. Tätä Venäjä tulkitsi niin, että se katsoi voivansa rankaisematta hyökätä Georgiaan ja sijoittaa joukkojaan sen maaperälle.
Kun Venäjä onnistui Georgiassa syksyllä 2008 ilman lännen riittävän voimakkaita vastatoimia, presidentti Vladimir Putinuskalsi Johnsonin mukaan keväällä 2014 liittää laittomasti Krimin niemimaan ja toteuttaa sotilaallisen intervention Ukrainaan.
– Siihen, mikä on tämän tanssin seuraava askel, en halua mennä.
Kenraali Johnson sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Venäjän toimiin pitää suhtautua erittäin vakavasti.
– Olen iloinen, että Naton hermot alkavat taas olla kunnossa ja että se vahvistaa nyt rivejään. On hyvä, että myös eteentyönnetyt joukot ja ydinaseet ovat nyt palanneet asialistalle, niin valitettavaa kuin se meistä onkin.
Läntisen puolustusliiton heinäkuussa järjestettävän Varsovan huippukokouksen onnistumiseen Johnson kertoo suhtautuvansa toiveikkaasti. Naton sitoutumista Baltian maiden puolustuksen vahvistamiseen hän pitää erityisen tärkeänä.
– Huomautan kuitenkin, että ehdotettu yhden taisteluosaston sijoittaminen kuhunkin kolmesta Baltian valtiosta painaa vähän niiden Moskovan suunnittelijoiden vaa’assa, jotka ovat esittämässä peräti kolmen divisioonan ryhmittämistä pelkästään Viron rajalle.
Ennen tehtäväänsä Naton Pohjois-Euroopan komentajana sir Garry Johnson (s. 1937) toimi muun muassa apulaisesikuntapäällikkönä Britannian asevoimien esikunnassa sekä Hong Kongin sotilaskomentajana.
Hän puhui äskettäin järjestetyssä korkean tason konferenssissa Tallinnassa.
Toimittaja HEIKKI HAKALA, Tallinna
