Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Yhteenvetoa Vostokin harjoituksesta, yksityiskohtaista tietoa.
https://russianmilitaryanalysis.wordpress.com/2018/09/01/vostok-2018-pre-exercise-review-of-events/

Loput linkistä, paljon muutakin löytyy:
A brief summary of August 29-30th

  • In SCO exercises Peaceful mission 2018, Russian forces demonstrated how they take out shahid-mobiles, together with the ‘tank carousel’ drill. The purpose was to show off experience gained in Syria to other nations who sent troops to participate in the multilateral event.
  • SMD – units specializing in drone defense (they’ve made special mobile detachments for dealing with drones now) practiced taking out drones in Volgograd oblast. This was a combination of EW, R-934BMV, R-330Z Zhitel, for jamming, and then Pansir-S1 + Tor-M2 for taking them out. Meanwhile in Chechnya EW units had something a bit more serious, Borisoglebsk-2, to jam radio communications of a hypothetical opponent. Seems they just got this system in May, and went through retraining for it. There were also sizable artillery drills in counter-battery fire, although the picture showed what looked like Pion 203mm artillery. They expect 5,000 artillerymen to practice in September from SMD.
  • BSF’s Naval Infantry Brigade set out to destroy diversionary groups. Using drones in advance of their formation they spotted an ambush and took out the enemy instead of driving into them and the part of the road they supposedly mined.
  • In Abkhazia Ka-52 helicopters practiced taking out shahid-mobiles, and coordinating with ground units. Similar training in Armenia, with Mi-24P and Mi-8MTV, learning how to take out targets in mountainous conditions and applying experience gained in Syria.
  • EMD – Iskander-M units in Zabaikal practiced camouflage, repelling attacks, and conducting electronic simulated launches after receiving target coordinates. Their target was an enemy radar station. At the same time Buk air defense units trained at a different range in intercepting targets, including while being jammed by enemy drones/aircraft.
  • At Sea – lots of small ships drilling. Small anti-submarine corvettes from Novorosiysk (BSF) went submarine hunting. They hunt this elusive submarine every year during operational-strategic exercises. One of the Tarantul-class missile boats trained in air defense, with Su-30SM serving as the simulated attacker. More interesting – Tomsk (Oscar II), was practicing in the Sea of Okhotsk, torpedoing several enemy ships. Tomsk approached an enemy surface action group, being represented by Varyag (Slava-class), Bystry (Sovremenny), and several Udaloys. Tomsk fired 4 practice torpedoes without being detected, i.e. Tomsk is really good or ASW detection on legacy Soviet surface combatants is not so good. Earlier on Tomsk fired an anti-ship missile at a surface target on the 27th. There were quite a few simulated electronic CDCM fires in earlier days as well, from Baltic and Black Sea Fleet, including Bal and Bastion systems.
 
Venäjä se vaan rauhaa ja rajojaan turvaa.... ? :rolleyes:

https://www.verkkouutiset.fi/kreml-kiristaa-otettaan-valko-venajasta-itsenaisyys-uhattuna/
Kreml kiristää otettaan Valko-Venäjästä – ”Itsenäisyys uhattuna”
HEIKKI HAKALA | 02.09.2018 | 13:55- päivitetty 02.09.2018 | 14:21


Vladimir Putinin suurlähettilääkseen nimittämä KGB-mies herättää huolta Minskissä.

Venäjän ja Valko-Venäjän suhteet lähestyvät useiden arvioiden mukaan uutta aallonpohjaa.

– Moskova on ottamassa yksipuolisia askelia varmistaakseen Valko-Venäjän vastaisen rajansa. Valko-Venäjä puolestaan vastustaa voimakkaasti Venäjän uuden suurlähettilään nimitystä, valkovenäläinen toimittaja ja kommentaattori Artjom Shraibman kirjoittaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Valko-Venäjän poliittinen johto on hänen mukaansa kaikkea muuta kuin mielissään siitä, että presidentti Vladimir Putin on päättänyt nimittää maansa uudeksi Minskin-lähettilääksi entisen KGB-kollegansa MihailBabitšin.

Viime vuodet presidentti Putinin erityisedustajana Volgan alueella toiminut Babitš muistetaan erityisesti kaudestaan Tšetšenian pääministerinä vuosina 2002–2003. Hän on myös johtanut Venäjän kemiallisten aseiden purkamista valvovaa komissiota.

Vuonna 2016 Venäjä yritti lähettää Babitšin suurlähettilääksi Ukrainaan, mutta Ukraina torjui hänen nimityksensä. Taustalla oli arvio, että Babitš ei pyrkisi edistämään Minskin sopimusten toteuttamista, vaan päinvastoin kärjistämään maiden välisiä suhteita entisestään.

Moni Valko-Venäjällä pelkää valkovenäläistutkija Andrei Jegorovin mukaan, että tällä kertaa Babitš on saanut tehtäväkseen presidentti Aljaksandr Lukashenkan syrjäyttämisen ja maan liittämisen Venäjään.
Jegorov itse pitää pelkoja liioiteltuina jo siksi, että talousahdingossaan Venäjällä ei juuri nyt olisi edes varaa nielaista lähes kymmenen miljoonan asukkaan läntistä naapuriaan. Hän kuitenkin pitää lähettiläsnimitystä osoituksena siitä, että Putin on kyllästynyt neuvottelemaan Lukashenkan kanssa ja pyrkii nyt Babitšin avulla pakottamaan tämän Kremlille alisteiseen asemaan.
Tällä kertaa Babitš saattaa Jegorovin mielestä kuitenkin olla ylivoimaisen tehtävän edessä. Vuodesta 1994 Valko-Venäjän johdossa toiminut Lukashenka on kyennyt aiemminkin menestyksellisesti puolustamaan maansa itsemääräämisoikeutta Venäjän painostusta vastaan, ja niin voin hyvin käydä myös nyt.

– Elämme nyt vaikeaa vaihetta – Venäjän käyttäytyminen meitä kohtaan on barbaarista, presidentti Lukashenkan raportoidaan äskettäin todenneen.

Hälyttäviä merkkejä

Minskissä toimivan Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski katsoo Kremlin jo vuodesta 2015 alkaen painostaneen Valko-Venäjää taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti ja informaatiovaikuttamisen keinoin.

– Venäjä on käyttäytynyt keskeistä liittolaistaan kohtaan varsin aggressiivisesti ja epäystävällisesti. Tämä on jatkunut keskeytyksettä, vaikka Valko-Venäjä ei ole toiminut vastoin Moskovalle antamiaan sitoumuksia sen enempää taloudellisissa integraatiohankkeissa kuin myöskään sotilaspoliittisessa liittosuhteessa, Sivitski sanoo Thinktanks.by-verkkojulkaisun haastattelussa.
Hän uskoo Venäjän tähtäävän etupiirinsä pönkittämiseen entistä yksipuolisemmin nimenomaan voimapolitiikan keinoin, eikä muutosta tähän ole näköpiirissä.

Venäjän johdossa yliote on Sivitskin mukaan kovan linjan kannattajilla, jotka pitävät lähentymistä länteen määritelmällisesti mahdottomana. Heidän mielestään Venäjällä ei ole mitään hävittävää, vaan sen on pyrittävä vahvistamaan asemiaan kaikkialla missä mahdollista.

– Tällainen linja on omiaan loukkaamaan Valko-Venäjää. Minskin ja Moskovan ulkopoliittiset kannat eroavat nyt radikaalisti toisistaan: Valko-Venäjä ei halua vastakkainasettelua, jota Venäjä haluaa – ja Venäjä myös haluaa sitoa Valko-Venäjän suoraan osalliseksi tässä vastakkainasettelussa, Sivitski toteaa.

Hän pitää tilannetta hälyttävänä, sillä jo syyskuun aikana Kremlin Valko-Venäjään kohdistama painostus on hänen mukaansa voimistumassa entisestään monella rintamalla. Jo aiemmin Sivitski on varoittanut, että viime kädessä kyseeseen voisi tulla jopa Valko-Venäjän miehitys.











 
Jos vähän itsekkäästi ajattelisi niin sinänsä hyvä, että Venäjällä on/olisi Valko-Venäjän kanssa kädet täynnä ja rahareikä ammollaan. Kauheasti ei ole sympatiaa V-Venäjän suhteen ainakaan toistaiseksi.

Veikkaanpa että aivan samalla tavalla myös Suomi tulee keräämään sympatioita päätyessään tiukemman painostuksen alaiseksi..

Venäjän johdonmukaisesti lisäämä taloudellinen sekä poliittinen paine Suomea kohtaan kasvaa vuosi vuodelta. Kaiken lisäksi 95% suomalaisista ei toistaiseksi edes ymmärrä mistä kaikesta tässä "pelissä" on kysymys. Enkä oikeastaan usko että edes Valko-Venäjän miehitys kasvattaisi sen kummempaa ymmärrystä suomalaisissa..
 
Veikkaanpa että aivan samalla tavalla myös Suomi tulee keräämään sympatioita päätyessään tiukemman painostuksen alaiseksi..

Venäjän johdonmukaisesti lisäämä taloudellinen sekä poliittinen paine Suomea kohtaan kasvaa vuosi vuodelta. Kaiken lisäksi 95% suomalaisista ei toistaiseksi edes ymmärrä mistä kaikesta tässä "pelissä" on kysymys. Enkä oikeastaan usko että edes Valko-Venäjän miehitys kasvattaisi sen kummempaa ymmärrystä suomalaisissa..

No siihen on varauduttu, että apua ei välttämättä tule. Siksi meillä on puolen miljoonan ja yli reservi. Toki myös siihen uskotaan, ettei se palo tähän jää vaan on herkkä leviämään.
 
Jatkan nyt minäkin sitten :) .. eräänä syynä Armatan vastatuuleen on esitetty sitä, että Venäjällä asetuotannolla, mukaanlukien tietysti huomattavissa määrin erilaisten panssarivaunujen ja -ajoneuvojen tuotanto, on myös työ- ja sosiaalipoliittisia päämääriä. Tämän vuoksi uusien aseiden tuotannon lisäksi pitäisi pitää auki myös olemassa olevien tuotantolinjojen toiminta, joka lamauttaa uusien aseiden tuotantokykyä.

Panssareiden lukumääristä puhuttaessa on myös hyvä huomata, että toisinaan käsitteellä tarkoitetaan taistelupanssarivaunuja (joista olemme edellä puhuneet), ja toisinaan erityyppisiä panssaroituja tela-ajoneuvoja, kuten rynnäkkövaunuja, miehistönkuljetusvaunuja yms. Myös taisteluajoneuvo on melkoisen laakea ilmaisu ja näiden edellä olevien yhdistelmä voi olla lähes mitä tahansa.

Muutama vuosi sitten tilanne oli tämmöinen:
Rynnäkkö psv
BMP-1: 1000 käytössä, 7000 varastossa
BMP-2/BMP2M: 3500 käytössä, 1500 varastossa
BMP-3: 700 käytössä

Kuljetuspsv
BTR60/70/80: 1000 käytössä, 6000 varastossa
BTR80/82A: 1200 käytössä
MTLB: 5000 käytössä, 2000 varastossa

Tst psv
T90: 300 käytössä, 200 varastossa
T72B3: 500 käytössä
T72: 1200 käytössä, 7300 varastossa
T80: 500 käytössä, 3500 varastossa
T55/T62/T64: 7000 varastossa

Laskemalla nuo yhteen päästään messevään 49.400 panssariin. B-miehillä riittää ajeltavaa.

Mark Galeottin antama 15.000 vastaa varsin hyvin käytössä oleviksi listattujen "panssareiden" yhteismäärää, 14.900. Kyseessä on siis lukumäärä, jossa mukana tst-, rynnäkkö- ja kuljetuspanssarit.

Yllättävän monta T-80 -vaunua varastossa verrattuna siihen, että T-72-perusvaunuja paljon käytössä. Mistäköhän on kyse? Eikö T-80 ole aika käypä peli? Sitähän kai modernisoidaan kuten T-72-vaunuja myös?
 
Yllättävän monta T-80 -vaunua varastossa verrattuna siihen, että T-72-perusvaunuja paljon käytössä. Mistäköhän on kyse? Eikö T-80 ole aika käypä peli? Sitähän kai modernisoidaan kuten T-72-vaunuja myös?
T-80 koko alusta oli ihan roskaa jo suunnittelu vaiheessa kun väkisin halusivat romumoottorin siihen työntää. Joutuivat pelittämään vaihtestoa, jousitusta, pyöriä etc ja sit moottori ei toiminutkaan niin kuin kommunistitehdas oli luvannut.
Joutuivat muokaamaan sitä aika kovaa ja keksimään uuden mottorin etc joten siitä on tulut kallis ja hankala pitää käyttökelpoisena. Halvempaa modata t-72
 
T-80 koko alusta oli ihan roskaa jo suunnittelu vaiheessa kun väkisin halusivat romumoottorin siihen työntää. Joutuivat pelittämään vaihtestoa, jousitusta, pyöriä etc ja sit moottori ei toiminutkaan niin kuin kommunistitehdas oli luvannut.
Joutuivat muokaamaan sitä aika kovaa ja keksimään uuden mottorin etc joten siitä on tulut kallis ja hankala pitää käyttökelpoisena. Halvempaa modata t-72
Kaikesta tästä huolimatta, tähän asti esillä olleiden tietojen mukaan, T-80:iä kuitenkin modernisoidaan laajamittaisesti. Taisi olla pari vuotta sitten, kun tännekin postattiin uutinen, että Moskovan lähellä ollut joukko-osasto otti uudestaan mainitut vermeet käyttöön, vaikka ne piti pistää poistoon.
Tosin, mistäs näistä tietää lopunpelissä, T-62 piti olla jo romutettu, mutta toisin kävi.

http://www.military-today.com/tanks/t80.htm

Armata-ajan hehkutusta, mutta kertoo mitä uudistavat:
https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Venäjä-modernisoi-tuhansia-T-80-panssarivaunuja/880173
 
T-80 vaunujen modernisaatio arktisten alueiden joukoille esitellään tässä.

https://www.rbth.com/science-and-tech/327915-how-russias-t-80-tanks-are-assembled-for-arctic

Edelleen vaikuttaisi olevan kaasuturbiini käytössä, tällä kertaa kevyesti modernisoituna. Varmaan vaihto dieselkoneeseen olisi paras vaihtoehto, mutta ilmeisesti se joko tulee liian kalliiksi, tai sitten yhteensovittaminen on hankalaa. Vähän vaikuttaisi sille että kyseessä on ensimmäinen koe-erä ja katsotaan Ala-Kurtissa että onko kaasuturbiinin luotettavuusongelmia saatu ratkottua.
 
Edelleen vaikuttaisi olevan kaasuturbiini käytössä, tällä kertaa kevyesti modernisoituna. Varmaan vaihto dieselkoneeseen olisi paras vaihtoehto, mutta ilmeisesti se joko tulee liian kalliiksi, tai sitten yhteensovittaminen on hankalaa. Vähän vaikuttaisi sille että kyseessä on ensimmäinen koe-erä ja katsotaan Ala-Kurtissa että onko kaasuturbiinin luotettavuusongelmia saatu ratkottua.
Ehkä syy kaasuturbiinien käytössä pysymiselle on huoltovarmuus?
 
Edelleen vaikuttaisi olevan kaasuturbiini käytössä, tällä kertaa kevyesti modernisoituna. Varmaan vaihto dieselkoneeseen olisi paras vaihtoehto, mutta ilmeisesti se joko tulee liian kalliiksi, tai sitten yhteensovittaminen on hankalaa. Vähän vaikuttaisi sille että kyseessä on ensimmäinen koe-erä ja katsotaan Ala-Kurtissa että onko kaasuturbiinin luotettavuusongelmia saatu ratkottua.

Uusi innovaatio on tyhjäkäynti, ei muuta, varmasti turbiinit sopivat arktisille alueille ja se on se syy kulutuksen pienentymisen lisäksi että niitä otetaan käyttöön.
 
Uusi innovaatio on tyhjäkäynti, ei muuta, varmasti turbiinit sopivat arktisille alueille ja se on se syy kulutuksen pienentymisen lisäksi että niitä otetaan käyttöön.

Onko niissä parempi kylmäkäynnistys, vai miksi parempi arktisella? Aika jännä peli tankki, joka kuulostaa suihkarilta
 
T-80 kuvio on suunnilleen seuraavanlainen:
T-80 päätettiin poistaa teknisesti epäluotettavana käytöstä ja korvata ne lähinnä T-72B3:lla. No, yllätys yllätys, Armata floppasi ja T-72B3 modernisointi on edennyt hyvin tahmeasti. Ja niinpä päädyttiin modaamaan myös T-80 kalustoa. Sekin kyllä etenee hyvin tahmeasti, mutta modaamatonta T-80 kalustoa on mitä ilmeisimmin otettu uudelleen käyttöön.
Eli aitoja psv-projekteja, propagandamölyä, resurssipulaa, kovempaa resurssipulaa, soutamista ja huopaamista, vähän lisää propagandamölyä ja pieni määrä modattua kalustoa ja modausprotoja, isompi määrä modaamatonta vanhaa kalustoa takaisin käyttöön muka modattuna ja myös ihan peittelemättä sellaisenaan. Siinä se kai pähkinänkuoressa.
Modernin kaluston tuottamisessa suuria ongelmia = palataan vanhaan ideaan: määrä korvaa laadun.
 
Back
Top