Vartijat ja Vartiointiyritykset

Huhta

Greatest Leader
@g21.45acp Ei kun Suomessa media siunaa jokaisen oikeaoppisen poliittisen päätöksen. ;) Väkivaltamonopoli jne. - ei sitä voi luovuttaa yksityisille ihmisille, saati sitten kasvottomille suuryrityksille.
 

Raveni

Greatest Leader
Suomessa aseista on tehty aikamoisia pyhiälehmiä ja ihmiset aivopesty luulemaan, että ne aseet ovat vaarallisia ja tappavat. Eihän se ase tapa vaan sen aseen käyttäjä ja aika usein joko laittomalla aseella tai metsästyskiväärillä.
 

RDF

Kapteeni
BAN
Jos maailman meno jatkuu tällaisena, niin järjestyksenvalvojien (niiden joita näkee mm. satamissa, liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa, ei lähikuppilan oviportsarit) aseistaminen lienee vain ajan kysymys, eikä tämä ole mistään muusta kuin viranomaismääräyksistä ja koulutuksesta kiinni. Missään nimessä ei ole perusteltua aseistaa piiiri- ja aulavartijoita, vaan vain osa niistä jotka toimivat ns. yleisörikkailla alueilla poliisin apuna järjestyksenpidollisissa tehtävissä.

Käykää katsomassa Tukholmassa kun jokaisen roskakorin vieressa on securitaksen skyddsvakt glockit vyöllä.
 

Raveni

Greatest Leader
Ja kun ase koulutus tapahtuu poliisi koulussa, vuotuiset ammunta ja käsittely kokeet tehdään poliisi koulussa ja poliisit viime kädessä päättää ketä sen luvan edes saa, lääkärin siunauksella niin väittäisin, että riski, että ase päätyy sellaiselle stevarille jolle se on mulkun jatke on aika pieni.
 

g21.45acp

Kapteeni
Aseiden "vaatiminen" vartijoille ja järjestyksenvalvojille on huomattavasti realistisempi asia, kuin PV:n aseiden sijoittaminen ressujen asekaappeihin.
 

Huhta

Greatest Leader
Ja kun ase koulutus tapahtuu poliisi koulussa, vuotuiset ammunta ja käsittely kokeet tehdään poliisi koulussa ja poliisit viime kädessä päättää ketä sen luvan edes saa, lääkärin siunauksella niin väittäisin, että riski, että ase päätyy sellaiselle stevarille jolle se on mulkun jatke on aika pieni.

Ei muuten tapahdu "poliisikoulussa" (polamk), vartijoiden ampuma-asekoulutukset tapahtuvat yksityisellä sektorilla (mm. firmat 1, 2 ja 3 tarjoavat palveluitaan). Kouluttajat tosin ovat saaneet oman kouluttajakoulutuksensa polamkissa.
 

Huhta

Greatest Leader
Jos maailman meno jatkuu tällaisena, niin järjestyksenvalvojien (niiden joita näkee mm. satamissa, liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa, ei lähikuppilan oviportsarit) aseistaminen lienee vain ajan kysymys, eikä tämä ole mistään muusta kuin viranomaismääräyksistä ja koulutuksesta kiinni. Missään nimessä ei ole perusteltua aseistaa piiiri- ja aulavartijoita, vaan vain osa niistä jotka toimivat ns. yleisörikkailla alueilla poliisin apuna järjestyksenpidollisissa tehtävissä.

Käykää katsomassa Tukholmassa kun jokaisen roskakorin vieressa on securitaksen skyddsvakt glockit vyöllä.

Piirivartijoilla olisi mielestäni se peruste aseenkannolle, että heillä työtehtäviin kuuluu usein myös hälytysvartiointia ja sitä kautta riskit ovat jossakin määrin korostuneita, kun vartija voi olla ensimmäisenä ja yksin jossakin murtopaikalla, ryöstetyssä Siwassa tai vastaavassa. Terrorismia he eivät toki ehkäise, mutta noissakin tehtävissä tulee vastaan teräaseita ja muuta ikävää aina välillä. Toistaiseksi (tai ainakin pitkään) on toki selvitty puheella ja nykyisillä voimankäyttövälineillä, aseenkannossa on aina riski, että ihmisiä kuolee. Tosin tässäkin pitää sitten puntaroida, millainen arvo on vartijan ja rikollisen hengen välillä. Kumpi on pahempi, yksi kuollut vartija vai kymmenen kuollutta rikollista.

Aulavartioinnista en tiedä, mutta ainakin joissakin kohteissa perusteet aseenkannolle ovat nähdäkseni olemassa. Esimerkiksi erilaiset ministeriöt ja valtion virastot ovat maailmalla kohtuullisen järeästikin suojattuja. Verohallinto, Migri ym. herättävät yleistä vihaa, ja onpa suomalaisia verovirastoja pommitettukin 90-luvun alussa.

Baareissa aseenkanto on ehkä enemmän miinusmerkkistä ottaen huomioon ahtaat tilat (=kollateraalivahingot) ja painitilanteiden yleisyys, mutta portsareitakin on tässä maassa kuollut.

Joitakin tapettuja turvallisuusalan työntekijöitä:

10.10.1998. Portsarin surma, Karjaa. 26-vuotias ravintolan vahtimestari ammuttiin ravintolan eteistiloissa. Toinen vahtimestari haavoittui. Tekijä, 36-vuotias Viljo Schwartz tuomittiin 13 vuoden 8 kuukauden vankeuteen. Motiivina oli ärsyyntyminen vahtimestarien pyynnöstä ottaa päällysvaate narikkaan sekä viha ja ylimielisyys kantaväestöä kohtaan.

21.11.1997. Vartijan surma, Kokkola. 19-vuotias vartija-vahtimestari puukotettiin Citymarketissa. Tekijä, Heikki Kaikula, tuomittiin 10 vuoden 6 kuukauden vankeuteen. Motiivina oli selviytyminen näpistyksestä ilman asian julkituloa.

22.2.1990. Portsarin surma, Hamina. 33-vuotias vahtimestari surmattiin ampumalla ravintolan edustalla. Tekijä, 25-vuotias Jon Uski, tuomittiin runsaaksi 9 vuodeksi vankeuteen. Motiivi oli kosto.

https://www.murha.info/?p=995
 

RDF

Kapteeni
BAN
Aika kaukaa haettua, että piirivartijoilla pitäisi olla aseet. Riippuu tietenkin piiristä, mutta missään nimessä kaikki hälytykset eivät liity rikoksiin, vaan mukana on myös LVI sun muita hälyjä ja jos se murtokeikka tulee, pitää ensin käydä ulkokuori läpi ja jos seinässä on miehen mentävä aukko, niin ainut oikea toimintatapa on jäädä valvomaan tuleeko ketään ulos ja odottaa poliisia. Pelkäksi omaksi suojaksi ei (luoti)asetta tule myöntää ja jos tämä olisi perusteena niin siwan kassatkin sen aseen ansaitsisivat.

Mitä taas tulee ministeriöihin ja vastaaviin niin osassa on valtion puolesta omat aseistetut vartijat (ei siis securitaksen tai muunkaan firman poppoota) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140987

Vaikea on myös nähdä että esimerkkitapauksissa ase olisi ollut jotenkin pelastava tekijä. Cittarissa puukotettu oli muistaakseni juuri työt aloittanut joka sai puukosta takahuoneessa.
 

Huhta

Greatest Leader
Aika kaukaa haettua, että piirivartijoilla pitäisi olla aseet. Riippuu tietenkin piiristä, mutta missään nimessä kaikki hälytykset eivät liity rikoksiin, vaan mukana on myös LVI sun muita hälyjä ja jos se murtokeikka tulee, pitää ensin käydä ulkokuori läpi ja jos seinässä on miehen mentävä aukko, niin ainut oikea toimintatapa on jäädä valvomaan tuleeko ketään ulos ja odottaa poliisia. Pelkäksi omaksi suojaksi ei (luoti)asetta tule myöntää ja jos tämä olisi perusteena niin siwan kassatkin sen aseen ansaitsisivat.

Puhtaasti oman turvallisuuden kannalta on varmasti järkevää säilyttää ainakin pakoreitti, mutta toisaalta vartijalta edellytetään yleensä myös puuttumista. Ei jokaista näpistelijää ja murtomiestä voi päästää menemään, soittaa poliisia perään ja kirjata tapahtumailmoitusta. Kohtuutonta riskinottoa ei voi odottaa keneltäkään, mutta jos mihinkään ei puutu, niin ei sekään tue nousujohteista uraa. Kuten tuosta myymälävartijan puukotuksesta nähdään, niin tilanne voi eskaloitua hyvinkin nopeasti, vaikka lähtötilanne vaikuttaisi kuinka riskittömältä.

Olemme siis ilmeisen eri linjoilla tuosta omaksi suojaksi myöntämisestä. Mutu-tuntumani on, että kun poliisi ampuu, niin varsin usein vaarassa on ollut pääasiassa poliisimies, ei sivulliset. Epäilisin, että jopa suurin osa ampumatapauksista on tällaisia, mutta tästä puuttuu nyt kunnon tilastollinen näyttö, joten tyydyn epäilemään. Toki vartijan riskitaso on ylipäätään magnitudia tai kahta pienempi kuin poliisin, mutta kun riskiä aletaan kertoa yksityisen turva-alan työvuosilla, niin ennen pitkää jonkun kohdalle napsahtaa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/30/100-tunnissa-melkein-poliisiksi-kasikirjoitus

Hannes Mäkipernaa, omistaja, Safetor:
"Vartijakin on meillä kohdannu työssään sellasia tilanteita, että on ollut kirveen kanssa murtautunut kiinteistöön ja sitten on lähtenyt vartijaa kohti. --"

Enkä panisi pahakseni, vaikka Siwan kassoillekin myönnettäisiin rautaa tiskin alle. Pätevyysvaatimuksista en kylläkään löysäisi (suhteessa vartijoihin, siinä kulkee suunnilleen minimitaso), joten melkoinen harvinaisuus tykki tiskin alla varmasti olisi jatkossakin.


Vaikea on myös nähdä että esimerkkitapauksissa ase olisi ollut jotenkin pelastava tekijä. Cittarissa puukotettu oli muistaakseni juuri työt aloittanut joka sai puukosta takahuoneessa.

Ei välttämättä pelastava tekijä, mutta tuskin se uhrien kertoimia olisi ainakaan heikentänyt... Asetta työssään kantava on todennäköisesti hyökkääjää parempi ampuja ja muutoinkin selväpäisempi, joten suoranaisia väijytyksiä lukuunottamatta oma ase tasaa kummasti puntteja.

Myymälävartijan puukotus oli kieltämättä ikävä juttu. Moni asia olisi voinut pelastaa, kuten kollegan läsnäolo, suojaliivi, se ase... Mutta esimerkkitapausten pääpointti oli, että turva-alaan sisältyy vaaransa. 2000-luvullakin on tapahtunut useita veitsihyökkäyksiä (mm. 1, 2 ja 3), kuolonuhreilta on vältytty toistaiseksi, mutta kello tikittää.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
En nyt lähtisi jakamaan ampuma-aseita kaikille vartijoille, mutta kaasu ja taser voisivat olla varteenotettava vaihtoehto. Kumpikin kun on ns. "ei-kuolettavia", noin yleisesti. Ampuma-aseen käyttö työssä vaatii sitten hieman pitempää koulutusta, sanoisin.

Yleisestikin niin kaasuja kuin tasereita voisi myöntää hieman väljemmin ihmisille, jolla on perusteltu uhka.
 

Raveni

Greatest Leader
Piirivartijoilla olisi mielestäni se peruste aseenkannolle, että heillä työtehtäviin kuuluu usein myös hälytysvartiointia ja sitä kautta riskit ovat jossakin määrin korostuneita, kun vartija voi olla ensimmäisenä ja yksin jossakin murtopaikalla, ryöstetyssä Siwassa tai vastaavassa. Terrorismia he eivät toki ehkäise, mutta noissakin tehtävissä tulee vastaan teräaseita ja muuta ikävää aina välillä. Toistaiseksi (tai ainakin pitkään) on toki selvitty puheella ja nykyisillä voimankäyttövälineillä, aseenkannossa on aina riski, että ihmisiä kuolee. Tosin tässäkin pitää sitten puntaroida, millainen arvo on vartijan ja rikollisen hengen välillä. Kumpi on pahempi, yksi kuollut vartija vai kymmenen kuollutta rikollista.

Aulavartioinnista en tiedä, mutta ainakin joissakin kohteissa perusteet aseenkannolle ovat nähdäkseni olemassa. Esimerkiksi erilaiset ministeriöt ja valtion virastot ovat maailmalla kohtuullisen järeästikin suojattuja. Verohallinto, Migri ym. herättävät yleistä vihaa, ja onpa suomalaisia verovirastoja pommitettukin 90-luvun alussa.

Baareissa aseenkanto on ehkä enemmän miinusmerkkistä ottaen huomioon ahtaat tilat (=kollateraalivahingot) ja painitilanteiden yleisyys, mutta portsareitakin on tässä maassa kuollut.

Joitakin tapettuja turvallisuusalan työntekijöitä:
Mä voisin nähdä piirivartijalla sen koiran tärkeämpänä kuin aseen..
 

proileri

Kenraali
@Tykimies
Vertailukohtaa voi hakea myös eri maiden CCW-lainsäädännöistä. Jos se toimii, että vartijaa paljon paljon huonommin koulutettu siviili aseistetaan, niin en näe vartijoiden aseistamisesta syntyvän ainakaan suurempaa ongelmaa. Heillä on parempi koulutus verrattuna jenkkilän ~päivän mittaisiin koulutuksiin ja paljon enemmän valvontaa (firma, esimiehet, työtoverit).

Periaatteessa ei olisi mikään mahdottomuus Suomessakin nähdä pientä määrää Ruotsin mallin mukaisia aseistettuja 'suojavartijoita'. Toki nämä olisivat lähinnä isoimpien kaupunkien ytimissä. Periaatteessa ehkä myös taseria voisi rajoitetusti harkita, mutta sekään ei varmaan mikään suunnaton suosikki tule olemaan, varsinkin kun yleensä vartiointiliike joutuu maksamaan kurssitukset ja varustukset. Sama pätee tietenkin tuliaseeseen.

Varmaan Turun tapahtumien jälkeen kuitenkin keskusta-alueiden järjestyksenvalvojien määrä lisääntyy, se on helpoin ja halvin tapa lisätä valvovia silmiä. Jos siis niitä halutaan lisätä. Varustuksena todennäköisin on perinteinen kaasu ja pamppu, joka sinänsä kyllä yksinäisen puukkomiehen pidättelyyn hetkeksi riittää, mutta..

Nyt ollaan kuitenkin yleisen turvallisuuden kohdalla tilanteessa, missä valvovan henkilökunnan määrää ei voida enää vähentää, vaan todennäköisesti sitä joudutaan jopa lisäämään. Uhka siviilejä kohtaan kaupunkien keskustoissa on selvästi kasvanut tämän myötä - ja itseasiassa tietenkin ollut kohonnut jo parin vuoden ajan, Euroopan tapahtumien myötä. Tähän asti on vain menty "ei meillä Suomessa" -asenteella.
 
Viimeksi muokattu:

winsu

Kapteeni
Miten tuo byrokratia järkkäreiden asettamisessa menee, palkkaako kaupunki heidät tietylle paikalle esim. torille? Ja onko laissa miten paljon rajoitteita? Voiko kunta tai kaupunki palkata järkkäreitä yleisen järjestyksen turvaamiseen, ei siis jonkun tietyn tapahtuman tai vaikka kirjaston turvaamiseen? Yritykset tuskin laittavat senttiäkään YJT:hen, kyllä ne vartijat ovat firman parhaaksi palkattu mikäli kokevat tarpeelliseksi. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin se vartija on kuten kuka tahansa kaduntallaaja toimeksiantajansa määritellyn alueen ulkopuolella.
 
Viimeksi muokattu:

proileri

Kenraali
Miten tuo byrokratia järkkäreiden asettamisessa menee, palkkaako kaupunki heidät tietylle paikalle esim. torille? Ja onko laissa miten paljon rajoitteita? Voiko kunta tai kaupunki palkata järkkäreitä yleisen järjestyksen turvaamiseen, ei siis jonkun tietyn tapahtuman tai vaikka kirjaston turvaamiseen? Yritykset tuskin laittavat senttiäkään yleisen järjestyksen turvaamiseen, kyllä ne vartijat ovat firman parhaaksi palkattu mikäli kokevat tarpeelliseksi.

En muista tarkkaan miten laki sanoo järkkärien asettamisesta, siinä voi olla joku pykälä siitä että järkkärit asetetaan tietylle alueelle, ja muistaakseni pyrkimys on että järkkäreilläkään ei pyritä kovin laajalti korvaamaan poliisia yleisten alueiden järjestyksen ylläpidossa.

Käytännössä tuota kuitenkin on helppo kiertää siten, että vartijat nimellisesti valvovat kaupungin omaisuutta vaikkapa torilla, ja samalla läsnäolollaan rauhoittavat menoa. Toki vartijoilla on tällöin vain ns. jokamiehenoikeus puuttua tapahtuviin rikoksiin, eikä varsinaisesti oikeutta esim. komentaa ihmisiä poistumaan jostain paikasta. Tämä siis on ihan yleinen tapa jos helposti halutaan tuoda vartijoita johonkin alueelle ilman suurempaa byrokratiaa, ja esim. kesäaikaiset ns. puistovahdit on palkattu tällä periaatteella joissakin kaupungeissa. Tällöin ostaja määrittelee alueen missä vartijat kiertelevät vartioimassa kohteita kuten puistonpenkkejä, eikä tämä vaadi mitään kummempaa viranomaisen hyväksyntää.
 

winsu

Kapteeni
Tätä juurikin hain takaa. Jos vartija/jv- toiminnalle on toimeksiantajan paikkaan ja infraan sidottuja rajoitteita, niin ei niitä riitä oikein todelliseen yleiseen turvallisuuden ylläpitoon.

Jonkun yöllisen yritysmurron varalle on vakuutukset, noi vartiohommat on sitten firmojen omia asioita.
 

Huhta

Greatest Leader
Miten tuo byrokratia järkkäreiden asettamisessa menee, palkkaako kaupunki heidät tietylle paikalle esim. torille? Ja onko laissa miten paljon rajoitteita? Voiko kunta tai kaupunki palkata järkkäreitä yleisen järjestyksen turvaamiseen, ei siis jonkun tietyn tapahtuman tai vaikka kirjaston turvaamiseen? Yritykset tuskin laittavat senttiäkään yleisen järjestyksen turvaamiseen, kyllä ne vartijat ovat firman parhaaksi palkattu mikäli kokevat tarpeelliseksi.

Vaatii poliisin suostumuksen. Tallinnanaukiolla aikanaan kokeiltiin, liekö toimii vieläkin.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/51213-poliisi-tallinnanaukio-on-rauhoittunut-selvasti

Nykylainsäädäntö asettaa rajoitteita, aika paljon pitää venyttää lain kirjainta. Ehkä joukkoliikennevälineiden välittömän läheisyyden valvominen onnistuisi, ja keskusta-alueella niitä liikkuu niin paljon, että aina on lähellä bussi tai raitiovaunu tai juna.

Suostuuko paikallinen poliisi, se on ihan luojassaan... ay-politikointi voi tulla tielle.

LYTP:

28 §
Järjestyksenvalvojan asettaminen poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi

Jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää, alueen tai paikan tai kulkuneuvon lähtöpaikan poliisilaitos voi lisäksi antaa luvan asettaa järjestyksenvalvojia poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi:

1) terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteeseen koulukoteja tai lastensuojelulaitoksia lukuun ottamatta terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteen haltijan hakemuksesta;

2) Kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen Kansaneläkelaitoksen hakemuksesta;

3) työ- ja elinkeinotoimistoon työ- ja elinkeinotoimiston hakemuksesta;

4) kauppakeskukseen kauppakeskuksen haltijan hakemuksesta;

5) liikenneasemalle liikenneaseman haltijan hakemuksesta;

6) satamaan sataman haltijan hakemuksesta;

7) lentopaikkaan lentopaikan haltijan hakemuksesta;

8) joukkoliikenteen kulkuneuvoon kulkuneuvon haltijan hakemuksesta; tai

9) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011) tarkoitettuun vastaanotto- ja järjestelykeskukseen keskuksen haltijan tai Maahanmuuttoviraston hakemuksesta.

(21.12.2016/1316)
Järjestyksenvalvojien asettamiseen oikeuttavassa luvassa järjestyksenvalvojien toimialue on rajattava siinä tarkoitettuun paikkaan tai kulkuneuvoon ja tarvittaessa sen välittömään läheisyyteen.

Lupa järjestyksenvalvojien asettamiseen on voimassa enintään viisi vuotta. Lupaan voidaan liittää järjestyksenvalvojien koulutukseen, voimankäyttövälineiden kantamiseen, toimialueeseen sekä sijoitteluun ja lukumäärään liittyviä ehtoja. Luvan myöntänyt poliisilaitos voi tarvittaessa peruuttaa luvan sekä muuttaa luvan ehtoja tai voimassaoloaikaa sellaisten olosuhteiden muutosten vuoksi, joilla on olennaisia vaikutuksia toimialueen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiselle.

Järjestyksenvalvontatehtäviä tässä pykälässä tarkoitetuilla alueilla ja paikoissa saa hoitaa vain turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija, joka voi teettää tehtäviä palveluksessaan olevalla, 35 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävällä järjestyksenvalvojalla, joka on hyväksytysti suorittanut 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai jolla on voimassa oleva hyväksyminen vartijaksi ja joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. (12.8.2016/652)


Oulussa asia ratkaistiin toisin, puistoihin palkattiin vartijoita. Päätehtävänä kaupungin omaisuuden suojaaminen. Mutta työvälineethän ovat mukana ja oikeudet samat kuin tavallisella kansalaisella, joten voi mennä väliin esim. pahoinpitelyyn, jos sellaista todistaa.

https://yle.fi/uutiset/3-5349126
 

Huhta

Greatest Leader
En nyt lähtisi jakamaan ampuma-aseita kaikille vartijoille, mutta kaasu ja taser voisivat olla varteenotettava vaihtoehto. Kumpikin kun on ns. "ei-kuolettavia", noin yleisesti. Ampuma-aseen käyttö työssä vaatii sitten hieman pitempää koulutusta, sanoisin.

Yleisestikin niin kaasuja kuin tasereita voisi myöntää hieman väljemmin ihmisille, jolla on perusteltu uhka.

Voit olla varma, ettei niitä jokaiselle jaeta vaikka laki mahdollistaisi, koska firmoilla ei ole rahaa ja harvalla haluakaan. Securitas ym. menisivät varmaan edelleen 90 prosenttisesti aseettomina, tietyissä toimeksiannoissa kannettaisiin, jos asiakas siitä maksaa. Muutoin vastaava hoitaja kieltäisi työntekijöitä kantamasta edes omia aseitaan, ettei vain julkisuuskuva järky, jos tapahtuu "bad shooting". Yrittäjävetoiset pienemmät vartiointiliikkeet voisivat olla poikkeus.

Taser on hyvä voimankäyttöväline, mutta huono laite hätävarjeluun. IMHO. Yksi (muutama? joko uusimpia malleja myydään amerikkalaisille siviileille?) laukaus ja sen on parempi osua. Useampaa hyökkääjää vastaan lähinnä pelote. Suomen talvessa käyttökelpoisuus kyseenalainen paksun vaatetuksen johdosta. Isohko kanniskella, työläs kätkeä.

Kaasu on hyvä. Pieni potentiaali pahoihin vahinkoihin, mahdollisuus useammankin kohdehenkilön taltuttamiseen ja halpa sekä helposti kannettava. Me likes!
 

winsu

Kapteeni
Vaatii poliisin suostumuksen. Tallinnanaukiolla aikanaan kokeiltiin, liekö toimii vieläkin.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/51213-poliisi-tallinnanaukio-on-rauhoittunut-selvasti

Nykylainsäädäntö asettaa rajoitteita, aika paljon pitää venyttää lain kirjainta. Ehkä joukkoliikennevälineiden välittömän läheisyyden valvominen onnistuisi, ja keskusta-alueella niitä liikkuu niin paljon, että aina on lähellä bussi tai raitiovaunu tai juna.

Suostuuko paikallinen poliisi, se on ihan luojassaan... ay-politikointi voi tulla tielle.

LYTP:




Oulussa asia ratkaistiin toisin, puistoihin palkattiin vartijoita. Päätehtävänä kaupungin omaisuuden suojaaminen. Mutta työvälineethän ovat mukana ja oikeudet samat kuin tavallisella kansalaisella, joten voi mennä väliin esim. pahoinpitelyyn, jos sellaista todistaa.

https://yle.fi/uutiset/3-5349126

Kiitos, jotain tuonsuuntaista kuvaa itsellänikin oli. Lakiahan voi aina muuttaa, mutta sitten toisaalta miten halukkaita kunnat ja kaupungit ovat maksamaan toiminnasta jota poliisi hoitaa siinä rinnalla? Pohjimmainen syy noihin tiettyjen kaupunkien ratkaisuihin saattaa olla edelleen ilkivalta, joka voi aiheuttaa melko isotkin rahalliset vahingot. Turvallisuuden lisääntyminen juuri sillä paikalla tuli sitten vähän kuin kaupan päälle?
 

Huhta

Greatest Leader
Mä voisin nähdä piirivartijalla sen koiran tärkeämpänä kuin aseen..

Koira, tuo ihmisen paras ystävä. Kaveri, sensori ja suojelija - samassa paketissa. :)

Toisaalta koirassa on huonotkin puolensa. Koira on pitkäaikainen sitoumus, helposti yli 10 vuotta. Sitä pitää hoitaa, ulkoiluttaa ja kouluttaa. Se pitää asettaa vastakkain ihmissuhteiden ja terveyden kanssa, jos puolisokandidaatti onkin allerginen koiralle tai perheeseen syntyy allerginen lapsi.

Vuoron alkaessa ase otetaan kaapista ja työnnetään vyökoteloon. Vuoron päättyessä ase tyhjätään ja laitetaan takaisin kaappiin. Radalla käydään kerran tai kaksi kuukaudessa. Muulloin asetta ei tarvitse miettiä.
 
Top