Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

MIEHITYKSEN VARALLE
Neuvostoliiton armeijan pääesikunta teetti vielä 1980-luvun lopussa pikkutarkkoja karttoja Suomesta. Niihin oli merkitty siltojen koot, lentokenttien pituudet ja jopa metsän puiden paksuus.
Neuvostoliitolla oli maailman suurin armeija.© SPUTNIK / MVPHOTOS


VIIKON LEHTI 25/2018
PÄÄJUTUT
HISTORIA 21.06.2018 06:00
TEKSTI JUKKA RISLAKKI KUVAT JARMO WRIGHT

VOIMANSA vuosina Neuvostoliitto kartoitti tarkasti muuta maailmaa, myös Suomea. Kun kylmä sota 1980-luvulla kääntyi lopuilleen, puna-armeijan sotilastiedustelun maailmanlaajuinen miljoonan kartan hanke vain kiihtyi.
Samaan aikaan neuvostokansalaiset eivät saaneet nähdä oikeita karttoja omasta maastaan.
Vain ylimalkaiset sisällöltään ja mittakaavaltaan vääristetyt turistikartat sallittiin. Niitäkin oli vähän. Tiet ja kaupunkien paikat olivat viitteellisiä, väärässä paikassa tai puuttuivat kokonaan. Venäjällä on vieläkin 42 ”kiellettyä kaupunkia”.
Ystävät ja viholliset ulkomailla Kremlin hallinto kartoitti hämmästyttävän tarkasti. Nämä salaiset sotilaskartat ovat kartografisesti korkealuokkaisia ja hyvälle, luultavasti suomalaiselle paperille painettuja.
Ne ovat huolellisesti tehtyjä, jopa kauniita, ja tekijöiden signeeraamia. Kartat pidettiin jatkuvasti ajan tasalla.

Salaisiksi tarkoitettuja karttoja myydään nykyisin esimerkiksi Latviassa.
RUOTSALAISILLE oli järkytys huomata 1987, että neuvostoliittolaiset sotilaskartat Tukholmasta ja Karlskronasta olivat tarkempia kuin heidän omansa. Myös Yhdysvaltojen uudet tiet ja esikaupungit ilmestyivät venäläisten karttoihin nopeammin kuin amerikkalaisten omiin.
Neuvostoliiton pääesikunta teetti vielä 1980-luvun lopussa karttoja lukemattomista suurista ja pienistä kaupungeista ympäristöineen eri puolilta maailmaa – myös Suomesta.

Sillat kiinnostivat venäläisiä. Britannian Rochesterin kartta kuvaa teräsbetonisiltaa (ZhB): vapaa korkeus sillan alla 6 metriä, pituus 300 metriä, ajoradan leveys 15 metriä, kantavuus 100 tonnia.
Tiedustelulennot ja satelliittikuvat eivät tuoneet kartoitustyöhön riittävästi tietoa. Neuvostoliiton suurlähetystöt hankkivat kaikki paikalliset kartat, ja tietoja täydennettiin käymällä paikan päällä.
On tarkasteltu siltoja ja losseja, mitattu vedenpinnan korkeutta, vesistön tai ojan syvyyttä, savimaiden liukkautta ja metsien puita. On katsottu rautatien merkinantolaitteiden paikat. On tutkittu, mitä tehtaat valmistavat. Vierailevat neuvostoalukset ovat mitanneet syvyyksiä rannikolla ja joilla.
Tällaisessa sotilaskartassa tiettyä suomalaismetsikköä kuvataan esimerkiksi kaavalla COCHA 20/0,23 4.
Merkintä tarkoittaa, että metsässä kasvaa lähinnä mäntyjä, puiden korkeus on noin 20 metriä ja paksuus keskimäärin 23 senttiä, puiden etäisyys toisistaan on neljä metriä.
Porvoon keskustan läpi on vaikea ajaa, Helsingin seudun tiet ovat hyviä ja leveitä.​
NEUVOSTOLIITON hajotessa Venäjän rajojen ulkopuolelle jääneet sotilaskartat oli määrä tuhota, mutta niitä päätyi keräilijöiden käsiin ja myyntiinkin. On löydetty jo yli 2 000 kaupunkikarttaa, mikä lienee vasta alkua.
Joukossa ovat seuraavat neuvostoliittolaiset 1980-luvun tarkat (mittakaava 1:10 000) sotilaskartat: Espoo, Hanko, Helsinki (kaksi kartastoa), Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kemi, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pietarsaari, Pori, Raahe, Rauma, Rovaniemi, Tampere, Tornio, Turku (kaksi kartastoa, uudempi vuodelta 1990) ja Vaasa.

HÄMEENLINNASTA tehtyyn karttaan merkittiin eversti Mankevitshin nimi. Tiedot ovat vuodelta 1970, painos vuodelta 1973. Tärkeät kohteet on numeroitu – esimerkiksi pankit, asema, vankila, puhelinkeskus ja poliisi poliisikoirakouluineen sekä ”ruutivarasto”.
Karttaan liittyy aakkostettu ”tärkeiden objektien luettelo” ja ympäristöä koskeva pikkutarkka selite.
Se kertoo vesialueiden leveyden ja vedenpinnan vaihtelut, jään paksuuden ja jäätymisajankohdat, samoin vesireittien laivojen syväyksen. Suot kuvataan lähinnä turvesoiksi, jotka jäätyvät marraskuussa ja sulavat huhtikuun alkupuolella.
Selitteen mukaan kaupunkia ympäröivät metsät, joissa puiden korkeus on 12–14 metriä ja paksuus 0,15–0,30 metriä.
Tiet kuvataan melko leveiksi asvaltti- tai sorateiksi, jotka ovat kulkukelpoisia ympäri vuoden. Moottoritien pätkästä tiedetään, että sillä on kaksi 10 metriä leveää asvalttikaistaa.
Siitäkin muistetaan mainita, että pyörillä varustettujen moottoriajoneuvojen liikkuminen teiden ulkopuolella on vaikeaa.
Luoteis- ja koillispuolella kaupunkia kerrotaan olevan soranottoalueita, joiden kaivannot voivat palvella maanalaisina suojina. Lentokentälle on merkitty neljä lentokonesuojaa ja polttoainevarasto.
Tietoliikenneyhteyksiä kuvataan moderneiksi.
Myös se kerrotaan, että Hämeenlinnan kaupunki näkyy hyvin neljä kilometriä etelään olevalta kukkulalta, ja että ilmasta kaupungin voi tunnistaa järven muodosta tai rata- ja tieverkosta.
Saat lisätietoja kartan yksityiskohdista klikkaamalla kuvan symboleja.

mapvi_img1376.jpg













SALAISEN Helsinki-kartaston lehtien koko on auki levitettynä noin 90 kertaa 130 senttiä. Kartasto ei kunnolla mahdu normaaliin huoneeseen. Oheisessa kuvassa on vain pieni osa siitä.
Tiedot on kerätty 1984, kartta painettiin 1989. Paikannimet on muutettu suomesta ja ruotsista kyrillisiksi kirjaimiksi. Tärkeät kohteet numeroitiin. Niiden määrästä kertoo se, että rajavartiolaitoksen esikunta on numero 267.
Myös posti, puhelinkeskus, poliisiasemat, rahapaja, liikennekeskukset, radio ja televisio ovat tärkeitä kohteita, samoin ”siviilipuolustuspäämaja”. Mannerheimin patsas on merkitty, mutta outoa kyllä suojelupoliisia ei.
Tamminiemeä väitetään yhä presidentin residenssiksi. Metro ja vesitornit on merkitty, Laajasalon jokainen öljysäiliö on mukana. Mukana on myös geologinen kartta maa- ja kallioperästä.
Saat lisätietoja kartan yksityiskohdista klikkaamalla kuvan symboleja.

mapi_img1361.jpg














Helsinki-Vantaan lentokentästä painettiin tarkka kartta 1989.
Sekä Neuvostoliitto että Nato-maa Britannia ostivat Suomen karttoja sitä mukaa kun niitä valmistui.​

Santahaminan suljettu sotilasalue kuului samaan Helsingin karttaan. Siihen on merkitty muun muassa kadettikoulu (kohde 263), tiet, polut, puhelinkeskus, pankki, kaksi tutkaa ja lentosatama. Kuitenkaan ilmeisesti ei ole tiedetty ilmatorjuntaohjuspatterista, ja mukana on kauan sitten palanut ilmavoimien upseerikerho.

Neuvostojoukot vetäytyivät Afganistanista 1989. Samaan aikaan Suomea kartoitettiin.
ETENKIN rannikkokaupungit ja satamat kiinnostivat. Pienemmän mittakaavan karttoja oli lisäksi koko Suomesta.
Esimerkiksi 1976 tehty Uudenmaan kartta kiinnittää huomiota tiestöön, vesiteihin, siltoihin, maastoon ja talvioloihin. Jokainen talo on merkitty, samoin tienumerot, etäisyydet teitä pitkin ja teiden laatu. Porvoon keskustan läpi on vaikea ajaa, sen sijaan Helsingin seudun tiet ovat leveitä ja hyviä. Erikseen neuvotaan, miten lentäjä tunnistaa kaupungin ilmasta. Lohjan ja Espoon seuduilla nähdään graniittiseen maaperään tehtyjä kaivantoja, joita voi käyttää maanalaisina suojina.
Tampereen kartta huomioi kaikki tehtaat, varastot ja liikenneyhteydet laitureita myöten, samoin sanomalehtien painot, Helsingin Sanomien toimituksen ja Lenin-museon. Eversti Viktorovin nimiin merkityssä kartassa Tampereen lentokentän betonikiitorata on mitattu 1 300-metriseksi.

KUKAAN ei ryhdy näin valtavaan ponnistukseen huvin vuoksi. Mitä tämä kaikki merkitsi?
Se oli suurvallan rutiinitoimintaa, systemaattista tiedustelua, joka mitä ilmeisimmin tähtäsi sotaan valmistautumiseen kaikilla vähänkin todennäköisillä alueilla. Joukkojen etenemisen ja miehityksen valmistelua. Panssarien ja sotalaivojen reittien suunnittelua. Tykistön maalitusta.
Jotkut länsitutkijat arvelevat, että on olemassa vielä salaisempikin sotilaskarttasarja, kun taas nämä osin siviilikohteisiin – jopa koulutukseen, arkkitehtuuriin ja kulttuuriin – painottuvat kartat tehtiin vallankaappauksen jälkeisen alueen siviilihallinnon tarpeisiin.

Neuvostoliiton panssarivaunut harjoittelivat ahkerasti. © SPUTNIK / MVPHOTOS
MYÖS Yhdysvallat kartoitti kylmän sodan aikana maailmaa. Asiantuntijat arvioivat, että amerikkalaiset tiesivät Suomesta suunnilleen yhtä paljon kuin venäläiset – etenkin kun suomalaiset itse antoivat mieluummin tietoa juuri Yhdysvalloille. Sotilastiedustelu ja CIA hankkivat 50-luvun alkupuolelta alkaen kaikki mahdolliset kartat ja ilmakuvat koko Suomesta ja lähialueilta itärajan takaa.
He hämmästelivät suomalaisten auliutta ja antoivat vastalahjaksi hyvälaatuista kiiltävää valokuvapaperia, jota lähetettiin vähin äänin Suomeen sadointuhansin kappalein ja diplomaattipostiin kätkettynä.
Lisäksi suomalaiset saivat karttojen tekolaitteita, myöhemmin myös satelliittikuvia ja tiedustelutietoa. Kun läntisen supervallan tiedustelupalvelu tarvitsi tietoja Suomen silloista, suurlähetystö yritti käyttää oikotietä: CIA:n edustaja meni Tie- ja vesirakennushallituksen päämajaan ja pyysi tietoja silloista, jotka kestivät panssarivaunun.
Suomalaiset kartoittivat tietenkin myös itse omaa maataan, 1:20 000-mittakaavainen topografikartoitus valmistui 1975. Uudet maastokartat olivat vapaasti saatavilla. Sekä Neuvostoliitto että Nato-maa Britannia ostivat karttoja sitä mukaa kun niitä valmistui. Kun Tehtaankadun musta Volga lähti, maanmittaushallituksen karttakaupan eteen ajoi vuorostaan brittilähetystön Rover.

Juttuun on haastalteltu maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harjua ja yleisesikuntaeversti evp, tohtori Pekka Visuria. Lähteinä on käytetty neuvostokarttojen ja Yhdysvaltojen kansallisarkiston lisäksi teoksia Davies–Kent: The Red Atlas. How the Soviet Union Secretly Mapped the World, The University of Chicago Press 2017, Lundén–Elg (toim.): Kartan och verkligheten, Ymer 2008, sekä Jukka Rislakki: Paha sektori, WSOY 2010.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...kkaat-helsinkiin/?shared=1027236-49131160-999
 
Amerikkalaisraportti paljastaa: Näissä tilanteissa Venäjä voisi hyökätä Nato-maahan
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201806222201031213_ul.shtml
Amerikkalaisraportin mukaan Venäjällä tuskin on lähiaikoina aikomusta ryhtyä sotatoimiin Nato-maita vastaan, mutta silti vaihtoehtoon on varauduttava, koska uhka voi realisoitua muutamissa tapauksissa.

  • Yhdysvaltalaisen Rand Arroyo -Centerin tuoreen raportin mukaan Venäjällä tuskin on välitöntä aikomusta ryhtyä sotatoimiin Nato-maita vastaan, vaikka ilmapiiri Venäjän ja Naton välillä on viime vuosina kiristynyt.
  • Amerikkalaistutkimukslaitoksen Venäjä-raportti nostaa esiin kaksi skenaariota, joissa Venäjä voisi kuitenkin olla valmis sotaan Nato-maita vastaan.
  • Ensimmäinen skenaario olisi sellainen, jossa Venäjä päätyisi näkemykseen, että sota olisi kaikista huonoista vaihtoehdoista paras, ja toinen mahdollinen skenaario liittyy siihen, että Venäjä uskoisi sodan avulla voivansa savuttaa jonkin strategisesti tärkeän tavoitteen.
Yhdysvaltain liittovaltion rahoittaman Rand Arroyo -Centerin raportin mukaan Venäjällä tuskin on välitöntä aikomusta ryhtyä sotatoimiin Nato-maita vastaan, vaikka ilmapiiri Venäjän ja Naton välillä on viime vuosina kiristynyt.
Rand Corporationille The Russian Challenge - raportin kirjoittanut professori David Shlapak kehottaa länttä kuitenkin varautumaan asetelmaan, jossa Venäjän johto pitää sotaa kaikista riskeistä huolimatta parhaana vaihtoehtona, eli sotaa pidettäisiin Venäjän etujen kannalta välttämättömänä, tai se olisi Venäjälle paras väline saavuttaa strategisesti tärkeänä pidetty tavoite.
Suurvallan intressit
Amerikkalaisraportissa kuvataan Venäjän haluavan yleisesti ottaen samaa kuin mitä muutkin suurvallat haluavat, eli valtion sisäistä stabiliteettia, rajojen turvallisuutta ja suurvallan "legitiimien" intressien tunnustamista sekä valtatasapainoa muiden suurvaltojen kanssa.
Amerikkalaisraportin mukaan Venäjän tavoitteet ovat kuitenkin ongelmalliset sekä Venäjän rajanaapureiden kannalta että Yhdysvaltojenkin kannalta, koska Venäjän naapureina on useita maita, jotka eivät halua elää Venäjän vaikutusvallan alaisina, lisäksi Yhdysvalloilla on sopimusvelvoitteita monien Venäjän naapureiden kanssa.

Laaja keinovalikoima
Randin raportin mukaan Venäjä operoi eurooppalaisilla rajoillaan tällä hetkellä yhdistämällä ydinpelotetta, poliittista, taloudellista ja informaatiovaikuttamista.Lisäksi Venäjä yhdistää tavoitteisiin päästäkseen hybridisodankäyntiä ja perinteisiä sotilasoperaatioita.
Shipakin mukaan Venäjän keinovalikoimaan kuuluu myös negatiivisen Nato-narratiivin ylläpitäminen, johon kuuluvat väitetty Naton jatkuva lupausten rikkominen, sotilasliiton laajentuminen Venäjän rajoille, Naton Venäjä-vastainen poliittinen vaikuttaminen, Venäjä-uhkalla pelottelu sekä yritykset horjuttaa presidentti Vladimir Putinin hallintoa.
Hyökkäys Baltiaan?
Professori Shlapakin mukaan tulevaisuudessa edessä voi olla tilanne, jossa Venäjän johto arvioi kykenevänsä esimerkiksi Baltiaan kohdistuvalla sotilaallisella hyökkäyksellä tuottamaan merkittävän tappion Natolle.
Shlapak pitää mahdollisena, että vaikka hyökkäys Baltiaan olisi Venäjän kannalta merkittävä riski, silti Venäjä saattaisi olla valmis jossakin tulevassa tilanteessa sellaisen riskin ottamaan, ja siksi myös tähän skenaarioon pitää varautua.
Rand Corporationin Venäjä-raportista uutisoi (21.6.) Verkkouutiset.
 
Amerikkalaisraportti paljastaa: Näissä tilanteissa Venäjä voisi hyökätä Nato-maahan
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201806222201031213_ul.shtml
Missä tilanteessa Venäjä voi arvioida sodan Suomea vastaan olevan riskeistään huolimatta vähiten huono vaihtoehto?

Varmaan sellaisessa tilanteessa, jossa se katsoo Pohjois-Euroopan strategisen tilanteen muuttuvan itselleen huomattavasti itselleen epäedullisemmaksi. Ukrainassa tähän riitti vallanvaihto, mutta riittäisikö Suomessa NATO-jäsenyyden hakeminen? Entä Ruotsin mahdollinen NATO-jäsenyys?

Yhtälöön vaikuttaa myös Suomen kyky puolustaa itseään.
 
Missä tilanteessa Venäjä voi arvioida sodan Suomea vastaan olevan riskeistään huolimatta vähiten huono vaihtoehto?

Varmaan sellaisessa tilanteessa, jossa se katsoo Pohjois-Euroopan strategisen tilanteen muuttuvan itselleen huomattavasti itselleen epäedullisemmaksi. Ukrainassa tähän riitti vallanvaihto, mutta riittäisikö Suomessa NATO-jäsenyyden hakeminen? Entä Ruotsin mahdollinen NATO-jäsenyys?

Yhtälöön vaikuttaa myös Suomen kyky puolustaa itseään.
Ei, Venäjä tietää että NATO käytännössä ei uhkaa heitä, Se voisi kyllä tarkoittaa että esimerkiksi vuodelle 2030 ajoitettu hyökkäys joudutaan aloittamaan joskus 2025.
Sinänsä olisi toivottavaa että NATO optio toteutuu ennen kuin lähdetään hakemaan NATO jäsenyyttä.
 
Missä tilanteessa Venäjä voi arvioida sodan Suomea vastaan olevan riskeistään huolimatta vähiten huono vaihtoehto?

Varmaan sellaisessa tilanteessa, jossa se katsoo Pohjois-Euroopan strategisen tilanteen muuttuvan itselleen huomattavasti itselleen epäedullisemmaksi. Ukrainassa tähän riitti vallanvaihto, mutta riittäisikö Suomessa NATO-jäsenyyden hakeminen? Entä Ruotsin mahdollinen NATO-jäsenyys?

Yhtälöön vaikuttaa myös Suomen kyky puolustaa itseään.

Tästä olen puhunut joskus. Venäjän strategia näyttää vertaukselta "sammakon keittämisestä elävältä" (googlaa jos et tiedä). Kerta kerralta venytetään vastustajan sietokyvyn rajoja, lopulta teot, jotka ennen aiheuttivat vastareaktion menevät lopulta mutinalla läpi. Näin venytetään rajaa, jossa vastustaja reagoi voimakkaasti. Siedätyshoitoa pahaan ikään kuin.

Missä on seuraava reagointivoimakkuuden kynnys? Ukrainan tilanteen eskaloiminen, operaatiot Moldovan suunnalla, Balkan, Suomi ja siten Eu:n haastaminen. Listan viimeisenä on varmasti Nato. On kyse Baltiasta tai Suwalkista. Toki Venäjä ei koskaan halua olla ennustettavissa, joten se ei ehkä etene odotetussa/loogisessa järjestyksessä.
 
Venäläiset on vahventaneet bunkkereitaan Puolan rajalla.

https://themoscowtimes.com/news/russia-builds-up-military-bunkers-near-polish-border-62197
July 11 2018 - 12:07

"Report: Russia Fortifies Military Bunkers Near Polish Border

Russia has reportedly fortified several explosive storage bunkers in the latest military buildup in Kaliningrad, one of Russia’s most militarized regions wedged between Poland and Lithuania.

The move comes ahead of two significant international meetings: The two-day NATO summit starting in Brussels on Wednesday and Donald Trump’s talks with Vladimir Putin on July 16 in Finland. Eastern European allies who fear a Russian incursion will seek Trump’s assurances at the NATO summit this week that he will not end U.S. cooperation with the defense league.

New satellite images claim to show Russian upgrades to military bunkers near the Kulikovo nuclear weapons storage site in the Kaliningrad region, the U.S. national security news website Defense One reported Tuesday.

Geospatial analyst Matt Hall told Defense One that the images showed fortified buildings “characteristic of explosive storage bunkers” with a fence surrounding the structure. Mounds of dirt called berms appear to have been reinforced “to make them more obscured from aerial detection,” Hall was quoted as saying.

The explosives storage site in Baltiysk was renovated between March 18 and June 20, the outlet said. Earlier reports appeared to show renovations at a nuclear weapons storage site in Kaliningrad. The recent images also show a railroad line that analyst Hall said likely connects to the Russian national rail system running through Lithuania.

In 2008, Russian armed forces repaired a railroad on the border of Abkhazia several months before the Russia-Georgia war broke out. A June report by the Federation of American Scientists (FAS) also relied on satellite imagery to show the upgraded Kulikovo nuclear weapons storage site near Baltiysk.

Home to short-range missiles deployed in response to a U.S. missile defense system in Europe, Kaliningrad’s position between NATO members Poland and Lithuania makes it a potential flashpoint in any geopolitical conflict.

The latest deployment of nuclear-capable missiles in Kaliningrad, Russia’s westernmost exclave, took place at the start of 2018. "
 
Eikö oikeasti ole ketään muuta kuin Kangaspuro...
Venäjän armeija harjoitteli Suursaarella Nato-kokouksen ja presidenttien tapaamisen alla - tutkijan mukaan harjoituksen paikka on epätyypillisempi kuin sen ajankohta
Tänään klo 19:12
Suursaari sijaitsee Suomen rannikon edustalla, noin 40 kilometrin päässä Kotkasta.

2d13f7db41c3f304b5378f8b83851703477f073bf3971256be7bb582f37e4b0c.jpg

2d13f7db41c3f304b5378f8b83851703477f073bf3971256be7bb582f37e4b0c.jpg

Venäläisiä sotilaita kuvattuna voitonpäivän paraatissa vuonna 2017.EPA/AOP

Venäjän armeija on järjestänyt harjoituksen Suomenlahdella sijaitsevalla Suursaarella, kertoo Venäjän puolustusministeriö.

Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Suomen rannikosta Kotkan edustalla.Saarella harjoittelivat Venäjän läntisen sotilaspiirin erikoisjoukot, jotka laskeutuivat saarelle laskuvarjoilla 2 500-3 000 metrin korkeudesta.

Haastetta harjoitukseen toi saaren luonnontila ja se, ettei laskeutumista oltu aiemmin harjoiteltu yhtä korkealta. Sotilaat navigoivat ilmassa laskeutumisensa oikeaan paikkaan, naamioivat maahan päästyään varjonsa ja siirtyivät saaren sisäosiin valmistelemaan laskeutumispaikkaa helikopterille.

Venäjän tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopistosta arvioi, ettei näin pieni harjoitus "heilauta sotilaspoliittisia pelejä".
- Ehkä tämä herättää Suomessa enemmänkin huomiota, mutta jos kyse on Suursaareen rajoittuvasta harjoituksesta, puhutaan aika pienen mittaluokan harjoituksesta, Kangaspuro toteaa.

27632d126ffe8bc02bad174886eeb7e55fc65fc41016ef6e3182d6a6d7fd91af.jpg

27632d126ffe8bc02bad174886eeb7e55fc65fc41016ef6e3182d6a6d7fd91af.jpg

Suursaari sijaitsee Suomenlahdella Kotkan edustalla. GOOGLE MAPS

Viesti voimasta
Venäjä ei ole kertonut harjoituksen tarkkaa ajankohtaa, mutta kaikesta päätellen harjoitus järjestettiin Nato-maiden huippukokouksen ollessa käynnissä Brysselissä tai juuri sen alla. Lisäksi Suomessa valmistaudutaan presidentti Trumpin ja presidentti Putinintapaamiseen Helsingissä ensi maanantaina.

Ajoitus herättää kysymyksiä siitä, voidaanko harjoitusta pitää jonkinlaisena viestinä esimerkiksi Natolle, Trumpille tai Suomelle.
- Kyllähän sotaharjoituksiin liittyy aina viestimistä omasta voimasta ja sotilaallisesta valmiudesta, Kangaspuro sanoo.

Hän kuitenkin epäilee, että Venäjä haluaisi ainakaan demonstroida Trumpin ja Putinin tapaamista vastaan. Sotaharjoituksia järjestetään myös yksinkertaisesti siksi, että sotilaiden tulee harjoitella työtään.
- Sitä varten armeija on olemassa, Kangaspuro sanoo.

Ainoastaan äskettäisen harjoituksen paikkaa voidaan pitää jokseenkin epätyypillisenä.Kangaspuron mukaan Suursaari on joskus ollut keskeinen strateginen paikka Venäjän armeijalle, mutta nykyharjoitusten paikkana sitä ei ole juurikaan käytetty.

- On jopa keskusteltu siitä, että Suursaari avattaisiin turismille, Kangaspuro kertoo.

Suursaari kuului Suomelle toiseen maailmansotaan saakka.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201807112201068192_ul.shtml
 
eikös siellä ole sellaiset tutkat, että NH90 kopterit tai Casat havaittaisiin jo etäältä. Eli ei kannata edes yrittää.
Eikös ne tutkat ole niin lähellä meitä että ne on todella helppo hiljentää?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top