Venäjän merivoimat-yleisketju
- Viestiketjun aloittaja fulcrum
- Aloitus PVM
Luulisin myös, että asia on juuri näin. Yleensä sota-aluksen kavitoivat huippunopeuksilla. Niitä käytetään kuitenkin sen verran vähän, että se ei ole mahdoton ongelma. Esim USA:n lentotukialuksissa on tehoon nähden pienet potkurit, toisinsanoen niiden avulla välitetään lapapinta-alaa kohden huomattavan paljon kilowatteja veteen. Käytännössä ne kavitoi aina kun koneita lähetetään ilmaan, eli alus kiihdyttää huippunopeuteensa. En tiedä monenko vuoden välein potkurit vaihdetaan, mutta tuskinpa ne kestävät aluksen käyttöikää? Onkohan joku palstalla perillä asiasta, olisi kiinnostavaa kuulla.
Nopeasti laskien potkurikuormitus on reilut 1000 kW/m2, samaa luokkaa kuin nopeissa konttilaivoissa ja ro-pax -aluksissa.
Commander
Kenraali
Olisiko ITA Tuuli ++50 solmulla?
Kas. Enpä ole tuotakaan höyrykoneesta tiennyt. Olen aina luullut että vammautuakseen höyrykoneen poksahduksessa pitää olla aivan putken vieressä tai ainakin kohtuu lähellä.
Commander
Kenraali
LCAC - sarjaa odotellessa...
fulcrum
Greatest Leader
Voisin kuvitella että höyry kyllä jäähtyy kohtuu nopeasti vapaaseen ilmaan päästyään, mutten ainakaan minä kovin lähellä haluaisi olla jos putkirikko tulee, etenkin näissä vähän myöhemmissä koneistoissa joissa paineita nostettiin. Konehuoneeseen tulleet osumat (tai ihan tavallinen putkirikko) aiheuttivat monta karmeaa vammautumista tai kuolemaa höyrysotalaivoilla ja olivat merkittävä syy siihen miksi höyryturbiineista on pääosin luovuttu.
Painehöyryähän käytetään sterilisoinnissa eli klaavauksessa. Ja se onkin tehokas menetelmä, edes ekstremofiili-mikrobit jotka selviävät mm. avaruudessa, eivät kestä 160-asteista vesihöyryä.
Oli höyryllä toki lempeämpiakin käyttötarkoituksia, saattajillehan tehtiin muun modifioinnin yhteydessä höyrysaunat.
No se ei ole vielä paha, jopa 1450 kW lukemia näkyy... mistä sait pinta-alan selville? Minä en arvannut luottaa noihin netistä löytyviin läpimittoihin, lienevät siis kohdallaan.
Mikäs siinä kunhan saunojen rakentaja ei käytä Nokialaisia putkimiehiä...
Huhta
Greatest Leader
Oletteko muuten kiinnittäneet huomiota venäläisten sabotöörintorjuntavarustukseen? Esim. Bujaneissa on sekä kaikumittain että jonkinlaiset kranaatinlaukaisimet nähtävästi sukeltajien varalta. En muista länsimaista vastaavaa. Onko kyseessä doktrinaalinen ero vai onko länsimaissa otettu erilainen lähestymistapa ongelmaan?
Kuulemma ainakin Burket sukeltajavaaran ilmetessä käynnistävät kaikumittaimen täydellä teholla. Väittivät että vesi alkaisi kiehua vielä metrienkin päässä lähettimestä. Laivaa lähestyvät sukeltajat siis soseutuvat pelkän äänen voimasta.
Mutta lähteena on se hevosmiesten tietotoimisto, niin ottakaa suolan kanssa. Tai vaikka meetwurstin.
mechanicus
Kenraali
Olisikohan kyseessä zimmerit-syndrooma? 
Zimmerit was a paste-like coating used on mid- and late-war German armored fighting vehicles during World War II. It was used to produce a hard layer covering the metal armor of the vehicle, providing enough separation that magnetically attached anti-tank mines would fail to stick to the vehicle, although Germany was the only country to use magnetic anti-tank mines in numbers.
Zimmerit was a paste-like coating used on mid- and late-war German armored fighting vehicles during World War II. It was used to produce a hard layer covering the metal armor of the vehicle, providing enough separation that magnetically attached anti-tank mines would fail to stick to the vehicle, although Germany was the only country to use magnetic anti-tank mines in numbers.
Samaa sanoivat hesareilla. Kaikuluotaimella pidettiin sukeltajat poissa.
fulcrum
Greatest Leader
Vielä aikaisempaa rankempi offtopik, mutta olen jäänyt miettimään että paljonkohan Nokian tapaisia 'patentteja' oli Suomen vesilaitoksilla? En millään usko että oli ainoa laatuaan. Nokian kriisin jälkeen vedenpuhdistamoilla on voineet rälläkät soida?
Nettilähteiden mukaan Projekti 50:n vartiolaivoissa oli aluksi sonarina Pegasus-2, mutta myöhemmin se vaihdettiin Pegasus-3M:ään. En tiedä kumpi Suomen saattajissa oli, niihin oli kuitenkin laitettu uudemmat 3-putkiset torpedoputket joten ehkä muutakin varustelua oli päivitetty??
Gerkules-sonaria laitettiin joissakin isommissa hävittäjissä Pegasuksen tilalle, kuten Kotlineissa (projekti 56).
Neuvostoliitossa Rigoissa käytettiin myöhemmin SET-65 suto-torpedoa. Meillä taisi olla käytössä vain vanhanaikainen 53-51.
" Riga Class - Project 50
GAS "Pegasus-2" with a telescope antenna, which worked in the modes of echo - and noise direction finding. The GAS was capable of detecting a submarine traveling at a periscope depth at a distance of 2.6 km, and anchor mines at a distance of 1.3 km, with the ASR speed of up to 20 knots."
Laiva-lehden numerossa 1/2007 on artikkeli saattajista, ja siinä kerrotaan että Uusimaan polttoainetankeissa oli kovasti jankkiutunutta polttoöljyä jota ei saatu millään pois. Öljy lopulta vain yksinkertaisesti poltettiin taivaan tuuliin ja rungon leikkausta jatkettiin sitten...
Nykyään Intiassa epäilemättä homma hoituu samoin.
Jostain syystä NL:ssä ja Venäjällä ei useinkaan viitsitty riisuttuja laivanromuja siivota mihinkään. Ruostuneisuuttaan uponneet vanhat hylyt ovat aika tavanomainen näky.
Saattajissa oli tosiaan se ongelma että niissä oli sekalaista varustusta, niin kuin itänaapurissa oli pahana tapana. Modernisoinneissa asenneltiin sitä tavaraa, mitä hyllyssä sattui olemaan. Alukset eivät olleet edes keskenään täsmälleen samanlaisia. Joku sonar niissä kuitenkin oli.
Se oli aikaa jolloin näistä ei puhuttu. On vissiin jäänyt sama moodi päälle?
Itse asiassa siellä ylhäällä on "Barricade" harhamaalinheittimet ja SRH-1200:set ovat aluksen sisällä asetilassa. Sieltä ne käännetään ammuttaessa mekaanisesti ulos, jolloin ne suuntautuvat myös aluksen keulan suuntaan. Heittimien putket muodostavat pienellä harituksella halutun kuvion ja etäisyys säädetään kauko-ohjauksella korotuksen avulla. Suunta määrätään koko aluksen suunnalla.
Alukseen rakennettiin uudet mastot ja kansirakenteen yläosaa jatkettiin Tutkahuone 2 laajentamiseksi. Painoa kertyi yhdestä jos toisestakin järjestelmästä, kuten ESM- ja 9CI311 -johtamisjärjestelmästä.
Tuossa jutussa olevasta kuvasta näkyy hyvin heittimien luukut kyljessä.
Ja myös se, että keula-aaltoa ei oikein ole olemassakaan, tuota ohutta keulavantaan aiheuttamaan suihkua lukuunottamatta.Erittäin "liukas" runko siis. s. 32
Oliko tosiaan Barricadet? Olen ollut siinä uskossa että miinalaivoille hommatut Super Barricadet olivat ensimmäiset lajissaan. Ehkä ne sitten olivat vain ensimmäiset superit?
Tykkiveneiden syvyytettävä sonar, johon @Old Boy viittasi, on kyllä hämmästyttävä tieto. Vaikka MG-11:n sensoriosa/kanta laskettiin aluksen pohjan alapuolelle, niin sen liikerata oli hyvin suppea. Jotakin tyyliin 2 tai 3 metriä. Nimityskin oli laskettava, ei syvyytettävä sonar. Tuollaista järjestelyä on harrastettu myöhemminkin ja mm. Hesarien SS304-sonarista on ollut tarjolla vastaava vaihtoehto meillä käytetyn kiinteän asennuksen rinnakkaismallina. Sillä saadaan sensori hiukan irti aluksen pohjan häiriöistä.
Tykkiveneillä olisi voinut olla jonkinlainen kevyt hydrofonin ja lämpömittarin yhdistelmä, josta en kyllä muista kenenkään ikinä puhuneen halaistua sanaa. Olisi pikemmin niin, että tuo olisi poistettu MLU:ssa ja näin ollut jo historiaa 90-luvulla, kun aihepiirin parissa ahersin. Ensimmäinen varsinainen VDS tuli meille vasta 80-luvulla R-luokan alukselle. Vain yhdelle niistä.
Tykkiveneillä olisi voinut olla jonkinlainen kevyt hydrofonin ja lämpömittarin yhdistelmä, josta en kyllä muista kenenkään ikinä puhuneen halaistua sanaa. Olisi pikemmin niin, että tuo olisi poistettu MLU:ssa ja näin ollut jo historiaa 90-luvulla, kun aihepiirin parissa ahersin. Ensimmäinen varsinainen VDS tuli meille vasta 80-luvulla R-luokan alukselle. Vain yhdelle niistä.
Mun viestissä #1958 on kuva Forum Marinumin esittelytaulusta, jossa tästä hinattavasta sonarista kerrotaan. Siinä ei toisaalta puhuta mitään laskettavasta laitteesta eli onkohan ne menny sekaisin.
Joku lukenut että kanta lasketaan ja katsonut sitten tietokirjasta asialle selityksen? Erikoinen juttu, joka pitää koittaa selvittää.