Valtamedia ja ne muut

Kaivetaanko kaikki tapaukset samalla pieteetillä...vaikka poliisikin kertoo, ettei taustalla ole poliittista syytä..
Porin kerrostalosurmasta vangitulla uusnatsiyhteys — poliisin mukaan teon taustat eivät ole poliittisia

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona kaksi porilaista epäiltynä Porin Itsenäisyydenkadulla viime sunnuntaina tapahtuneesta henkirikoksesta.

33-vuotias mies vangittiin todennäköisin syin epäiltynä taposta, 21-vuotias nainen lievemmällä syytä epäillä perusteella samasta rikoksesta.

Satakunnan Kansa sai tiistaina vihjetietoa, jonka mukaan nyt vangittu, vuonna 1984 syntynyt mies on Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsen. Tieto varmistui, kun epäillyn nimi tuli vangitsemisoikeudenkäynnissä julki. Mies kertoo Facebook-sivullaan "taistelevansa" uusnatsijärjestössä.

Miehen Facebook-sivulla on myös runsaasti äärioikeistolaista propagandaa ja aatetta myötäileviä mielipiteitä.

Poliisin tutkinnanjohtaja, ylikomisario Petri Kangas kertoi aiemmin epäiltyjen uusnatsitaustasta kysyttäessä, ettei esitutkinnassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella henkirikoksen taustalla olisi poliittisia vaikuttimia.

Hän vahvisti tämän tiedon Satakunnan Kansalle vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen. Kankaan mukaan väkivallanteko on poliisin tietojen mukaan varsin tavanomainen, riitatilanteessa syntynyt puukotus.

Henkirikoksen uhrina kuoli 31-vuotias huittislainen mies. Verityö tehtiin taposta epäillyn miehen asunnossa. Poliisi löysi uhrin elottoman ruumiin sunnuntaina aamuyöstä porraskäytävästä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...an-teon-taustat-eivat-ole-poliittisia/771737/
 
Mikä suomalaismiehiä oikein vaivaa...:rolleyes:
Suomalaismies sai kahdeksan vuoden tuomion ja pakeni maasta – epäillään nyt Norjassa kahden lapsen isän murhasta

Suomalaismiestä epäillään perheenisän murhasta Norjassa. Epäilty sai aiemmin Suomessa kahdeksan vuoden tuomion, mutta hän pakeni viranomaisia ulkomaille.
Henkirikos on saanut kesän mittaan kohtuullisen paljon näkyvyyttä norjalaismedioissa. Asian selvittämiseen on tarvittu myös suomalaisviranomaisten apua.

Henkirikos paljastui 15. kesäkuuta, jolloin omaiset löysivät 54-vuotiaan miehen kuolleena kotoaan Hellerudissa Oslossa. Turkkilaistaustainen mies oli asunut jo useita vuosia Norjassa, ja hän oli saanut maan kansalaisuuden, kertoo norjalaislehtiAftenposten. Norjalaislehti VG:n mukaan uhri on kahden lapsen isä.

Silminnäkijöiden mukaan uhrin kodissa oli järkyttävät tunnelmat.

– Huomasin, että joku oli kuollut. Perhe meni asuntoon, jonka jälkeen kuulimme paljon huutoa ja itkua. Siellä oli kaaos jonkin aikaa, todistaja kertoi VG:lle.

Tapahtunut oli järkytys perheelle, omaisten avustaja Anne Kristine Bohinen kertoi.

– Tämä oli järkytys perheelle ja he käyvät suruprosessia läpi. He toivovat, että asia saadaan ratkaisua mahdollisimman nopeasti, Bohinen kertoi VG:lle jo kesäkuussa.

Asia on kuitenkin yhä poliisin tutkittavana. Esimerkiksi tekotapa ja motiivi teolle eivät tiettävästi selviä norjalaisviestimistä. Poliisin tutkinnanjohtaja ja oikeudellinen edustajaSturla Henriksbø kommentoi tekoa vaitonaisesti IS:lle.

– Tutkinnallisista syistä poliisi ei kerro sitä, kuinka murha on tehty tai mikä teon motiivi on, Henriksbø kertoo IS:lle.

Hän vahvistaa kuitenkin Ilta-Sanomille, että murhasta tai avunannosta murhaan epäillään 54-vuotiasta turkkilaistaustaista miestä, jolla on Suomen kansalaisuus. Miehen kiinnisaamiseksi tarvittiin Suomen poliisin apua.

IS:n tietojen mukaan Norjan oikeusviranomainen antoi miehestä pohjoismaisen pidätysmääräyksen 25. kesäkuuta. Mies otettiin seuraavana päivänä Helsingissä kiinni. Hän halusi osaltaan selvittää asiaa, ja mies otettiin säilöön. Mies luovutettiin oikeuden päätöksellä heinäkuussa Norjaan, ja hän on ollut siitä lähtien tutkintavankeudessa.

Aftonposten-lehden mukaan myös Norjan poliisiviranomaiset olivat selvittämässä asiaa Suomessa. Lehden mukaan he tekivät ensimmäisen puhuttelun miehelle Suomessa.

Murhasta tai avunannosta murhaan epäillään myös toista miestä. Henriksbøn mukaan toinenkin epäilty on turkkilaistaustainen, mutta hän on Viron kansalainen. Hänet otettiin Bulgariassa kiinni, jonka jälkeen mies luovutettiin Norjaan. Norjalaislehti VG:n mukaan hän on 40-vuotias. Myös hänet on vangittu.

– Olemme erittäin tyytyväisiä hyvään kansainväliseen yhteistyöhön, jonka avulla epäillyt pystyttiin nopeasti pidättämään. Sen jälkeen pystyimme lähettämään tutkijat ja tekemään kuulusteluja niissä maissa, joissa pidätykset tehtiin, Henriksbø sanoi Aftonpostenille.

VG:n mukaan molemmat miehet saapuivat Norjaan vain hetki ennen henkirikosta ja he myös poistuivat maasta nopeasti epäillyn rikoksen jälkeen. Poliisi selvittääkin kuumeisesti, miksi miehet olivat maassa, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Poliisin arvion mukaan epäillyt tekijät ja uhri tunsivat toisensa ainakin joltain osin. Molemmat miehet kiistävät syyllisyytensä.

Poliisi yrittää selvittää miehen liikkeitä tapahtuneen jälkeen. Esimerkiksi uhrin valkoinen auto löytyi bingosalin edustalta Ensjøssa. Poliisi ei kommentoinut VG:lle sitä, ajoivatko miehet kyseisellä autolla.

– Tutkimukset ovat edelleen käynnissä.

– Poliisin arvion mukaan tutkimukset kestävät ainakin tämän vuoden loppuun asti, Henriksbø kertoo IS:lle.

Epäilty suomalaismies pakeni Suomen viranomaisia
IS:n tietojen mukaan henkirikoksesta epäilyllä suomalaismiehellä on vakavaa rikostaustaa Suomessa. Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä huumausainerikoksesta ja väärennysaineiston hallussapidosta kahdeksan vuoden vankeuteen vuoden 2011 marraskuussa.

Oikeuden mukaan hän toi kahden muun miehen kanssa Hollannista Suomeen 10 kiloa amfetamiinia, jota myytiin edelleen eteenpäin. Mies odotti tuomiota vapaalla jalalla, sillä käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt syytteen törkeästä huumausainerikoksesta.

Hovioikeus määräsi miehen heti vangittavaksi, mutta hän lähti viranomaisia pakoon ulkomaille. Miehestä tehtiin eurooppalainen pidätysmääräys, minkä lisäksi hän päätyi Interpolin etsintäkuulutettujen listalle.

Mies ehti olla yli vuoden paossa, kunnes hän jäi kiinni Venäjällä vuoden 2013 tammikuussa. Tämän jälkeen hänet luovutettiin Suomeen suorittamaan vankeusrangaistustaan. Mies on syyllistynyt aiemmin myös ainakin perusmuotoiseen huumausainerikokseen, josta hän sai päiväsakkoja.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005384393.html
 
Katsoitteko muuten eilen itse ohjelman ?

https://areena.yle.fi/1-3849203

Raflaavasta ja tahallisen yliampuvasta otsikostaan huolimatta minusta ohjelma oli ihan mielenkiintoinen. Asiantuntijat oli valittu aika hyvin. Pekka Visuri esitteli kenraali Erfurthin päiväkirjan historiallista lähdearvoa ja Oula Silvennoinen kertoili Suomen ja Saksan suhteiden laajemmat taustahistoriat ja kontekstit. Mikko Uola sitten asiallisesti puolusti perinteistä suomalaista historiakäsitystä.

De factoa on, että kyllähän Suomi ihan tietoisesti pyrki Saksan vanaveteen ja mielellään lähti Saksan rinnalla sotaan Neuvostoliittoa vastaan kesällä 1941. Vähimmäistavoitteenaan vallata takaisin talvisodassa menetetyt alueet. Ohjelmassa tuotiin hyvin esille se, että vaikka mitään varsinaista liittosopimusta ei maiden välillä ollut, oli Suomi joka tapauksessa sitoutunut erittäin läheiseen yhteistyöhön Saksan Wehrmachtin kanssa. Visuri varmasti arvioi ihan oikein, että Erfurth oli taitava ja kokenut havainnoitsija ja että tästä syystä miehen päiväkirjalla on suuri lähdearvo.

Oli myös ihan mielenkiintoista sekin, että tutkijat suhtautuivat Mannerheimiinkin melko kriittisesti. Marskin roolia ja luonnetta sotilasjohtajana tarkasteltiin kiihkottomasti. Sotien jälkeen hänestä esille tuotua kiiltokuvamaista henkilökuvaa kritisoitiin minusta asiallisesti.

Mutta loppujen lopuksi itse uutta asiaa ohjelmassa oli tarjolla vähän. Kyllähän tämä suuri linja siitä miten Suomi jatkosotaan lähti on ollut ihan hyvin tiedossa jo vuosikymmenien ajan. Viimeistään professori Mauno Jokipii upotti lopullisesti ns. "ajopuuteorian" 80-luvulla ilmestyneessä teoksessaan "Jatkosodan synty."

Olen katsonut ekat 12 minuuttia. Katson loput kun viitsin.

Toisin kun väitetään mitään uusia tietoja ei ole ja ainakin pari virhettä jotka vetivät väärään suuntaan meni näiden 12 minuutin aikana. Visurin sympatiat tiedetään ja Silvennoinen vääntää taas sitä Sonderkommando juttua. Uola näytti olevan tasapainoisempi. Tuomioja ilmestyi kuvaan ja laitoin areenan paussille. En nyt jaksa.

MOT ohjelman sivuilla on kommentteja, ja näyttää nyt olevan mainos Visurin kirjalle päiväkirjasta. Sitä en tietenkään ole lukenut, mutta kyllä Erfurthin päiväkirjaankin on oltavava mediakritiikkiä. Pitää muistaa että hänen viestintä Berliiniin ei välttämättä ole mitään objektiivista faktaa.

Erfurtin molemmat suomennetut muistelmakirjat löytyvät kyllä hyllystä.

(korjattu Uoma korrektiksi nimeksi Uola)
 
Viimeksi muokattu:
Kävin hakemassa tuon Uolan kirjan Eritahtiset aseveljet, jota olen katsonut jo aiemmin. Keskisuomalaisen arvostelussa kun kirja oli uusi 2-3 vuotta sitten katsottiin että on liian Suomi-myönteinen. Kepulit kremliineinä taas ;)
 
Vielä ei miestä ole hävitetty...
Aikuinen mies harasi vastaan, heittäytyi maahan, juoksi karkuun ja sylki päin poliisia Tampereella

200264284-800x_.jpg



Sekavasti, äänekkäästi ja aggressiivisesti käyttäytynyt mies vastusti poliisia monin tavoin Tampereella keskiviikkona illalla.

Tapahtumat saivat alkunsa, 22-vuotias mies anasti epäilyn mukaan Tampereella Pohjolankadulla sijaitsevasta kaupasta olutta ja lähti juosten karkuun kohti raiteita.

Poliisipartio tavoitti miehen Tampellan Esplanadin itäpuolelta. Tässä vaiheessa mies jouduttiin poliisin mukaan laittamaan käsirautoihin aggressiivisen käytöksen takia.

Mies esteli poliisiautoon siirtämistään vastaan haraamalla, hän heittäytyi maahan sekä yritti vielä ennen autoon nousua juosta karkuun. Lisäksi hän sylki päin poliisia. Mies vietiin päihtymyssäilöön.

Tamperelaista miestä epäillään virkavallan vastustamisesta ja näpistyksestä.

Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/ai...-ja-sylki-pain-poliisia-tampereella-200423577
 
Kaksi asiaa alleviivattuna, miksi en halua euron jeniä STT:lle. Jos kyseessä olisi jokin luotettava vanhaan lehtimiehen ohjeeseen perustuvaa tiedonvälitystä tuottava toimisto, niin silloin kaikki olisi ok, mutta ei nykyiselle STT:lle.
Pääkirjoitus
Uutistoimisto tarvitsee valtion tuen
Kansallinen uutistoimisto, Suomen Tietotoimisto STT, on ajautunut niin syviin taloudellisiin vaikeuksiin, että koko toimiston jatkaminen on vaarassa (ESS 13.9.). Ongelmat johtuvat siitä, että monet omassa taloudellisessa tilanteessaan säästöjä etsivät suomalaiset viestimet ovat lopettaneet STT:n asiakkaina.

Viimeksi yhtiön palveluista luopuivat suomenruotsalaiset lehdet. Aiemmin saman päätöksen ovat tehneet muun muassa Kauppalehti, Helsingin Sanomat ja esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ilmestyvät Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa ja Kymen Sanomat.

Toisin kuin juhlavasta nimestä voisi päätellä, Suomen Tietotoimisto ei ole valtiollinen toimija, vaan valtaosin yksityisen median omistama. Muun muassa Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia kustantava Sanoma omistaa STT:stä kolmanneksen. Seuraavaksi suurimmat omistajat ovat Alma Media runsaan viidenneksen ja Turun Sanomia julkaiseva TS-yhtymä vajaan viidenneksen osuudella. Etelä-Suomen Sanomat omistavalla Keskisuomalaisella on kuuden prosentin osuus STT:stä.

Valtiovaltakin on jo ilmaissut huolensa STT:n tulevaisuudesta. Savon Sanomien 110-vuotisjuhlissa keskiviikkona puhunut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi hallituksen käyvän jatkuvaa vuoropuhelua median kanssa. Pääministeri mukaan on erittäin tärkeää, että Suomessa on vastedeskin kansallinen uutistoimisto. (SS 28.9.)

Valtion tuki STT:lle olisi kilpailuneutraali keino tukea mediaa.
Kansallisen uutistoimiston arvo onkin nähty suureksi miltei kaikissa kehittyneissä maissa. Valtion näkökulmasta uutistoimisto toimii uutistarjonnan kattavuuden ja moniarvoisuuden takeena ja auttaa osaltaan kamppailussa valemedioiden valeuutisia vastaan.

Lisäksi STT välittää Suomen tärkeistä tapahtumista uutisia ulkomaille ja toimii siten Suomen näyteikkunana maailmalle.

Uutistoimiston todellisen merkityksen huomaa vasta, kun sitä ei enää ole. Toistaiseksi STT:n palveluista luopuneetkin mediat ovat voineet luottaa siihen, että STT seuraa herkeämättä kaikkia kansallisia ja kansainvälisiä uutisia. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta STT:n katoaminen merkitsisi väistämättä yhteiskunnallisessa keskustelussa olevan tiedon ja näkemysten vähenemistä. Suurin häviäjä olisi demokratia ja kansanvaltaisuus.

Hurskaista toiveista olisikin jo aika päästä tekoihin. STT:n hallituksen jäsen ja sanomalehti Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola on laskenut, että STT:n uutispalvelun jatkon turvaisi valtion viiden miljoonan euron tuki. Tämä vastaisi noin prosenttia Yle-veron tuotosta. (Suomen Lehdistö 22.9.)

Summa on pieni verrattuna siihen, että valtio on päättänyt tukea kaupallisen television uutistoimintaa kahdella miljoonalla eurolla vuodessa. Kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) työryhmän keksimä tuki on suunniteltu yhdelle kaupalliselle toimijalle eli MTV:lle. (ESS 29.9.)

MTV:n verkkopalvelulla on jo nyt neljänneksi suurin yleisö Suomessa. Tv-uutisten pelastamiseen tarkoitettu tuki valuu väistämättä myös verkkosisältöihin. Yhteisen uutistoimiston tukeminen olisi keskinäisen kilpailun kannalta neutraalimpi tapa tukea tiedonvälitystä.
http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitukset/art2403911
 
tafest2017.png


https://tiedonantaja-festivaali.net/

Auditorio
Vaihtoehtoja valemedialle
11:00-13:00

Keskustelua valemediasta, infosodasta, vihapuheesta ja vasemmistolaisista vaihtoehdoista.

– Missä kulkee kansalaisjournalismin ja valemedian välinen ero?
– Mikä on valtamedian rooli?
– Onko totuus edelleenkin sotien ensimmäinen uhri?
– Miksi verkon vihapuhe on vahvasti sukupuolettunutta?
– Pystyykö vasemmistolainen työväenmedia haastamaan valemedian ja suuret mediayhtiöt?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan asiantuntijoiden voimin.

Wilma Karikko on kansalaisaktivisti ja blogisti. Karikko on yhteiskunnallinen keskustelija, joka on mukana mm. Ämmät-blogiverkostossa.

Ari Sardar on toiminut Tiedonantajassa taittajana ja toimitussihteerinä. Sardar on rauhanaktiivi ja freelance-toimittaja, joka on erikoistunut muun muassa Lähi-idän ja Ukrainan tilanteeseen.

Noora Tapio on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja Hämeen Vasemmistonuorten puheenjohtaja.

Marko Korvela on Tiedonantajan päätoimittaja ja Journalistiliiton valtuuston varajäsen.

Radikaalin rauhan ristiriita – uskonto, politiikka ja populismi
13:30-15:30

  • Aini Linjakumpu, dosentti, Lapin yliopisto
  • Lorenzo Battisti, toimittaja, Marx21, Italia
  • JP Väisänen, puheenjohtaja, Suomen kommunistinen puolue
Keskustelun vetäjänä Liisa Taskinen

Uudella kulttuurilla vanhaa valtaa vastaan
16:00-18:00

  • Annamaija Saarela, Feministien puolue
  • Santeri Pienimäki, Eläinoikeuspuolue
  • Petra Packalén, pääsihteeri, Suomen kommunistinen puolue
Keskustelun vetäjänä Marko Niemi.

Kisälli
Palkansaajan kutistunut kakku?
11:00-13:00

Keskustelua ja johtopäätöksiä tulonjaosta. Miksi palkansaajan osuus tulokakusta pienenee, palkat eivät riitä elämiseen ja naisen kakkupala on edelleenkin pienempi kuin miehen?

Ay-aktiivien alustavissa puheenvuoroissa puhutaan naisten eurosta, pienistä palkoista, nolla-tuntisopimuksista ja pätkätöistä, kiky-lomarahaleikkauksesta, yksityistämisbuumista, soten (radikalisoivasta?) vaikutuksesta hoitajiin, kauppojen aukioloaikojen vapautumisesta ja sitä kautta perhe-elämän haasteista sekä liittoon kuulumisen tärkeydestä ja laajapohjaisen kansanliikkeen rakentamisesta.

apulaisosastonhoitaja, Tehyn hallituksen jäsen Kati Jetsu
Metalli-Seiskan toimitsija Petri Lahtinen
myyjä, PAMin valtuuston jäsen Anne Nyman
puheenjohtajana Mervi Grönfors

Europe at a crossroads – which way forward for the left?
Eurooppa tienhaarassa – mihin suuntaa vasemmisto?

13:30-15:30

Brexit, populismi, velkakriisi, muuttoliikkeet, talouskuri. Julkisessa keskustelussa näissä kysymyksissä päästetään esiin vain kaksi kilpailevaa oikeiston näkemystä: uusliberaali valtavirta ja populistinen muukalaisviha. Entä mikä on työväenliikkeen vastaus?

Demokraattisen Sivistysliiton järjestämässä keskustelussa politiikan tutkijat ja tekijät päästetään pohtimaan vaihtoehtoja raja-aitojen ja suurpääoman Euroopalle. Onko brexitien ja fixitien sijaan mahdollista tehdä Lexit – uusliberaaleista EU-rakenteista irtautuminen vasemmistolaiselta, solidaariselta pohjalta?

Keskustelussa kansainvälisen Lexit-verkoston norjalainen aktiivi ja työväenliikkeen historian tutkija Idar Helle, EU-alueen talous- ja rahapolitiikkaa kriittisesti arvioiva tutkija ja vapaa toimittaja Antti Ronkainen, sekä Euroopan vasemmistopuolueessa vaikuttava Tiina Sandberg.

Fasilitaattorina toimii Sippo Kähmi, kansalaisaktivisti ja DSL:n järjestösihteeri. Paneelissa puhutaan suomea ja englantia.

Sote, syteen vai saveen?
16:00-18:00

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä maakuntien järjestämisvastuuseen, pakkoyhtiöittämiseen ja ns. valinnanvapauteen perustuvalla markkinaehtoisella mallilla pysähtyi keväällä eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Valiokunta totesi esityksen olevan monilta keskeisiltä osin ristiriidassa perustuslain kanssa. Nyt valmistellaan uutta esitystä, jonka on tarkoitus tulla kuntien ja eräiden muiden organisaatioiden lausuntokierrokselle marras-joulukuussa.

Kansalaisilta hallitus ei aio kysyä mitään, vaikka kyse on jokaista Suomessa asuvaa koskevasta poikkeuksellisen laajasta muutoshankkeesta. Tiedonantaja-festivaalilla voi tähänkin asiaan ottaa kantaa. Kysymme, miten sote-uudistus pitäisi nyt laittaa uusiksi. Keskustelijoina soteen tutkijoina, työntekijöinä ja kuntapäättäjinä perehtyneitä eri puolilta Suomea – sekä tietysti paikalle tuleva yleisö.

Keskustelua avaavat:
Yrjö Hakanen, toimittaja, Helsinki
Tuija Sinilahti, lähihoitaja, Turku
Sinikka Torkkola, VAS:n kaupunginvaltuutettu, tutkija, Tampere
Jari Heinonen, tutkija, Tampere
Pauli Schadrin, SKP:n kaupunginvaltuutettu, Nokia
Keskustelun vetäjänä Riitta Tynjä, Jyväskylä


Työväentalo
Art in struggle – the role of art and artists in mass demonstrations and people’s struggles
11:00-13:00
The contemporary times are calling us on the streets. In the past few years there has been numerous demonstrations in the public space in Helsinki and other Finnish cities. In best cases, people have gathered massively for labour struggles, against the government’s austerity measures, against deportations of refugees, against racism. What is the role of art in people’s movements? Is the struggle in art to be fought first and foremost within the specific field of art, or should artists put those particularities aside in times like ours and rather do their share as humans? How can artists, highly educated bohemians jumping between social classes, credibly solidarize with exploited blue-collar workers? Can artists do something useful for the no borders -movements? What kind of knowledge and skills can artists bring to anticapitalist and antiracist struggles?

Panelists: Riikka Theresa Innanen, Karolina Kucia, Airi Triisberg, Martta Tuomaala

Moderation: Minna Henriksson

Debate in English.
Keskustelun kieli on englanti.


Antifasistinen työpaja
14:00

Kommunistinen nuorisoliitto järjestää workshopin antifasistisen kampanjan tekemisestä

Workshopin jälkeen n. klo 15:30 musiikkia esittää syyrialainen Jan Jwan Kurimi


Höyrykone
Kommaritubettajien miitti
12:00-14:00

Kutsumme kaikki tubettamisesta ja striimaamisesta kiinnostuneet esittelemään ideoitaan ja videoitaan, ja suunnittelemaan yhdessä uusia projekteja. Tervetuloa myös ihan vain komppaamaan, symppaamaan ja fanittamaan.

Lexit-verkoston Suomen osaston perustaminen
16:00-18:00
 
Kommunistien festivaalit Tampereella ja media ulisee vain "äärioikeistosta"

Noiden juttujen rinnalla kansan toiveet esim. saman tyyppisestä rajavalvonnasta jota
Iso-Britannia harrasti yli puoli vuosisataa ollessaan EU-jäsen .... Toistan: Iso-Britannia siis valvoi ja valvoo edelleen rajojaan vaikka on EU-jäsen. Eivät menneet hanat kiinni.

Mutta eipä noita leimata "rajat kiinni" -vajakeiksi...
 
Werstaalla kannattaa käydä jos eksyy Tampereelle.
 
Voi näitä toimittajia, Helsingin Sanomat tänään:
Miksi amerikkalaisilla oli kiire korostaa, että Las Vegasin joukkomurha ei ollut terrorismia? HS:n kirjeenvaihtaja selittää. Tavallaan on luonnollista, että amerikkalaiset kiinnittävät kaiken huomion tekijään, koska niin monet eivät halua edes keskustella aserajoituksista.

Miksi joillakin toimittelijoilla oli niin kiire korostaa että Turun tapahtumia ei liittynyt "siihen mitä ei saa sanoa ääneen" ja kovasti olivat jotkut alkuun sitä mieltä että kyseessä ei olisi terrorismi?

Tavallaan on luonnollista että jotkut toimittajat eivät edes halua keskustella "siitä mitä ei saa sanoa ääneen" mukanaan tuomista ongelmista tai siitä että syksyn 2015 aikana maahan muodostui ongelmia.

Median arvot.... Muutamat lehdet kirjoittelivat vielä kesällä pääkirjoituksisaan että Trump on suurin uhka maailmanrauhalle. Unohtuivat Putin, Iran, Turkki, Syyria, Kiina, P-Korea ja nyt jopa yhdessä EU-maassakin pistellään turpaan satoja äänestäjiä (koska he äänestävät "väärin").

Hiukan häiritsee mutta ehkä on väärät lasit
 
Viimeksi muokattu:
Poisto
 
Viimeksi muokattu:
En ole aivan perillä twiitterin hienouksista.. ihmettelen mikä idea on siinä kun kirjoittaa jutun blogiinsa ja muut twiittaavat blogin linkkiä eteenpäin niin ne toisten twiititkin pitää omassa twiittivirrassaan uudelleentwiitata (retweeted?)

Hiukan kuin joku nostelisi omia vanhoja Facebook-kirjoituksiaan.
 
Joukko nimekkäitä tutkijoita ja toimittajia on irtisanoutunut kaikessa hiljaisuudessa, nyt selvisi syy – uusi verkkomedia tarjoaa sisältönsä päättäjäeliitille ilmaiseksi, muut maksavat
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005400549.html
Mustread koolla. Kuvassa Anne Moilanen (vas), Heikki Pursiainen, Linda Pelkonen, Kaisa Saario, Erkka Railo, Ari Lämsä, Heidi Hammarsten, Roger Wessman ja Hanna Säntti. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
 
Päättäjille sivusto ilmainen, muut maksavat.

Hiekan tuntuisi erikoiselta maksaa Erkka Railon jutuista samalla kun
"päättäjät" saavat tai joutuvat lukemaan niitä ilmaiseksi.

Hyvä tietysti jos Iltasanomista ja Yleltä lähtevät
kaikkein poliittisimmat toimittelijat. Voivat keskittyä luomaan juttuja
"päättäjäkavereilleen"
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista, ettei uutinen ole herättänyt enempää keskustelua. Jutussa esitetty ajatus, että jopa 50 000 ihmistä voisi olla kiinnostunut maksamaan sisällöstä, tuntuu epäuskottavalta.

Hyvä tietysti jos Iltasanomista ja Yleltä lähtevät
kaikkein poliittisimmat toimittelijat. Voivat keskittyä luomaan juttuja
"päättäjäkavereilleen"

Katsoitko, millaista porukkaa on mukana? Taloustoimittajaa, Nordean pääekonomistia, Libera-ajatuspajan toiminnanjohtajaa... Kyllä tämä vaikuttaa vahvasti kansainvälisen suurpääoman etujen lobbaamiselta. Tavallisten ihmisten lehtien mokutuslinja säilyy ihan samanlaisena kuin tähänkin asti.

HS kirjoitti:
”Meidän missio on, että Suomi tarvitsee parempia päätöksiä, hän sanoo. Kaikkien juttujen aihevalinnassa ja näkökulmassa näkyy, miten se tukee päätöksentekoa.”
 
Back
Top