Venäjän erikoisjoukot

VDV kyllä, mutta ei VDV:n 45. Kaartin spetsnazprikaatti. En sitten tiedä sen muista yksiköistä.

Niin siis wikipediassa on tieto, että se on "itsenäinen VDV:n spetsnaz yksikkö, mutta myös alistettu GRU:lle". Lähteeksi on laitettu joka yksikkölistaus venäläiseltä sivustolta.

Kuulostaisi vähintään omituiselta, että VDV joka siis halusi sulattaa Spetsnaz joukot osaksi omaa organisaatiotaan vuonna 2013 lahjoittaisi oman erikoisjoukkoprikaatinsa GRU:n käyttöön?

No joka tapauksessa noita erikoisyksikköjä jotka eivät kuulu GRU:n alaisuuteen on 100:s Spetsnaz prikaati ja 25 itsenäinen rykmentti.

Mitä tulee taas KSO:hon (Komanda spetsialnogo naznacheniya), niin sen rooli on epäselvä ja todennäköisesti sen tarkoitus on koota tarpeen mukaan erikoisjoukko-osastoja eri operaatioihin. Tuokin organisaatio Gerasimovin aikaansaannos, joten epäilen, että se ei ole tarkoitettu kilpailemaan GRU:n erikoisjoukkojen kanssa, jotka siis olivat Gerasimovin suojeluksessa ja joiden hän ei antanut olla sotilasalueiden alaisuudessa ja joiden liittämisen VDV:hen hän esti.
 
Linkki: https://jamestown.org/program/russi...-command-and-the-strategy-of-limited-actions/

Russia’s Special Operations Forces Command and the Strategy of Limited Actions

ince Moscow’s military intervention in Syria, expert attention has intermittently turned to the role played by Russian special forces in this theater of operations. On May 10, a number of photographs were published online showing Russian special forces operating in northwestern Syria (Almasdarnews.com, May 10). These photographs, however, did not show the real backbone of the deployed special forces, drawn from the elite and secretive Special Operations Forces Command (Komandovaniye Sil Spetsialnykh Operatsiy—KSSO). The development, training and mission types for these highly trained specialist troops appears to be linked to what the chief of the General Staff (CGS), Army General Valery Gerasimov, terms Russia’s “strategy of limited actions.” This strategy envisages the use of military power beyond Russia’s borders in the protection of the state’s interests. The KSSO fits into this overall strategy since it is designed mainly for use outside Russia (see EDM, March 6, 2019; April 26, 2016).

The General Staff’s interest in finding ways to enhance and streamline the capability of the Special Forces stretches back over two decades, and precedes the reform initiated in 2008, following the Russia-Georgia conflict. Resistance to making changes to the existing special forces structures came from the leadership of the Main Intelligence Directorate (Glavnoye Razvedyvatelnoye Upravleniye—GRU) Spetsnaz. In the formative period of the KSSO (2009–2013), the General Staff leadership extensively studied the development, training and methods used by the special forces of the world’s leading military powers. Finally, in March 2013, the KSSO was formally created and subordinated directly to the CGS (Novosti Rossiya, February 28, 2019).

In 2009, the Office of Special Operations Forces was established on the basis of the Senezh Special Forces Center, in Moscow Oblast. The KSSO consists of the Command for Special Forces Operations, the Center for Special Purposes, the Center for Special Operations Forces (Senezh), Center for Training Specialists (Senezh) and the 561st Emergency Rescue Center (Sepec-naz.org, November 8, 2018). The KSSO functions across three main areas: special operations, special operations in a maritime context, and counter-terrorism. KSSO officers are trained at the Ryazan Higher Airborne Command School (Ryazanskom Vysshem Vozdushno-Desantnom Komandnom Uchilishche—RVVDKU) in the Faculty of Special and Military Intelligence and the Department of Special Forces Use, and at the Novosibirsk Higher Military Command School (Novosibirskom Vysshem Voyennom Komandnom Uchilishche—NVVKU), faculty of Special Intelligence and Department of Special Intelligence and Airborne Training. Its recruits are mainly from the GRU Spetsnaz, Federal Security Service (Federalnaya Sluzhba Bezopasnosti—FSB) unit Alfa, and the Airborne Troops (Vozdushno-Desantnye Voyska—VDV) (Everything.surf, December 7, 2017).
Between 2009 and 2013, the first commander of the KSSO was one its founders, Colonel Oleg Martyanov. A veteran of military intelligence, serving as a special forces company commander in Afghanistan, Martyanov was later deployed to most of the “hot spots” involving Russia’s Armed Forces, commanding a special forces detachment and then serving in the GRU General Staff apparatus. In 2014, President Vladimir Putin appointed Major General Alexei Dyumin as the commander of the KSSO. Dyumin was a graduate of the Voronezh Higher Military Engineering School of Radio Electronics and had served in the Presidential Communications Department of the FSB. He also served as the deputy head of the Security Service of the President, also part of the FSB (Topwar.ru, February 28).

It appears that the main purpose in forming the KSSO was to boost and streamline command over the special forces, to use these abroad, and to place the training emphasis upon teamwork. The KSSO focuses on high mobility and efficiency in its operations and concentrates on training its personnel mainly for desert and mountain conditions. The KSSO also reportedly accesses a much wider resource and support base than the GRU Spetsnaz (Novosti Rossiya, February 28). However, it seems to perform tasks quite similar to these assigned to the GRU Spetsnaz, such as adjustment of fire, intelligence collection behind enemy lines, elimination of individual targets, sabotage and anti-sabotage. The KSSO has been deployed in support of Russia’s military operations in Ukraine and Syria. Indeed, it first came to public attention due to its involvement in the operation to annex Crimea in late February and March 2014 (Novosti Rossiya, February 28).

In Syria, it has been used to train the Syrian Arab Army (SAA), conduct local special operations, and also in support of the Aerospace Forces (Vozdushno Kosmicheskikh Sil—VKS) air campaign. The numbers of deployed KSSO personnel are of course classified, but according to publicly available estimates, it reached no more than 250 service members at the height of the air campaign (Novosti Rossiya, February 28). Since Moscow authorized the use of force in Syria in September 2015, the KSSO has sustained a number of casualties. For example, two officers from the KSSO, Captain Fyodor Zhuravlev and Lieutenant Aleksandr Prokhorenko, were killed in action on November 9, 2015, and March 16, 2016, respectively; they received posthumous state awards for bravery (Novosti Rossiya, February 28). Prokhorenko was an anti-aircraft gunner recruited into the KSSO. President Putin awarded Prokhorenko the title “Hero of Russia” for his heroic actions: surrounded by militants, the KSSO officer called in an airstrike on himself to protect his unit (Topwar.ru, February 28).

The KSSO was designed to fill a niche and coincided with the structural changes occurring in the wider Armed Forces due to the reform and modernization process. It was also tailored to fit changes in Russian thinking concerning the means and methods of modern warfare. The KSSO has been tried and tested in combat, especially in Syria, and is reportedly efficient and dynamic, exploiting highly trained personnel. It also benefits from the use of high-technologies. The KSSO personnel are not only highly trained, but are well armed and equipped with access to most modern small arms, communications, surveillance, vehicles, high-quality body armor, helmets and diving equipment (Topwar.ru, February 28).

The development, training, structuring and equipping of the KSSO demonstrates the immense importance the General Staff attaches to this capability. It is distinctive in the way it is tailored to support and conduct operations abroad. The KSSO is also heavily backed by CGS Gerasimov, who appears to lobby its interests. Given the nature of its role and the extent to which the KSSO complements the doctrine of limited actions in Russian defense planning, it can safely be anticipated that the organization will be present in theater prior to and during Russia’s future military operations abroad.
 
Kyllä, kyllä! Hyvin nimimerkki Kapiainen on sisäistänyt firman mantran: meidän erityisolosuhteissamme traktori on parempi kuin BMP-1 tai MT-LB.

Vanha lainaus ja OT mutta pakko kommentoida... Ei voi verrata traktoria ja BMP-1:tä. Todellisuudessa olisi verrattava suunnilleen näin 25kpl 4wd maataloustraktoria etukuormaajalla ja viljakärryllä vs 1kpl BMP-1. Koska raha.
 
Vanha lainaus ja OT mutta pakko kommentoida... Ei voi verrata traktoria ja BMP-1:tä. Todellisuudessa olisi verrattava suunnilleen näin 25kpl 4wd maataloustraktoria etukuormaajalla ja viljakärryllä vs 1kpl BMP-1. Koska raha.

hmmm.... meneeköhän se ihan noin? BMP-1 oli hankittu mm. DDR:n poistomyynnistä romuraudan hinnalla, josta olen kuullut, että se olisi ollut 1mk per tonni. Eli 13 000 mk kappale. Eikö traktorit ole huomattavasti paljon kalliimpia?
 
hmmm.... meneeköhän se ihan noin? BMP-1 oli hankittu mm. DDR:n poistomyynnistä romuraudan hinnalla, josta olen kuullut, että se olisi ollut 1mk per tonni. Eli 13 000 mk kappale. Eikö traktorit ole huomattavasti paljon kalliimpia?

Jos joskus on sattunut saamaan DDR vaunuja halvalla, niin ei sillä hinnalla ole tänä päivänä mitään merkitystä jos pohditaan nykyisten paikallisjoukkojen ajoneuvokalustoa. Pitää katsoa paljonko BMP maksaa nyt.

Ja vaikka BMP:n osto maksaisi nyt 13000 mk, niin siihen on laskettava päälle rahti, huolto, varastointi, KOULUTUS, huolto, korjaus ja käyttökulut päälle. Eli vaikka vaunun saisi ilmaiseksi, niin kyllä sen vertailuhinta traktoriin on satoja tuhansia euroja.

Mitä taas maksaa paikallisjoukkojen traktori valtiolle? Kulut alkavat juosta vasta liikekannallepanossa ollen käyttö- ja huoltokuluja. Paikallisjoukkojen traktorit ovat ottokalustoa maajusseilta. Maajussit ostavat ne omilla ja EU:n rahoilla. Ja huoltavat ja varastoivat ilman, että niistä tulee kuluja puolustusvoimille.

Kyllähän minäkin ottaisin paikallisjoukoille/-pataljoonille miehistönkuljetusvaunuja, mutta suomella ei taida olla koskaan varaa sellaisiin. Ainakaan teloilla kulkeviin. Paikallispataljoonan joukot liikkuvat riittävän hyvin henkilö- ja pakettiautoilla. Ja varusteet sekä raskaat aseet vaikka traktorilla tai kuorma-autolla perässä. Jos olisi vaikkapa kohdennettuna lisäbudjettina 2 miljoonaa/paikallispataljoona, niin en minä niillä ainakaan ajoneuvoja ostaisi. Tilannekuvan hankinta, ylläpito ja sen välittäminen joukoille, ilmatorjunta ja panssarintorjunta sekä pimeätoimintakyky ajaisivat edelle kun vastassa on enimmäkseen venäjän erikoisjoukot "selustassa".
 
Jos joskus on sattunut saamaan DDR vaunuja halvalla, niin ei sillä hinnalla ole tänä päivänä mitään merkitystä jos pohditaan nykyisten paikallisjoukkojen ajoneuvokalustoa. Pitää katsoa paljonko BMP maksaa nyt.

Ja vaikka BMP:n osto maksaisi nyt 13000 mk, niin siihen on laskettava päälle rahti, huolto, varastointi, KOULUTUS, huolto, korjaus ja käyttökulut päälle. Eli vaikka vaunun saisi ilmaiseksi, niin kyllä sen vertailuhinta traktoriin on satoja tuhansia euroja.

Mitä taas maksaa paikallisjoukkojen traktori valtiolle? Kulut alkavat juosta vasta liikekannallepanossa ollen käyttö- ja huoltokuluja. Paikallisjoukkojen traktorit ovat ottokalustoa maajusseilta. Maajussit ostavat ne omilla ja EU:n rahoilla. Ja huoltavat ja varastoivat ilman, että niistä tulee kuluja puolustusvoimille.

Kyllähän minäkin ottaisin paikallisjoukoille/-pataljoonille miehistönkuljetusvaunuja, mutta suomella ei taida olla koskaan varaa sellaisiin. Ainakaan teloilla kulkeviin. Paikallispataljoonan joukot liikkuvat riittävän hyvin henkilö- ja pakettiautoilla. Ja varusteet sekä raskaat aseet vaikka traktorilla tai kuorma-autolla perässä. Jos olisi vaikkapa kohdennettuna lisäbudjettina 2 miljoonaa/paikallispataljoona, niin en minä niillä ainakaan ajoneuvoja ostaisi. Tilannekuvan hankinta, ylläpito ja sen välittäminen joukoille, ilmatorjunta ja panssarintorjunta sekä pimeätoimintakyky ajaisivat edelle kun vastassa on enimmäkseen venäjän erikoisjoukot "selustassa".

Vielä tarkennukseksi siis, että oma alkuperäinen kommenttini kritisoi sitä, että Puolustusvoimat romutti koko BMP-1 -ajoneuvokantansa, kun omasta mielestäni niillä olisi ollut vielä käyttöarvoa Paikallisjoukoille. En siis ehdottanut, että olisimme hankkineet uusia BMP-1 -vaunuja, vaan sitä, että kaikkea ei kannata romuttaa vain sen takia, että etulinjan joukot eivät enää tarvitse ko. kalustoa.
 
Vielä tarkennukseksi siis, että oma alkuperäinen kommenttini kritisoi sitä, että Puolustusvoimat romutti koko BMP-1 -ajoneuvokantansa, kun omasta mielestäni niillä olisi ollut vielä käyttöarvoa Paikallisjoukoille. En siis ehdottanut, että olisimme hankkineet uusia BMP-1 -vaunuja, vaan sitä, että kaikkea ei kannata romuttaa vain sen takia, että etulinjan joukot eivät enää tarvitse ko. kalustoa.

Tuosta kirjoittamastasi olen samaa mieltä. Minullakin on tyhjillään kahden BMP:n talli. Ja nuo olisi menneet kivasti keräilysuunnitelmaan. Olisin voinut tehdä jonkun edullisen sopimuksen varastoinnista ja huollosta paikallispataljoonan kanssa.
 
Vielä tarkennukseksi siis, että oma alkuperäinen kommenttini kritisoi sitä, että Puolustusvoimat romutti koko BMP-1 -ajoneuvokantansa, kun omasta mielestäni niillä olisi ollut vielä käyttöarvoa Paikallisjoukoille. En siis ehdottanut, että olisimme hankkineet uusia BMP-1 -vaunuja, vaan sitä, että kaikkea ei kannata romuttaa vain sen takia, että etulinjan joukot eivät enää tarvitse ko. kalustoa.
Mitä käyttöä paikallisjoukoilla olisi ollut vaunulle jonka pääaseen a-tarvikkeet olivat vanhentumassa ja kalusto kulunutta?
Veikkaan pelkästään liikkuvana pitäminen olisi ollut kallista ja oltaisiin saatu ahdas vaunu jonka ainoa ase on PKT huonoilla tähtäimillä.
 
Mitä käyttöä paikallisjoukoilla olisi ollut vaunulle jonka pääaseen a-tarvikkeet olivat vanhentumassa ja kalusto kulunutta?
Veikkaan pelkästään liikkuvana pitäminen olisi ollut kallista ja oltaisiin saatu ahdas vaunu jonka ainoa ase on PKT huonoilla tähtäimillä.

On sentään kevyt panssarointi ja se PKT. Traktorissa ei ole kumpaakaan.
 
Sattumoisin näin Tanskalaisilla käytössä vanhoja M113 vaunuja. Nehän on myös vähintään yhtä vanhaa kalustoa kuin BMP-1. Tosin panssarointi taitaa olla heikompi ja varmaankin maalina huomattavasti isompi. kuin BMP. Mutta hyvinkin tuo on NATO mailla aktiivisessa käytössä.
 
On sentään kevyt panssarointi ja se PKT. Traktorissa ei ole kumpaakaan.
Mutta traktori on kunnossa, Bemarista ei tiedä. Bemarin vara-osa toimituksetkin on mitä on, koska Ivan Haisunovits on mitä on.
Puhumattakaan siitä jatkuvasta ylläpidosta jota vaunut vaativat.
Eiköhän PV tehnyt oikean ratkaisun.

Vertaus M113:n ontuu sikäli, että vaunuun on helposti saatavissa vara-osia ja ilmeisen laajasti käytössä edelleen ympäri maailmaa, joten vara-osia saa tulevaisuudessakin.
 
Mitä käyttöä paikallisjoukoilla olisi ollut vaunulle jonka pääaseen a-tarvikkeet olivat vanhentumassa ja kalusto kulunutta?
Veikkaan pelkästään liikkuvana pitäminen olisi ollut kallista ja oltaisiin saatu ahdas vaunu jonka ainoa ase on PKT huonoilla tähtäimillä.


Aina tietenkin voitaisiin ostaa uusia ammuksia.





Mutta traktori on kunnossa, Bemarista ei tiedä. Bemarin vara-osa toimituksetkin on mitä on, koska Ivan Haisunovits on mitä on.
Puhumattakaan siitä jatkuvasta ylläpidosta jota vaunut vaativat.



Huolto?


Toisen korjaa/huoltaa lekalla ja rautakangella(y), toinen tarvitse Valtran huoltoauton:facepalm: ( ja on varmaan ilmainen).

Vara osia löytyy varmasti maailmat ( jos ei venäjältä niin muualta).(y)
”Myöhemmin 1970-luvulla pieniä muutoksia tehtiin tuotantomalleihin ja tuotanto siirtyi myös lisenssillä Puolaan ja Tšekkoslovakiaan, joissa tehtiin myös omia pieniä muutoksia malleihin. ”
Eivätkä ne ole varmasi hinnan kiroissa.






john-deere-traktori-j,hmoy-925-8768-1_1.jpg


Sillä sirpaleita riittää sodassa


Ja millaisen suojan traktori tarjoaa verrattuna BMP-1?
Traktorin omille laitteille ja miehistölle.

Kuinka paljon kestävämmät nuo, ”ihmekumirenkaat” ovat verrattuna telaketjuun?


BMP-1 uinti nopeus on 7-8 km/h mikä se on traktorilla?

( on vähän merkitystä liikkuvuuden kannalta.)



Eiköhän PV tehnyt oikean ratkaisun.


 
Viimeksi muokattu:
Viktor Suvorovin kirja "Spetznaz" on edelleen ihan pätevää luettavaa.
Saa siitä varsin hyvän käsityksen millaiseen harjoitteluun ja toimintaan noissa joukoissa keskitytään. Välineistön voi jokainen mielessään päivittää nykypäivään, mutta ihminen liikkuu ja toimii edelleen aika samalla tavalla kuin kirjan kirjoittamisen aikaankin...erikoisoperaatioissa.
Mulla on painos tällä kansikuvalla http://www.goodreads.com/book/show/1447944.Spetsnaz
Kiitti vinkistä, löytyi näköjään englanniksi Googlen kirjakaupasta ja menee kesälomakukemiseksi.
 
Aina tietenkin voitaisiin ostaa uusia ammuksia.









Huolto?


Toisen korjaa/huoltaa lekalla ja rautakangella(y), toinen tarvitse Valtran huoltoauton:facepalm: ( ja on varmaan ilmainen).

Vara osia löytyy varmasti maailmat ( jos ei venäjältä niin muualta).(y)
”Myöhemmin 1970-luvulla pieniä muutoksia tehtiin tuotantomalleihin ja tuotanto siirtyi myös lisenssillä Puolaan ja Tšekkoslovakiaan, joissa tehtiin myös omia pieniä muutoksia malleihin. ”
Eivätkä ne ole varmasi hinnan kiroissa.






john-deere-traktori-j,hmoy-925-8768-1_1.jpg


Sillä sirpaleita riittää sodassa


Ja millaisen suojan traktori tarjoaa verrattuna BMP-1?
Traktorin omille laitteille ja miehistölle.

Kuinka paljon kestävämmät nuo, ”ihmekumirenkaat” ovat verrattuna telaketjuun?


BMP-1 uinti nopeus on 7-8 km/h mikä se on traktorilla?

( on vähän merkitystä liikkuvuuden kannalta.)

Rahaa uusien a-tarvikkeiden hankkimiseen ei ilmeisesti ollut ja pääasetta pidettiin tehottomana.

Vaikka kaikki eivät usko, edes itärauta ei säily ilman säännöllistä kunnossapitoa. Sitä missä kunnossa vaunut olivat ei tiedetä, saatoivat olla hyvinkin kallista remppaa vativassa kunnossa, vanhoja kun olivat.

On tietysti totta, et Bemari tarjoaa paremman suojan kuin traktorin lava, mutta ei juuri muuta.



 
Tuon Bemarin erikoisista sähköistä ainakin @CV9030FIN kirjoitti taannoin syvällisen turhautuneesti. Tyyliin; eipä ollut kahta samanlaisesti johdotettua. Tämä siis yksinkertaistettuna ja tiivistettynä. Ei ollut oikein muutakaan osin peliin tyytyväinen, näin ymmärsin
 
Tuon Bemarin stenaamisen syyt taitavat olla syvemmällä kuin ns. sotilaalliset syyt. Sotilaathan eivät sitä herkästi myönnä.
 
Bmp:n stenaamisesta sen verran että olen jo niin vanha ukko että olen elänyt armeijassa sen ajan kun meille uskoteltiin, uskottelin itse ja uskoin siihen mitä uskottelin, että venäläinen ase- ja sotakalusto on erinomaisen hyvää ja käyttökelpoista ja yksinkertaisuudessaan selvästi hyvin monimutkaista länsikalustoa parempaa.
Sitä mukaa kun olen tutustunut venäläisten aseiden ja kaluston länsivastineisiin, olen todennut että minua kusetettiin, uskoin kusetuksen ja kusetin muita. Ainakaan sen ikäluokan venäläiskalusto mitä meillä on ollut ja on, ei ole parempaa kuin vastaava länsikalusto.
Yhä jotkut ikäiseni ja vanhemmat muistelevat että Uaz oli loistava maastoauto. No eihän se nyt perkele ollut! Ruohonleikkurin moottorilla varustettu säilykelaatikko jossa on pyörät ja ratti. Land Rover Defender on, puutteistaan huolimatta, maineensa veroinen maastoauto. Uazilla ei ole maastoautona mitään muuta arvoa kuin neukkunostalgia.
Sama pätee käytännössä kaikkeen sen ajan itäkalustoon, panssarivaunut mukaanlukien. Luulin oikeasti että T72M1 on kova kone - kunnes tutustuin Leopardiin muutenkin kuin suomettuneiden höpinöiden kautta jne jne.
 
Vielä hieman OT. Nuo off-road harrastajathan joskus ostivat Kalkun varikkohuutokaupasta UAZ:in romuja. Ja ensityökseen heittivät moottorit helvettiin ja muistan joskus jonkun kertoneen, että Volgan moottori laitettiin tilalle. Onkohan taas joku kevyt kenttähuhu??

No palattaisiinko taas aiheeseen eli Ruski Spetznatz?
 
Back
Top