No olipa yllätys, että Hesarissa on nostettu tapetille asevelvollisuuteen perustuvien asevoimien valmiusasiat. Ihan hesarin peruslinjaa asevelvollisuuden osalta - eli korostetaan asevelvollisuuden puutteita.
Kuten sanottua, olen tarkastellut asiaa vähän laajemmin, kuin muutaman viimeisimmän uutisen osalta.
Laitetaanpa tähän vanha viesti esille.
Kuten sanottua, olen tarkastellut asiaa vähän laajemmin, kuin muutaman viimeisimmän uutisen osalta.
Laitetaanpa tähän vanha viesti esille.
Mahdatko nyt kuitenkin sekoittaa sanan- ja lehdistönvapauden? Lehdistönvapaus kuuluu tiedotusvälineissä tasan yhdelle henkilölle – päätoimittajalle!
https://yle.fi/uutiset/3-9457894
Suomeksi sanottuna päätoimittaja päättää mitä tiedotusvälineessä julkaistaan.
Käytännössä lehdissä ei julkaista kaikenlaisia näkemyksiä kuten väität, vaan sellaisia näkemyksiä, jotka lehden päätoimittaja hyväksyy. Yleensä omistaja myös päättää päätoimittajasta. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.
Yksilöllä on toki oikeus tunteisiinsa. Tässä on itseasiassa hyvä paikka lehdistötutkimukselle. Käytin hs.fi sivuston hakutoimintoa. Hain hakusanalla asevelvollisuus ja aikarajaus oli tästä päivästä vuoden 2016 alkuun. Hakuehdolla löytyi 47 Suomen asevelvollisuutta käsittelyttä kirjoitusta. Noista kirjoituksista 27:ssä suhtautuminen asevelvollisuuteen oli negatiivista. Kolmetoista kirjoitusta käsitteli aihetta neutraalisti ja vain seitsemän kirjoitusta suhtautui asevelvollisuuteen positiivisesti.
Sananvapauteen taas kuuluu kiinteästi se, että kansalaiset saavat arvostella vapaasti myös tiedotusvälineitä. Tiedotusväline joka mainoksissaan ilmoittaa olevansa "totuusmedia" saisi myös selkeästi ilmoittaa niistä asioista joita se ajaa. Siinähän ei sinällänsä ole mitään laitonta tai väärää, että tiedotusväline kannattaa EU:n liittovaltiota, vastustaa yksityishenkilöiden aseenomistusta ja vastustaa asevelvollisuutta. Sen sijaan on tekopyhää väittää, että lehti olisi puolueeton tiedonvälittäjä, kun se käsittelee noita kolmea aihetta.
Yleisesti ottaen Suomessa vieläkin luullaan, että propaganda ja vaikuttaminen on samanlaista kuin joskus 1940-luvulla. Huomattava osa väestöstä kokee propagandaksi ja vaikuttamiseksi, vain suoranaiset valheet tyyliin ”suomalainen astronautti laskeutunut Venukseen”. Todellisuudessa vaikuttaminen suoritetaan nykyisin pääosin valikoimalla uutisoitavat asiat. Mitkä asiat uutisoidaan ja kenen näkökulma valitaan? Näin hallitaan yleisön kognitiivisia karttoja. Et voi huolestua sellaisesta mistä et tiedä. Toisaalta taas voit kokea suurenakin yhteiskunnallisena ongelmana lähes merkityksettömän ”ongelman”, jonka tiedotusväline tai tiedotusvälineet on ottanut jatkuvan rummutuksen kohteeksi.