No mutta tottahan tuo on melkein kaikki, siksi vastustan sekä poliittista vihreyttä että sosiaalidemokratiaa, ja kirkostakin olen eronnut.... Tosin se hienous tossa ei auennut mutta se johtunee siitä, että olen huono ihminen......
Valtamedia ja ne muut
- Viestiketjun aloittaja rehti
- Aloitus PVM
No mutta tottahan tuo on melkein kaikki, siksi vastustan sekä poliittista vihreyttä että sosiaalidemokratiaa, ja kirkostakin olen eronnut.... Tosin se hienous tossa ei auennut mutta se johtunee siitä, että olen huono ihminen......
Perussuomalaiset ja uusnatsit kulkivat yhdessä Turun puukotusten vuosipäivänä – Tutkijan mukaan puolueella on ”hyvin korkea kynnys puuttua” jäsentensä yhteyksiin
Perussuomalaisaktiivit osallistuivat toissa viikonloppuna Turussa samaan kulkueeseen kuin kansallissosialistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenet. Puolueen puheenjohtaja Halla-aho ei tuomitse toimintaa.
Kansallismielisten liittouman 188-kukkavirta-muistokulkue järjestettiin toissa viikonloppuna Turussa. Tapahtumaan osallistui uusnatsijärjestö PVL:n aktiiveja, kuten liikkeen johtohahmo Antti Niemi (vas.). Liittouman tiedotuksesta vastaa Terhi Kiemunki. (KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA)
Elli-Alina Hiilamo HS
Julkaistu: 30.8. 2:00 , Päivitetty: 30.8. 8:49
LAUANTAINA 18. elokuuta Turussa vietettiin vuoden takaisen terroriteon vuosipäivää.
Kaupungin keskustaan kerääntyi satoja ihmisiä kolmeen mielenilmaukseen: uusnatsien Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) Eläköön Vastarinta! -marssiin, Ei natseja Turkuun -vastamielenosoitukseen ja Kansallismielisten liittouman 188-Kukkavirta -kulkueeseen.
Jälkimmäisessä oli mukana useita perussuomalaisia. Heidän osallistumisensa ja sen saama vähäinen julkisuus herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Tampereen perussuomalaisten rahastonhoitaja Seikku Kaitaosallistui Kansallismielisten liittouman kulkueen järjestelyihin, ja tilaisuuden puhujana oli Kaustisen perussuomalaisten hallituksessa istuva Mauri Peltokangas.
Perussuomalaisten tamperelainen kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto osallistui Kukkavirta-kulkueeseen, ja sen etenemistä seurasivat kansanedustaja Kike Elomaa sekä Turun perussuomalaisten hallituksen jäsen Jyrki Ålund.
”Seisoin siinä kadun reunassa, en ollut marssimassa. Siinä oli marssijoita joka lähtöön”, Elomaa sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa kertoo, ettei hän tarkemmin tuntenut muistokulkueen järjestäjätahoa. ”Halusin nähdä, miten kaikki sujuu ja kunnioittaa sitä päivää.”(KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA)
KAIDAN mukaan kulkue oli kaikille avoin muistotilaisuus.
Siihen otti osaa myös lukuisia uusnatsijärjestö PVL:n jäseniä, joiden oma marssi oli päättynyt juuri ennen kulkueen alkamista. PVL:n marssin yhteydessä tehtiin sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien ja videoiden mukaan natsitervehdyksiä.
Tampereen käräjäoikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi viime vuoden lopussa. Asiaa käsitellään parhaillaan Turun hovioikeudessa, jossa Suojelupoliisin erikoistutkija arvioi PVL:n olevan luonteeltaan vallankumouksellinen ja militantti ääriliike. Sen visiossa valtiojärjestyksen muutos tapahtuu tarvittaessa väkivaltaisen vallankumouksen kautta.
Perussuomalaisaktiivit osallistuivat siis samaan mielenilmaukseen kuin tämän järjestön jäsenet.
Kulkueen järjestäjällä yhteyksiä Soldiers of Odiniin
KUKKAVIRTA-KULKUEENjärjestäjällä, Kansallismielisten liittoumalla, on äärioikeistolaista taustaa.
Se on perustettu reilu vuosi sitten kansallismielisten ihmisten ja järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Liittouman tiedotuksesta vastaa Tampereen perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, sittemmin puolueesta erotettu ja sakkotuomion kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saanut Terhi Kiemunki.
”Se [Kansallismielisten liittouma] on vielä sillä lailla alkutekijöissään”, Kiemunki sanoo.
Hän ei tarkemmin kerro, minkälaisia taustoja Kukkavirta-tapahtuman järjestäjillä tai Kansallismielisten liittouman aktiiveilla on. Hän kuitenkin kiistää, että kulkueen järjestelyihin olisi osallistunut uusnatsijärjestö PVL:n jäseniä.
”Minulla ei ole valtuuksia puhua näiden henkilöiden puolesta. En ala heitä nimeämään.”
Peltokangas painottaa, että hän oli tilaisuudessa ainoastaan puhujana, ei järjestäjänä. Hän ei halunnut kommentoida asiaa sen enempää, koska Peltokankaan mukaan Helsingin Sanomat on ”täyttä propagandaa”.
Peltokankaan julkisen, yli 11 000 seuraajan Facebook-sivun mukaan perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri on asettanut hänet eduskuntavaaliehdokkaaksi. Peltokangas on julkaissut useita maahanmuuttoa käsitteleviä blogikirjoituksia esimerkiksi kansallismielisellä kansalainen.fi-sivustolla.
Kansallismielisten liittouman Youtube-videon perusteella verkostossa on mukana ainakin katupartioliike Soldiers of Odinin (SOO) jäseniä. Vuosi sitten julkaistussa videossa kerrotaan, että liittouman alullepanija on SOO-aktiivi Mika Ranta, joka tuomittiin toukokuussa 2016vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä. Hän on kertonut HS:lle olevansa kansallissosialisti.
Suomalaista äärioikeistoa tutkineen Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattorin Tommi Kotosen mukaan Kansallismielisten liittouman tähänastista toimintaa yhdistää islam-vastaisuus.
”He ovat sanoneet omasta ideologiastaan kovin vähän, mutta siinä on taustalla sellaisia toimijoita, joita voi selkeästi luokitella kuuluvaksi äärioikeistoon.”
Perussuomalaiset eivät tuomitse kulkueeseen osallistumista
PERUSSUOMALAISET ovat antaneet Turun PVL:n marssille ja Kansallismielisten liittouman kulkueelle hyväksyntänsä. Turun muut valtuustopuolueet ilmaisivat paheksuntansa uusnatsijärjestö PVL:n marssia kohtaan ennen vuosipäivää.
Sen sijaan perussuomalaiset keskittyivät tuomitsemaan Ei natseja Turkuun -tapahtuman.
Puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari julkaisi Turun terroriteon vuosipäivänä Facebook-sivuillaan videon, jossa kommentoi vuosipäivän tapahtumia.
”Jos olisin ollut Turussa, en olisi vastustanut natseja vaan terroristeja”, Huhtasaari sanoi videollaan painokkaasti.
Kotonen arvioi, että 188-Kukkavirta-tapahtuma ja sen retoriikka muistuttaa läheisesti itsenäisyyspäivän 612-kulkuetta. Myös itsenäisyyspäivän kulkueeseen on ottanut osaa PVL:n uusnatseja.
”Tapahtuma esitetään hyvin epäpoliittisena ja isänmaallisena”, Kotonen sanoo.
Hänen mukaansa tapahtuman järjestäjien voimakasta maahanmuutto- ja islam-vastaisuutta ei haluta alleviivata.
”He tarkoituksellisesti puhuvat mieluummin isänmaallisuudesta ja terrorisminvastaisuudesta, jotta saataisiin mahdollisimman paljon ihmisiä liikkeelle.”
PUOLUEEN puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi vuosipäivän tapahtumia turhautuneena viime viikon maanantaina Twitterissä.
”Suomi on varmaan ainoa maa maailmassa, jossa yksikään virallinen taho ei noteeraa terrori-iskun vuosipäivää ja niitä yksityisiä kansalaisia, jotka noteeraavat, kutsutaan natseiksi. Mielenkiintoista verrata esim. Breivikin iskun muistamiseen Norjassa”, Halla-aho kirjoitti.
Halla-aho kertoo HS:lle keskustelleensa Peltokankaan kanssa.
”Hän kertoi, että hänet oli pyydetty sinne puhumaan.”
Ja se ei ole ongelma?
”En tiedä, mikä tämä Kansallismielisten liittouma on, eikä minun tiedossani ole, että perussuomalaiset osallistuisivat sen toimintaan. Tiedän, että perussuomalaisia oli Turussa kunnioittamassa terrori-iskun uhrien muistoa, ja minun mielestäni se on ok.”
Halla-aho painottaa, ettei perussuomalaisilla ole yhteyksiä uusnatsien PVL:ään. Hänen mukaansa perussuomalaisilla ei myöskään ole mitään tarvetta pitää yhteyksiä järjestöön, joka pyrkii edistämään tavoitteitaan epädemokraattisin ja ulkoparlamentaarisin keinoin.
”Perussuomalaiset osallistuvat sellaisiin tilaisuuksiin, joiden tarkoituksen me voimme allekirjoittaa, ja Turun terrori-iskun muistaminen on tällainen tarkoitus”, Halla-aho sanoo.
Tutkija: Kynnys puuttumiseen näyttää nousseen
KUKKAVIRTA-KULKUEESEENosallistui myös perussuomalaisten tamperelainen kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto. Hän ei ole aikaisemmin osallistunut Kansallismielisten liittouman tapahtumiin, mutta on kuullut verkostosta.
”Joillakin tutuilla on ollut paitoja, joissa se lukee.”
Luoto kertoo, että muistokulkueeseen osallistuneiden PVL:n paidat herättivät hänen huomionsa, mutta eivät estäneet osallistumasta kulkueeseen.
”Jos on muistotilaisuus, ei se mikään hyvä juttu välttämättä ole, että on poliittisia tunnuksia esillä. Kyllä se vähän jäi häiritsemään.”
Luodon mukaan tapahtumassa oli noin kymmenkunta henkilöä, jotka hän tuntee perussuomalaisten toiminnan kautta.
PERUSSUOMALAISTENsuhtautuminen Turun mielenilmauksiin näyttää Jyväskylän yliopiston Tommi Kotosen mukaan ”jossain määrin siltä”, että perussuomalaiset ovat Halla-ahon johdolla siirtyneet lähemmäksi äärioikeistolaisia liikkeitä.
Perussuomalaisten jäsenet on aikaisemminkin yhdistetty suomalaiseen äärioikeistoon. Vuonna 2013 puolueen kansanedustaja James Hirvisaari erotettiin sen jälkeen, kun hänen vieraansa teki Eduskunnan lehterillä natsitervehdyksen. Kesällä 2015 kansanedustaja Olli Immonen esiintyi vastarintaliikkeen aktiivien kanssa äärioikeiston tapahtumassa Eugen Schaumanin muistomerkillä.
”Nyt on ilmeisesti lähdetty sille linjalle, että on hyvin korkea kynnys puuttua.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005808409.html
Perussuomalaisaktiivit osallistuivat toissa viikonloppuna Turussa samaan kulkueeseen kuin kansallissosialistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenet. Puolueen puheenjohtaja Halla-aho ei tuomitse toimintaa.
Kansallismielisten liittouman 188-kukkavirta-muistokulkue järjestettiin toissa viikonloppuna Turussa. Tapahtumaan osallistui uusnatsijärjestö PVL:n aktiiveja, kuten liikkeen johtohahmo Antti Niemi (vas.). Liittouman tiedotuksesta vastaa Terhi Kiemunki. (KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA)
Elli-Alina Hiilamo HS
Julkaistu: 30.8. 2:00 , Päivitetty: 30.8. 8:49
LAUANTAINA 18. elokuuta Turussa vietettiin vuoden takaisen terroriteon vuosipäivää.
Kaupungin keskustaan kerääntyi satoja ihmisiä kolmeen mielenilmaukseen: uusnatsien Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) Eläköön Vastarinta! -marssiin, Ei natseja Turkuun -vastamielenosoitukseen ja Kansallismielisten liittouman 188-Kukkavirta -kulkueeseen.
Jälkimmäisessä oli mukana useita perussuomalaisia. Heidän osallistumisensa ja sen saama vähäinen julkisuus herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Tampereen perussuomalaisten rahastonhoitaja Seikku Kaitaosallistui Kansallismielisten liittouman kulkueen järjestelyihin, ja tilaisuuden puhujana oli Kaustisen perussuomalaisten hallituksessa istuva Mauri Peltokangas.
Perussuomalaisten tamperelainen kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto osallistui Kukkavirta-kulkueeseen, ja sen etenemistä seurasivat kansanedustaja Kike Elomaa sekä Turun perussuomalaisten hallituksen jäsen Jyrki Ålund.
”Seisoin siinä kadun reunassa, en ollut marssimassa. Siinä oli marssijoita joka lähtöön”, Elomaa sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa kertoo, ettei hän tarkemmin tuntenut muistokulkueen järjestäjätahoa. ”Halusin nähdä, miten kaikki sujuu ja kunnioittaa sitä päivää.”(KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA)
KAIDAN mukaan kulkue oli kaikille avoin muistotilaisuus.
Siihen otti osaa myös lukuisia uusnatsijärjestö PVL:n jäseniä, joiden oma marssi oli päättynyt juuri ennen kulkueen alkamista. PVL:n marssin yhteydessä tehtiin sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien ja videoiden mukaan natsitervehdyksiä.
Tampereen käräjäoikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi viime vuoden lopussa. Asiaa käsitellään parhaillaan Turun hovioikeudessa, jossa Suojelupoliisin erikoistutkija arvioi PVL:n olevan luonteeltaan vallankumouksellinen ja militantti ääriliike. Sen visiossa valtiojärjestyksen muutos tapahtuu tarvittaessa väkivaltaisen vallankumouksen kautta.
Perussuomalaisaktiivit osallistuivat siis samaan mielenilmaukseen kuin tämän järjestön jäsenet.
Kulkueen järjestäjällä yhteyksiä Soldiers of Odiniin
KUKKAVIRTA-KULKUEENjärjestäjällä, Kansallismielisten liittoumalla, on äärioikeistolaista taustaa.
Se on perustettu reilu vuosi sitten kansallismielisten ihmisten ja järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Liittouman tiedotuksesta vastaa Tampereen perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, sittemmin puolueesta erotettu ja sakkotuomion kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saanut Terhi Kiemunki.
”Se [Kansallismielisten liittouma] on vielä sillä lailla alkutekijöissään”, Kiemunki sanoo.
Hän ei tarkemmin kerro, minkälaisia taustoja Kukkavirta-tapahtuman järjestäjillä tai Kansallismielisten liittouman aktiiveilla on. Hän kuitenkin kiistää, että kulkueen järjestelyihin olisi osallistunut uusnatsijärjestö PVL:n jäseniä.
”Minulla ei ole valtuuksia puhua näiden henkilöiden puolesta. En ala heitä nimeämään.”
Peltokangas painottaa, että hän oli tilaisuudessa ainoastaan puhujana, ei järjestäjänä. Hän ei halunnut kommentoida asiaa sen enempää, koska Peltokankaan mukaan Helsingin Sanomat on ”täyttä propagandaa”.
Peltokankaan julkisen, yli 11 000 seuraajan Facebook-sivun mukaan perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri on asettanut hänet eduskuntavaaliehdokkaaksi. Peltokangas on julkaissut useita maahanmuuttoa käsitteleviä blogikirjoituksia esimerkiksi kansallismielisellä kansalainen.fi-sivustolla.
Kansallismielisten liittouman Youtube-videon perusteella verkostossa on mukana ainakin katupartioliike Soldiers of Odinin (SOO) jäseniä. Vuosi sitten julkaistussa videossa kerrotaan, että liittouman alullepanija on SOO-aktiivi Mika Ranta, joka tuomittiin toukokuussa 2016vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä. Hän on kertonut HS:lle olevansa kansallissosialisti.
Suomalaista äärioikeistoa tutkineen Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattorin Tommi Kotosen mukaan Kansallismielisten liittouman tähänastista toimintaa yhdistää islam-vastaisuus.
”He ovat sanoneet omasta ideologiastaan kovin vähän, mutta siinä on taustalla sellaisia toimijoita, joita voi selkeästi luokitella kuuluvaksi äärioikeistoon.”
Perussuomalaiset eivät tuomitse kulkueeseen osallistumista
PERUSSUOMALAISET ovat antaneet Turun PVL:n marssille ja Kansallismielisten liittouman kulkueelle hyväksyntänsä. Turun muut valtuustopuolueet ilmaisivat paheksuntansa uusnatsijärjestö PVL:n marssia kohtaan ennen vuosipäivää.
Sen sijaan perussuomalaiset keskittyivät tuomitsemaan Ei natseja Turkuun -tapahtuman.
Puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari julkaisi Turun terroriteon vuosipäivänä Facebook-sivuillaan videon, jossa kommentoi vuosipäivän tapahtumia.
”Jos olisin ollut Turussa, en olisi vastustanut natseja vaan terroristeja”, Huhtasaari sanoi videollaan painokkaasti.
Kotonen arvioi, että 188-Kukkavirta-tapahtuma ja sen retoriikka muistuttaa läheisesti itsenäisyyspäivän 612-kulkuetta. Myös itsenäisyyspäivän kulkueeseen on ottanut osaa PVL:n uusnatseja.
”Tapahtuma esitetään hyvin epäpoliittisena ja isänmaallisena”, Kotonen sanoo.
Hänen mukaansa tapahtuman järjestäjien voimakasta maahanmuutto- ja islam-vastaisuutta ei haluta alleviivata.
”He tarkoituksellisesti puhuvat mieluummin isänmaallisuudesta ja terrorisminvastaisuudesta, jotta saataisiin mahdollisimman paljon ihmisiä liikkeelle.”
PUOLUEEN puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi vuosipäivän tapahtumia turhautuneena viime viikon maanantaina Twitterissä.
”Suomi on varmaan ainoa maa maailmassa, jossa yksikään virallinen taho ei noteeraa terrori-iskun vuosipäivää ja niitä yksityisiä kansalaisia, jotka noteeraavat, kutsutaan natseiksi. Mielenkiintoista verrata esim. Breivikin iskun muistamiseen Norjassa”, Halla-aho kirjoitti.
Halla-aho kertoo HS:lle keskustelleensa Peltokankaan kanssa.
”Hän kertoi, että hänet oli pyydetty sinne puhumaan.”
Ja se ei ole ongelma?
”En tiedä, mikä tämä Kansallismielisten liittouma on, eikä minun tiedossani ole, että perussuomalaiset osallistuisivat sen toimintaan. Tiedän, että perussuomalaisia oli Turussa kunnioittamassa terrori-iskun uhrien muistoa, ja minun mielestäni se on ok.”
Halla-aho painottaa, ettei perussuomalaisilla ole yhteyksiä uusnatsien PVL:ään. Hänen mukaansa perussuomalaisilla ei myöskään ole mitään tarvetta pitää yhteyksiä järjestöön, joka pyrkii edistämään tavoitteitaan epädemokraattisin ja ulkoparlamentaarisin keinoin.
”Perussuomalaiset osallistuvat sellaisiin tilaisuuksiin, joiden tarkoituksen me voimme allekirjoittaa, ja Turun terrori-iskun muistaminen on tällainen tarkoitus”, Halla-aho sanoo.
Tutkija: Kynnys puuttumiseen näyttää nousseen
KUKKAVIRTA-KULKUEESEENosallistui myös perussuomalaisten tamperelainen kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto. Hän ei ole aikaisemmin osallistunut Kansallismielisten liittouman tapahtumiin, mutta on kuullut verkostosta.
”Joillakin tutuilla on ollut paitoja, joissa se lukee.”
Luoto kertoo, että muistokulkueeseen osallistuneiden PVL:n paidat herättivät hänen huomionsa, mutta eivät estäneet osallistumasta kulkueeseen.
”Jos on muistotilaisuus, ei se mikään hyvä juttu välttämättä ole, että on poliittisia tunnuksia esillä. Kyllä se vähän jäi häiritsemään.”
Luodon mukaan tapahtumassa oli noin kymmenkunta henkilöä, jotka hän tuntee perussuomalaisten toiminnan kautta.
PERUSSUOMALAISTENsuhtautuminen Turun mielenilmauksiin näyttää Jyväskylän yliopiston Tommi Kotosen mukaan ”jossain määrin siltä”, että perussuomalaiset ovat Halla-ahon johdolla siirtyneet lähemmäksi äärioikeistolaisia liikkeitä.
Perussuomalaisten jäsenet on aikaisemminkin yhdistetty suomalaiseen äärioikeistoon. Vuonna 2013 puolueen kansanedustaja James Hirvisaari erotettiin sen jälkeen, kun hänen vieraansa teki Eduskunnan lehterillä natsitervehdyksen. Kesällä 2015 kansanedustaja Olli Immonen esiintyi vastarintaliikkeen aktiivien kanssa äärioikeiston tapahtumassa Eugen Schaumanin muistomerkillä.
”Nyt on ilmeisesti lähdetty sille linjalle, että on hyvin korkea kynnys puuttua.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005808409.html
HS:n Äärioikea-päivän jatkoksi..
Olafff:n kommentti..
"Artikkelissa on otsikko mukaan luettuna 565 sanaa. "Äärioikeisto" tai jokin sen taivutusmuodoista on mainittu 26 kertaa, joka on 4,6 % koko artikkelista. Se esiintyy tekstissä lähes yhtä usein kuin olla-verbi (27 kertaa), joka on suomen kielen yleisin sana. Eiköhän agen... asia tullut harvinaisen selväksi."
Saksan äärioikeisto odotti sopivaa hetkeä päästä näyttämään voimansa ja sai sen Chemnitzissä – ”Äärioikeiston mielenosoitukseen ei päädytä sattumalta”
Chemnitzin mellakat näyttivät, että Saksan äärioikeisto on hyvin verkostoitunut ja nopea saamaan joukkonsa liikkeelle.
Tältä näytti saksalaisen Chemnitzin kaupungin kaduilla maanantai-iltana
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 30.8. 2:00 , Päivitetty: 30.8. 6:14
BERLIINI
SAKSAN Chemnitzissä varaudutaan uuteen äärioikeiston torstai-illaksi koolle kutsumaan mielenosoitukseen. On riski, että se kärjistyy mellakoinniksi. Mielenosoituksen järjestää sama äärioikeistolainen Pro Chemnitz -verkosto, jonka maanantainen mielenosoitus riistäytyi poliisin hallinnasta.
Maanantaina äärioikeiston mielenosoitus kokosi Chemnitziin uusien arvioiden mukaan noin 5 000 osallistujaa ympäri Saksaa. Samaan aikaan järjestettiin myös vastamielenosoitus, jossa osallistujia oli noin 2 000. Mielenosoittajat kahakoivat keskenään, ja tilanne riistäytyi jo toista iltaa peräkkäin mellakoinniksi.
SUNNUNTAINA mellakoinnin alkusysäys oli Chemnitzissä tehty puukotus. Uhri kuoli, ja kiinniotettuina epäiltynä on irakilainen ja syyrialainen mies. Äärioikeiston mielenosoitus ei pysynyt poliisin kontrollissa, vaan joukko mielenosoittajia jahtasi ja pahoinpiteli Chemnitzin keskustassa ulkomaalaisen näköisiä ohikulkijoita.
Torstaina on tärkeää, etteivät uudet mielenosoitukset riistäydy poliisin hallinnasta, sanoo äärioikeiston tutkija, poliittisen teorian ja aatehistorian professori Hans VorländerDresdenin teknisestä yliopistosta.
”Nyt on kaksi erityisen tärkeää asiaa. Toinen on poliisin toiminta. Toinen on poliitikkojen selkeä ja yksiselitteinen viesti siitä, että äärioikeisto ja sen väkivalta ei käy.”
Saksan poliittisen johdon olisi pitänyt tuomita mellakointi jo sunnuntaina, Vorländer sanoo.
Sisäministeri Horst Seehoferkommentoi tapahtunutta vasta tiistaina, mikä on herättänyt Saksassa paljon hämmästystä.
SAKSALLA on Vorländerin mukaan vakava ongelma äärioikeiston kanssa. ”Äärioikeisto on hyvin valmis väkivaltaan.”
Keskeinen osa ongelmaa on se, miten äärioikeiston uhkaa on vähätelty Saksin osavaltiossa, jossa myös Chemnitz sijaitsee.
”Poliisi ja demokraattisten puolueiden poliitikot eivät ole kiinnittäneet äärioikeistoon tarpeeksi huomiota. Nykyiset äärioikeiston rakenteet syntyivät nopeasti Saksojen yhdistyttyä.”
Saksassa on valmis äärioikeistolainen rakenne. ”Verkosto pystyy hyvin nopeasti saamaan liikkeelle suuren joukon ihmisiä.”
Natsipuolue NPD oli kymmenen vuotta Saksin osavaltion parlamentissa, ja juuri entinen Itä-Saksa on se, josta kumpuaa oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n kannatus. Useilla sen poliitikoilla on tausta äärioikeistossa.
AfD ei tee selkeästi eroa äärioikeiston väkivaltaan, Vorländer sanoo. AfD kutsui oman protestinsa koolle heti sunnuntaina, ja lauantaina se järjestää Chemnitzissä mielenosoituksen.
ÄÄRIOIKEISTO odotti sopivaa syytä lähteä liikkeelle näyttämään voimaansa, sanoo äärioikeiston tutkija Robert Lüdecke Amadeu Antonio -säätiöstä.
”Väki saatiin nopeasti liikkeelle, mikä kertoo, että sopivaan sysäykseen oli valmistauduttu. Verkosto toimi. Se pääsi näyttämään, että kun haluamme, meitä on koolla paljon ja otamme oikeuden omiin käsiimme.”
Lüdecken mukaan äärioikeiston tavoite oli näyttää voimansa. ”Se otti haltuun kaupungin koko keskustan. Poliisi pysyi passiivisena, eikä voimannäytöstä ole äärioikeistolle juuri seurauksia, vaikka kaduilla tehdään Hitler-tervehdyksiä. Se on äärioikeistolta vahva näyttö tukijoilleen.”
Vorländer muistuttaa, ettei äärioikeisto pelaa samaa peliä kuin demokraattiset puolueet. Tavoitteena on polarisoida väkivallalla ja jakaa yhteiskuntaa.
Kritiikillä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ja poliisin toimintaa vastaan tuotetaan oikeutusta sille, että äärioikeisto voisi ottaa vallan, Lüdecke sanoo.
CHEMNITZISSÄmielenosoituksiin osallistui laajasti eri äärioikeistolaisiin ryhmiin linkittyviä henkilöitä.
”Joukko on sinänsä kirjava, mutta verkostoitunut. On jalkapallon ympärille järjestäytynyttä äärioikeistoa ja monenlaisia ryhmiä, kuten niin sanottuja identitaareja”, Vorländer kertoo.
Liikkeelle saatiin myös niitä, joilla ei ole suoraa linkkiä äärioikeistoon, mutta joihin äärioikeiston sosiaalisessa mediassa levittämä propaganda on purrut.
”Kutsuisiko heitä tavallisiksi kansalaisiksi, on toinen kysymys”, Vorländer pohtii.
Lüdecken mielestä äärioikeiston mielenosoitukseen ei päädytä sattumalta, vaan osallistuvat antavat tukensa äärioikeistolle ja rasismille. Hiljaista tukea on paljon.
”Saksalainen yhteiskunta on voimakkaasti jakautunut. Tutkimukset osoittavat, että piilorasismi on hyvin yleistä. Niin sanottujen tavallisten ihmisten radikalisoiminen ulkomaalaisvastaisella propagandalla ei ole erityisen vaikeaa.”
Aktiivinen propagointi oli osa myös Chemnitzin mellakointia, Vorländer sanoo.
”Puukotuksesta levisi valheita, kuten se, että uhri olisi yrittänyt estää naisen seksuaalisen häirinnän. Äärioikeisto rakentaa narratiivia, jolla lietsoa vihaa ja samalla saada tukea äärioikeistolle.”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005808471.html
Olafff:n kommentti..
"Artikkelissa on otsikko mukaan luettuna 565 sanaa. "Äärioikeisto" tai jokin sen taivutusmuodoista on mainittu 26 kertaa, joka on 4,6 % koko artikkelista. Se esiintyy tekstissä lähes yhtä usein kuin olla-verbi (27 kertaa), joka on suomen kielen yleisin sana. Eiköhän agen... asia tullut harvinaisen selväksi."
Saksan äärioikeisto odotti sopivaa hetkeä päästä näyttämään voimansa ja sai sen Chemnitzissä – ”Äärioikeiston mielenosoitukseen ei päädytä sattumalta”
Chemnitzin mellakat näyttivät, että Saksan äärioikeisto on hyvin verkostoitunut ja nopea saamaan joukkonsa liikkeelle.
Tältä näytti saksalaisen Chemnitzin kaupungin kaduilla maanantai-iltana
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 30.8. 2:00 , Päivitetty: 30.8. 6:14
BERLIINI
SAKSAN Chemnitzissä varaudutaan uuteen äärioikeiston torstai-illaksi koolle kutsumaan mielenosoitukseen. On riski, että se kärjistyy mellakoinniksi. Mielenosoituksen järjestää sama äärioikeistolainen Pro Chemnitz -verkosto, jonka maanantainen mielenosoitus riistäytyi poliisin hallinnasta.
Maanantaina äärioikeiston mielenosoitus kokosi Chemnitziin uusien arvioiden mukaan noin 5 000 osallistujaa ympäri Saksaa. Samaan aikaan järjestettiin myös vastamielenosoitus, jossa osallistujia oli noin 2 000. Mielenosoittajat kahakoivat keskenään, ja tilanne riistäytyi jo toista iltaa peräkkäin mellakoinniksi.
SUNNUNTAINA mellakoinnin alkusysäys oli Chemnitzissä tehty puukotus. Uhri kuoli, ja kiinniotettuina epäiltynä on irakilainen ja syyrialainen mies. Äärioikeiston mielenosoitus ei pysynyt poliisin kontrollissa, vaan joukko mielenosoittajia jahtasi ja pahoinpiteli Chemnitzin keskustassa ulkomaalaisen näköisiä ohikulkijoita.
Torstaina on tärkeää, etteivät uudet mielenosoitukset riistäydy poliisin hallinnasta, sanoo äärioikeiston tutkija, poliittisen teorian ja aatehistorian professori Hans VorländerDresdenin teknisestä yliopistosta.
”Nyt on kaksi erityisen tärkeää asiaa. Toinen on poliisin toiminta. Toinen on poliitikkojen selkeä ja yksiselitteinen viesti siitä, että äärioikeisto ja sen väkivalta ei käy.”
Saksan poliittisen johdon olisi pitänyt tuomita mellakointi jo sunnuntaina, Vorländer sanoo.
Sisäministeri Horst Seehoferkommentoi tapahtunutta vasta tiistaina, mikä on herättänyt Saksassa paljon hämmästystä.
SAKSALLA on Vorländerin mukaan vakava ongelma äärioikeiston kanssa. ”Äärioikeisto on hyvin valmis väkivaltaan.”
Keskeinen osa ongelmaa on se, miten äärioikeiston uhkaa on vähätelty Saksin osavaltiossa, jossa myös Chemnitz sijaitsee.
”Poliisi ja demokraattisten puolueiden poliitikot eivät ole kiinnittäneet äärioikeistoon tarpeeksi huomiota. Nykyiset äärioikeiston rakenteet syntyivät nopeasti Saksojen yhdistyttyä.”
Saksassa on valmis äärioikeistolainen rakenne. ”Verkosto pystyy hyvin nopeasti saamaan liikkeelle suuren joukon ihmisiä.”
Natsipuolue NPD oli kymmenen vuotta Saksin osavaltion parlamentissa, ja juuri entinen Itä-Saksa on se, josta kumpuaa oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n kannatus. Useilla sen poliitikoilla on tausta äärioikeistossa.
AfD ei tee selkeästi eroa äärioikeiston väkivaltaan, Vorländer sanoo. AfD kutsui oman protestinsa koolle heti sunnuntaina, ja lauantaina se järjestää Chemnitzissä mielenosoituksen.
ÄÄRIOIKEISTO odotti sopivaa syytä lähteä liikkeelle näyttämään voimaansa, sanoo äärioikeiston tutkija Robert Lüdecke Amadeu Antonio -säätiöstä.
”Väki saatiin nopeasti liikkeelle, mikä kertoo, että sopivaan sysäykseen oli valmistauduttu. Verkosto toimi. Se pääsi näyttämään, että kun haluamme, meitä on koolla paljon ja otamme oikeuden omiin käsiimme.”
Lüdecken mukaan äärioikeiston tavoite oli näyttää voimansa. ”Se otti haltuun kaupungin koko keskustan. Poliisi pysyi passiivisena, eikä voimannäytöstä ole äärioikeistolle juuri seurauksia, vaikka kaduilla tehdään Hitler-tervehdyksiä. Se on äärioikeistolta vahva näyttö tukijoilleen.”
Vorländer muistuttaa, ettei äärioikeisto pelaa samaa peliä kuin demokraattiset puolueet. Tavoitteena on polarisoida väkivallalla ja jakaa yhteiskuntaa.
Kritiikillä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ja poliisin toimintaa vastaan tuotetaan oikeutusta sille, että äärioikeisto voisi ottaa vallan, Lüdecke sanoo.
CHEMNITZISSÄmielenosoituksiin osallistui laajasti eri äärioikeistolaisiin ryhmiin linkittyviä henkilöitä.
”Joukko on sinänsä kirjava, mutta verkostoitunut. On jalkapallon ympärille järjestäytynyttä äärioikeistoa ja monenlaisia ryhmiä, kuten niin sanottuja identitaareja”, Vorländer kertoo.
Liikkeelle saatiin myös niitä, joilla ei ole suoraa linkkiä äärioikeistoon, mutta joihin äärioikeiston sosiaalisessa mediassa levittämä propaganda on purrut.
”Kutsuisiko heitä tavallisiksi kansalaisiksi, on toinen kysymys”, Vorländer pohtii.
Lüdecken mielestä äärioikeiston mielenosoitukseen ei päädytä sattumalta, vaan osallistuvat antavat tukensa äärioikeistolle ja rasismille. Hiljaista tukea on paljon.
”Saksalainen yhteiskunta on voimakkaasti jakautunut. Tutkimukset osoittavat, että piilorasismi on hyvin yleistä. Niin sanottujen tavallisten ihmisten radikalisoiminen ulkomaalaisvastaisella propagandalla ei ole erityisen vaikeaa.”
Aktiivinen propagointi oli osa myös Chemnitzin mellakointia, Vorländer sanoo.
”Puukotuksesta levisi valheita, kuten se, että uhri olisi yrittänyt estää naisen seksuaalisen häirinnän. Äärioikeisto rakentaa narratiivia, jolla lietsoa vihaa ja samalla saada tukea äärioikeistolle.”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005808471.html
ILoveEU
Kenraali
Ylimielisiä paskiaisia. "Me tiedämme paremmin, koska yliopisto".
Ei ole kuitenkaan eka kerta, kun yliopistopiireissä kannatetaan pahuudesta voimansa saavaa aatetta.
Historia kertoo:
Saksan maalla, joskus 30-luvulla, erään yliopiston pihamaalla polteltiin kirjoja. Natsit kuvasivat tapahtuman, mutta olivatko he järjestäjinä? Vastaus on: eivät olleet. Kirjan polttarien järjestäjinä oli opiskelijat. Natsit oli kutsuttu paikalle seuraamaan tätä tapahtumaa.
Lähteenä on kirja Ihmisyys, jonka kirjoitti Jonathan Glover. Sivuja en tähän hätään muista, enkä voi lähiaikoina etsiä, koska olen matkoilla.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Ja seuraavaa pakinaa odottelen. Onko se natsien markkinointia, Trumpin "lähtölaskentaa" vaiko tarinaa "alkaneesta maailmanvallankumouksesta"?
60-luvulta asti mm. korkeakoulumaailmaan levinnyttä homerihmastoa on joidenkin todella vaikea tajuta...
Natsipaskoista pääsee pyyhkäisemällä ne pois. Ovat niin selkeästi näkyvissä. Mutta entäs rakenteissa olevassa ja ilmapiirin pilaavasta homeesta? Edelleenkin ne myrkyt vaikuttavat eikä siivousta ole tehty.
Riiheläinen tarvitsisi homekoiran.
60-luvulta asti mm. korkeakoulumaailmaan levinnyttä homerihmastoa on joidenkin todella vaikea tajuta...
Natsipaskoista pääsee pyyhkäisemällä ne pois. Ovat niin selkeästi näkyvissä. Mutta entäs rakenteissa olevassa ja ilmapiirin pilaavasta homeesta? Edelleenkin ne myrkyt vaikuttavat eikä siivousta ole tehty.
Riiheläinen tarvitsisi homekoiran.
Viimeksi muokattu:
Ja seuraavaa pakinaa odottelen. Onko se natsien markkinointia, Trumpin "lähtölaskentaa" vaiko tarinaa "alkaneesta maailmanvallankumouksesta"?
60-luvulta asti mm. korkeakoulumaailmaan levinnyttä homerihmastoa on joidenkin todella vaikea tajuta...
Natsipaskoista pääsee pyyhkäisemällä ne pois. Ovat niin selkeästi näkyvissä. Mutta entäs rakenteissa olevassa ja ilmapiirin pilaavasta homeesta? Edelleenkin ne myrkyt vaikuttavat eikä siivousta ole tehty.
Riiheläinen tarvitsisi homekoiran.
Onko Ryskyn analyysi kotimaasta?
Äärivasemmistolla ei ole poliittista tilausta eikä myöskään resursseja, ainakaan jos vertaa järjestäytyneeseen, verkostoituneeseen ja myös poliittisessa koneistossa vahvasti toimivaan äärioikeistoon.
Koko maailma aktivoituu Afrikassa, mutta Suomen hallitus vätystelee
Suomi on luvannut laittaa kehitykseen 0,7 prosenttia kansantulosta, mutta rikkonut lupauksen pian 50 vuotta, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.
Riku Rantala
Julkaistu: 1.9. 2:00 , Päivitetty: 1.9. 6:38
AUTA naisia, ja kaikki muutkin hyötyvät. Tämän sain kerran todistaa matkalla Sambian maaseudulla.
Saavuimme illansuussa kylään, joka oli täyttä mielikuvien Afrikkaa: olkikattoisia majoja hirssipeltojen ja savannin ympäröiminä. Meille teurastettiin kana, vaikka estelimme – tiesimme alueen kärsineen ruokapulasta. Kanaruokaan kyläläisillä oli varaa ehkä kerran kuussa.
”KANOJA RIITTÄÄ”, sanoi emäntämme ja kertoi kehityshankkeesta, johon alueen naiset olivat pidempään ottaneet osaa.
Naisille opetettiin viikoittain uusia taitoja etenkin eläintenpidossa – siis sikojen, kanojen ja lehmien hoidossa. Kylän miehet olivat olleet asiasta suutuksissaan ja tivanneet, miksi rouvat laukkaavat jatkuvasti kokouksissa. Mutta suut menivät suppuun sitä mukaa, kun annoskoot lautasilla alkoivat kasvaa.
ULKOMINISTERI Timo Soinijulisti tällä viikolla Afrikan Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeeksi. ”Afrikka on lähinaapurimme”, Soini muotoili ja houkutteli meikäläistä elinkeinoelämää Afrikan kasvumarkkinoille. Rasti seinään, olen täysin samaa mieltä.
Keskustelin kesällä suomalaisen cleantech-yrittäjän kanssa, joka vie aurinkovoimaloita Ugandaan. Hän ihmetteli, miten Afrikkaan tuntuu tunkevan yrittäjiä kaikkialta maailmasta, paitsi Suomesta.
Mutta samaan aikaan kun maailma aktivoituu Afrikassa, meikäläinen hallitus leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja ja näin käytännössä näivettää Afrikka-suhteitamme ja -osaamistamme.
On häpeällistä, että yksi maailman vauraimmista ja onnellisimmista kansakunnista panostaa kehitykseen reilusti vähemmän kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Olemme YK:ssa luvanneet laittaa kehitykseen 0,7 prosenttia kansantulosta, mutta rikkoneet lupauksen pian 50 vuotta.
NYKYISEN REVOHKAN PELIon menetetty, mutta seuraavan hallituksen on pakko panna asia kuntoon. Sillä on myös kansan tuki: 61 prosenttia suomalaisista nostaisi kehitysyhteistyön rahoitusta.
Yhä useampi ymmärtää, että tulevaisuudessa olemme kaikki entistä ahtaammin samassa veneessä, ja tuuli yltyy. Kun autamme Afrikkaa – ja etenkin maanosan naisia – autamme myös itseämme.
Kirjoittaja on Madventures-seikkailija, tietokirjailija ja tv-tuottaja.
https://www.hs.fi/matka/art-2000005810842.html
Pari kommenttia..
Suomi on luvannut laittaa kehitykseen 0,7 prosenttia kansantulosta, mutta rikkonut lupauksen pian 50 vuotta, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.
Riku Rantala
Julkaistu: 1.9. 2:00 , Päivitetty: 1.9. 6:38
AUTA naisia, ja kaikki muutkin hyötyvät. Tämän sain kerran todistaa matkalla Sambian maaseudulla.
Saavuimme illansuussa kylään, joka oli täyttä mielikuvien Afrikkaa: olkikattoisia majoja hirssipeltojen ja savannin ympäröiminä. Meille teurastettiin kana, vaikka estelimme – tiesimme alueen kärsineen ruokapulasta. Kanaruokaan kyläläisillä oli varaa ehkä kerran kuussa.
”KANOJA RIITTÄÄ”, sanoi emäntämme ja kertoi kehityshankkeesta, johon alueen naiset olivat pidempään ottaneet osaa.
Naisille opetettiin viikoittain uusia taitoja etenkin eläintenpidossa – siis sikojen, kanojen ja lehmien hoidossa. Kylän miehet olivat olleet asiasta suutuksissaan ja tivanneet, miksi rouvat laukkaavat jatkuvasti kokouksissa. Mutta suut menivät suppuun sitä mukaa, kun annoskoot lautasilla alkoivat kasvaa.
ULKOMINISTERI Timo Soinijulisti tällä viikolla Afrikan Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeeksi. ”Afrikka on lähinaapurimme”, Soini muotoili ja houkutteli meikäläistä elinkeinoelämää Afrikan kasvumarkkinoille. Rasti seinään, olen täysin samaa mieltä.
Keskustelin kesällä suomalaisen cleantech-yrittäjän kanssa, joka vie aurinkovoimaloita Ugandaan. Hän ihmetteli, miten Afrikkaan tuntuu tunkevan yrittäjiä kaikkialta maailmasta, paitsi Suomesta.
On häpeällistä, että yksi maailman vauraimmista ja onnellisimmista kansakunnista panostaa kehitykseen reilusti vähemmän kuin muut Pohjoismaat.
AFRIKKA-BUUMI VOISI POIKIA työtä ja verotuloja Suomeen saakka. Esimerkiksi ammattikoulutukselle on kasvutalouksissa kova tarve. Koulutuksen huippuosaajana Suomella voisi ottaa asiassa isompaa roolia, ja siinä valtio, kehitysjärjestöt ja yritykset voisivat tehdä hyvää yhteistyötä.Mutta samaan aikaan kun maailma aktivoituu Afrikassa, meikäläinen hallitus leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja ja näin käytännössä näivettää Afrikka-suhteitamme ja -osaamistamme.
On häpeällistä, että yksi maailman vauraimmista ja onnellisimmista kansakunnista panostaa kehitykseen reilusti vähemmän kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Olemme YK:ssa luvanneet laittaa kehitykseen 0,7 prosenttia kansantulosta, mutta rikkoneet lupauksen pian 50 vuotta.
NYKYISEN REVOHKAN PELIon menetetty, mutta seuraavan hallituksen on pakko panna asia kuntoon. Sillä on myös kansan tuki: 61 prosenttia suomalaisista nostaisi kehitysyhteistyön rahoitusta.
Yhä useampi ymmärtää, että tulevaisuudessa olemme kaikki entistä ahtaammin samassa veneessä, ja tuuli yltyy. Kun autamme Afrikkaa – ja etenkin maanosan naisia – autamme myös itseämme.
Kirjoittaja on Madventures-seikkailija, tietokirjailija ja tv-tuottaja.
https://www.hs.fi/matka/art-2000005810842.html
Pari kommenttia..
- https://www.hs.fi/kayttaja/?userId=Citoyen11
- https://www.hs.fi/kayttaja/?userId=Citoyen11
- https://www.hs.fi/kayttaja/?userId=Citoyen11
- Iippo A Piippo1.9. 6:53
Ilmoita asiaton viesti
Yli puoli vosisataa samaa auttamista täsmälleen samoilla sanoilla ja argumenteilla. Mitä saatiin aikaan Suomen avustuskohteissa?
VÄESTÖRÄJÄHDYS!
Kenia
1950 6 miljoonaa
2015 46 miljoonaa
Tansania
1950 n 8 miljoonaa
2015 53 miljoonaa
Mosambik
1950 n 6.5 miljoonaa
2015 28 miljoonaa
- Citoyen111.9. 7:03
Ilmoita asiaton viesti
- Rantalan kannattaisi lukea entisen kokeneen suurlähettilään Matti Kääriäisen kirja Kehitysavun kirous.
Jan Axberg tviittasi kirjasta eilen:
(1)"Suomen pitää kuulemma nostaa kehitysapunsa 0,7% Bkt:sta, koska YK. Tyhmempi voisi luulla, että Suomi on pahasti jälkijunassa. Väärin. Oikeasti tuohon 0,7%:iin maailman maista pääsevät vain Ruotsi, Norja, Tanska ja Luxemburg. Muilla on parempaa käyttöä rahoille"
(2)"Heitetään vasemmistolainen ideologia kehitysyhteistyöstä mäkeen ja lähestytään asiaa pragmaattisesti. Nälkä pois. Sitten opetetaan ihmiset lukemaan, tällä kertaa oikeasti. Ja ollaan valmiita ylläpitämään järjestystä vaikka voimaa käyttäen."
(3) "Kehitysapuprojekti oli päätymässä ja oli aika afrikkalaisten vastata siitä itse. Suurl. Matti Kääriäinen oli kysynyt päätöstilaisuudessa afrikkalaisilta, mitä aikovat tehdä, kun Suomen rahoitus päättyy. Pitkän hiljaisuuden jälkeen oli joku vastannut: Pyydämme rahaa Ruotsista."
Tässä mallissa on vaan se vika, ettei sillä saada millään eikä mitään lämmittämään Rantalan taskuja, eikä vasemmistolaisia "kehitysapu"organisaatioita eikä muiden haaskalla olijoiden taskuja.
Sorry, emme enää halua olla maksamassa tyhjästä emmekä näkemässä typeryksen näyttelevän maailmanmiestä kun syö heinäsirkkaa likaisena ja alasti. Loppu slut.
VastaaHyvin argumentoitu (193)
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Niinkö...
Vasemmistoliitossa on moninkertaisesti se määrä kaikenlaisia änkyröitä joille sopii se että romutetaan maanpuolustus, jättäydytään ulos kaikista muista puolustusliitoista paitsi itärajan takaisesta, jaetaan Suomea käyttäen välineenä kateutta, tapetaan yrittäminen, tuhotaan suomalainen maatalous, politisoidaan poliisi ja koululaitos... Niitä henkilöitä on kymmenkertaisesti verrattuna siihen miten paljon tässä maassa on natseja yhteensä,
Ja se väki on liian usein varsin vaikutusvaltaisilla paikoilla korkeakoulumaailmassa, ministeriöissä tai mediassa.
Viimeksi muokattu:
Iltalehden päätoimittajan (yhden niistä) kirjoitus. Tai toisaalta samalla myös vihreiden kunnanvaltuutetun, jollainen kyseinen kirjoittaja myös sattuu olemaan, mielipidekirjoitus. Toimittajan asemassa on näppärää yhdistää molemmat roolit...
”Korkean tason mielipide on ongelmallinen, sillä Suomessa se on omiaan vahvistamaan stereotyyppistä kuvaa tunkeutujista, jotka pyrkivät osingoille kotimaisesta hyvinvointikakusta.”
Vihreä käyttää hyi hyi-kieltä
VanhaPate
Ylipäällikkö
Iltalehden Tuula Malinin avautuminen suomalaisesta mediasta otsikosta huolimatta.
https://blogit.iltalehti.fi/tuula-malin/2018/09/02/sipilan-silmat/
Milloin on Tuulan kivittäjäiset?
HS heräsi...
Oppositio syytti Sipilää ”potaskan” puhumisesta turvapaikanhakijoiden suhteen – Pääministeri puolusti näkemyksiään blogissa
Suomessa vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneista pieni osa sai myönteisen päätöksen verrattuna siihen joukkoon, jonka hakemus raukesi tai joka sai kielteisen päätöksen.
Turvapaikanhakijoille järjestettiin info kylmästä ja kylmään pukeutumisesta Vallinkorvan hätämajoituksessa Oulussa joulukuussa 2015. (KUVA: VILLE HONKONEN)
Minna Nalbantoglu HS; Teemu Luukka HS
Julkaistu: 3.9. 15:29 , Päivitetty: 3.9. 17:25
PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) nostatti kohun sanoessaan Ylen haastattelussa lauantaina, että enemmistö vuosien 2015–2016 aallossa Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista oli liikkeellä taloudellisten syiden takia.
”Tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olevista olivat taloudellisten syiden takia. Ei sen takia että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa”, Sipilä sanoi.
OPPOSITIO RIENSIarvostelemaan Sipilää rajusti.
Mutta puhuiko Sipilä todella ”potaskaa”? Mitä turvapaikanhakijoiden motiiveista tiedetään?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
YKSINKERTAISIN vastaus on, että ei tarkasti mitään.
Sipilän oma motiivi saattoi olla huoli siitä, että paremman elämän toivossa Eurooppaan pyrkivät ihmiset tukkivat turvapaikkajärjestelmän niin, että todellista suojelua ansaitsevat jäävät jalkoihin.
Esimerkiksi Maahanmuuttoviraston eli Migrin tilastojen perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista ottaa kantaa siihen, mitkä syyt turvapaikanhakijoita ajoivat 2015–2016.
Asiaa voi sen sijaan pohtia sen kautta, miten suuren osan turvapaikanhakijoista viranomaiset ovat katsoneet ansaitsevan turvapaikan.
Turvapaikkaa ei voi saada taloudellisten syiden perusteella. Sen voi saada vain, jos ihmisellä on perustellusti aihetta pelätäjoutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.
Koko EU:n tasolla yli puolet turvapaikkapäätöksistä oli myönteisiä vuonna 2016 ja 2017, uutisoi Yle. Ylen analyysin mukaan tällä perusteella voidaan sanoa, että Sipilän väite ei pidä paikkaansa.
SUOMESSA TILANNE oli kuitenkin toinen.
Täällä vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneista vain vähemmistö sai myönteisen päätöksen verrattuna siihen joukkoon, joka sai kielteisen päätöksen tai jonka hakemus raukesi.
Migrin tilastojen mukaan vuonna 2015 turvapaikkahakemuksen jättäneistä kielteisen päätöksen sai 8 237 hakijaa ja 6 358 ihmisen hakemus raukesi. Myönteisen päätöksen sai 8 538 hakijaa.
Raukeamispäätökset johtuvat siitä, että hakija on joko peruuttanut hakemuksensa tai kadonnut.
Tutkimatta jätettiin 1 732 hakemusta. Vajaan 7 000 ihmisen asia on vielä vireillä.
YKSI SYY eroon Suomen ja koko EU:n tilanteessa voi olla se, että Suomessa suurin turvapaikanhakijaryhmä olivat vuosina 2015–2016 irakilaiset. Moniin muihin EU-maihin taas tuli paljon turvapaikanhakijoita sisällissodan ravistelemasta Syyriasta, ja heistä valtaosa sai turvapaikan.
Osastopäällikkö Jorma Vuorio sisäministeriön maahanmuutto-osastolta muistuttaa, että vuonna 2015 Suomeen Irakista tulleista turvapaikanhakijoista noin 5 000 lähti takaisin varsin nopeasti. Kaikkiaan tuolloin tuli Suomeen ennätykselliset 32 000 turvapaikanhakijaa ja koko EU-alueelle 1,2 miljoonaa.
Voiko siis Suomen osalta tehdä johtopäätöksen, että suurin osa turvapaikanhakijoista tuli taloudellisista syistä, koska heidän hakemuksensa joko raukesi tai he saivat kielteisen päätöksen?
Ei välttämättä.
Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen muistuttaa, että Irakissa ja muissa pakolaisten lähtömaissa tilanne on ollut vuosia hyvin rauhaton. Vaikka kansainvälisen suojelun perusteet eivät täyttyisikään, ihminen voi haluta lähteä kotimaastaan taloudellisten syiden asemesta tai lisäksi siksi, että arki on turvatonta ja elämä näköalatonta.
”Irakilaisten lähtemisen syyt ovat pääsääntöisesti muut kuin taloudelliset”, Lehtinen uskoo.
Lisäksi hän muistuttaa, että osassa kielteisistä turvapaikkapäätöksistä ei ole kiistetty hakijan kohtaamaa vainoa. Niissä lähdetään kuitenkin siitä, että ihminen voi palata kotimaassaan johonkin toiselle alueelle.
SISÄMINISTERIÖN Vuoriokaan ei lähde arvioimaan, miten suuri osa Suomeen tulleista lähti elintason perään.
”Ei sitä kukaan pysty arvioimaan, mikä siinä joukossa oli se osa, joka lähti elintason perään”, hän sanoo.
”Ehkä osa kielteisen päätöksen saaneista ja ne 5 000, jotka lähtivät saman tien takaisin.”
MAANANTAINA Sipilä otti uudelleen kantaan pakolaispolitiikkaan blogissaan. Sipilän mukaan Euroopan pakolaispolitiikassa keskeistä on Afrikan auttaminen. Keinovalikoiman pitää olla laaja kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan.
”On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys. Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa.”
HÄN PERÄÄ maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Sipilän mukaan hallitsemattomana maahantulo heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. ”Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.”
Sipilän käyttämien tilastojen vuosina 2015–2017 Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. ”Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa”, Sipilä sanoo.
HÄN SANOO, että Suomen pakolaispolitiikan tärkein ja ensimmäinen tavoite on hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen.
”Siksi olen esittänyt, että Suomen tulisi nostaa pakolaiskiintiön määrää. Olen myös pitkään pitänyt esillä niin kotimaassa kuin EU-pöydissäkin tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää. Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua”, Sipilä kirjoittaa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005814163.html
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809032201178023/
IL selvitti: Pääministeri Sipilän maahanmuuttolausunto saa osin tukea tilastoista
Eilen klo 13:30 (muokattu eilen klo 18:16)
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) lausunnot taloudellisin syin liikkeellä olleista maahanmuuttajista saavat osittain tukea tilastoista, vaikka turvapaikkaa hakevien ihmisten todellisia motiiveja on mahdotonta selvittää.
Eurooppa koki toisen maailmansodan jälkeen suurimman pakolaiskriisin vuonna 2015, kun EU:n alueelle saapui 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa.
Samana vuonna Suomeen myös saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista kaksi kolmasosaa oli irakilaisia (21 031). Seuraavaksi eniten tulijoita oli Afganistanista (4816).
”Taloudelliset syyt”
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että suurin osa Eurooppaan vuosina 2015-2016 tulleista turvapaikanhakijoista oli liikkeellä taloudellisista syistä.
Tarkalleen ottaen Sipilä sanoi näin: ”Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa”, Sipilä totesi Ykkösaamussa.
Pääministerin lausunto aiheutti heti kohun, ja Yle selvitti Sipilän ”vääräksi” mainittua väitettä tuoreeltaan sunnuntaina EU:n tilastotoimisto Eurostatin tilastoista, joiden mukaan EU-maissa tehtiin vuosina 2016- 2017 vajaat 2,1 miljoonaa turvapaikkapäätöstä, joista hieman yli puolet eli runsaat 1,1 miljoonaa oli myönteisiä. Lisäksi valituksen jälkeen myönteisiksi muutettiin vielä noin 130 000 turvapaikkapäätöstä, jolloin yli puolella Eurooppaan saapuneista oli Ylen mukaan oikeus turvapaikkaan.
Eri tilastot
Keskustapuolueen varakansanedustaja Mikko Kärnä huomautti Uuden Suomen (3.9.) blogissaan, että Ylen jutussa ei kuitenkaan huomioitu vuotta 2015, eikä mainittu sitäkään, että osa myönteisistä päätöksistä oli tehty humanitäärisin syin eikä turvapaikkaperustein.
Eurostatin mukaan vuosina 2015-2017 Euroopasta on hakenut turvapaikkaa yhteensä 3 189 709 henkilöä. Heistä myönteisen päätöksen on saanut hieman alle puolet, eli 1 581 750 henkilöä, joista 161 000 on saanut päätöksen humanitääristen syiden perusteella.
Humanitaarinen syy voi olla perusteena, jos varsinaiset turvapaikkaedellytykset, kuten vaino eivät täyty, mutta hakija ei silti voi palata kotimaahansa esimerkiksi huonon turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.
Afrikasta Eurooppaan
Vuosi 2015 oli maahanmuuton ja pakolaisuuden huippuvuosi Euroopassa, mutta muuttoliike jatkui myös vuonna 2016, tosin lievempänä kuin edellisvuonna, koska EU:n ja Turkin välille oli tehty sopimus, lisäksi Makedonia oli tiukentanut rajavalvontaansa.
Muuttoliike vaihtoi myös suuntaa, jolloin Kreikan ja Balkanin sijaan Eurooppaan pyrki yhä enemmän väkeä Pohjois-Afrikan merireitin kautta, eli lähinnä Libyasta kohti Italiaa, jonne saapui vuonna 2016 ennätysmäärä eli 181 000 turvapaikanhakijaa.
YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan noin puolet Libyaan saapuneista pakolaisista oli omien sanojensa mukaan liikkeellä työn perässä, ja he halusivat jatkaa epävakaasta Libyasta kohti Eurooppaa.
YK:n tutkimuksen mukaan puolet Libyan reittiä käyttävistä oli myös kotoisin Länsi-Afrikasta.
Alle puolet
Samaan aikaan Suomessa hieman yli puolet turvapaikkaa hakeneista sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, eli toisin sanoen vuonna 2016 alle puolet hakijoista täytti turvapaikkakriteerit, eli sen, että henkilöllä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan, joko alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Sisäministeriön Maahanmuuton tilannekatsauksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2016 yhteensä 28 216 turvapaikkapäätöstä, ja kielteisen päätöksen sai noin 51 prosenttia hakijoista.
Suurin osa vuoden 2016 turvapaikkapäätöksistä oli peruja vuoden 2015 pakolaiskriisin ajoilta.
Kielteisiä enemmän
Vuonna 2016 Suomesta haki turvapaikkaa ”enää” 5657 ihmistä, joista suurin osa oli edelleen lähtöisin Irakista.
Maahanmuuttoviraston tilastoista voi seurata, kuinka moni irakilainen ja afganistanilainen sai vuosina 2015 - 2016 myönteisen tai kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Migrin mukaan vuosina 2015 - 2016 Irakista saapuneesta 26 858 turvapaikanhakijasta myönteisen päätöksen sai alle puolet eli 8 124 henkilöä, ja kielteisen päätöksen sai 10 831.
Näiden lisäksi turvapaikka-asia oli rauennut 5 552 henkilöltä, ja 1363 tapausta oli jätetty tutkimatta.
Afganistanista saapuneiden 8920 henkilöiden kohdella päätös on ollut myönteinen yli puolella, eli 4679 hakijan kohdella ja kielteinen 3228 henkilön kohdalla. Asia oli rauennut tai jätetty tutkimatta vajaalta tuhannelta henkilöltä.
Motiivit piilossa
Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Revon mukaan Migrin tilastojen perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista ottaa kantaa siihen, kuinka moni hakija on ollut liikkeellä mahdollisesti taloudellisten syiden perusteella.
- Emme tilastoi turvapaikkaperusteita, tai henkilöiden mahdollisia motiiveja, vaan tilastoista selviää ainoastaan, kuinka moni on saanut kielteisen tai myönteisen päätöksen, tai kenen hakemus on rauennut.
- Esimerkiksi vuoden 2015 lopun ja vuoden 2016 aikana katosi tai hakemuksen peruutti noin 5 500 irakilaista. Näissä voi olla kyse esimerkiksi siitä, että on palattu kotimaahan tai jatkettu matkaa muualle Eurooppaan, Repo sanoo.
Paljon valituksia
Migrin mukaan suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista valittaa saamastaan päätöksestä, ja esimeriksi vuonna 2017 hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus käsittelivät 10 000 turvapaikkavalitusta.
Heinäkuun loppuun mennessä 2018 hallinto-oikeuksissa on ratkaistu 4247 valittajan asia. Näistä noin 1500, eli noin 35 prosenttia on palautettu takaisin käsittelyyn eri kumoamisperustein. Loput valitukset ovat rauenneet tai jätetty tutkimatta.
Uutta tietoa
Vajaassa 15 prosentissa kaikista hallinto-oikeuden valitustusprosessissa ratkaistuista tapauksista perusteena on uusi selvitys, eli hakija oli antanut tilanteestaan sellaista uutta tietoa, joka ei ole ollut Migrin käytössä aiemmin. Kyse voi olla esimerkiksi kristityksi kääntymisestä.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa puolestaan on käsitelty vajaan 2000 valittajan valituslupahakemukset, joista on hylätty noin 80 prosenttia.
Varsinaisia Maahanmuuttoviraston tekemiä virheellisiä päätöksiä menettelyssä tai lain tulkinnassa on ollut noin viidessä prosentissa oikeuden ratkaisuista, eli yhteensä 227 valittajan asiassa.
Monta syytä
Loppuyhteenvetona voi todeta, että Suomeen on varmasti saapunut turvapaikanhakijoita monin eri motiivein, ja karkeasti yleistäen voi todeta, että noin puolet päätöksentekoon asti päätyneistä irakilaisten ja afgaanien hakemuksista on täyttänyt turvapaikkaperusteena olevan vainon edellytykset, ja noin puolet ei.
Ainakaan Suomeen saapuneiden ihmisten mahdollisista ”taloudellisista” motiiveista on tilastojen perusteella mahdotonta sanoa mitään.
Sen sijaan laajemmin Eurooppaa tarkasteltuna Libyan reittiä kulkevien kohdalla työn perässä matkaaminen näytti olleen vuonna 2016 noin puolella haastatelluista perusteluna.
Juttua muokattu klo 18.17: Migri korjasi antamiaan tietoja koskien valitusprosesseihin päätyneitä tapauksia.
IL selvitti: Pääministeri Sipilän maahanmuuttolausunto saa osin tukea tilastoista
Eilen klo 13:30 (muokattu eilen klo 18:16)
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) lausunnot taloudellisin syin liikkeellä olleista maahanmuuttajista saavat osittain tukea tilastoista, vaikka turvapaikkaa hakevien ihmisten todellisia motiiveja on mahdotonta selvittää.
Eurooppa koki toisen maailmansodan jälkeen suurimman pakolaiskriisin vuonna 2015, kun EU:n alueelle saapui 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa.
Samana vuonna Suomeen myös saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista kaksi kolmasosaa oli irakilaisia (21 031). Seuraavaksi eniten tulijoita oli Afganistanista (4816).
”Taloudelliset syyt”
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että suurin osa Eurooppaan vuosina 2015-2016 tulleista turvapaikanhakijoista oli liikkeellä taloudellisista syistä.
Tarkalleen ottaen Sipilä sanoi näin: ”Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa”, Sipilä totesi Ykkösaamussa.
Pääministerin lausunto aiheutti heti kohun, ja Yle selvitti Sipilän ”vääräksi” mainittua väitettä tuoreeltaan sunnuntaina EU:n tilastotoimisto Eurostatin tilastoista, joiden mukaan EU-maissa tehtiin vuosina 2016- 2017 vajaat 2,1 miljoonaa turvapaikkapäätöstä, joista hieman yli puolet eli runsaat 1,1 miljoonaa oli myönteisiä. Lisäksi valituksen jälkeen myönteisiksi muutettiin vielä noin 130 000 turvapaikkapäätöstä, jolloin yli puolella Eurooppaan saapuneista oli Ylen mukaan oikeus turvapaikkaan.
Eri tilastot
Keskustapuolueen varakansanedustaja Mikko Kärnä huomautti Uuden Suomen (3.9.) blogissaan, että Ylen jutussa ei kuitenkaan huomioitu vuotta 2015, eikä mainittu sitäkään, että osa myönteisistä päätöksistä oli tehty humanitäärisin syin eikä turvapaikkaperustein.
Eurostatin mukaan vuosina 2015-2017 Euroopasta on hakenut turvapaikkaa yhteensä 3 189 709 henkilöä. Heistä myönteisen päätöksen on saanut hieman alle puolet, eli 1 581 750 henkilöä, joista 161 000 on saanut päätöksen humanitääristen syiden perusteella.
Humanitaarinen syy voi olla perusteena, jos varsinaiset turvapaikkaedellytykset, kuten vaino eivät täyty, mutta hakija ei silti voi palata kotimaahansa esimerkiksi huonon turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.
Afrikasta Eurooppaan
Vuosi 2015 oli maahanmuuton ja pakolaisuuden huippuvuosi Euroopassa, mutta muuttoliike jatkui myös vuonna 2016, tosin lievempänä kuin edellisvuonna, koska EU:n ja Turkin välille oli tehty sopimus, lisäksi Makedonia oli tiukentanut rajavalvontaansa.
Muuttoliike vaihtoi myös suuntaa, jolloin Kreikan ja Balkanin sijaan Eurooppaan pyrki yhä enemmän väkeä Pohjois-Afrikan merireitin kautta, eli lähinnä Libyasta kohti Italiaa, jonne saapui vuonna 2016 ennätysmäärä eli 181 000 turvapaikanhakijaa.
YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan noin puolet Libyaan saapuneista pakolaisista oli omien sanojensa mukaan liikkeellä työn perässä, ja he halusivat jatkaa epävakaasta Libyasta kohti Eurooppaa.
YK:n tutkimuksen mukaan puolet Libyan reittiä käyttävistä oli myös kotoisin Länsi-Afrikasta.
Alle puolet
Samaan aikaan Suomessa hieman yli puolet turvapaikkaa hakeneista sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, eli toisin sanoen vuonna 2016 alle puolet hakijoista täytti turvapaikkakriteerit, eli sen, että henkilöllä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan, joko alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Sisäministeriön Maahanmuuton tilannekatsauksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2016 yhteensä 28 216 turvapaikkapäätöstä, ja kielteisen päätöksen sai noin 51 prosenttia hakijoista.
Suurin osa vuoden 2016 turvapaikkapäätöksistä oli peruja vuoden 2015 pakolaiskriisin ajoilta.
Kielteisiä enemmän
Vuonna 2016 Suomesta haki turvapaikkaa ”enää” 5657 ihmistä, joista suurin osa oli edelleen lähtöisin Irakista.
Maahanmuuttoviraston tilastoista voi seurata, kuinka moni irakilainen ja afganistanilainen sai vuosina 2015 - 2016 myönteisen tai kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Migrin mukaan vuosina 2015 - 2016 Irakista saapuneesta 26 858 turvapaikanhakijasta myönteisen päätöksen sai alle puolet eli 8 124 henkilöä, ja kielteisen päätöksen sai 10 831.
Näiden lisäksi turvapaikka-asia oli rauennut 5 552 henkilöltä, ja 1363 tapausta oli jätetty tutkimatta.
Afganistanista saapuneiden 8920 henkilöiden kohdella päätös on ollut myönteinen yli puolella, eli 4679 hakijan kohdella ja kielteinen 3228 henkilön kohdalla. Asia oli rauennut tai jätetty tutkimatta vajaalta tuhannelta henkilöltä.
Motiivit piilossa
Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Revon mukaan Migrin tilastojen perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista ottaa kantaa siihen, kuinka moni hakija on ollut liikkeellä mahdollisesti taloudellisten syiden perusteella.
- Emme tilastoi turvapaikkaperusteita, tai henkilöiden mahdollisia motiiveja, vaan tilastoista selviää ainoastaan, kuinka moni on saanut kielteisen tai myönteisen päätöksen, tai kenen hakemus on rauennut.
- Esimerkiksi vuoden 2015 lopun ja vuoden 2016 aikana katosi tai hakemuksen peruutti noin 5 500 irakilaista. Näissä voi olla kyse esimerkiksi siitä, että on palattu kotimaahan tai jatkettu matkaa muualle Eurooppaan, Repo sanoo.
Paljon valituksia
Migrin mukaan suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista valittaa saamastaan päätöksestä, ja esimeriksi vuonna 2017 hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus käsittelivät 10 000 turvapaikkavalitusta.
Heinäkuun loppuun mennessä 2018 hallinto-oikeuksissa on ratkaistu 4247 valittajan asia. Näistä noin 1500, eli noin 35 prosenttia on palautettu takaisin käsittelyyn eri kumoamisperustein. Loput valitukset ovat rauenneet tai jätetty tutkimatta.
Uutta tietoa
Vajaassa 15 prosentissa kaikista hallinto-oikeuden valitustusprosessissa ratkaistuista tapauksista perusteena on uusi selvitys, eli hakija oli antanut tilanteestaan sellaista uutta tietoa, joka ei ole ollut Migrin käytössä aiemmin. Kyse voi olla esimerkiksi kristityksi kääntymisestä.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa puolestaan on käsitelty vajaan 2000 valittajan valituslupahakemukset, joista on hylätty noin 80 prosenttia.
Varsinaisia Maahanmuuttoviraston tekemiä virheellisiä päätöksiä menettelyssä tai lain tulkinnassa on ollut noin viidessä prosentissa oikeuden ratkaisuista, eli yhteensä 227 valittajan asiassa.
Monta syytä
Loppuyhteenvetona voi todeta, että Suomeen on varmasti saapunut turvapaikanhakijoita monin eri motiivein, ja karkeasti yleistäen voi todeta, että noin puolet päätöksentekoon asti päätyneistä irakilaisten ja afgaanien hakemuksista on täyttänyt turvapaikkaperusteena olevan vainon edellytykset, ja noin puolet ei.
Ainakaan Suomeen saapuneiden ihmisten mahdollisista ”taloudellisista” motiiveista on tilastojen perusteella mahdotonta sanoa mitään.
Sen sijaan laajemmin Eurooppaa tarkasteltuna Libyan reittiä kulkevien kohdalla työn perässä matkaaminen näytti olleen vuonna 2016 noin puolella haastatelluista perusteluna.
Juttua muokattu klo 18.17: Migri korjasi antamiaan tietoja koskien valitusprosesseihin päätyneitä tapauksia.
Totuusmedia pysyttelee vaiti? Hiukan hankalaa kun Ylen toimittajat ovat jo lähes käyneet oikeuistunnon valmiiksi.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/...deota-ulkomaalaisten-ajojahdista-chemnitzissa
https://www.karjalainen.fi/uutiset/...deota-ulkomaalaisten-ajojahdista-chemnitzissa
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Vai meni Karjalainenkin retkuun.
Tässä luemme Helsingin Sanomien juttua, jossa asiaa käsitellään. Olisi hauskaa joskus kerätä täällä jaetut HS:n ja Ylen uutiset, joissa kerrotaan myös, miten asia on. Niitä on jaettu vuodesta 2015 lähtien. Niihin ei koskaan huudeta päälle että katsokaa nyt taas tätä TOTUUSmediaa...
Mutta jos jossain aluetoimittajan jutussa on, että Abdullah sai hommia portsarina ja on tyytyväinen Suomessa, saamme aika kasan happamia kommentteja, miten meidän nurkilla ne on kaikki työttömiä rosvoja ja että tässä valtamedia pesee taas kasvojaan. Uutistarjonnasta valitsemme yleensä sen, mikä maailmankuvaamme sopii. Ja jos viestiväline on moniäänisempi oma ahdas kallomme, se on toki paskamedia.
Saksalainen tiedustelujohtaja kyseenalaistaa Angela Merkelin lausunnot ja epäilee Chemnitzin ihmisjahdista kuvatun videon aitoutta
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005819649.html
Tässä luemme Helsingin Sanomien juttua, jossa asiaa käsitellään. Olisi hauskaa joskus kerätä täällä jaetut HS:n ja Ylen uutiset, joissa kerrotaan myös, miten asia on. Niitä on jaettu vuodesta 2015 lähtien. Niihin ei koskaan huudeta päälle että katsokaa nyt taas tätä TOTUUSmediaa...
Mutta jos jossain aluetoimittajan jutussa on, että Abdullah sai hommia portsarina ja on tyytyväinen Suomessa, saamme aika kasan happamia kommentteja, miten meidän nurkilla ne on kaikki työttömiä rosvoja ja että tässä valtamedia pesee taas kasvojaan. Uutistarjonnasta valitsemme yleensä sen, mikä maailmankuvaamme sopii. Ja jos viestiväline on moniäänisempi oma ahdas kallomme, se on toki paskamedia.
Saksalainen tiedustelujohtaja kyseenalaistaa Angela Merkelin lausunnot ja epäilee Chemnitzin ihmisjahdista kuvatun videon aitoutta
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005819649.html
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Milloinhan esimerkiksi Karjalaisen pakinoitsija toteaa seuraavassa kirjoituksessaan että meni retkuun? Nyt ehkä kertovat miten asiat ovat mutta kuinka se korjaus näkyy painetussa lehdessä vs. seiskalehtimäiset otsikot kun aihe oli tuore
Entä jos Suomessa tapahtuu samanlaista.
Joensuussa oli skini/natsi-ongelma n. 25 vuotta sitten. Saksalla oli natsi-ongelma 80 vuotta sitten. Siitäkö johtuen natseja nähdään kaikkialla ja ollaan sokeita toisen laidan vedätyksille.
Mitenhän kyseinen toimittaja tarttui alpakkatapaukseen. Lastentapahtuma? Pitäiskö kaivaa twiitteriä?
Entä jos Suomessa tapahtuu samanlaista.
Joensuussa oli skini/natsi-ongelma n. 25 vuotta sitten. Saksalla oli natsi-ongelma 80 vuotta sitten. Siitäkö johtuen natseja nähdään kaikkialla ja ollaan sokeita toisen laidan vedätyksille.
Mitenhän kyseinen toimittaja tarttui alpakkatapaukseen. Lastentapahtuma? Pitäiskö kaivaa twiitteriä?
Viimeksi muokattu: