Valtamedia ja ne muut

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Löysin numeroita sivulta https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42006/uskotoivohakkaus-tutkimuksentiedotpaivitetty.html, sieltä voi katsoa raportoituja fyysisiä tapahtumia. Ensimmäinen sarake siis kyselystä, joka toteutettiin vuonna 1997, toinen vuonna 2005.

"Taulukko 1. Vähintään kerran 15 vuottta täytettyä miehen tekemän eri tyyppisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneet 18-74-vuotiaat naiset eri tekijäryhmissä sekä alle 15-vuotiaana koettu väkivalta 1997 ja 2005 (%, laskettu ryhmään kuuluvista).

Uhriksijoutumisprosentit on laskettu tekijäryhmittäin. Vuonna 2005 avio- tai avoliitossa oli kyselyaineistosta arvioituna 1 259 000 naista (n=2 172), entinen puoliso oli 666 000 niasella (N=1 497). Yhteensä 18–74-vuotiaita naisia oli 1 844 000 (n=4 464)."
Tuossa "tutkimuksessa" väkivallaksi lasketaan kaikki, minkä nainen "kokee" väkivallaksi. Tämä väkivalta on määritelty niin laveasti että vaikka hissin odottaminen paikallaan seisten tai jalkakäytävän oikeaa reunaa pitkin kävelemien voitaisiin määritellä patriarkaaliseksi väkivallan käytöksi. Samoin esim. estämisen, torjumisen ja kulun rajoittamisen tapaiset asiat seikat lasketaan - miehen ja vain miehen tekeminä - väkivallaksi.

Esimerkki: Matti on nukkumassa. Liisalla on amfetamiinipsykoosi. Hän "kokee" että Matin nukkuminen on epistä, ahdistavaa ja hänen bilettämistään rajoittavaa. Niinpä Liisa hakee keittiöstä leipäveitsen ja puukottaa nukkuvaa Mattia 271 kertaa.

Neljännentoista puukonlyönnin kohdalla Matti saa hetkeksi puukottavasta kädestä kiinni ennen kuin kuolo korjaa ja vie voimat. Liisa jatkaa vielä puukolla hakkaamista vielä yli viisi minuuttia.

"Usko, toivo, hakkaus" -"tutkimuksen" kysymyksenasettelujen mukaan Liisa olisi tässä keksityssä esimerkissä moninkertaisen lähisuhdeväkivallan uhri. Ensinnäkin hänen psykoosissa "kokemansa" asiat tulkittaisiin ja rekisteröitäisiin tapahtuneina tosiasioina. Toiseksi se, että Matti juuri kuolemansa kynnyksellä onnistuisi tarttumaan Liisan puukkokäteen olisi "tutkimuksen" tulkintakehyksen ja ohjeistuksen mukaan ilman muuta Liisaan kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa.

Kyse on tarkoitushakuisesta ja systemaattisesta poliittisesti merkittävän väärän tiedon tuottamisesta, levittämisestä ja siirtämisestä poliittisen valmistelun lähtökohdaksi. Sitä tehdään tieteen arvovallalla ja median tukemana.

Vääristyly tapahtuu datan keräämisen yhteydessä ohjeistamisen ja suodattamisen muodossa. Mielikuvien rekisteröiminen tapahtumiksi ja tapahtumien rekisteröiminen ilman tapahtuman kokonaisdynamiikan huomioimista - etenkään puolueettomasti ja tasapuolisesti ovat tämän systemaattisen vääristämisen vakiintuneita keinoja. Metodologiset valinnat on tehty tuottamaan haluttu lopputulos - ei tuottamaan totuudenmukaista tietoa todellisuudesta.
 

YliKoo

Respected Leader
Lahjoittaja
Ohisalon mielestä Ruotsin lähiöiden nykyiset ongelmat johtuvat maassa tehdyistä virheistä, ennen kaikkea 1960—70-lukujen ”miljoonaohjelmasta”. Kymmenessä vuodessa piti saada koti miljoonalle ihmiselle, joten vuokra-asuntolähiöitä rakennettiin pikavauhtia.

Sisäministeri ylistää Suomen mallia, jossa neljännes asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja, neljännes tuettuja omistusasuntoja ja puolet kovan rahan asuntoja. Asuinalue pysyy hyvässä kunnossa, kun valtaosa asukkaista kohtelee sitä kuin omaansa.

”Hienointa Itä-Helsingissä on se, että samoissa päiväkodeissa ja kouluissa kohtaavat niin erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevien perheiden lapset”, Ohisalo sanoo.

Ohisalo on yksinkertaisesti väärässä.

Siis väärässä.

Ne asuinalueet, joissa vierastaustaisten osuus ylittää tietyn rajan - vaikkapa 40% - eivät pysy hyvässä kunnossa. Kun valkopako käynnistyy, ei ole mitään väliä kuka asunnot omistaa. Hinnat putoavat kunnes sijoittajat ostavat niitä puoli-ilman. Vuokrat tulevat ja takuumiehenä on yhteiskunta. Kunnolla ei väliä, liki ilmaiset kämpät tuottavat omistajilleen kuitenkin.

Yhteiskunta yrittää rävöstellä vastaan ja pakottaa lapsia eri alueiden kouluihin, että kaikkien oppimistulokset putoaisivat tasaisesti. Poliitikot yrittää lykätä väistämätöntä sen aikaa, että he ehtisivät nauttia VIHREISTÄ oksista eläkkeeseensä asti.

Jopa ”mediamyrsky-valtamedia” on huomannut tämän, ja alkanut joka kymmenennessä jutussaan myöntää että vituiksi tulee menemään. Itse johdan ajatusta näistä ulostuloista taakse päin - jos jo neljän vuoden kuluttua joudutaan myöntämään että taannoiset jutut olivatkin potaskaa, kuinka ihmeessä nämä neropatit osaisivat ennakoida muutaman sadan vuoden päähän.

Vieraslajivertaus on tuomittu, mutta jos nyt saataisiin päättää uudelleen lupiinin, minkin tai kurttulehtiruusun maahantuonnin rajoituksista, niin meneteltäisiinkö samoin kuin tuolloin.
 

Heikki

Kapteeni
Tuossa "tutkimuksessa" väkivallaksi lasketaan kaikki, minkä nainen "kokee" väkivallaksi.
Olisiko tarjota linkkiä, jossa olisi tietoa tästä kysymyksenasettelusta?
 

hansai

Supreme Leader
Harhakuvien politiikkaa
Maahanmuuttoteeman voimaa politiikassa eivät selitä faktat vaan niiden puute. Käsitys ympäröivästä yhteiskunnasta tuntuu olevan monella pahasti vinossa.

Paavo Rautio
Julkaistu: 7.12. 2:00

MAAHANMUUTTO on niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa teema, jolla eräät puolueet nostattavat kannatustaan. Ja nostatus on tietysti maahanmuuton vastustamista, ei puolustamista.

Teeman voima on faktojen valossa yllättävää. YK:n mukaan Eurooppaan tulevien määrä on vuoden 2015 jälkeen kaiken aikaa pienentynyt. Marraskuun 25. päivään ulottuvien tilastojen mukaan EU:n kovimman muuttopaineen maihin on tänä vuonna tullut noin 110 000 ihmistä. Vuonna 2015 Eurooppaan tuli miljoona ihmistä.

Pakolaiskriisin vuonna 2015 Suomesta haki kansainvälistä suojelua noin 32 000 ihmistä. Tänä vuonna näitä hakemuksia on jätetty lokakuun loppuun mennessä hieman yli 3 800. Niistä uusia turvapaikkahakemuksia oli 2 000. Maasta poistamisia on ollut jo seitsemisen tuhatta. Maahanmuutto Suomeen – työn perässä tai vainoa pakoon – on viimeksi ollut näin vähäistä 1990-luvun lopulla. Virolaisetkin kääntyvät jo pois.

VUONNA 2016 mielipidetutkimuslaitos Ipsos Mori teki useassa maassa kyselyn. Vastaajat arvioivat muun muassa sitä, miten paljon he uskovat kotimaassaan olevan muslimeja ja miten he arvioivat muslimien määrän kasvavan.

Arviot olivat pahasti pielessä. Esimerkiksi ranskalaisten vastausten keskiarvo oli se, että Ranskassa olisi 31 prosenttia muslimeja ja neljän vuoden päästä heitä olisi jopa 40 prosenttia. Todellisuudessa heitä oli sekä kyselyvuonna että neljä vuotta myöhemmin alle kymmenen prosenttia. Sama harha oli yleinen kaikissa maissa: muslimien määrä arvioitiin reippaasti yli.

TUTKIMUSLAITOS Pew kyseli vuonna 2016 arviota siitä, kuinka suuri osa maahan tulleista muslimeista tukee Isis-järjestöä. Useassa maassa yli kolmasosa vastasi, että moni tai jopa suuri osa näistä muslimeista on kytköksissä Isikseen. Italiassa näin oletti lähes puolet.

Ipsoksen kyselystä kävi ilmi myös, että ihmiset uskoivat tuntemuksen onnellisuudesta olevan paljon harvinaisempaa kuin mitä se kyselyjen mukaan oikeasti on. Suomessa uskotaan yleisesti väkivaltarikosten määrän vain kasvavan, mikä on virheellinen tulkinta.

Maahanmuuttoteeman voimaa eivät selitä faktat vaan niiden puute. Kuva ympäröivästä yhteiskunnasta on vinossa. Ihmiset uskovat elävänsä onnettomien ihmisten maassa, jossa rikollisuus, muslimien osuus väestöstä ja ääriajattelun määrä kasvavat. Tätä perspektiiviharhaa on helppoa käyttää hyväksi politiikassa.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Pääkirjoitustoimittaja ei näköjään lue työnantajansa julkaisua...

Ilman ulkomaalaistaustaisia naisia Suomen vauvakato olisi tuntuvasti nykyistä jyrkempi
Suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on muuttunut todella pieneksi. Jos syntyvyys jatkuisi 2010-luvun kaltaisena, vuonna 2051 ulkomaalaistaustaisia vauvoja syntyisi kantasuomalaisia enemmän.

SUOMI muuttuu vauhdilla aiempaa monikulttuurisemmaksi. Jos syntyvyyden kehitys jatkuisi 2010-luvun kaltaisena, ulkomaalaistaustaisia lapsia syntyisi jo 2050-luvun alussa kantasuomalaisia lapsia enemmän.

 

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Olisiko tarjota linkkiä, jossa olisi tietoa tästä kysymyksenasettelusta?
Kysymyspatteri löytyy tämän linkin loppupuolelta.


Sivunumeron 154 jälkeen tulee.

Kohta "Arvoisa vastaanottaja" ohjaa jo vastaajaa tiettyyn suuntaan.

Pyyd‰mme sinua vastaamaan, vaikka lomakkeella kysytt‰v‰t asiat voivat palauttaa mieleen kipeit‰ muistoja. Vastaathan myˆs siin‰ tapauksessa, ett‰ monet kysy- mykset eiv‰t liity l‰heisesti omaan el‰m‰‰si.
Sivulla 5 alkaa paljon voimakkaampi vastaamisen tunneilmapiirin manipulointi.

Monet ovat joskus huolissaan v‰kivallan kohteeksi joutumisesta. Kysymme seuraavassa er‰ist‰ arkiel‰m‰n tilanteista. Miten koet n‰m‰ tilanteet?
Ensin mainitaan se mielikuvia ohjaava näkemys, että "monet ovat huolissaan väkivallan kohteeksi joutumisesta". Sitten kysytään että kuinka vastaaja kokee tietyt tilanteet. Erittäin voimakasta vastaajien ohjailua. Lisäksi tässä määritellään sijoittamalla se, mitä kyselyssä tarkoitettaan kokemisella: tunnekokemusta.

Tämä on hyvin yksinkertainen manipulaatiotekniikka. "Teemme ensin ahdistavia mielikuvaharjoitteita. Simuloi uhkia, vaaroja ja ahdistavia asioita mielessäsi. Vastaa sen jälkeen omaa elämääsi koskeviin kysymyksiin sen mukaan miltä sinusta tuntuu."

Kysymyksestä 24 lähtien siirrytään siiihen, että "miltä sinusta tuntuu" -olotilaa aletaan muuttaa tilanne- ja tapahtumatietoa esittäväksi dataksi. Vastaamista ohjataan termillä "vakavin". Tämä tehdään kierrättämällä vastaaja vielä uudestaan sen osion läpi, missä ohjataan mieltämään termi "kokea" emotionalistisen tulkintakehyksen läpi.

Kysymyksen 27 ohjeistus.

Väkivallalla tarkoitamme.. ..mitä tahansa tapahtumaa, missä joku mies on käyttänyt, yrittänyt käyttää tai uhannut käyttää sinua kohtaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Vähän kärjistäen voisi sanoa että kun olimme Tuomasmessun jälkeen koko perheen kesken kirkkopuistossa hetken aikaa lumisotaa, niin tämän kyselyn ohjeistuksen mukaan vaimosta ja tyttäristä tuli siinä lähisuhdeväkivallan uhreja.

Tai jos kulkuväylää tukkii lauma urpoja, joista on vaikea päästä ohi ja pujottelen siitä hokien että "anteeksi, viitsitkö väistää, sori..." ja työnnän muutamaa tientuketta vähän sivummalle, niin kyse on kysymyksen 27 c mukaan väkivallasta.

Kysymyksen 27 kohdassa e muutetaan taas sisäinen emotionaalinen kokemus tilastoiduksi tapahtumaksi.

Kysymyksessä 29 korostetaan sitä, että kohdan 27 asiat - siis myös täysin subjektiiviset emotionaaliset kokemukset - ovat olleet väkivaltaa. Tätä tehostetaan kysymyksillä 30-38.

Kysymyksellä 40 ohjataan vastaajaa mieltämään asiat aivan kuin seksuaalisen ja muun väkivallan jatkumo olisi oletusarvo ja nyt keskityttäisiin vain kaikkein vakavimpaan. Tällä säädetään vastaajan tulkintaa siitä mitä ja miten pitää vastata..

jne. jne. jne.

Kyseessä on erittäin manipulatiivinen ja tarkoitushakuinen "tutkimus" joka tuottaa haetun tuloksen sillä miten asiat määritellään ja ohjeistetaan.
 
Viimeksi muokattu:

Lapinukko

Majuri
Oikeastaan ei ole ihme kun tietyt päätoimittelijat eivät saaneet kutsua linnanjuhliin.

Haaviston tapaus näyttää olevan selainen että näköjään varsin monet muut mediat paitsi IS piilottelevat, mm. presidentin kommentteja.
 
Viimeksi muokattu:

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Vieraslajivertaus on tuomittu, mutta jos nyt saataisiin päättää uudelleen lupiinin, minkin tai kurttulehtiruusun maahantuonnin rajoituksista, niin meneteltäisiinkö samoin kuin tuolloin.
Sori mutta Hasardin Katastrofilla on jo Suomen kansalaisuus eikä sitä voida perua vaikka se tekisi kuinka monta "itserakkautta infran seassa" -videota.
 

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Riippuu asiasta!
Jos kysyttäis maahanmuuttajilta rasismista, niin ihmisten kokemus/tunne olisi objektiivinen totuus.
Se olisi myös tieteellinen totuus, koska aina löytyy yksi tai useampi perseeseenammuttu antropologi (Angry Anthropologist ™) jonka "tutkimukset" "todistavat" että kaiken pahuuden takana on värillistävä väijyminen, heteronormatiivinen heinänteko tai rodullistava ropeltaminen.
 

hansai

Supreme Leader




Timo Haapala

@TimoHaapala

·
7. jouluk.

Olen miettinyt, että ensi juhannuksena otan vihreiden jäsenpassiin, että saisin journalistikollegoiden arvostuksen!
 

Huhta

Respected Leader
ELSO 2.0
Sanoma ilmeisesti tähtää kokonaisvaltaiseksi propagandakoneeksi?


Sanoma saa Hollannin mediayksikön myynnistä rahaa yritysostoihin – kasvua haetaan varsinkin oppimateriaaleista
–Emme todennäköisestikään käytä koko 400 miljoonaa euroa Suomen medialiiketoimintaan, mutta emme myöskään yksinomaan Learningiin, Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven sanoo.

–Emme todennäköisestikään käytä koko 400 miljoonaa euroa Suomen medialiiketoimintaan, mutta emme myöskään yksinomaan Learningiin, Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven sanoo.
Kuva: Antti Hämäläinen


Julkaistu: 14:46
Sanoman liiketoiminta rakentuu yrityskauppojen jälkeen kahdelle jalalle: kansainväliseen oppimisliiketoimintaan sekä medialiiketoimintaan Suomessa.

Mediakonserni Sanoma ilmoitti aamulla myyvänsä Sanoma Media Netherlandsin (SMN) belgialaiselle DPG Medialle. Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven luonnehtii Belgian ja Hollannin medialiiketoiminnasta irrottautumista seuraavaksi askeleeksi hollantilaisen oppimateriaaliyhtiö Iddinkin oston jälkeen.

Hänen mukaansa Hollannin markkinoilla on rajallinen määrä toimijoita, jotka voivat ja ovat kiinnostuneita ostamaan SMN:n. Duinhovenin mukaan Sanoma katsoi, että nyt oli hyvä hetki tutkia myynnin mahdollisuutta.

– Tämä oli hyvä hetki, pian Iddinkin oston jälkeen, ja [myynti] tarjoaa mahdollisuuden tukea kehittymistämme edelleen oppimisyhtiöksi 400 miljoonan euron tuella, Duinhoven luonnehti myyntiprosessia Sanoman tiedotustilaisuudessa.

Sanoma odottaa kaupan toteutuvan viimeistään ensi vuoden kolmannella neljänneksellä. Sen jälkeen Sanoman liiketoiminta rakentuu kahdelle jalalle, jotka ovat kansainvälinen oppimisliiketoiminta sekä medialiiketoiminta Suomessa. Jatkossa Sanomalla on medialiiketoimintaa siis vain Suomessa.

Hollannin medialiiketoiminnan myynti tuo Sanomalle noin 400 miljoonan euron kassan yritysjärjestelyihin. Duinhovenin mukaan molemmissa liiketoiminnoissa on hyviä yritysjärjestelymahdollisuuksia, joiden odotetaan toteutuvan 12–18 kuukauden kuluessa.

Painopiste on Learning-yksikössä, joka on Sanoman kasvualue. Yhtiö on kiinnostunut sekä markkina-alueensa laajentamisesta, että kasvusta nykyisillä markkina-alueilla.

– Olemme hyvin kiinnostuneita sekä julkaisu- että alustaliiketoiminnasta. Molemmilla on oma dynamiikkansa.

Yritysostot paikkaavat loven liikevaihdossa
Duinhovenin mukaan kasvumahdollisuuksia on myös medialiiketoiminnassa.

– Kyllä, erityisesti Suomessa, missä meillä on vahva liiketoimintojen portfolio. Olemme tehneet yritysostoja muun muassa radioliiketoiminnassa ja olemme kiinnostuneista kasvusta kaikille kolmella alueella, uutis- ja featuremediassa, viihteessä sekä b-to-b -liiketoiminnassa, Duinhoven sanoo uutistoimisto Startelille.

Samalla hän toteaa kuten jo aiemminkin, että suuret investoinnit keskittyvät Learningiin.

– Emme todennäköisestikään käytä koko 400 miljoonaa euroa Suomen medialiiketoimintaan, mutta emme myöskään yksinomaan Learningiin.

Medialiiketoiminnan hankinnoista Duinhoven käyttää ilmaisua ”bolt-on-ostot”, joilla yhtiö viittaa pienehköihin ”pultattaviin” yritysostoihin, jotka täydentävät olemassa olevia liiketoimintoja ja tuovat synergiaa.

Kotimaan mediaportfolioon liittyy myös Sanoman tapahtumaliiketoiminta. Duinhovenin mukaan kyse on itsenäisestä ja kannattavasta liiketoiminnasta, ei suinkaan mediaa tukevasta liiketoiminnasta. Tapahtumaliiketoiminta perustuu kuitenkin vahvasti mediaekosysteemiin, ja sen vuoksi on epätodennäköistä, että tapahtumapuoli kasvaisi Suomen markkinoiden ulkopuolelle.

Sanoma Media Netherlandsin liikevaihto oli viime vuonna 424 miljoonaa euroa, joten sen myynti tekee tuntuvan loven Sanoman liikevaihtoon.

Odottaako Sanoma tulevien yritysostojen palauttavan liikevaihdon takaisin samalle tasolle?

– Kyllä ja saatamme ajan mittaan mennä myös yli sen. Kuten tiedetään, Sanoma on ollut aiemmin paljon isompi yhtiö kuin nyt. Meillä on nyt kaksi keskeistä yksikköä ja näillä alueilla haluamme kasvaa, Duinhoven vastaa.

Nykyisellään (ilman Sanoma Media Netherlandsia, mutta Iddink, Essener ja Itslearning mukaanluettuna) Learning tuo Sanoman liikevaihdosta 45 prosenttia, mutta operatiivisesta tuloksesta 55 prosenttia. Media Finlandin osuudet ovat siten vastaavasti 55 prosenttia liikevaihdosta ja 45 prosenttia tuloksesta.

Taloussanomat ja Ilta-Sanomat kuuluvat Sanomaan.
Martina Ahola Ubis
 

Bwana

Kapteeni

Lapinukko

Majuri
Kohta on täyskäsi kasassa :facepalm:
Mitenhän paljon noita ilmaantuu ennen ensi kesän puoluekokousta. Eikä demareille tule järki päähän, entistä vasemmalle mennään. Keskusta on aisankantajana. Kärnä on varmaan mielissään. Mikä ihmeen paskamagneetti SDP on? Konkreettinen esimerkki siitä miten monikulttuurisuuden politiikka saastuttaa?
 
Top