Venäjän merivoimat-yleisketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fulcrum
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Yksi piti hankkia, mutta telakkatukipäätös tuottikin kaksi, jotka kummatkin piti varustaa yhden aluksen taistelujärjestelmän hinnalla!

Telakkatuki ilmeisesti rajoittui alukseen ja aseisiin ei saatu latiakaan ylimääräistä. Ja oliko vielä niin että neljän ohjusveneen it-ohjusten hinnalla määrättiin hankkimaan myös miinalaivojen ohjukset. Ja hyvinhän ne rahat riitti. :D
 
Malliesimerkki siitä, mitä ei koskaan pitäisi tehdä.

Kun molempien alusten tst-järjestelmä lopulta kuitenkin kattoi hyvin ne alkuperäiset (vaatimattomat) speksit niin oliko Hämeenmaan aseisiin alkujaan varattu ylenpalttisesti rahaa vai napattiinko kuitenkin osa joltain toiselta momentilta/hankkeelta? Osa oli tietysti sitä että ohjusveneiden it-ohjusrahoilla kalustettiin sujuvasti myös miinalaivat.
 
Sattumalta katsoin juuri youtubesta videon, jonka mukaan niissä oli uransa lopussa MG-11 eli ilmeisesti sama kuin saattajissa. Samassa videossa taidettiin mainita R-luokassa olleen myös vastaavan tyyppinen (ellei sama) sonar.


Heh, oikein mukavaa nähdä oma video linkattuna tänne foorumille.

MG-11 kysymykseen: R-luokan paateilla oli MG-11, ja tuo Karjalan suto-kopin laitteisto näyttää täysin samalta. Mutta Karjalan suto-kopissa oli itselle vierastakin kalustoa, eli MG-11 ei välttämättä ole paatin ainoa suto-laitteisto.

Nyt kun tarkemmin muistelen niin voin varmana sanoa että isoissa R:ssä (53, 54, 55) oli MG-11, kahdesta pienemmästä (51,52) en ole ihan saletti.

90-luvulla 53 Ruissalossa oli MG-11:n lisäksi perässä hinattava hydrofoni, sen vuoksi perätykki oli poistettu. Syksyllä 91 myös 55 Röytällä tehtiin vasataavia kokeiluja.
 
Näissä neuvostoliiton vanhoissa mammuteissa on jotain hienoa. Ajele jollalla usvaisella merellä ja tuollainen lipuu pikkuhiljaa näkyviin, olisihan komiaa. Mutta kyllä mä silti ottaisin mieluummin sotaan Iowa luokan dieselkaasuilla, VLS siiloilla ja AMDR tutkalla päivitettynä :unsure:
Täytyy kyllä myöntää, että kaksi sotalaivaa on ulkonäöltään sillä tasolla, että en enää osaa esittää toivomuksia parannuksista! Iowa-luokka on niin julman näköinen, että se on TODELLINEN sotalaiva. Toinen on Bismarck: jotenkin niin sutjakkaan siro laiva, jota olen fanittanut jo penskasta asti.
 
Täytyy kyllä myöntää, että kaksi sotalaivaa on ulkonäöltään sillä tasolla, että en enää osaa esittää toivomuksia parannuksista! Iowa-luokka on niin julman näköinen, että se on TODELLINEN sotalaiva. Toinen on Bismarck: jotenkin niin sutjakkaan siro laiva, jota olen fanittanut jo penskasta asti.

Lueskelin just Koenigin vanhaa kirjaa "Soviet Military Power", ja sen historiaosuudessa pähkäiltiin Stalinin 30-luvun varsin suureellisia laivastohankkeita.

Toteutuksen ja teknisen avun suurin antaja/viejä oli Italia, joka toimitti huomattavan paljon teknistä suunnittelu tietoa, osaamista ja useamman alusluokan piirustukset.

Kuulemma ratkaisut, suunnitteluperiaatteet ja alusten ulkonäkö oli havaittavissa vielä 1980-luvullakin. Eli siinä kait yksi syy naapurin pinta-alusten ulkoiseen linjakkuuteen...
 
Lueskelin just Koenigin vanhaa kirjaa "Soviet Military Power", ja sen historiaosuudessa pähkäiltiin Stalinin 30-luvun varsin suureellisia laivastohankkeita.

Toteutuksen ja teknisen avun suurin antaja/viejä oli Italia, joka toimitti huomattavan paljon teknistä suunnittelu tietoa, osaamista ja useamman alusluokan piirustukset.

Kuulemma ratkaisut, suunnitteluperiaatteet ja alusten ulkonäkö oli havaittavissa vielä 1980-luvullakin. Eli siinä kait yksi syy naapurin pinta-alusten ulkoiseen linjakkuuteen...

Joo, eikö Kirovit (siis 30-luvun Kirovit) tulleet suoraan italialaisten kynästä? Myös Sovjetski Sojuz-luokan taistelulaivoissa on nähtävissä selvää sukulaisuutta Littorioihin.
Stalinin laivastohankkeet olikin sitten tosi massiivisia. Taistelulaivoja, noita melkein Yamaton kokosia möhkäleitä, piti rakennettaman peräti 15 kappaletta. Vaikka NL:n sotateollisuus ei pystynyt esimerkiksi toimittamaan riittävän paksua panssarilevyä, Stalin vaati ehdottomasti että ohjelma on toteutettava.

Kerrotaan että Severnaja - joka suunnitteli ja suunnittelee useimmat NL:n pintasotalaivat - kiinnitti tietoisesti huomiota alusten ulkonäköön. Profiilista haluttiin linjakas ja aseet korostetusti esille. Perusteluna oli että kun laivoilla tehtiin paljon diplomatiaa niin niiden piti näyttää hyviltä ja sotaisilta.
 
Joo, eikö Kirovit (siis 30-luvun Kirovit) tulleet suoraan italialaisten kynästä? Myös Sovjetski Sojuz-luokan taistelulaivoissa on nähtävissä selvää sukulaisuutta Littorioihin.
Stalinin laivastohankkeet olikin sitten tosi massiivisia. Taistelulaivoja, noita melkein Yamaton kokosia möhkäleitä, piti rakennettaman peräti 15 kappaletta. Vaikka NL:n sotateollisuus ei pystynyt esimerkiksi toimittamaan riittävän paksua panssarilevyä, Stalin vaati ehdottomasti että ohjelma on toteutettava.

Kerrotaan että Severnaja - joka suunnitteli ja suunnittelee useimmat NL:n pintasotalaivat - kiinnitti tietoisesti huomiota alusten ulkonäköön. Profiilista haluttiin linjakas ja aseet korostetusti esille. Perusteluna oli että kun laivoilla tehtiin paljon diplomatiaa niin niiden piti näyttää hyviltä ja sotaisilta.

Jotenkin tuohon tapaan se meni...
 
Heh, oikein mukavaa nähdä oma video linkattuna tänne foorumille.

MG-11 kysymykseen: R-luokan paateilla oli MG-11, ja tuo Karjalan suto-kopin laitteisto näyttää täysin samalta. Mutta Karjalan suto-kopissa oli itselle vierastakin kalustoa, eli MG-11 ei välttämättä ole paatin ainoa suto-laitteisto.

Nyt kun tarkemmin muistelen niin voin varmana sanoa että isoissa R:ssä (53, 54, 55) oli MG-11, kahdesta pienemmästä (51,52) en ole ihan saletti.

90-luvulla 53 Ruissalossa oli MG-11:n lisäksi perässä hinattava hydrofoni, sen vuoksi perätykki oli poistettu. Syksyllä 91 myös 55 Röytällä tehtiin vasataavia kokeiluja.
Erittäin hyvä. Vain muutamia aika pieniä virheitä, jotka ei kokonaisuutta himmennä.
 
Karjalan suto-kopissa oli itselle vierastakin kalustoa, eli MG-11 ei välttämättä ole paatin ainoa suto-laitteisto.
Erittäin hyvä. Vain muutamia aika pieniä virheitä, jotka ei kokonaisuutta himmennä.
Omasta puolestani lisäisin, että kaikumittainhuoneen "lisääntyneet laitteet" kuuluvat syvyytettävään sonariin, joka lisättiin Turunmaihin MLU:ssa. Jäsen @Analysti voisi kyllä kertoa ne virheet, jos kerran sellaisia on tiedossasi! Silloihan kaikkien tiedot lisääntyisi. Eihän näiden 20 v sitten käytöstä poistettujen alusten järjestelmissä ole enää mitään salaisuuksia. Viimeksi tosin samanlaisessa tilanteessa kävi "asiantuntijallemme" seuraavasti:
Mutta sanoisin, että nettilähteiden (niitä on selvästi käytetty ja niissä on aikamoisia virheitä) ja todellisuuden välillä saattaa olla eroa
Harmittelen, etten ikävä kyllä löydä millään nyt täysin vedenpitäviä faktoja pariin asiaan

IMG_2491 – kopio.JPG
 
Omasta puolestani lisäisin, että kaikumittainhuoneen "lisääntyneet laitteet" kuuluvat syvyytettävään sonariin, joka lisättiin Turunmaihin MLU:ssa.

Onko tietoa miten se sonar syvyytettiin? Ruissalolla oli 90-luvulla perätykin tilalle pultattu hinattava kuuntelulaite. Arvaisin että karjalassa on ollut jokin toisenlainen mekanismi, peräkannella ei kai ole tilaa laitteistolle?

Jäsen @Analysti voisi kyllä kertoa ne virheet, jos kerran sellaisia on tiedossasi! Silloihan kaikkien tiedot lisääntyisi.

Oikein mielellään otan vastaan palautetta etenkin asiavirheistä.

Kuten videolla kerrotaan niin ihan harraste-tason video kyseessä, ja aika yleisluontoinen esittely. Video on yhdistelmä netistä löytyneitä faktoja, muistikuvia varusmiesajalta ja merimieshuhuja.
 
Onko tietoa miten se sonar syvyytettiin? Ruissalolla oli 90-luvulla perätykin tilalle pultattu hinattava kuuntelulaite. Arvaisin että karjalassa on ollut jokin toisenlainen mekanismi, peräkannella ei kai ole tilaa laitteistolle?



Oikein mielellään otan vastaan palautetta etenkin asiavirheistä.

Kuten videolla kerrotaan niin ihan harraste-tason video kyseessä, ja aika yleisluontoinen esittely. Video on yhdistelmä netistä löytyneitä faktoja, muistikuvia varusmiesajalta ja merimieshuhuja.
Yksi on sonarin "syvyyttäminen", sitä ei oikeasti "syvyytetä", vain lasketaan hiukan kölilinjan alapuolelle. Siinä on mekanismi, jolla se lasketaan ns. sonarkaivosta hiukan matkaa alaspäin, olisiko liikerata jotain puolentoista metrin paikkeilla (?), se pitäisi käydä katsomassa kantahuoneessa.
RBU-1200 ei tule esiin rungosta, vaan kansirakenteesta.
Potkurinvaihtojuttu ei ole edes hevosmiesten tietotoimiston juttu, mitään potkurien vaihtamisella ei nopeutta tule lisää. Vain ajamalla koneistoa ehkä 110% kuormalle ja sopivalla lastilla aluksen olleessa pikkuisen keulaviipattu, ylitetään 35 s. Ehkä telakan koeajossa ilman aseita ja juuri minkäänlaista kuormaa, todella pienellä syväykselläm, on menty kovempaa, minäkin olen kuullu huhuja 40 solmusta.
 
Back
Top