Aakkosmedioiden epätoivo kiihtyy kun paskauutiset ei kelpaa, kutsutaan kallonkutistaja paikalle, järkevämpää olisi ollut toimitusten pysytellä uutisissa ja jättää propaganda julkaisematta.
Aivot ahmivat valeuutisia mieluummin kuin tositietoa – Vinoumaa vastaan voi taistella, ja nyt tutkija kertoo, miten se tapahtuu
Suurin osa kansainväliseen kyselyyn vastanneista ei ollut varmoja, osaavatko he erottaa valeuutisen oikeasta uutisesta.
. (KUVA: Kimmo Taskinen / HS)
Katri Kallionpää HS
Julkaistu: 17.8. 20:46
Valeuutiset tavoittavat enemmän ihmisiä ja leviävät nopeammin kuin oikea tieto, kertoo laaja yhdysvaltalaistutkimus. Valeuutiset heikentävät ihmisten luottamusta medioihin. Moni sanoo, ettei enää tiedä, miten totuuden erottaa valheesta.
Psykologian tohtori
Tapani Riekki vahvistaa yhdysvaltalaistutkijoiden näkemyksen siitä, että valeuutiset voivat vedota ihmisen psyykeen voimakkaammin kuin objektiivinen tieto.
Yksi syy siihen on psykologiassa tunnettu käsite vahvistusvinouma. Se merkitsee taipumustamme ottaa vastaan tietoa, joka vahvistaa omia näkemyksiämme ja vastaavasti jättää huomiotta informaatio, joka on vastoin ennakkokäsityksiämme.
Mutta vahvistusvinoumaa voi myös vastustaa ja siitä voi opetella tietoisesti pois. Riekki kertoo myöhemmin tässä jutussa, miten se tapahtuu.
Yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat analysoivat 126 000 uutista, joita yhteensä kolme miljoonaa ihmistä oli välittänyt pikaviestipalvelu Twitterissä vuosina 2006–2017.
Tutkijat havaitsivat, että eniten välitetyt valeuutiset levisivät 1000–100 000 Twitter-seuraajalle, kun taas oikeat uutiset levisivät tuskin tuhannelle. Valeuutiset levisivät myös nopeammin kuin oikeat uutiset.
Se, miten nopeasti ja miten laajalle viestit levisivät, määräytyi tutkijoiden mukaan sen perusteella, sisälsivätkö ne vastaanottajalle uutta tietoa ja vaikuttivatko ne vastaanottajan tunteisiin. Tutkimus on julkaistu
Science -lehdessä.
Aiemmin julkaistussa kansainvälisessä kyselyssä seitsemän kymmenestä vastaajasta pelkäsi, että valeuutisia käytetään aseena. Yli 60 prosenttia vastaajista ei ole varmoja siitä, osaavatko he tehdä eron valeuutisten ja faktojen välillä.
Tutkimukseen osallistui vastaajia 28 maasta. Se julkaistiin viime lokakuussa ennen kuin Facebook kertoi pyrkivänsä karsimaan valeuutisia palvelustaan. Uutinen tutkimuksesta löytyy
täältä.
Riekin mukaan sosiaalinen media onkin yksi suuri syy valeuutisten leviämiseen.
”Sosiaalinen media kokoaa samoin ajattelevat omiin kupliinsa, jotka vahvistavat omia käsityksiään niitä tukevilla uutisilla. Samaan aikaan vastakkainasettelu eri kuplien välillä kärjistyy, ja ainakin Yhdysvalloissa se näyttää vallanneen alaa koko yhteiskunnassa”, Riekki sanoo.
Yleisön on Riekin mukaan entistä vaikeampi erottaa valeita ja faktoja, sillä myös perinteinen media houkuttelee lukijoita yhä enemmän tunteisiin vetoavilla, liioittelevilla klikkiotsikoilla.
Miksi sitten ihmiset uskovat helpommin valeuutisia kuin faktoja?
Syynä on se, että ihmisen aivot on viritetty vastaanottamaan valeuutisia, sanoo Ohion johtamisen ja informaatioverkostojen apulaisprofessori
Mark Whitmore.
Hän kertoi äskettäin Yhdysvaltain psykologien vuosikokouksessa, että valeuutisten vetovoima perustuu niin sanottu vahvistusvinoumaan.
Whitmoren tutkimuksen tulokset on julkaistu myös
Science -tiedelehdessä.
”Aivot on itse asiassa viritetty hyväksymään, hylkäämään, unohtamaan ja vääristämään informaatiota sen mukaan, vahvistaako vai uhkaako se omia käsityksiämme”, Whitmore sanoo
Medical News Today -sivustolla.
Tämä vinouma muodostuu Whitmoren mukaan jo varhaislapsuudessa, kun lapsi oppii erottamaan todellisuuden fantasiasta.
Hän väittää vanhempien rohkaisevan lasta teeskentelemään, sillä erilaiset roolileikit opettavat lasta omaksumaan sosiaalisia normeja ja tulemaan toimeen yhteisössä.
Huono puoli on Whitmoren mukaan se, että lapset oppivat samalla valehtelun olevan joskus hyväksyttävää.
Kasvaessaan lapselle kehittyy hänen mukaansa kyky kyseenalaistaa vanhempien ja muiden auktoriteettien näkemyksiä. Se saattaa kuitenkin johtaa konflikteihin ja jännitteisiin, jotka ovat psyykkisesti epämiellyttäviä. Välttääkseen tätä hankaluutta lapsi kehittää selviytymismekanismin, vahvistusvinouman. Se vääristää hänen vastaanottamaansa tietoa siten, että jännitteitä ei synny.
Riekin mukaan vahvistusvinouma on yksi parhaiten tunnetuista kognitiivisista vinousmittareista.
”Osa tätä vinoumaa on myös se, että ihmisiä kiinnostavat enemmän enemmän sellaiset asiat, joista he tietävät jotakin jo ennestään. Twitterissäkin luemme ja twiittaamme eteenpäin mieluimmin sellaisten ihmisten twiittejä, joita pidämme luotettavina”, hän sanoo.
Entä näkeekö Riekki vaaran, että valeuutiset saavat liikaa valtaa yhteiskunnassa?
”Jos uutisointi ja tiedon jakaminen tähtäävät vain oman agendan ajamiseen, niin tällainen vaara on olemassa. Mutta olen idealisti. Luotan siihen, että yhteiskunnassa pyritään tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä, joiden taustaksi halutaan monipuolista ja objektiivista tietoa.”
Tutkijat tarjoavat neljä keinoa taistella vahvistusvinoumaa vastaan:
1. Huumori on yksi parhaista tavoista taistella vahvistamisvinoumaa vastaan. ”Esimerkiksi poliittiselle satiirille nauraminen saattaa tarjota paremman ulospääsyn politiikkaan liittyvistä jännitteistä kuin niiden torjuminen tai kieltäminen”, Whitmore sanoo.
2. Sublimaatio eli ylevöittäminen on hyvä tapa purkaa eri näkemyksien välisiä jännitteitä sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Whitmore mainitsee esimerkkinä osallistumisen mielenosoitukseen.
3. Oman itsetuntemuksen kehittäminen. ”Jos haluat pyrkiä realistiseen maailmankuvaan, opettele kyseenalaistamaan omia tunteitasi ja ajatteluasi”, Riekki neuvoo.
4. Altistamalla itsensä tietoisesti uusille mielipiteille ja näkökulmille. Riekin mukaan tutkimukset vahvistavat, että se on tehokas tapa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan, vaikka se ei aina toimi.
