Maahanmuuton kasvu lisää äärioikeiston suosiota – HS kysyi arvostetulta tutkijalta, mitä julkinen valta voi tehdä, jotta ääriasenteet eivät lisäänny
Tutkimusten mukaan turvapaikanhakijoiden kasvu lisää muukalaisvihamielisyyttä, sanoo professori Dominik Hangartner. Nopea työllistyminen helpottaa kotoutumista ja todennäköisesti heikentää ääriajattelua.
Suomalaisten asenne maahanmuuttoa kohtaan on pysynyt yllättävän vakaana.
Tämä pistää London School of Economicsin ja ETH Zürich -yliopiston taloustieteen professorin Dominik Hangartnerin silmään, kun hän tarkastelee HS:n maahanmuuttoa koskevia asenteita selvittänyttä gallupia. Hangartner johtaa ETH Zürichissä ja Stanfordin yliopistossa toimivaa maahanmuuttoa tutkivaa laitosta.
Suomessa myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon on jopa kasvanut hieman 2010-luvulla siirtolaiskriisistä huolimatta.
”Asenteet Suomessa vaikuttavat olevan melko vakaita, mikä on suhteessa moniin muihin Euroopan valtioihin mielenkiintoinen löydös”, Hangartner sanoo.
”Norjan kaltaisissa maissa, jotka ovat Suomen kanssa vertailukelpoisia turvapaikanhakijoiden määrän suhteen, ihmiset ovat huolestuneempia maahanmuutosta kuin he olivat vielä pari vuotta sitten.”
Maahanmuuton vaikutuksista kantaväestön ajatteluun tiedetään nykyään paljon.
On ilmeistä, että se on vahvistanut poliittista äärioikeistoa Euroopassa. Nyt tämän vahvistavat myös parhaat tutkimukset, Hangartner sanoo.
”Maahanmuuton kasvu lisää hienoisesti äärioikeistopuolueiden tukea”, Hangartner sanoo.
Osittain Euroopan siirtolaiskriisin takia tiedämme myös paljon enemmän siitä, miten ja miksi maahanmuutto ja etenkin turvapaikanhakijoiden tulo vaikuttaa ihmisten asenteisiin.
Hangartnerin tutkimusryhmä selvitti äskettäin yhteensä 18 000 ihmisen ajattelua viidessätoista Euroopan valtiossa. Ihmisiä pyydettiin kertomaan, mistä heidän kielteinen asenteensa turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin johtuu.
Vastaajat eivät olleet juuri huolissaan työpaikan menettämisestä turvapaikanhakijalle. Huolta herättivät valtiolle koituvat kustannukset, jos turvapaikanhakija jää työttömäksi, sekä oman kulttuurin muuttuminen, etenkin jos tulijat ovat muslimeja.
”Kulttuuriset ja uskonnolliset huolet ajavat maahanmuuttajiin kohdistuvia kielteisiä asenteita paljon voimakkaammin kuin huolet työpaikan katoamisesta”, Hangartner sanoo.
Kolme asiaa vaikutti eniten siihen, miten ihmiset suhtautuivat turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. Mitä haavoittuvampia ja korkeammin koulutettuja tulijat olivat, sitä suositumpia he olivat.
”Löysimme myös kaikista valtioista erittäin vahvan mieltymyksen kristittyjä turvapaikanhakijoita kohtaan muslimien sijaan”, Hangartner kertoo.
Toisessa tutkimuksessa Hangartner selvitti vielä tarkemmin, miten turvapaikanhakijat vaikuttavat kantaväestön asenteisiin.
Tutkijat valitsivat Euroopasta ääritapauksen, Kreikan. Maan läpi kulki vuonna 2015 puolen vuoden aikana noin 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.
Uusnatsipuolue Kultaisen aamunkoiton kannatus lisääntyi saarilla, joiden kautta turvapaikanhakijat kulkivat. Muutos oli pieni, mutta Hangartnerin mukaan sitä selittää puolueen äärimmäisyys, joka karkotti monia äänestäjiä.
Vuonna 2017 Hangartner selvitti saarilla asuvien ihmisten asenteita ja vertasi niitä ihmisiin, joiden asuttamien saarien kautta ei kulkenut turvapaikanhakijoita.
”Ihmiset olivat muuttuneet vihamielisemmiksi turvapaikanhakijoita, taloudellista maahanmuuttoa ja muslimeja kohtaan. Kyse oli merkittävästä ja pitkäkestoisesta vaikutuksesta”, Hangartner sanoo.
Mitä julkinen valta voi tehdä, jotta turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saaneiden kasvu ei johda ääriasenteiden lisääntymiseen?
Hangartnerin mukaan valtiot voivat vain rajallisesti vaikuttaa siihen, keitä maahan tulee. Turvapaikkaprosessiin ne pystyvät kuitenkin vaikuttamaan.
Hangartner on ryhmineen selvittänyt, että mitä nopeammin turvapaikanhakija saa päätöksen hakemukseensa ja pääsee työmarkkinoille, sitä nopeammin hän kotoutuu. Hyödyt ovat suuret sekä hakijalle itselleen että vastaanottajavaltiolle.
Tämä ei ole yllättävää, mutta vaikutuksen suuruus on. Uuden tutkimuksen mukaan seitsemän kuukauden ero siinä, kuinka nopeasti kaksi eri turvapaikanhakijoista koostuvaa ryhmää sai tehdä töitä, muodostui merkittäväksi. Tutkimus koskee Saksaa 2000-luvun vaihteessa.
”Seitsemän kuukautta ei kuulosta paljolta. Mutta kesti kymmenen vuotta, että pidempään odottaneen ryhmän työllistymisen todennäköisyys nousi toisen ryhmän tasolle”, Hangartner sanoo.
Laki, jonka oli tarkoitus tehdä Saksasta vähemmän houkutteleva Kosovosta tulleille turvapaikanhakijoille, maksoi valtiolle 40 miljoonaa euroa vuodessa sosiaalitukina ja saamatta jääneinä verotuloina.
”Tutkimuksemme osoittavat että kaikki esteet kotoutumiselle ovat hyvin kalliita sekä turvapaikanhakijalle että vastaanottavalle valtiolle. Kyvyttömyys kotouttaa ihmisiä saattaa myös entisestään lisätä maahanmuuttovastaisia asenteita.”
Hangartner tutkimusryhmineen selvitti 18 000 ihmisen massakyselyn pohjalta myös sitä, millainen turvapaikkajärjestelmä saisi kansalaisten tuen Euroopassa.
Ihmisille annettiin vaihtoehdoksi nykyinen järjestelmä ja sellainen, jossa jokainen maa ottaisi omaan kantokykyynsä suhteessa olevan määrän turvapaikanhakijoita. Mittauksessa käytettiin maan väestön, talouden ja työttömyyden suuruuden kaltaisia mittareita.
”Tulokset olivat hyvin yllättäviä”, Hangartner sanoo innostuneen oloisena.
”Kannatus turvapaikanhakijoiden suhteelliselle jakamiselle oli valtavaa kautta Euroopan. Sen jälkeen näytimme ihmisille, mitä tämä tarkoittaisi konkreettisesti numeroina. Moni maa joutuisi ottamaan lisää ihmisiä, koska tilanne on tällä hetkellä niin vinoutunut.”
Myös kovien lukujen edessä ihmisten enemmistö tuki suhteellista järjestelmää, tosin vähemmässä määrin. Näin oli esimerkiksi Tanskassa, joka ottaa nyt suhteellisesti liian vähän turvapaikanhakijoita.
Tulokset ovat tärkeitä, koska EU-komission pyrkimys jakaa turvapaikanhakijoita valtioiden kesken on epäonnistunut. Hangartner kutsuttiin esittelemään tuloksia Euroopan parlamenttiin tänä kesänä.
”Oli mielenkiintoista, että jopa europarlamentaarikot, joiden pitäisi tuntea omien äänestäjiensä mieltymykset, olivat yllättyneitä tuloksista.”
Hangartnerin mukaan massatutkimuksen tulokset ovat vaikuttaneet siihen, että EU:ssa keskustellaan taas turvapaikanhakijoiden jakamisesta valtioiden kesken.
Miksi kansalaisten mieltymyksiä ei tiedetty aiemmin?
Ne, jotka suhtautuvat asiaan kaikkein kiivaimmin, pitävät myös meteliä, Hangartner sanoo.
Hangartnerin mukaan poliitikot tulivat kertomaan hänelle, että 80 prosenttia heidän saamistaan kirjeistä on äänestäjiltä, jotka ovat huolissaan maahanmuutosta. Äänestäjistä 99 prosenttia ei kuitenkaan koskaan lähetä kirjeitä, Hangartner sanoo kärjistäen.
”Suuri enemmistö ei pidä ääntä itsestään, koska se ei suhtaudu asiaan niin palavasti. Kaikilla mielipiteillä on merkitystä, mutta on tärkeää muistaa, että voimakkaimmat äänenpainot eivät ole aina edustavimpia.”
