Ja vaikka politiikasta(kaan) en mitään ymmärrä niin tuntuu että vielä siinäkin vaiheessa kun ensimmäinen iskander on tippunu jonkun takapihalle ja tietoliikenneverkot on alhaalla niin löytyy niitä päättäjiä euroopasta jotka huutaa että ei saa provosoitua sitähän ne yrittää..
Se on hinta johtajista jotka eivät ikinä ole ketään uhkailijaa vetäneet turpaan omassa elämässään.
Jotkut heistä silti ajavat politiikkaa jolla voisivat ulkoistaa turvallisuutensa jonnekin muualle, puolustusratkaisumme estää ajamasta kovin jakavaa politiikkaa kuten liittovaltiota tai massamaahanmuuttoa.
Nämä tulevat aivan varmasri olemaan takana kun tutkitaan miksi halu puolustaa maata notkahti viime vuonna enemmän kuin aikoihin.
Ja vaikka politiikasta(kaan) en mitään ymmärrä niin tuntuu että vielä siinäkin vaiheessa kun ensimmäinen iskander on tippunu jonkun takapihalle ja tietoliikenneverkot on alhaalla niin löytyy niitä päättäjiä euroopasta jotka huutaa että ei saa provosoitua sitähän ne yrittää..
Jonkin verran tunnen Euroopan historiaa, ja tuo olisi ensimmäinen kerta koskaan kun Eurooppa kääntäisi toisen posken. Joo joo, ei viitsitä hirveästi provosoida syvän rauhan aikana, mutta kun iskanderit ovat ilmassa niin takit kääntyvät aika nopeasti.
Tossakin on kyllä perää, tosin silloin oli täällä eri miehet puikoissa. Ne miehet ei latkineet lattea metsuriparrassa ikean kaffelassa ja kanniskellu vauvaa rintarepuissa viimeisenpäälle muotivaatteissaan. Eli toivottavasti olet oikeassa, todellakin! Tähän( kin) tilanteeseen sopinee taas hyvin vanha sanonta että 'Ne on eri miehet mitkä niitä ruumiita tekee kuin pesee niitä'
Eiks Chamberlain ollut tällainen, tosin hänelle riitti viikset? Mitta täyttyi sitten lopulta Britanniallakin.
Ymmärrän sen, että päättäjät jotka ovat jo yhden kylmän sodan kokeneet eivät halua toista, varsinkaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Mutta uskon ja toivon, että Krim 2014 iski kylmän rätin paatuneemmankin idealistin kasvoihin äärivasemmistoa lukuunottamatta. Euroopassa ajettiin puolustusta alas ja uskottiin ettei rajoja enää muuteta väkivalloin, mutta oho miten kävikään. Enkä sano että olin yhtään sen enemmän kaukaa viisas. Jos 2013 mulle oltaisiin sanottu että Krim vaihtaa kohta omistajaa, olisin pitänyt väitettä naurettavana.
Mutta sen ymmärsin kyllä jo silloin että paras henkivakuutus on uskottava puolustus.
Nyt Eurooppa alkaa taas pikkuhiljaa vahvistaa asevoimiaan (lähes kaikki paitsi Espanja + Portugali). Ja tämähän oli yksi Putinin virheistä. Antoi syyn Euroopalle varustautua vieläpä niin että se menee helposti poliittisesti läpi kansalle.
aj77
Greatest Leader
Ketjun otsikko ei ole enää ajankohtainen. Se taitaa olla Valmistautuuko maailma suursotaan. Venäjä tämän shown aloitti. Tilanne on taputeltu kymmenen vuoden sisään jollain tavalla. Eilen kun katselin Matteus hullu koiraa tuli mieleen että siinä on sota-ajan johtajia. Juuri niitä joista edellisten sotien kirjoittajat kuvasivat vanhoina miehinä jotka aloittavat nuorten miesten sotimia sotia.
Samalla euroopan maat idässä varustautuu kiirellä käytetyinkin kalustoin.
Samalla euroopan maat idässä varustautuu kiirellä käytetyinkin kalustoin.
Viimeksi muokattu:
Sensei142
Majuri
Toivon todella että olet oikeessa ja asia on näin kun sanoit,välillä vaan on hiukan vaikea uskoa mutta yritetään
Putin ei koe tehneensä virhettä duginilaisen maailmankuvansa pohjalta, Venäjä oli länsimaistumassa hiljakseen.
Dugin on kuvaillut tarkasti missä Venäjän rajojen kuuluisi mennä ja niihin on vielä matkaa panssariarmeijoiden syöksyn verran.
sirra
Kapteeni
Duginin ajatusmaailmassahan Suomi on siellä Venäjän rajojen sisäpuolella.
https://en.wikipedia.org/wiki/Foundations_of_Geopolitics
Siihen, että Putin esikuntineen ryhtyisi kirjaimellisesti toteuttamaan kaikkia Duginin ajatuksia, ei Venäjällä ole taloudellisesti ja poliittisesti varaa. Sen toteuttaminen tarkoittaisi avointa yhteenottoa Suomen ja myös läntisen maailman kanssa. En (ainakaan omasta mielestäni...) ole sinisilmäinen Venäjän aikomuksien suhteen, mutta mitään syytä hakeutua avoimeen sotilaallisen konfliktiin tällä suunnalla en usko Venäjällä olevan. Mitään pysyvää hyvää sillä ei ole Suomeen hyökkäämällä saavutettavissa. Ja omasta uskomuksestani huolimatta, olen niin kuin lisätakuiden vuoksi, vahvasti Suomen NATO-jäsenyyden kannalla. Mutta muunlaista häirintää on ihan varmasti idästä odotettavissa lähivuosien aikana, ehkä jo kuluvana vuonna.
Itse uskon ihan kuumaan sotaan, mikään ei mielestäni enään pelasta maailmansodalta, paitsi tietenkin suostuminen Venäjän ja Kiinan vaatimiin etupiireihin.
Benelli
Respected Leader
Onko sillä merkitystä jos kumallakin puolella on ohjuksia ilmassa samaan aikaan?Ja vaikka politiikasta(kaan) en mitään ymmärrä niin tuntuu että vielä siinäkin vaiheessa kun ensimmäinen iskander on tippunu jonkun takapihalle ja tietoliikenneverkot on alhaalla niin löytyy niitä päättäjiä euroopasta jotka huutaa että ei saa provosoitua sitähän ne yrittää..
sirra
Kapteeni
Toivoa sopii totisesti, että olet väärässä.
Mutkikas tilanne kieltämättä. Kiina ja Venäjä tuntuvat uskovan vain riittävän tiukkaa vastusta. Paheksunnasta ne eivät paljoa piittaa. Kiinan suhteen tilanne voi tosiaan levitä ihan oikeaksi aseelliseksi kähinäksi, jos Yhdysvaltojen tuleva johto aikoo pitää kiinni ilmoittamistaan linjauksista ja Kiina ei peräänny. Siinä on aineksia kuumaan soppaan.
Venäjällä olisi Europassa vastassaan kuitenkin taloudellisesti ja sotilaallisesti liian vahva vastus, että se yksin kykenisi selviämään siitä. Edellyttäen, että NATO (ja miksei myös EU) ovat riittävän yhtenäisiä. Kyllä Venäjä tietää, että isommassta konfliktista se ei voi marssia voittajana ulos. Yksittäisiä vastustajia se kylläkin peittoaisi, siitä kai ei epävarmuutta ole. Jos Suomea ajatellaan, niin kai se edes jonkin sortin muodollisen casus bellin tarvitsisi, ainakin omia kansalaisiaan varten, jolla se voisi hyökkäyksen "oikeuttaa". Suomessa ei ole niin laajaa yhtenäistä venäläistä vähemmistöä, jonka suojeluntarvetta voisi kuvitella edes Venäjällä vakavissaan markkinoitavan. Mikähän muu se tekosyy voisi olla? En oikein tähän hätään keksi.
Joka tapauksessa epävaikata aikoja on tiedossa.
Ongelma on nimenomaan Euroopassa, isojen maiden kuten Saksan, Ranskan ja Italian haluttomuus laittaa Venäjälle kampoihin.
Siihen ei ole halua poliitikoissa eikä etenkään kansalaisissa joista suuri osa ei halua periaatteessa tehdä mitään epämukavaa elämässään.
Yhdysvallat etsii varmaan nyt niitä keillä on halua taistella ja miehiä mutta ei riittävästi aseita.
Yhdysvallat on heikompi kuin aikoihin ja on erittäin kyseenalaista voiko se käydä sotaa kolmella rintamalla täysipainoisesti, Eurooppa, Lähi-itä, Aasia.
Hyvällä tuurilla aikaa on riittävästi luomaan uskottava pelote ja puolustus joka suuntaan, tätä tietenkin itsekin toivon.
Toisaalta varustautumista on monenlaista. Puolustusbudjetteja saatetaan korottaa monellakin suunnalla, mutta raha ei välttämättä realisoidu kovin suuressa määrin todelliseksi suorituskyvyksi, kuten esimerkiksi nykyisestä Saksan (ja monen muunkin maan) armeijasta voidaan päätellä.
Tarvittaisiin myös radikaalia asenteiden muutosta ja suunnitelmissa olevien uhkakuvien muutosta. Ja senkin jälkeen, kun kyseinen muutos on saatu aikaan menee hyvinkin pitkä aika (helposti 10v) ennen kuin uuden tyyppinen suorityskyky on saatu luotua.
Jos Putinilla on suunnitelma hyökkäyksestä Nato- ja/tai EU-maiden kimppuun on aikaikkuna vielä pitkään auki sille, että Euroopan puolustus on pitkälti USA:n varassa.
Saksa on tosiaan hyvä esimerkki, budjetin korotuksista iso osa uppoaa heti nykyisten joukkojen henkilöstön ja kaluston vajauksiin.
Pientä sarjaa kallista kalustoa tilaillaan ja tosiaan ammattiarmeijoihin on vaikeuksia värvätä ja se aiheuttaa suuria rajoituksia joukkojen kasvattamiselle.
Samaan aikaan itselläni on epäilyksiä että Venäjän varustautuminen on edennyt jopa nopeammin kuin uskotaan, joka nykyisten analyysien mukaan on aikataulussa.
sirra
Kapteeni
Yhdysvallathan on pyrkinyt pitämään yllä kykyä käydä sotaa kahdessa paikassa. Tyynenmeren suunta on varmastikin yksi painopistealue. Eurooppa sitten se toinen. Kuka mahtaisi sitten Lähi-Idässä olla vastassa? Riittääkö Venäjän rahkeet käydä täysimittaista sotaa Lähi-Idässä ja Euroopassa samaan aikaan. Tuotakin sopii epäillä.
Euroopan suuret ovat todellakin olleet haluttomia laittamaan Venäjälle kampoihin. Mutta NATO:n jäsenvaltion kimppuun käyminen muuttanee tilanteen. Siinä olisi koko puolustusliiton uskottavuus koetuksella. Jos siis Venäjä erehtyisi Baltiaan jotain seikkailua suuntaamaan. Enemmänkin pelkään, että Venäjä tulee tiivistämään myyräntyötään Baltiassa ja kyrittää nakertaa noita valtioita sisältäpäin. Samankaltaista sisäisen hajaannuksen lisäämisen yritystä saatamme nähdä täällä ihan kotikulmillakin.
Tähänastiset Venäjän suoranaiset sotilaalliset sekaantumiset olemme nähneet paikoissa, joissa Venäjällä on jo entuudestaan ollut melkoisesti vaikutusvaltaa. Abhasia, Etelä-Ossetia, Krim, Itä-Ukraina ja miksei Syyriakin kuulu tähän joukkoon. Baltia ja Suomi eivät ole enää tässä suhtessa venäläisten soluttamia. Yritän perustella, että sotilasvoimin Venäjä tuskin tulee merkittävästi laajentamaan maantieteellisesti operaatioitaan. Venäjällä kun tuntuu olevan hallussaan taito saada hajaanusta aikaiseksi muillakin keinoilla.