vastarannankiiski
Kenraali
Mielestäni mielenkiintoinen mutta hyvin pitkälti A-maa kokemusten muokkaama ratkaisu, jolla mielestäni tuotiin pikemminkin mini-DMR ryhmä tasolle kun korvattiin SAW:n suorituskyky. Ajatus on että ammutaan kauemmas tarkemmin eikä korvata tarkkuutta tulentiheydellä. Toisaalta sarjatulitoiminto ja etujalat mahdollistavat lyhytaikaisen pikatulen pikatilanteissa. Tuo mini-DMR siis pikemmin korvasi lyhytpiipuisten ja ja vain 3 ls purskeita ampuvien M4:sten suorituskyvyssä havaittuja puutteita kun SAW:n suorituskykyä vaikka se sen korvasi - toisaalta A-maassa SAW korvattiin "arms room" -konseptin mukaan jopa riviviksiköissä UOR hankituilla MK48:lla tai jopa M240:lla jalkapartiossa Paktiassa tai Ghazanissa. Mielenkiintoista nähdä mihin konsepti kehittyy kun taas armeija haluisi mielummin pitää SAW:n ryhmässä korvaten M249:n raskaalla-Minimillä/vastaavalla.
Itse ase (HK416) on ilmeisesti osoittautunut jonkinlaiseksi "über-AR:ssi" USMC:n keskuudessa viimeaikaisten uutisten perusteella, jossa kokeillaan mm. aseista kokonainen pataljoona IAR:llä M4:sten sijaan ja huhuissa sanotaan johdon haluavan aseistaa koko merijalkaväen M27:lla. On tai ei, on M27 saanut kovan maineen! USMC:n luopui lopullisesti M16A4:sta "pääaseena" vasta 2015, ja hankkii nykyään vain M4:a. Tosin M16A4 jatkaa tukevissa aselajeissa ja alokaskoulutuksessa.
Kyllä. M27 yhdistelee mielenkiintoisella ja onnistuneella tavalla tietyiltä osin SAW:ia ja DMR kivääriä. Ja ilmeisesti ihan onnistuneesti.
M16A4:ää en klassisessa kokoonpanossaan koskaan ymmärtänyt henkilökohtaisella tasolla. 20" piipun vielä ymmärrän koska 556:n terminaaliballistiikka on sotalatauksilla pitkälti riippuvainen korkeista iskunopeuksista. Mutta sitä KAC:n RAS painavaa raastinrautaa en koskaan oikein ymmärtänyt. Liian raskas tehden aseesta liian etupainoisen ja ei-vapaastivärähtelevä vielä tämän lisäksi. Enkä varsinkaan sitä kiinteää A2 perää joka on suurelle osalle taistelijoista aivan liian pitkä silloin kun on paksut suojaliivit ja varusteliivit päällä, varsinkin kun käytössä on ACOG:in kaltainen tähtäin joka on melko tarkka oikeasta silmänetäisyydestä. Ei ihme, että monessa kuvassa sotilaat joutuvat tukemaan asetta hyvin poikkeuksellisilla tavoilla kompensoidakseen aivan liian pitkää perää, ampumalla perä olalla tai tukemalla perä taaksevietyyn kyynärtaipeeseen. Olisivat alun perin lyöneet siihen teleperän ja järkevän painoisen kiskotetun ff-tuubin, niin ergonomia ja ennenkaikkea tarkkuus olisi ollut parempi ja konseptikin pitkäikäisempi.
Viimeksi muokattu: