Venäjän merivoimat-yleisketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fulcrum
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Keskustelussahan oli se @Old Boy laittama kuva, jossa väitettiin tykkiveneillä olleen syvyytettävä sonar. Siihen liittyen oli pohdintaa mistä voisi olla kysymys,vaikka tuollaisesta asennuksesta ei kukaan ole mitään muuta kuullut. Ja loppupäätelmänä siis se, että kyseessä täytyy olla väärinymmärrys.

Hesarilla ja Hämeenmaalla ei kuitenkaan ole vastaavaa rungon alapuolelle laskevaa ratkaisua, kuin MG-11:ssä oli ( myös Pohjanmaassa ). Niissä on kuminen Flexidome-kupu, joka on kiinnitetty aluksen pohjaan ja joka saadaan kaksikerroksisen kupurakenteen onteloon vettä pumppaamalla pyöristymään niin, että kanta voidaan laskea kymmeniä senttejä pohjan alapuolelle. Kanta on kiinni hammastangon päässä ja vaatimaton heikkovirtasähkömoottori liikuttaa sen alas ja ylös noin puolen metrin liikeradalla. Normaalisti kanta on siis suojassa kotelossaan kölilinjan yläpuolella. Jos oikein muistan on kupu maksimiinsa venytettynä 560mm korkea, joten hyvin rajallisesta laskemisesta on kysymys.

Mainitsemassani SS105:ssä on hydraulinen mekanismi, joka laske kannan koteloineen pohjan alapuolelle.

e/ lause järkeistetty
Pohjimmiltaan MG-11 ja SS-249 ratkaisu on sama, kummassakin kanta lasketaan rungosta vain hiukan kölilinjan alapuolelle. SS-249 runkoasennuksessa siinä on suojana tuo mainitsemasi kumi"pussi" joka pullistetaan merivedellä ja on myös itse täynnä merivettä. MG-11 ei ole semmoista vaan itse sonarpää vain laskeutuu aluksen pojhassa olevasta sonar-kaivosta kölilinjan alle. Molemmissa tapauksissa syyt on jää. Tykkivene tosin kesti vain ehkä 10 - 20 cm jäätä kun (vanha) Pohjanmaa- ja Hämeenmaa-lk voi operoida muutaman kymmenen sentin jäissä. Monien muiden maiden laivastoissa tuon tyyppinen sonar oli ihan kiinteästi kölilinjan alapuolella meriveden täyttämässä muotosuojassa. Sitten kun sonarit kasvoivat, kasvoi myös sonarin "kupu" melkoiseksi "bulbiksi" aluksen keulaan kölilinjan alle kasvatten syväystä jopa useita metrejä. Tälläinen löytyy jopa Stereguschysta, vaikka se operoikin jopa ohuessa jäässä. Ilmeisesti on arvioitu, että jäät eivät ulotu niin syvälle niin keulassa. Jäävallin läpäisy aluksella ei ole siis missään tapauksessa mahdollista.
 
Pohjimmiltaan MG-11 ja SS-249 ratkaisu on sama, kummassakin kanta lasketaan rungosta vain hiukan kölilinjan alapuolelle. SS-249 runkoasennuksessa siinä on suojana tuo mainitsemasi kumi"pussi" joka pullistetaan merivedellä ja on myös itse täynnä merivettä. MG-11 ei ole semmoista vaan itse sonarpää vain laskeutuu aluksen pojhassa olevasta sonar-kaivosta kölilinjan alle. Molemmissa tapauksissa syyt on jää. Tykkivene tosin kesti vain ehkä 10 - 20 cm jäätä kun (vanha) Pohjanmaa- ja Hämeenmaa-lk voi operoida muutaman kymmenen sentin jäissä. Monien muiden maiden laivastoissa tuon tyyppinen sonar oli ihan kiinteästi kölilinjan alapuolella meriveden täyttämässä muotosuojassa. Sitten kun sonarit kasvoivat, kasvoi myös sonarin "kupu" melkoiseksi "bulbiksi" aluksen keulaan kölilinjan alle kasvatten syväystä jopa useita metrejä. Tälläinen löytyy jopa Stereguschysta, vaikka se operoikin jopa ohuessa jäässä. Ilmeisesti on arvioitu, että jäät eivät ulotu niin syvälle niin keulassa. Jäävallin läpäisy aluksella ei ole siis missään tapauksessa mahdollista.

Laskeutuu MG-11:ssä kuitenkin sen verran enemmän, että suojattoman kannan mekaanisen vaurion vaara on ilmeinen ja varomenettelyt olemassa. Simradin vehkeillä ei erikseen murehdita pohjakosketuksia, koska syväys ei merkittävästi muutu ja kumikupu antaa hyvän mekaanisen suojan. Liittyy tietysti myös laitteen ikään, kun kapeakeilainen idän ihme suunnataan mekaanisella häkkyrällä ja Simradeissa pärjätään pidemmälle keilaa elektronisesti muokkaamalla.

Mut eiköhän tässä nyt ole riittävästi kirjoiteltu samaa tarinaa.
 
Karjalan MG-11 laitteesta yksi hauska yksityiskohta: Ohjaamosta löytyy oheinen kyltti jolla muistutetaan onko se kanta ylhäällä vai alhaalla.

Luulisi että miljoonien markkojen laitteessa olisi jokin sensori joka kertoisi onko kanta laskettuna. Mutta ei, sitä varten on tuollainen käsintehty muistilappu.

Katso liite: 43097

Miksi puhelinjärjestelmässä on englanninkieliset käyttöohjeet? Salaista NATO-yhteistyötä? :unsure:
 
Suomessa ajatuksena oli käyttää - nimensä mukaisesti - suvereniteetin valvontaan vartioveneitä (R-luokka), myöhemmin myös Helsinki-luokan sangen pieniä aluksia (Rauma oli alunperin puhdasverisempi ohjusvene).

Tykkivene liikkui laivasto-ohjelmassa myös vartiolaiva-nimellä... :)

Toki pitkän toiminta-ajan moderni iso taistelualus on hyödyllinen, 1960-luvun Suomella ei kuitenkaan ollut varaa sellaisia ostaa, tai ei ainakaan järkeviä määriä. Ehkä puhtaan teoreettisesti yksi fregatti olisi voinut olla realismia, sitten koko muu laivasto alas? Meriliikenteen suojaaminen muuten kuin RVL:n toimin asymmetrista uhkaa vastaan ei vaan kylmän sodan aikana ollut realismia, siksi se ei ollut tehtävälistassa korkealla.

'Pitkä' toiminta-aika tässä yhteydessä tarkoittaa n. viikkoa tai yli (saattajien toiminta-aika muistaakseni 10 päivää). Merivoimat ei halunnut yksittäisiä isoja taistelualuksia koska silloin laitettaisiin liikaa munia samaan koriin. Panssarilaivojen yhteydessä oli havaittu että kaksikin oli huono lukumäärä. Tykkiveneet ja saattajat olivat suurimpia 'laiva' -luokan aluksia joita Suomi pystyi hankkimaan enemmän kuin 1 tai 2.

Toisaalta Suomella ei missään nimessä ollut mahdollisuutta hankkia sellaista määrää torpedoveneitä että suurmaihinnousun torjunta olisi niiden taisteluteholla onnistunut. Suomi ei voinut suojata pinta-aluksiaan ilmasta (toisin kuin esim. Ruotsi) joten tämä osa-alue jäi väkisinkin saariston ja huonon sään suojiin niin isoilla kuin pienilläkin aluksilla.
 
Video G-5 -luokan veneistä (venäjäksi, mutta tekstitys ja automaattinen käännös auttaa). Videon loppupuolella kerrotaan veneen käytöstä päätehtävänsä ohella miinoitukseen, sukellusveneen torjuntaan, tiedusteluun, kuljetuksiin ja mainitaan 28.08.1943 tehty raketinheitinhyökkäys Anapan (Vityazevon) lentokentälle (Mustallamerellä Krimin itäpuolella).


Mainio video. Noin kohdassa 1.20 näkyy venäläiseen mtv-taktiikkaan kuulunut sumutus, eli yksi vene teki sumuvallin jonka takaa muut tekivät pistohyökkäyksiä. Taktiikka ei osoittautunut kovin toimivaksi koska torpedot piti laukaista kaukaa ja ne oli helppo väistää.
G-5 ei kai noin yleisesti osoittautunut kovin menestyksekkäästi, vene oli pieni ja heikosti aseistettu eikä soveltunut sellaiseen yleismerisodankäyntiin mitä se käytännössä joutui tekemään. Isompaa D3-tyyppiä (jota meille saatiin yksi kappale sotasaaliina, Vasama) pidettiin parempana.
 
Kertokaa nyt vielä mistä on peräisin tuo termi kanta? Nimim. joskus ennenkin ihmetellyt...
Sitä en tiedä, mistä se on peräisin, mutta sonarin itse ääntä (veteen) lähettävää ja vastaanottavaa osaa on jostakin syystä nimitetty "kannaksi" suomenkielessä niin kauan kuin minä asiasta olen tiennyt. Englanniksi se on esim "sonar head". Udenaikaisempien ulkomaisten laivastojen keulasonarin bulbimaista kupua sanotaan "sonar dome":ksi.

Se kumipussi ei sitten suojaa Hämeenmaa-lk:n kantaa pohjakosketuksessa sanomalehtipaperia enempää.. eli jos kanta alhaalla kivelle menee, ja siihen kohtaan osuu, niin se oli kyllä sitten sonar-kauppaan lähtö.
 
Sitä en tiedä, mistä se on peräisin, mutta sonarin itse ääntä (veteen) lähettävää ja vastaanottavaa osaa on jostakin syystä nimitetty "kannaksi" suomenkielessä niin kauan kuin minä asiasta olen tiennyt. Englanniksi se on esim "sonar head". Udenaikaisempien ulkomaisten laivastojen keulasonarin bulbimaista kupua sanotaan "sonar dome":ksi.

Se kumipussi ei sitten suojaa Hämeenmaa-lk:n kantaa pohjakosketuksessa sanomalehtipaperia enempää.. eli jos kanta alhaalla kivelle menee, ja siihen kohtaan osuu, niin se oli kyllä sitten sonar-kauppaan lähtö.

Juu, mutta pointtipa onkin siinä, että jos sonar osuu pohjaan, niin se on laivallekin käytännössä varma pohjakosketus. Sen välltäminen siis suojaa samalla myös sonarin. MG-11 laskee niin paljon alemmas, että se on mahdollista tärvätä pohjaan varsinaisen aluksen kärsimättä ihan normaalilla saaristoväylällä.
 
On muuten itäisen näköistä tekniikkaa :D

Jos haluat itäisestä tekniikasta kuulla niin ehkä Analysti voisi kertoa minkälainen käkätin neuvostovalmisteinen MG-11 simulaattori on/oli?

Omat muistikuvat ovat niin hatarat, mutta muistikuvissa kyseessä oli likimain kontin kokoinen sähkö-mekaaninen laitteisto toteutettu ilman tietokoneita. Sillä pystyi simuloimaan sukellusveneen etsimistä (kuuntelulaitteet ja sonar) ja suto-hyökkäyksiä (en muista oliko jopa SRH-1200 paketissa).

Olisi kyllä hienoa jos pääsisi nykyisellä teknisellä ymmärryksellä harjoituslaitetta testaamaan, silloin varusveijarina ei osannut arvostaa huikeaa mekaanista teknologiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos haluat itäisestä tekniikasta kuulla niin ehkä Analysti voisi kertoa minkälainen käkätin neuvostovalmisteinen MG-11 simulaattori on/oli?

Omat muistikuvat ovat niin hatarat, mutta muistikuvissa kyseessä oli likimain kontin kokoinen sähkö-mekaaninen laitteisto toteutettu ilman tietokoneita. Sillä pystyi simuloimaan sukellusveneen etsimistä (kuuntelulaitteet ja sonar) ja suto-hyökkäyksiä (en muista oliko jopa SRH-1200 paketissa).

Olisi kyllä hienoa jos pääsisi nykyisellä teknisellä ymmärryksellä harjoituslaitetta testaamaan, silloin varusveijarina ei osannut arvostaa huikeaa mekaanista teknologiaa.
Ikävä kyllä minä en ole semmoista ikinä nähnytkään. :-(
 
Jos haluat itäisestä tekniikasta kuulla niin ehkä Analysti voisi kertoa minkälainen käkätin neuvostovalmisteinen MG-11 simulaattori on/oli?

Omat muistikuvat ovat niin hatarat, mutta muistikuvissa kyseessä oli likimain kontin kokoinen sähkö-mekaaninen laitteisto toteutettu ilman tietokoneita. Sillä pystyi simuloimaan sukellusveneen etsimistä (kuuntelulaitteet ja sonar) ja suto-hyökkäyksiä (en muista oliko jopa SRH-1200 paketissa).

Olisi kyllä hienoa jos pääsisi nykyisellä teknisellä ymmärryksellä harjoituslaitetta testaamaan, silloin varusveijarina ei osannut arvostaa huikeaa mekaanista teknologiaa.

Naapurissa ymmärrettiin jo varhaisessa vaiheessa, että monimutkaiset ja tiukkaa harjaantumista vaativat laitteet edellyttivät käyttäjien jatkuvaa koulutusta. Varhaiset pst-ohjukset kuuluivat tähän luokkaan ja niin kuului ehdottomasti myös MG-11. Kun käyttäjän apuna ei ole minkäänlaista käyttöliittymää, vaan kaikki namiskuukkelit pitää säätää itse, on rutiinitason oltava melkoinen, jotta homma toimii. Simulaattoreilla saadaan tuossa kohdin melkoinen suorituskykylisä.

Suomessa en k.o. simulaattoria ole nähnytkään, vaan laitteisto tuli kohtuudella tutuksi Pohjanmaalla.
 
Täytyy olla messevät vahingot ainakin noille kirppu-Molniya-paateille. Iski kuin purkurautapallo rykelmään.
 
Kettingit pettivät myrskyssä. Puhuri oli kyllä ilmeisesti melkoinen, mutta luulisi valmistautumisen silti olleen vähän parempaa?
Näissä kuivatelakkaonnettomuuksissa näkyy perusinfran laiminlyönti - sen ylläpito tai korvaus ei ole niin seksikästä kuin uusien hienojen sota-aluksien rakentaminen.
 
Vostochnaya Verf -telakalta tilatut kaksi Karakurt-luokan korvettia on peruutettu.

 
Back
Top