Valtamedia ja ne muut

No olipa yllätys, että Hesarissa on nostettu tapetille asevelvollisuuteen perustuvien asevoimien valmiusasiat. Ihan hesarin peruslinjaa asevelvollisuuden osalta - eli korostetaan asevelvollisuuden puutteita.

Kuten sanottua, olen tarkastellut asiaa vähän laajemmin, kuin muutaman viimeisimmän uutisen osalta.

Laitetaanpa tähän vanha viesti esille.

Mahdatko nyt kuitenkin sekoittaa sanan- ja lehdistönvapauden? Lehdistönvapaus kuuluu tiedotusvälineissä tasan yhdelle henkilölle – päätoimittajalle!

https://yle.fi/uutiset/3-9457894

Suomeksi sanottuna päätoimittaja päättää mitä tiedotusvälineessä julkaistaan.

Käytännössä lehdissä ei julkaista kaikenlaisia näkemyksiä kuten väität, vaan sellaisia näkemyksiä, jotka lehden päätoimittaja hyväksyy. Yleensä omistaja myös päättää päätoimittajasta. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.

Yksilöllä on toki oikeus tunteisiinsa. Tässä on itseasiassa hyvä paikka lehdistötutkimukselle. Käytin hs.fi sivuston hakutoimintoa. Hain hakusanalla asevelvollisuus ja aikarajaus oli tästä päivästä vuoden 2016 alkuun. Hakuehdolla löytyi 47 Suomen asevelvollisuutta käsittelyttä kirjoitusta. Noista kirjoituksista 27:ssä suhtautuminen asevelvollisuuteen oli negatiivista. Kolmetoista kirjoitusta käsitteli aihetta neutraalisti ja vain seitsemän kirjoitusta suhtautui asevelvollisuuteen positiivisesti.

Sananvapauteen taas kuuluu kiinteästi se, että kansalaiset saavat arvostella vapaasti myös tiedotusvälineitä. Tiedotusväline joka mainoksissaan ilmoittaa olevansa "totuusmedia" saisi myös selkeästi ilmoittaa niistä asioista joita se ajaa. Siinähän ei sinällänsä ole mitään laitonta tai väärää, että tiedotusväline kannattaa EU:n liittovaltiota, vastustaa yksityishenkilöiden aseenomistusta ja vastustaa asevelvollisuutta. Sen sijaan on tekopyhää väittää, että lehti olisi puolueeton tiedonvälittäjä, kun se käsittelee noita kolmea aihetta.

Yleisesti ottaen Suomessa vieläkin luullaan, että propaganda ja vaikuttaminen on samanlaista kuin joskus 1940-luvulla. Huomattava osa väestöstä kokee propagandaksi ja vaikuttamiseksi, vain suoranaiset valheet tyyliin ”suomalainen astronautti laskeutunut Venukseen”. Todellisuudessa vaikuttaminen suoritetaan nykyisin pääosin valikoimalla uutisoitavat asiat. Mitkä asiat uutisoidaan ja kenen näkökulma valitaan? Näin hallitaan yleisön kognitiivisia karttoja. Et voi huolestua sellaisesta mistä et tiedä. Toisaalta taas voit kokea suurenakin yhteiskunnallisena ongelmana lähes merkityksettömän ”ongelman”, jonka tiedotusväline tai tiedotusvälineet on ottanut jatkuvan rummutuksen kohteeksi.
 
6 mins ·

Euroopan unionin ylläpitämä EU vs disinformation sivusto (euvsdisinfo.eu) tarttuu lähinnä Kreml-myönteisen median levittämiin virheellisiin tietoihin Euroopan unionista ja sen jäsenmaista.

Sopivasti Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhlan alla, venäläisessä mediassa kerrottiin faktana mm. sitä, ettei Neuvostoliitto tai Venäjä koskaan aloittaneet ensimmäisenä sotaa.

Me kaikki suomalaiset ja puolalaiset tietenkin tiedämme, että juttu on täyttä potaskaa. Neuvostoliitto hyökkäsi vuonna 1939 kumpaankin maahan ilman sodanjulistusta, ja sen johdosta erotettiin YK:n edeltäjän Kansainliiton jäsenyydestä.

Venäjä hyökkäsi ja valloitti niin ikään maa-alueita Ukrainalta 2014 ja ylläpitää edelleen sotilaallista konfliktia Itä-Ukrainassa.

//pm

-PAXP-deijE.gif
2,096 Views

EU vs DisinformationLike Page
2 hrs ·

“The USSR or Russia never started a war.” These and other fakes were broadcast on pro-Kremlin media just before the 100th anniversary of Finnish independence
1f1eb_1f1ee.png
last week. Read more in the latest #DisinfoReview: https://euvsdisinfo.eu/disinformation-playing-on-fears/ #Finland100
https://www.facebook.com/hashtag/finland100?source=feed_text&story_id=10155188003130686
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
HS:n propagandaväline NYT-liite loistaa taasen kerran tämän sotaveteraanitwitter asian tiimoilta...

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005491131.html

Pääkirjoitus: HS ei ole enää uutisväline

EUHS.png

Helsingin Sanomien kustantaja otti muun median ohella erittäin poikkeuksellisella tavalla kantaa EU-kansanäänestyksessä. Äänestyspäivänä 16.10.1994 lehti julkaisi etusivullaan ilmoituksen, jossa annettiin selväsanainen äänestysohje.

Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Helsingin Sanomien muutoksesta.

Pimeällä kekkosajalla suomalaisen valtamedian keskeisin tehtävä oli vuosikymmenten ajan estää faktatiedon esillepääsy. Tilanne parani hetkeksi, mutta viime vuosina on taas kuljettu pahempaan suuntaan. Osa suomalaisista uutisvälineistä on muuttanut muotoaan. Ne eivät ole enää uutisvälineitä, vaan niistä on tullut rivon poliittisia lifestyle-julkaisuja. Erityisen räikeästi tähän suuntaan on kulkenut Helsingin Sanomat NYT-liitteineen.

Olen syksyn mittaan keskustellut useiden perinteisen median edustajien kanssa. Viesti on yhtenevä: HS on muuttunut rajusti. Se on klikannut henkisen tehosekoittimensa ”vatkaa”-asentoon; hämmästyttävän moni muiden medioiden toimittaja seuraa innolla perässä. Selväjärkiset toimittajat ovat tämän joukkion panttivankeina. Poliittiseksi aktivistiksi ryhtynyt media pelaa HS:n johdolla häiriintynyttä peliä, jossa journalistiset säännöt riippuvat siitä, kenestä kulloinkin on kyse. Suosikkien teot selitetään parhain päin, inhokit demonisoidaan ja häpäistään.

Se, mikä ennen yhdisti kansakuntaa, on nyt mätää pahuutta. Kaikkea, mikä ennen oli hyvää ja rakasta, ilkutaan. Perhe, uskonto ja perinteet ovat yhtä taaksejäänyttä elämää kuin Eldankajärven jää. Perusperhe paha, epäsukupuoliperhe hyvä. Leppoisat riparipapit hiiteen, hurmahenkiset tottelemattomuus-Toiviaiset estradille. Suvivirsi on syvältä, We are the world parasta maailmassa.

Tympeästä luterilaisuudesta pitäisi luopua, koska eihän milleniaalinuoriso typeriin vanhatestamentillisiin satuihin usko. Tilalle tarjotaan vihreää apokalypsiä, jonka vitsaukset on kopioitu Mooseksen kirjasta. Maailmanloppu, vedenpaisumus, kärventyminen, ötökät. Tottele tai kärsi.

Vitsejä, jotka joku voisi tulkita loukkaaviksi, ei enää kerrota. Kaksimieliset kaskut ovat häirintää – valtapositiosta tapahtuvaa miesalistamista, sikaa. Sukupuolielimistä ei sivistyneessä yhteiskunnassa enää puhuta – ellei puhuja satu olemaan vihreä feministinainen. Saara Särmän alaston liha vyöryy hesarissa verkkokalvoillesi , Rosa Meriläinen voi rauhassa kuvailla vaginatreenejään. ”Nostan esimerkiksi ketsuppipulloa”, voit kuulla sanovan. Vastalauseita ei hyväksytä. Sano ”yök”, vastaanota raivohullu nettiteurastus. Samojen toimesta, joiden mielestä nettikiusaaminen on väärin.

Naisten häirintäkokemuksia nostavaan #metoo-kampanjaan osallistuvia ylistetään. Maahanmuuttajien väkivaltatekoja esiin nostavat saavat peräänsä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja poliisin.

Entisajan inkvisitiopapit lahtasivat vanhojapiikoja, nykyajan feministinaiset lynkkaavat setämiehiä. Työnantajat joutuvat jatkossa räknäämään, montako veren makuun päässyttä #metoo-aktivistia he uskaltavat hikisten duunariukkojen keskelle laskea.

EU-projektiin intomielisesti suhtautuva media hörisee innoissaan, kuka presidenttiehdokkaista latelee epädemokraattisesta EU-suurvaltaprojektista epämääräisintä diipadaapaa. Asioista ei ole tarkoituskaan saada tolkkua. Median tärkeimmän tehtävän pitäisi olla vallanpitäjien valvonta, mutta se ei käsittele EU-toimijoita tai muita suosikkejaan vallanpitäjinä lainkaan.

HS kiirehti toistamaan Töölöntorin alpakkafarssin alkuvaiheen valheita ja osoitti samalla tukea poliittiselle väkivallalle. Se leimasi valemediaksi kaikki brittiläiset lehdet, jotka tukivat Brexitiä.

Huhtasaarta – ainoaa ehdokasta, jolla ei ole Venäjä-yhteyksiä – syytetään Venäjä-yhteyksistä. HS:n piiristä, luonnollisesti.

Suomalainen media ei välitä siitä kirkuvasta ristiriidasta, ettei yksikään suomalainen päässyt äänestämään EU:n presidentistä. Ei päässyt, eikä pääse. EU ei tottele äänestäjää. Sitä ei voi ohjata kansanvallalla. Se on ylikansallinen instituutio, määritelmällisesti kansallisen päätäntävallan ulottumattomissa.

Kuten sosialistien luomukset aina, EU on sisältä mätä. Jos EU olisi toimiva konstruktio, se kestäisi kritiikin.

En väsy hämmästelemästä innovatiivisuutta, jolla sosialistipuolueet median myötämielisellä avulla yrittävät tukkia vastustajiensa suita. Isänmaallisuus on nykyään putinilaisuutta. Feminismin typerimmistä järjettömyyksistä huomauttaminen on naisvihaa. Leväperäisen maahanmuuton vastustaminen on rasismia – sitä, mikä pitäisi kirjata rikoslakiin. Teollisuuden puolesta puhuminen on ilmastoskeptisyyttä, EU-keskusvallan vastustaminen pohjoiskorealaisuutta.

Vasen laita pyrkii tekemään omien poliittisten teemojensa vastustamisesta laitonta. Aikamme suurimpia vitsejä on nimittää tällaista edistäviä tahoja liberaaleiksi. Mutta juuri näin vastuullinen media tekee – kääntää maailman päälaelleen.

Nykyään oikeaa isänmaallisuutta on ylikansallisen EU:n varaukseton kannattaminen, lainsäädäntövallan luovuttaminen, rajojen avaaminen, omasta valuutasta luopuminen, suvereniteetin jakaminen ja vieraiden joukkojen hyväksyminen Suomeen. Edes vuoden 1940 välirauhassa Suomelle ei sälytetty näin raskaita vaatimuksia.

Stalin joutui komentamaan Suomen-ryöstöretkelle miljoona sotilasta. Vihreä vasemmisto antaa ehdoitta kaiken pois, saadakseen hallita Suomi-nimistä provinssia, yhdessä Euroopan unionin kanssa.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2017 -lehden pääkirjoituksena.

MATIAS TURKKILA
https://www.suomenuutiset.fi/paakirjoitus-hs-enaa-uutisvaline/
 
HS:n propagandaväline NYT-liite loistaa taasen kerran tämän sotaveteraanitwitter asian tiimoilta...

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005491131.html


https://www.suomenuutiset.fi/paakirjoitus-hs-enaa-uutisvaline/
Erittäin hyvä kirjoitus... Matolla on muuten musta vyö taekwondossa. Ei kyllä meidän sparratessa pärjännyt thai-nyrkkeilijälle, mutta se on sivuseikka.
Kyseessä on Otaniemen käynyt koodaajamaisteri joka voisi tehdä mitä tahansa muutakin, mutta on valinnut tämän tien.

Siitä massiiviset respektit meikäläiseltä.
 
Valtamedia on pienen porukan taskussa – Omistukset keskittyvät muutamille
Toimittaja:
Tpo
18.12.2017 https://www.nykysuomi.com/2017/12/1...n-taskussa-omistukset-keskittyvat-muutamille/
Jaa Twiittaa


Viime vuosilta tuttu, valtamedian suorastaan herttaisen yhteneväinen uutisointilinja saattaa perustua muuhunkin kuin yhteisiin arvoihin ja ”pyrkimykseen mahdollisimman totuudenmukaiseen uutisointiin”, ainakin mikäli katsellaan suurimpien mediatalojen omistussuhteita. Näyttäisi siltä, että kotimaiset suurimmat mediat omistaa ristiin varsin pieni määrä ihmisiä ja yrityksiä, vaikka näennäisesti erilaisia julkaisuja on vino pino.

Erityisesti kolme sukua nousee esiin…
Sanoma-konsernin pääomistajat:

Jane ja Aatos Erkon Säätiö 24,44%

Herlin Antti 11,68%

Holding Manutas Oy (Omistaja Antti Herlin) 11,68%

Langenskiöld Lars Robin Eljas 7,53%

Sanoma-konsernin julkaisuja ovat Helsingin Sanomat, Iltasanomat, tv-kanava Nelonen sekä HSMetro-ilmaislehti (ennen Metro). Helsingin Sanomat ovat levikiltään Suomen suurin sanomalehti.

Alma-median pääomistajat:

Ilkka-Yhtymä Oyj 27,3%

Mariatorp Oy 19,03%

Otava Oy 10,11%

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6,47%

Alma-media julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämä-lehteä, Aamulehteä, useita maakuntalehtiä, UusiSuomi-lehteä ja Iltalehteä. Liiketoimintaan sisältyy myöskin mm. Monster-työnvälityspalvelu ja Etuovi.com, Vuokraovi.com sekä Mikrobitti-lehti.

Mariatorp Oy:n omisti Antti Herlinin hiljattain kuollut veli Niklas Herlin. Herlinin suku on mm. yhtiöidensä Mariatorpin ja Holding Manutasin välityksellä pääomistajana molemmissa suurimmissa mediataloissa.

Ilkka-Yhtymän pääomistajana on Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, jonka pääomistajia taas ovat KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY sekä Yrjö, että Hannu Laakkonen. Tämän lisäksi mainittavalla omistuksella on mukana Herttaässä ab (Kai Mäkelä). Mäkelä oli aiemmin Alma-median pääomistajia yrityksiensä Herttaässän ja Herttakakkosen kautta, mutta myi suorat omistuksensa Ilkka-Yhtymälle.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on osakkaana Sanoma-konsernissa, Alma-mediassa ja Ilkka-yhtymässä.

Kotimaisen MTV Oy:n omistaa kansainvälinen mediajätti Bonnier. MTV Oy:n kanavavalikoimaan kuuluu MTV, Sub Tv ja AVA. Tämän lisäksi sillä on monimuotoista maksukanavatoimintaa. Bonnierin media-alan omistuksiin Suomessa kuuluu myöskin perinteiset kirjakustantamot WSOY ja Tammi. Bonnier julkaisee myöskin Tieteen kuvalehteä ja Tieteen Kuvalehti Historia-lehteä.

Pääasiassa aikakauslehtien sekä kirjojen kustantamiseen ja tuottamiseen erikoistunut Otava-Konserni on käytännössä täysin Reenpään suvun omistama. Sen omistuksiin on siirtynyt muun muassa Suomen kuvalehdet ja sen mukana Suomen kuvalehti, Hymy ja Seura. Uutistoimintaan se osallistuu muun muassa ampparit.com-uutisfeedin muodossa.

Keskisuomalainen Oyj julkaisee lukuisien paikallislehtien lisäksi alueellisia lehtiä, kuten Keskisuomalaista, Etelä-Suomen Sanomia (ESS) ja Keski-Uusimaata. Vesa-Pekka Kangaskorpi on pääomistajia Keskisuomalainen Oyj:ssä. Kangaskorven suku omistaa kyseisestä yrityksestä noin kymmenen prosenttia. Hän on myöskin Ilkka-yhtymän hallintoneuvoston jäsen.

Vaikkakin suuri osa median omistuksesta menee ristiin ja hyvinkin usein uutisoinnista on havaittavissa tietynlainen asenteellisuus ja idealismi, löytyy sillekin valvojansa. JSN…

Mitä on Julkisen Sanan Neuvoston taustalla?
Jsn.jpg
JSN on median valvova silmä, jonka sana painaa melkoisesti Suomessa. Esimerkiksi Nykysuomi on useassakin yhteydessä kuullut perustelun ”Nykysuomi on valemedia, koska se ei kuulu julkisen sanan neuvostoon”. Kuitenkaan esimerkiksi itsenäisyyspäivän tapahtumista ilmennyttä valtamedioiden suoranaista valehtelua ei olla ainakaan toistaiseksi viety JSN:n käsiteltäväksi. JSN on onnistunut tekemään itsestään ylimmän auktoriteetin sen määrittelemiseksi, mitä Suomessa pidetään totena.

Julkisen sanan neuvosto kuvaa itseään seuraavasti:

” Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin.”

Neuvosto koostuu ”yleisöä edustavista” sekä ”joukkoviestintää edustavista” jäsenistä. Yleisöä edustavat, niinsanotut ”maallikot” on merkitty kirjaimella Y ja joukkoviestintää edustavat ”ammattilaiset” kirjaimella V.

Puheenjohtaja: Elina Grundström (Vihreän Langan entinen päätoimittaja)

Antti Kokkonen V (Lapin Kansa/Alma-media päätoimittaja)

Jyrki Huotari V ( MTV:n ohjelmapäällikkö/Bonnier)

Lauri Haapanen V (Freelance-toimittaja ja Helsingin yliopiston tutkija)

Maria Swanljung Y (Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija, entinen YLE:n toimittaja)

Pasi Kivioja Y (Freelance-toimittaja, median ja viestinnän yrittäjä)

Paula Paloranta Y (Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija, liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri)

Riitta Korhonen V (ET-lehden päätoimittaja/ Sanoma Oy)

Johanna Vehkoo V (”Faktantarkastaja”, freelance- toimittaja, tutkija, feministisen ajatushautomo ”Hatun” johtajia)

Pirjo Auvinen V (Toimittaja, YLE. Entinen Savon sanomien/Sanoma Oy, Kansan uutisten ja Demarin toimittaja)

Hannu Helineva V (Tuottaja Vartti/Kouvola)

Heikki Kuutti Y (Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori)

Venla Mäntysalo Y (Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava)

Neuvostoa on kritisoitu muun muassa siitä, että se valvoo käytännössä omien jäsentensä ja näiden työnantajien toimintaa, eikä siinä ole ulkopuolisia jäseniä. Neuvosto on perustettu vuonna 1968 ja alun perin sen puheenjohtajaksi pääsyn vaatimus oli ulkopuolisuus media-alalta. Puheenjohtajina nähtiin esimerkiksi poliitikkoja sekä akateemikkoja. Asia muuttui vuonna 2007 ja nykyisin puheenjohtaja on poikkeuksetta ”alalta”.

Viestinnän Keskusliitto arvosteli muun muassa YLE:a siitä, että se muodosti oman valvontaelimen omaa toimintaansa valvomaan:

”Yleisradion hallintoneuvosto on osa yhtiön johtoa ja velvollinen edistämään yhtiön etua. Ei ole uskottavaa, että arvioinnin kohde arvioi ja valvoo omaa toimintaansa.”

Viestinnän keskusliitto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että JSN:n jäsenistä vain kolme ei ole media-alalla työssä ja alan suurimpiin tekijöihin kuuluvien yritysten työntekijät valvovat itseään ja omia työnantajiaan.

Valtamedian riippumattomuutta ei juuri ole kyseenalaistettu, vaan säännöllisesti on ylenkatsottu pienen piirin omistukseen päätyneen tiedonvälityksen yksipuolisuutta ja poliittista väritystä. Jos valtiollista mediaa, YLE:a ei lasketa, Suomessa näkyy säännöllisesti tv-uutisia vain kahden eri instanssin omistamista lähteistä ja päivittäisten sanomalehtien omistajat ovat käytännössä muutamien ihmisten käsissä. Valtakunnallisia, viisipäiväisiä sanomalehtiä julkaisee käytännössä vain kaksi toimijaa. Kirjallisuuden julkaiseminen on keskittynyt vielä tehokkaammin, sillä kuten aiemmin artikkelissa kerrottiin, Suomen suurimmat kirjakustantajat ovat ajautuneet ulkomaisen Bonnierin haltuun.

Lähteet: Sanoma, Alma-media, Ilkka, Ilkka2, PKKOYJ, Keskisuomalainen oyj, JSN, JSN2, SK, Medialiitto, Sanomalehdet.fi, amk.fi
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk...136278385308/1149002814904/1172053464728.html
 
Rasismi ja sovinismi voivat läntisissä yhteiskunnissa edelleen valitetettavan hyvin
***hs.fi/mielipide/art-2000005495949.html
Läntisissä yhteiskunnissamme rasismi, ksenofobia, misogynia ja sovinismi voivat joka tapauksessa edelleen valitettavan hyvin. Niitä on tarpeen kitkeä, herkeämättä. Työsarkaa on kaikilla, myös meillä, jotka emme koe itse tehneemme mitään väärää. Ihonvärinsä ja sukupuolensa edustajana syyllistetyksi uhriutumisen sijaan on aivan terveellistä pohtia, olisiko omassa käyttäytymisessä parantamisen varaa.

Tasoja on monia. On toki hyvä alku, jos ei itse ole syyllistynyt fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan. Kaapissa ei kuitenkaan tarvitse olla Ku Klux Klan -kaapua tai kähmintäluurankoja voidakseen tehdä jatkossa tasa-arvon puolesta enemmän.
Niinpä tietysti. Iranissa, Saudi-Arabiassa, Turkissa, Afganistanissa, Sudanissa, Kiinassa,
Brasiliassa, Guatemalassa ei ole mitään ongelmia. Arvoisa toimittelijaneuvos
voisi mennä tutustumaan kyseisiin maihin.

Sama narratiivi koko ajan: "länsimainen valkoinen mies"

Jotain samaa on siinä kun ulistaan että Suomessa ovat asiat huonosti, Suomi on muka huono maa. Sama ajatusmaailma on kun valitellaan että "länsimaat pahoja", länsimaat uhoavat, länsimaat riistävät, länsimaat, länsimaat, länsimaaat...
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa sukulaisajelulla kävin toivottamassa hyvää uutta vuotta. Kirkkonummelta takaisin sivistyksen pariin osui autoradioon jokin paskakanava. Taisi olla Yle Puhe.

Pohjustuksena johonkin politiikka-radioon kuului ensimmäisenä suorastaan raivokasta Trump-vihaa. Se oli niin hervotonta, että oli pakko jättää kanava päälle. Studioon raahattiin sitten jokin - yllättäen - jokin Treen yliopiston "tohtoritutkija", joka soperteli takapuoli väpättäen jotain paskaa valhemedioista. ja faktojen tarkistuksesta. Ainoa esimerkki, joka Treen persevärisijä kykeni änkyttämään oli Trumpin virkaanastujaistilaisuus. Tästä sopertelija-höpertäjällä oli useita kuvia.

Ensimmäisenä tuli mieleen, että Ylen sopertelija-höperöitsijä voisi vaikka muuttaa yhteen Saku Timosen kanssa. Uuninpankolla tilaa riittää.

Onkohan irvokkaampaa tilannetta olemassa? Itse veikkaisin, että irvokkuuden kulminaatiopiste saavutti huippunsa tuossa Yle Puheen Politiikkaradiossa. Kreikka maksaa velkansa ja monikulttuuri on rikkaus. Näillä eväillä.

Miettikää - tuota kuvottavaa paskaa minäkin rahoitan useilla satasilla vuodessa. Tekisi ihan apinamielessä joskus puhutella noita vihervasurikuplassa eläviä ääliöitä. Niin, että rullatuoli olisi seuraava liikkumisväline. Valhemedia ja laatumedia. Yle Puhe. Politiikkaradio - pelkkää ja silkkaa faktaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli satunnaisesti mieleen näistä laatumedioista tapaus Aarno Tanninen. Tai jokin samankaltaiselta nimeltä kuulostava kiiluvasilmäinen kommarihöperö 1970-luvulta. Tuo mielisairas ja pahasti alkoholisoitunut idiootti oli jokin laatumedian kirjeenvaihtaja Moskovassa. otsatukka sillä kauheassa krapulassa heilui.

Joskus automatkalla maalle se vitun höppänä selitti radiossa (Ylen laatumedia), että Moskovassa on kaikki paremmin kuin Suomessa. Vaikka kaikki jo tiesivät Suomessakin, mikä oli todellisuus. Nostan virtuaalisen maljan Aarno Tanniselle, Sauli Niinistölle ja muille kaltaisilleen höperöille. Aika paksua paskaa jaksette suoltaa kyllä.

Aarne Tanninen, Yle. Laatumedia. Kreikka maksaa velkansa. Faktantarkistus. Monikulttuuri on rikkaus. Laatumedia. Yle. Faktantarkistus.

Siis näillä Ylen tarjoamilla faktoilla suomalaiset keskimäärin tyydyttävät uutisnälkänsä? Ilmeisesti? Onhan tuo paska, jota Yle tarjoilee aivan kaameaa. Luokittelisin sen jo rikokseksi ihmiskuntaa vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa sukulaisajelulla kävin toivottamassa hyvää uutta vuotta. Kirkkonummelta takaisin sivistyksen pariin osui autoradioon jokin paskakanava. Taisi olla Yle Puhe.

Pohjustuksena johonkin politiikka-radioon kuului ensimmäisenä suorastaan raivokasta Trump-vihaa. Se oli niin hervotonta, että oli pakko jättää kanava päälle. Studioon raahattiin sitten jokin - yllättäen - jokin Treen yliopiston "tohtoritutkija", joka soperteli takapuoli väpättäen jotain paskaa valhemedioista. ja faktojen tarkistuksesta. Ainoa esimerkki, joka Treen persevärisijä kykeni änkyttämään oli Trumpin virkaanastujaistilaisuus. Tästä sopertelija-höpertäjällä oli useita kuvia.

Ensimmäisenä tuli mieleen, että Ylen sopertelija-höperöitsijä voisi vaikka muuttaa yhteen Saku Timosen kanssa. Uuninpankolla tilaa riittää.

Onkohan irvokkaampaa tilannetta olemassa? Itse veikkaisin, että irvokkuuden kulminaatiopiste saavutti huippunsa tuossa Yle Puheen Politiikkaradiossa. Kreikka maksaa velkansa ja monikulttuuri on rikkaus. Näillä eväillä.

Miettikää - tuota kuvottavaa paskaa minäkin rahoitan useilla satasilla vuodessa. Tekisi ihan apinamielessä joskus puhutella noita vihervasurikuplassa eläviä ääliöitä. Niin, että rullatuoli olisi seuraava liikkumisväline. Valhemedia ja laatumedia. Yle Puhe. Politiikkaradio - pelkkää ja silkkaa faktaa.
Tuli satunnaisesti mieleen näistä laatumedioista tapaus Aarno Tanninen. Tai jokin samankaltaiselta nimeltä kuulostava kiiluvasilmäinen kommarihöperö 1970-luvulta. Tuo mielisairas ja pahasti alkoholisoitunut idiootti oli jokin laatumedian kirjeenvaihtaja Moskovassa. otsatukka sillä kauheassa krapulassa heilui.

Joskus automatkalla maalle se vitun höppänä selitti radiossa (Ylen laatumedia), että Moskovassa on kaikki paremmin kuin Suomessa. Vaikka kaikki jo tiesivät Suomessakin, mikä oli todellisuus. Nostan virtuaalisen maljan Aarno Tanniselle, Sauli Niinistölle ja muille kaltaisilleen höperöille. Aika paksua paskaa jaksette suoltaa kyllä.

Aarne Tanninen, Yle. Laatumedia. Kreikka maksaa velkansa. Faktantarkistus. Monikulttuuri on rikkaus. Laatumedia. Yle. Faktantarkistus.

Siis näillä Ylen tarjoamilla faktoilla suomalaiset keskimäärin tyydyttävät uutisnälkänsä? Ilmeisesti? Onhan tuo paska, jota Yle tarjoilee aivan kaameaa. Luokittelisin sen jo rikokseksi ihmiskuntaa vastaan.
Kuule.. Nyt alkaa olemaan sen verran sapekasta tekstiä että eiköhän ole aika rauhoittua.

1. Perinteinen herrasmiessääntö on ettei toisten keskustelijoden persoonaan kaydä. Tämä ei näköjään onnaa.

2. Ne saunantaakse jutut jätetään pois. Tämäkään ei näemmä onnaa.
 
ja lankoja vetelee...?
Trumpin vastainen vasemmistoliike ”on kasvanut dramaattisesti” – HS vieraili aktivistien toimistossa Kaliforniassa, jossa suunnitellaan vallankumousta ja ollaan jopa valmiita suoraan toimintaan
Trumpin vastainen liike on suurin ja vahvin vasemmistoliike 1960-luvun jälkeen. Sen keskus on vauras ja vapaamielinen Kalifornia, jossa haaveillaan omasta maasta, hyvinvointivaltiosta ja jopa vallankumouksesta. Nyt pitäisi tehdä ratkaisu tulevaisuuden suhteen. Miten demokraatit voittaisivat seuraavat vaalit?

Laura Saarikoski HS
Julkaistu: 28.12. 2:00
SAN FRANCISCO

ALUKSI Sarah DiZio haluaa onnitella kaikkia, jotka ovat päässeet pikkujouluihin.

”Te olette selvinneet vuodesta helvetissä”, DiZio kajauttaa mikrofoniin. Huoneessa nauretaan. Pöydälle on katettu kasvissushia, sipsejä, kuplavettä ja viiniä.

”Pian on 2018, ja toivottavasti voitamme edustajainhuoneen takaisin!”

OLLAAN Indivisible (jakamaton)-liikkeen pikkujouluissa taidegalleriassa San Franciscossa. Uusi poliittinen liike syntyi vuosi sitten Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen ja paisui nopeasti valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka on kerännyt miljoonia dollareita lahjoituksia ja rohkaissut tuhansia ihmisiä politiikkaan.

Kansalaisliikkeeseen kuuluu sekä Hillary Clintonin että Bernie Sandersin kannattajia, jotka ovat keskenään eri mieltä Yhdysvaltain vasemmiston suunnasta. Heitä yhdistää kuitenkin yksi asia: kaikki vastustavat presidentti Donald Trumpia, jota pidetään uhkana Yhdysvaltain demokratialle.

DiZio, 33, on ammatiltaan kriisityöntekijä. Hänestä maa on kriisissä.

”Jos sukulaislapsi kysyy minulta kymmenen vuoden kuluttua, missä minä olin, kun Trump valittiin, minun on voitava vastata, että tein edes jotain.”

Toinen pikkujouluihin tullut nainen menee pidemmälle. Hän on printannut maahanmuuttopaperit Kanadaan. Työnsä takia hän ei halua nimeään lehteen.

”Minä olen juutalaista sukua. Me tiedämme, mitä fasismi on”, nainen sanoo.

KOVAA PUHETTA. Mutta Kalifornian demokraatit ovat tosissaan.

Yhdysvaltain rikkain ja väkiluvultaan suurin osavaltio on Yhdysvaltain liberaalien linnake: Clinton sai täällä 62 prosenttia äänistä, Trump 32 prosenttia. Demokraateilla on värisuora osavaltion hallinnossa.

Vaalien jälkeen Kaliforniasta on tullut Trumpin-vastaisen liikkeen keskus: perinteisen demokraattipuolueen ja ruohonjuuritason Indivisiblen lisäksi uusia jäseniä ja julkisuutta ovat saaneet radikaalimmat Demokraattiset sosialistit (DSA) ja Calexit-separatistit, jotka haluavat irrottaa Kalifornian Trumplandiasta. Vasemmistoanarkistit ovat ottaneet yhteen Trumpin kannattajien ja uusnatsien kanssa Berkeleyn yliopistolla.

Vasemmisto lainaa toimintatapoja Yhdysvaltain oikean laidan teekutsuliikkeeltä: he tukkivat poliitikkojen puhelimet ja ilmestyvät puhetilaisuuksiin osoittamaan mieltä, jos omat eivät vastusta Trumpia tarpeeksi. Siksi vasemmistoaktivisteja on alettu kutsua ”yrttiteekutsuliikkeeksi”.

”Trumpin vastainen liike on suurin, vahvin ja kirjavin vasemmistoliike sitten 1960-luvun”, sanoo Stanfordin yliopiston sosiologian professori Douglas McAdam, joka on kirjoittanut kirjan Yhdysvaltain kahtiajaosta.

”Liike oli olemassa jo aiemmin, mutta Trumpin myötä se on kasvanut dramaattisesti.”

Raivo vetää uurnille: Demokraatit etenivät syksyn paikallisvaaleissa ja voittivat senaattivaalit jopa tulipunaisessa Alabamassa. Seuraava tavoite ovat syksyn 2018 kongressivaalit.

PIKKUJOULUISSA Trumpin jälkeistä aikaa maltetaan tuskin odottaa.

”Vaalitulos oli shokki, koska olin tuudittautunut siihen, että Clinton voittaa helposti. Kadun katkerasti, etten kampanjoinut aktiivisemmin”, sanoo baarin omistaja Janet Clyde, 60.

Clydea pelottaa äärioikeiston nousu ja Barack Obaman terveydenhoitojärjestelmän romuttaminen. Perusdemokraatista on tullut aktivisti: Clyde matkusti Washingtoniin asti tapaamaan kongressiedustajia ja antoi demokraateille rahaa.

Eläkkeelle jäänyt teknologiatoimittaja Bruce Hartford, 74, syyttää tappiosta Clintonia. Hänestä demokraattipuolueesta on tullut eliitin ja yritysmaailman etujärjestö. Nyt on aika kääntää kurssia vasemmalle, niihin duunareihin, jotka siirtyivät Obaman takaa Trumpin taakse muutoksen toivossa.

”Bill Clinton voitti ymmärtämällä, että ’It’s economy, stupid’ (kyse on taloudesta, typerys)”, Hartford sanoo.

Sarah DiZio on samaa mieltä siitä, että demokraattien on muututtava. ”Demokraatit elävät yhä vanhassa kompromissien maailmassa. Sen aika on ohi”, hän sanoo.

”Joku väittää, että radikalisoimme vasemmiston. Mutta ei ihmisoikeuksien kunnioittaminen ole radikaalia. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys.”

Ongelma Kaliforniassa on se, että harva tuntee Trumpin äänestäjiä. Ymmärtääkseen vastapuolta Clyde yritti katsoa konservatiivista uutiskanava Foxia. Hän jaksoi kymmenen minuuttia.

”Voi hyvä luoja, he elävät täysin eri maassa”, hän sanoo.

ENTÄ JOS se olisikin ratkaisu?

Obaman aikana yli 60 prosenttia republikaaneista ilmoitti, että he eivät tunne oloaan kotoisaksi omassa maassaan. Nyt sama vaivaa demokraatteja.

”Se, että on kalifornialainen tarkoittaa muukalaisuutta omassa kotimaassaan”, sanoo ohjelmoija Dave Marin, 39, joka kuuluu osavaltion itsenäisyyttä ajavaan California Freedom Coalition -järjestöön.

Marinin mielestä Kalifornia on historialtaan kirjavampi, moniarvoisempi ja vapaamielisempi kuin muu maa. Kaliforniassa latinoita on jo enemmän (39 prosenttia) kuin valkoisia (38 prosenttia).

”En kerta kaikkiaan tajua valkoisen ylivallan kannattajia. Voin lukea heistä, mutta en pysty samastumaan heihin. Hei jätkät, hankkikaa elämä!”

Marinia suututtaa se, että Kalifornian ääni ei kuulu tarpeeksi kovaa. Kaliforniassa on enemmän ihmisiä kuin Kanadassa, 40 miljoonaa. Silti Kalifornialla on Yhdysvaltain senaatissa vain kaksi paikkaa, aivan kuten pikkuisella Vermontilla, jossa asuu 0,6 miljoonaa ihmistä.

Kalifornialla on kuitenkin pokkaa. Osavaltio on jo ilmoittanut, että aikoo noudattaa yhä Pariisin ilmastosopimusta. Kalifornia kapinoi myös Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa vastaan eikä aktiivisesti karkota luvattomia siirtolaisia.

”Minua loukkaa se, että rahoitamme veroillamme ihmisiä, jotka eivät edes pidä meistä”, Marin sanoo muista amerikkalaisista. ”Se ei ole oikein, se on kolonialisaatiota.”

Marin korostaa olevansa isänmaallinen: isä on sotaveteraani, Marin itse Eagle Scout -partiojohtaja. ”Haluan olla ylpeä jostain. Olen ylpeä Kaliforniasta, mutta en ole ylpeä Yhdysvalloista.”

Hän ei kuvittele, että itsenäistyminen olisi helppo tai nopea, mutta itsehallintoa voidaan kasvattaa vähitellen. Muu maa voi halutessaan jäädä paitsi vuorten taa, myös eri vuosisadalle.

”Yhdysvallat haikailee paluuta vanhoihin hyviin aikoihin. Kalifornialaisten mielestä paras aika on tulevaisuus.”

Katso alla olevalta videolta, miksi Trumpin vastustus kiinnostaa.

NYT PITÄISI tehdä ratkaisu tulevaisuuden suhteen. Miten demokraatit voittaisivat seuraavat vaalit? Siirtymällä poliittiseen keskustaan – vai jatkamalla kauemmas vasemmalle?

Professori McAdam huokaa. ”Itse haluaisin, että Yhdysvaltain kahtiajako heikkenisi, poliittinen keskustelu rauhoittuisi ja voisimme rakentaa uudelleen poliittisen keskustan. Mutta pelkään, ettei se ole enää mahdollista.”

Aiemmin Yhdysvaltain vaalit voitettiin keskustassa. Nyt kahtiajakoa pitävät McAdamin mukaan yllä jakaantunut media, keinotekoinen vaalipiirijako ja esivaalit, joissa kompromisseista rangaistaan. Se on vienyt molempia puolueita kauemmas keskustasta.

”Jos olisin demokraattien strategi, neuvoisin, että kannattaa varmaan siirtyä lähemmäs Sandersin linjaa.”

Se tarkoittaa sitä, että demokraattien seuraava presidenttiehdokas saattaa ajaa tosissaan julkista terveydenhoitoa ja maksutonta korkeakoulutusta, kuten Pohjoismaissa.

Yhdysvaltain poliittinen jako on kuitenkin niin syvä, että on vaikea nähdä, miten oikeisto ja sen rahoittajat nielisivät hyvinvointivaltion. Onko edessä lisää poliittista väkivaltaa?

Uusi huokaus. Sitä ei voi sulkea pois, McAdam vastaa.

TÄSSÄ TALOSSA suunnitellaan vallankumousta.

Kyllä minä myönnän, että Stalin teki pahoja asioita, mutta Marx on arkijärkeä”, sanoo Jen Snyder, yksi Democratic Socialists of America -järjestön San Franciscon toimiston vetäjistä. Toimisto sijaitsee hulppeassa miljoona-asunnossa, jota järjestöä kannattava omistaja vuokraa pilkkahinnalla sosialisteille. Snyderilla on trendikkäät mustat nahkahousut.

”Minusta [Facebookin perustaja] Mark Zuckerberg kuuluisi loppuelämäkseen pakkotyöhön. On rikollista, että jollakulla on niin paljon rahaa.”

DSA edustaa vasemmiston nuorta ja radikaalia laitaa: 33-vuotias Snyder on omien sanojensa mukaan ”vanhimmasta päästä”. Järjestön jäsenmäärä on kolminkertaistunut 25 000:een Trumpin voiton jälleen.

Viime vuonna 55 prosenttia alle 30-vuotiaista amerikkalaisista ilmoitti, että heillä on myönteinen kuva sosialismista. Tosin amerikkalaiset ymmärtävät sanan sosialismi keskenään eri tavoin: osa tarkoittaa sillä pohjoismaista hyvinvointivaltiota, osa Neuvostoliittoa tai Kuubaa.

SNYDERIN sosialistit kutsuvat toisiaan sanalla comrades, toverit. He marssivat edullisten asuntojen puolesta ja pitävät demokraattipuoluetta kapitalismin kätyrinä. Snyderin mukaan osa jäsenistä on valmiita myös suoraan toimintaan, jossa ”vedetään natseja turpaan”.

”Nuoria on tosi helppo radikalisoida”, Snyder sanoo. ”Kaikilla on hirveät opintovelat eikä palkka riitä vuokraan. On cool olla sosialisti.”

Snyderille pohjoismainen malli on kuitenkin liian lälly. Kaikki kapitalistiset yhteiskunnat riistävät kehitysmaita, ja siksi ainoa oikea päämäärä on maailmanlaajuinen proletariaatin vallankumous, hän sanoo.

KUINKA realistinen tavoite se sitten Snyderin mielestä on?

”Kun näen, miten paljon uusia jäseniä meille on tullut, ajattelen, että amerikkalaiset ovat valmiita 20 vuodessa”, Snyder sanoo. ”Sitten käyn San Franciscon ulkopuolella ja tajuan, että suurin osa ihmisistä on kiinnostunut vain siitä, miten heillä menee ja mitä viihdeohjelmaa tulee illalla televisiosta. Siksi tarvitaan koulutusta.”

DSA:lla on opintopiiri ja he käyvät kuntosalilla pumppaamassa rautaa.

Snyder huitaisee syrjään väitteet siitä, että aiemmat kommunistiset kokeilut eivät ole päättyneet hyvin.

Neuvostoliitto siirtyi feodalismista kuulentoon 50 vuodessa. Olihan se vaikuttavaa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005504421.html
 
Siitä ne keiton saavat jos ryhtyvät väkivaltaan.

Trumpia on verrattu Hitleriin. Mutta tytär on juutalainen ja presidentti on suurempi Israelin puolustaja kuin edelliset moneen vuosikymmeneen. Korttia heilutelevatkin lähinnä antisemitistit jotka ovat olevinaan itse suuria "antifascisteja" mutta iloitsisivat suuresti jos Israel lakkaisi olemasta.

Kun se ei toimi niin häntä on verrattu Staliniin. Mutta Trump ei ole tapattanut ketään ja Stalinin
vuoksi menehtyi kymmeniä miljoonia ihmisiä. Jotain suhteellisuudentajua olisi toivonut eräältä suomalaiselta euroedustajaltakin kun tuollaisia rinnastuksia teki. Tietysti, jos on tavoitteena rinnastaa Yhdysvaltain presidentti pahuuteen ja leimata kyseisen maan politiikkaa diktatuurien politiikkaan niin voisi kysellä motiiveja?

Viimeisin mitä sain lukea twiitteristä on että Trump onkin kuin Slobo.. !!

Trump on ilmiselvä trollaaja ja provokaattori mutta missä se esiin nouseva ikävyys on... se joka sotkee vielä Yhdysvallat, sotkee läntistä Eurooppaa ja näyttää pyrkivän sotkemaan Suomeakin. Käytetäänkö tiettyjä tahoja vain hyväksi (Kiina, P-Korea, Venäjä?) ja kuinka paljon Yhdysvaltain presidentin kritisoinnista on spontaania toimintaa.

Entä jos se onkin niin että Yhdysvalloissa halutaan potentiaaliset myyrät esille?
On sanottu että niitä on enemmän kuin kylmän sodan aikana. Missäs ne ovat?

Kumpaan laitaan Kiina haluaa vaikuttaa?

Kannattaako Suomessakaan olla kovin äänekkäitä Yhdysvaltojen ja Israelin paheksujia?

Jotkut ehkä laskevat sen varaan että Yhdysvalloissa tapahtuu suuri muutos toiseen laitaan. Mutta milloin. Kauan sitä saivat Reaganin vihaajatkin odotella. Sen odottelun aikana kaatui Neuvostoliitto.

Sori huppariurpot, taas tämä narratiivini
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top