Lähinnä ajattelin kustannuspuolta. Porrastamiset lisäisivät todennäköisesti henkilökunnan tarvetta ja arvaan että sehän ei käy. Yhtälö on vaikea jos lisäkustannuksia ei sallita.
Varusmiesten käyttäminen ylläreissä
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Lähinnä ajattelin kustannuspuolta. Porrastamiset lisäisivät todennäköisesti henkilökunnan tarvetta ja arvaan että sehän ei käy. Yhtälö on vaikea jos lisäkustannuksia ei sallita.
Tkm
Alikersantti
Tälläinen keskustelu pitäisi lopettaaa ihan heti. Nämä jutut taitavat tulla muutenkin asevelvollisuutta vastustavien parista. Enkä tarkoita keskustelun lopettamisella foorumin keskustelua, vaan poliitikkojen ulinaa. Mitähän ihmettä ne varusmiehet ovat siellä tekemässä? Kesäleirillä tai puuhastelemassa muuteen vaan? Ei ole varmastikaan pv:n intresseissä lähettää juuri vauhtisäkin saaneita etulinjaan. Miten koulutuksen lopulla oleva varusmies eroaa reserviläisestä? No siten, että hänellä on koulutus tuoreessa muistissa. Eli koulutuksen saaneet varusmiehet ovat iso voimavara pv:lle ja tälläinen nillitys varusmiesten käytöstä kriisissä on aivan turhaa.
Viimeksi muokattu:
Beerfect
Eversti
Varusmies on nuoren ikänsä takia sisuuntumaton lapsi, jolle tulee shokkina se kun suosikkiluutnantti ja 50% tupakavereista yhtäkkiä lepääkin veressä, saaden hänet kyseenalaistamaan valintojaan pahimmalla mahdollisella hetkellä. Mikään määrä luokassa istumista ei voi tuoda immuniteettia sitä shokkia kohtaan.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Se Ruotsin malli jossa johtajat valittiin jo kutsunnoissa perustui siihen että kutsunnoissa oli psykologit jotka haastattelivat jokaisen ja sitten lahjakkuus- ja luonnetestien perusteella päättivät kuka on mosuri, kuka ryhmänjohtaja ja kuka joukkueenjohtaja. Väitettiin, että valinnat onnistuivat hyvin koska oli vuosikymmenien tilastot valintaperusteista ja onnistumisista/epäonnistumisista. Uskokoon kuka uskoo.
Tänä päivänä kaikki aloittavat samanlaisina alokkaina Ruotsissa ja eteneminen on toiminnasta kiinni. Psykologi on kuitenkin vielä pelissä mönstring tilasuudessa (meillä kutsunnat =uppbåd) joka on lähinnä katselmus ennen sotilaiksi valittavien päättämistä. Siellä tosin tehdään myös fyysiset testit kuten aiemmin. Ruotsissa muuten haetaan suoraan tehtäviin heti kun haetaan alokkaiksi. Alokasaika on kaikille sama, mutta sen jälkeen erikoistutaan omiin tehtäviin.
Saattaa Suomessakin tämä lisääntyä kunhan sotavaltio saa aikaan jonkun järjestelmän.
Muistutan että atk-ohjelmat tekevät joskus ihmeitä, meidän komppaniassa oli eräässä isossa harjoituksessa 1990-luvulla keittoryhmässä keittäjänä siviilinä asfalttikeittäjänä toimiva kaveri
Ai, se oli siitä keittoporukasta lähtöisin se ruskeakastike millä paikkailtiin asfalttia.
Jos pv:n hlökuntaa on uskominen, niin GH upotti myös Titanicin.
De facto on se, että asevelvollisuuden "pelasti" Venäjän aloittama aktiivinen ulkopolitiikka. Kyllähän av. oli menossa kohti hallittua syöksyä. Mutta Siperia opettaa ja Baikal on tosi syvä järvi.
"Kopteri-Kustaa" oli ihan OK-jätkä. Perustuu siihen, että nimitti meikäläisen virkaan. Oliko se sitten PV:n kannalta hyvä juttu...sen saa historia päättää...
John Hilly
Ylipäällikkö
Muutoin, minun aikanani käytiin ensin koko RAuK ja sitten vasta RUK:uun. Kokelasaika jäi tuolloin hyvin lyhyeksi ja siitäkin meni puolet aiemmin ansaittujen lomien pitämiseen.
JR49
Respected Leader
Joo. Tästä on nyt muodostumassa ulina ja nillitys mediassa. Ovat luomassa kuvaa, ymmärtämättämyyttään varusmiehistä jonkinlaisina uhrilampaina, joita rintamalla ei vois käyttää. Tässä Länsi-Savon pääkirjoitus, joka kiinnitti huomiotani:
Suomalainen varusmieskoulutus on uudistumassa merkittävästi. Puolustusvoimat on laatimassa varusmiespalveluksen kehittämissuunnitelmaa, jolla asepalveluksesta pyritään tekemään entistä paremmin nykyvaatimuksiin soveltuva. Jatkossa varusmiehiä voitaisiin käyttää myös sodassa, rintamalla. Nyt tämä on mahdollista vain tukitehtävissä.
Olen käynyt yksinäistä infosotaa tuota lehteä vastaan, mikä on ehkä havaittavissa pääkirjoituksen kommenttipalstalta
. Ensimmäinen viesti ei mennyt läpi, kun arvostelin päätoimittajaa virheestä. Piti odottaa moderoivan toimittaja vuoronvaihtoa...Muistinvirkistykseksi siis oikeuskansleri Jaakko Jonkan päätös:
http://www.oikeuskansleri.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2016/okv_50_20_2015.pdf
...Varusmiesten ja muiden palveluksessa olevien asevelvollisten käyttämiselle erilaiseen perustuslain 127 §:ssä säädettyyn maanpuolustusvelvollisuuteen perustuvaan palvelukseen ei ole asetettu lähtökohtaisia oikeudellisia rajoitteita...
...Näin ollen ei näytä olevan oikeudellisia esteitä valmiuden kohottamiseen liittyvään varusmiesten sodan ajan varalta tarvittaviin joukkokokonaisuuksiin sijoittamiselle ja niiden osana toimimiseen harjaannuttamiselle...
Muutenhan tuossa pääkirjoituksessa on paljon asiaakin, mutta minua huolestuttaa tuo luotu asenneilmasto, joka heikentäisi yhden iskevän nyrkkimme käyttöä.
http://www.lansi-savo.fi/mielipide/...ssa-selvitettava-347352?page=3#comment-277899
Epäilen meidän molempien olevan oikeassa ja väärässä, tosin minun epätarkan postaukseni vuoksi. Jos olen oikein käsittänyt, ainakin 1960-1970 -luvun Ruotsissa maavoimien saapumiseriä oli yksi vuodessa ja rauhanajan joukko-osastoilla oli tehtävänään joukkotuotanto ja toisaalta sodanajan joukkojen perustaminen. Yhden saapumiserän järjestelmän vuoksi rauhanajan joukko-osastot kykenivät perustamaan sotavalmiin sodanajan joukon vain yhtenä, lyhyenä aikana vuodessa. Rauhanajan koulutusyksiköillä (GU) oli toki oma hälytystehtävänsä, mutta toisin kuin samaan aikaan Suomessa joukko-osasto ei pystynyt perustamaan kaaderijoukkoa välittömästi kuten vaikkapa Suomessa prikaatien kykynä oli aina perustaa jääkäripataljoona koulutuksessa olevista joukoista.
Kylmän sodan Hemvärnetin koulutus ja varustus oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin suomalaiten reserviläisten, tiettyjä A-luokan joukkoja lukuun ottamatta. Takana oli pidempi ja perusteellisempi varusmieskoulutus jota täydentämässä oli säännöllisiä harjoituksia. Yksilökohtainen varustus oli, jos ei nyt hyvä niin vähintään tyydyttävä. Samaa ei voinut sanoa suomalaisjoukkojen pääosasta.
Kysehän on pitkälti siitä mitä halutaan priorisoida. Suomessa on sotien jälkeen haluttu painottaa määrää, eli kattavuutta, laadun, eli käytännössä koulutuksen pituuden suhteen. Olisihan vaihtoehtona voinut olla laajempi esikarsinta.
Ei varmasti, mutta varusmiehellä on sentään ikänsä vuoksi usko omaan kuolemattomuuteensa ja toisaalta takana harjoittelua. Reserviläisellä harjoittelu on kauempana ja usko omaan kuolemattomuuteen karissut.
Benelli
Respected Leader
Jos merijalkaväen komppania menettäisi 50% vahvuudesta ja johdon niin sekin olisi käytännössä lyöty.
Ari Pesosen eilinen mielipidekirjoitus: http://www.hs.fi/mielipide/a1469589325939
--
Myös palkka-armeijajoukkoja on syytä harkita
Yhteiskuntamoraalin kannalta ei ole oikein, että nuoret varusmiehet sijoitettaisiin kaikkein vaativimpiin tehtäviin torjumaan erikoisjoukoista muodostettua vihollista.
MIELIPIDE 28.7.2016 2:00
Helsingin Sanomat
PUOLUSTUSVOIMIEN on tarkoitus parantaa sotilaallista valmiuttaan kouluttamalla varusmiehiä välittömän valmiuden yksiköihin, joiden tehtävä olisi torjua ensivaiheessa maahan kohdistuva sotilaallinen hyökkäys (HS 25.7.).
Vuosittain palvelukseen astuu hieman yli 20 000 varusmiestä. Koko reservin suuruus on noin 230 000 sotilasta. Palkattua henkilökuntaa puolustushallinnossa on noin 15 000 henkilöä.
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan reserviarmeijan heikkous on hitaus. Suomi yrittää ratkoa tuota ongelmaa varusmiehillä, jotka olisivat valmiina kasarmeilla, mikäli Suomi joutuisi äkillisen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
Suomi olisi nyt valmis lähettämään ensivaiheen vaativiin taistelutehtäviin nuoria varusmiehiä, jotka olisivat sattumalta ja epäonnekseen palvelukseenastumiserässä juuri sinä lyhyenä palvelusajankohtana, jona Suomeen hyökättäisiin.
Nopeaan toimintaan perustuvan puolustuskyvyn tukeutuminen varusmiehiin on ongelmallista yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kasarmilta voi joutua sotatoimiin, mutta viikkoa aiemmin kotiutetut ja saman koulutuksen saaneet saavat olla rauhassa kotona. Sattumalla on tässä liian suuri sija.
Yhteiskuntamoraalin kannalta ei ole oikein, että nuoret varusmiehet sijoitettaisiin kaikkein vaativimpiin tehtäviin torjumaan erikoisjoukoista muodostettua vihollista, vaikka varusmiehillä olisikin paras reserviarmeijan taisteluosaaminen.
Suomen uskottava nopean toiminnan kyvykkyys ei voi perustua varusmiehiin eikä välttämättä reservivoimiin. Nopeaan, ympärivuorokautiseen valmiuteen pystyvä sotilaallinen kyky edellyttää palkka-armeijayksikköjen perustamista reserviarmeijaa tukemaan. Missään maassa armeijan nopean toiminnan kyvykkyys ei perustu varusmiehiin. Asia on ennen kaikkea moraalinen.
Ari Pesonen
Helsinki
--
Myös palkka-armeijajoukkoja on syytä harkita
Yhteiskuntamoraalin kannalta ei ole oikein, että nuoret varusmiehet sijoitettaisiin kaikkein vaativimpiin tehtäviin torjumaan erikoisjoukoista muodostettua vihollista.
MIELIPIDE 28.7.2016 2:00
Helsingin Sanomat
PUOLUSTUSVOIMIEN on tarkoitus parantaa sotilaallista valmiuttaan kouluttamalla varusmiehiä välittömän valmiuden yksiköihin, joiden tehtävä olisi torjua ensivaiheessa maahan kohdistuva sotilaallinen hyökkäys (HS 25.7.).
Vuosittain palvelukseen astuu hieman yli 20 000 varusmiestä. Koko reservin suuruus on noin 230 000 sotilasta. Palkattua henkilökuntaa puolustushallinnossa on noin 15 000 henkilöä.
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan reserviarmeijan heikkous on hitaus. Suomi yrittää ratkoa tuota ongelmaa varusmiehillä, jotka olisivat valmiina kasarmeilla, mikäli Suomi joutuisi äkillisen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
Suomi olisi nyt valmis lähettämään ensivaiheen vaativiin taistelutehtäviin nuoria varusmiehiä, jotka olisivat sattumalta ja epäonnekseen palvelukseenastumiserässä juuri sinä lyhyenä palvelusajankohtana, jona Suomeen hyökättäisiin.
Nopeaan toimintaan perustuvan puolustuskyvyn tukeutuminen varusmiehiin on ongelmallista yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kasarmilta voi joutua sotatoimiin, mutta viikkoa aiemmin kotiutetut ja saman koulutuksen saaneet saavat olla rauhassa kotona. Sattumalla on tässä liian suuri sija.
Yhteiskuntamoraalin kannalta ei ole oikein, että nuoret varusmiehet sijoitettaisiin kaikkein vaativimpiin tehtäviin torjumaan erikoisjoukoista muodostettua vihollista, vaikka varusmiehillä olisikin paras reserviarmeijan taisteluosaaminen.
Suomen uskottava nopean toiminnan kyvykkyys ei voi perustua varusmiehiin eikä välttämättä reservivoimiin. Nopeaan, ympärivuorokautiseen valmiuteen pystyvä sotilaallinen kyky edellyttää palkka-armeijayksikköjen perustamista reserviarmeijaa tukemaan. Missään maassa armeijan nopean toiminnan kyvykkyys ei perustu varusmiehiin. Asia on ennen kaikkea moraalinen.
Ari Pesonen
Helsinki
Eiköhän hyökkäys ole suurin epäonni eikä se että joku sattuu olemaan juuri tuolloin palveluksessa. Koulutuksen loppuvaiheissa olevat varusmiehet ovat hyvässä asemassa. Heillä on tuore koulutus ja firman parhaat varusteet. Miksi asevelvollisten käyttäminen heille lain mukaan kuuluviin tehtäviin olisi ongelma? Kusinen homma ehkä mutta elämä on. Suomessa ei ole lapsisotilaita joten ikäkysymystä tässä ei ole. Aina voidaan keksiä tehokkaampiakin tapoja mutta niillä on hintalappu johon ei kukaan ole antamassa rahaa. Meillä on myös monenmoista palkattuun henkilöstöön perustuvaa ja nopeasti käynnistettävää suorituskykyä joten kukaan ei ole turvautumassa pelkästään varusmiehiin. Olisivatpahan yhtenä rikkana rokassa.
Tkm
Alikersantti
Eli toisin sanoen sotavaltio voisi lähettää silti matkaan reserviläisen, joka ei ole kerrannut ja sattuu olemaan listalla huonoa onneaan sodan tai konfliktin syttyessä. Mitä ihmeen höpinää toi nyt on olevinaan? Ja moraalia on siinä kohtaa turha selittää, kaikki jotka ovat käytettävissä lähtevät. Itselläkin on muutaman vuoden päästä varusmies ikäinen poika ja en koe mitään ongelmia, kun poika palvelukseen menee. Jos tilanne tulee poika menee ja isä tulee perässä, jos kutsu käy. Kuten jo edellä mainitsin Suomi tuskin kuitenkaan alokkaita sinne lähettäisi. Jos näitä hörhöjä aletaan kuuntelemaan, niin voidaan kai saman tien lopettaa armeija, ettei vaan kellään kävisi huono onni.
Siitä luonnollisesti lähdetään että valmiudessa oleva porukka on sekä koulutettu että varustettu tehtävien edellyttämällä tavalla. Em. ehtojen täyttyessä mitään ongelmaa ei ole.
Pesosen kirjoituksen pointti lienee se, että nyt palveluksessa olevista varusmiehistä kellään ei ole edellytyksiä sotia erikoisjoukkoja vastaan. Kun tämä myönnetään, voidaan lähteä pohtimaan maanpuolustuksen järjestämistä todellisia uhkakuvia vastaavaksi.
Erkki
Ylipäällikkö
Koko keskustelu on jotenkin absurdi. Kun kyllästymiseen asti on toitotettu, että maanpuolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, niin luulisihan tämän olevan täysin selvä asia. Jos palveluksensa loppukaudella olevat varusmiehet eivät ole kantahenkilökunnan ohella sitä parasta a-ryhmää sotahommiin, niin ketkä sitten?
Erkki
Ylipäällikkö
Ihanko totta? Tietääkseni osa varusmiehistä koulutetaan nimenomaan tuohon tehtävään. Mutta ei kai ne mitään sitten osaa.
Miten niin ei ole? Meikäläinen joukko pitää tietysti kouluttaa ajateltuun tehtäväänsä mutta sen kummempaa myöntämistä ei tarvita. Pienimuotoiseen toimintaan meillä on tietysti omat erikoisjoukot olemassa. Eiköhän sieltäkin jonkinmoista valmiutta tarvittaessa löydy?