Venäjän merivoimat-yleisketju
- Viestiketjun aloittaja fulcrum
- Aloitus PVM
Commander
Kenraali
Ruotsilla Spica III eli Stockholm lka sekä Göteborg lka olivat kait näkyvimpiä esimerkkejä uusista suto-painotuksista: mm VDS ja SUTO- torpedot kuuluivat varustukseen.
Turunmaan keula-aallosta näkee juuri sen, että aluksen runko todella onnistunut nopean aluksen runko. Takana tuleva aalto on väistämätön seuraus kun 74 metrinen uppoumarunkoinen alus pistetään +35 solmun vauhtiin... Samoin kuin se, että siihen tarvitaan oikeasti voimaa.Taitaapi veli @Analysti tuntea paremmin nämä alustekniset jutut.
Oma epäilykseni on, että vajaa 40 solmun nopeudet, Airisto ja tyytyväiset mökin omistajat olivat mahdoton yhtälö, ja sen myötä lukuisten epäilysten ja huhujen loppumaton lähde...
Sota-alusten suunnittelussa ja rakentamisessa mökkilaiturit ovat se viimeinen murhe...
fulcrum
Greatest Leader
Kyllä mutta ei tätäkään sopinut laiminlyödä. Juuri siihen tarvittiin pitkän toiminta-ajan aluksia sillä valvonta-ajot saattoivat kestää päiviä/viikkoja. Saattajissa oli miinakiskot, näkyvät tuossa hylyssäkin vielä.
Meriliikenteen suojauksessa on muitakin tasoja kuin täysimittainen saattuesota susilaumoja ja Blinder-pommareita väistellen. Kriisitilanteessa jossa esimerkiksi se kuuluisa kaappauksenomainen hyökkäys on mahdollinen, pitkän toiminta-ajan taistelualus on arvokas koska se voi olla asemissa pitkään yhteen syssyyn, omat sensorit ja viestivälineet ovat parempia kuin jossain torpedoveneessä ja aluksessa kulkee mukana aseistus joka sopii useimpiin tilanteisiin. Pelkkään pintatorjuntaan pystyvä rynnäkköalus on tällaisessa tehtävässä selkeästi lapsipuolen asemassa.
Ruotsi rakensi Stockholmit hätäohjelmana kun se havaitsi ettei Spicat sovellu pitkiin suto-ajoihin. Niitä seilattiinkin sitten antaumuksella, vuosikymmenessä koneisto ajettiin loppuun. Saavutus sinänsä. Göteborgit tehtiin samalla sapluunalla parantaen.
En usko että Shersheneitä (projekti 206) olisi ihan tuota määrää saattajarahoilla saatu. Varmaan olleet suht kalliita aluksia. Osa ykkösiähän tarjottiin jo 1965, mutta hinta oli este, niin paljon kuin ohjusaseistus epäilemättä houkuttikin. 'Myrskyt' olisi pitänyt aseistaa Termiteillä, muutostyö ei olisi varmaan onnistunut heittäen.
Nuoliahan oli tarkoitus rakentaa lisää, mutta sarjaveneitä tehtiin sitten vain yksi kappale (!).
fulcrum
Greatest Leader
Oma epäilykseni on, että vajaa 40 solmun nopeudet, Airisto ja tyytyväiset mökin omistajat olivat mahdoton yhtälö, ja sen myötä lukuisten epäilysten ja huhujen loppumaton lähde...
Ohjuslautta Iskun väitetään olleen tässä lajissa omaa luokkaansa, kuulemma sai aikaan vallan massiivisia hyökyaaltoja jotka tsunamien lailla pyyhkivät rannat puhtaaksi veneistä, laitureista sun muusta turhasta roinasta...
Saattajien matalaa keula-aaltoa on toisaalta aina muistettu kuvateksteissä kehua
fulcrum
Greatest Leader
En millään usko ettei 60-luvulla olisi ollut vesikuuntelulaitteita. Olihan niitä ollut jo sota-aikana miinalaivoissa, vartioveneissä ja sukellusveneissä.
Olisikohan NL myynyt meille 21 tuuman suto-torpedoja? 60-luvulla niitä otettiin käyttöön.
Vähän enemmän on-topikkia, Rigoja oli Neukkulassa käytössä kasarin lopulle asti. Saattoipa jokunen nähdä koko korttitalon luhistumisenkin. Tässä riisuttu hylky on kuvattu Murmanskin liepeillä joskus viime vuosikymmenellä, tiedä vaikka olisi siellä vieläkin.
Tästä tulee lapsuus mieleen. Lähdimme faijan kanssa kalareissuille Turusta Uittamon rannasta ja ajelimme pitkin poikin saaristoa. Saattaja Uusimaa lojui jostain syystä 80-luvun alussa pitkään (?) riisuttuna Piikkiössä Harvaluodon saarella olleen sahan rannassa. Sitä ennen se kellui Pansion ja Ruissalon välissä. Joku romukauppias sitä vissiin jemmasi. Oli kyllä paremmassa kuosissa, kuin tuo kuvassa oleva systerinsä.
Täällä on viisasteltu ruotsalaisten viisaudesta varata Spica -luokkaan ohjusvalmius. Minua tässä hieman ihmetyttää - siis montako Spicaa (siis sitä ykköstä, mihin tuo täällä mainostettu ennaltanäkökyky liittyy) varusteltiin ohjuksin ? Nolla, eikö ? Kyseessä oli torpedovene, elinkaarensa loppuun saakka.
Spica II :t sitten suunniteltiin ottaen huomioon mahdollisuus ohjuksiin, mutta tämähän oli jo sitten 70-lukua, ja ohjuksetkin saatiin vasta kasarilla, eikä esim. Suomi ollut RSB15 käyttäjänä millään tavalla jälkijunassa - pikemmin etujunassa...
Ja kyllähän koko kasvoi; Spica II 220t (1974) > Stockholm ("Spica III" / 1984) 330t > Göteborg 400t (1989) ... lähes kaksinkertaiseksi.
Ensimmäin ajatus minullakin, että täytyyhän niitä olla ollut. Tilanne oli 60-luvulla kuitenkin huono. Ruotsinsalmi on ainoa, josta on varma tieto, että siinä on joskus ainakin ollut kuuntelulaite. Muita hyviä arvauksia voisivat olla Keihässalmi ja isommat vartiolaivat, lähinnä Silmä ja Viima.
Hanski
Ylipäällikkö
Sama havainto minullakin, Ruotsin merivoimat -ketjuun olen referoinut kirjaviisauksia ruotsalaisaluksista ja ainakin niiden perusteella Spica I oli puhdas torpedoalus. Ruotsi aloitti ohjuskauden Rb04:llä ja Sea Catilla Suomea aikaisemmin, mutta mielikuva näistä on, että Suomi ei jäänyt mistään paitsi. Ruotsin ohjusaseistus eteni 1980 Penguiniin, mutta ei sekään vielä ollut mikään autuaaksi tekevä ohjusase. RBS-15 -käyttöönotto sen sijaan tapahtui Suomessa ja Ruotisssa lähes samanaikaisesti.
Viimeksi muokattu:
Ohjuslautta Iskun väitetään olleen tässä lajissa omaa luokkaansa, kuulemma sai aikaan vallan massiivisia hyökyaaltoja jotka tsunamien lailla pyyhkivät rannat puhtaaksi veneistä, laitureista sun muusta turhasta roinasta...
Saattajien matalaa keula-aaltoa on toisaalta aina muistettu kuvateksteissä kehua
Tuo oli totta. Se kulkuaalto oli lautan kokoon nähden aivan hillitön!
Nimimerkillä "Iskun jälkiä siivonnut".
Hanski
Ylipäällikkö
Tässä postauksessa on muutama selkeä virhe. Riga-kuokassa oli tosiaan valmiina miinakiskot ja Wikin mukaan kiskoille meni 28 miinaa. Ruotsinsalmen ja Keihässalmen miinalastit olivat n. 100 miinaa, joten Rigat toivat kokonaismiinoituskykyyn hyvinkin noin 20 % osuuden. Lisäksi miinakiskot löytyivät Kala-luokan kuljetuslautoilta, mutta näiden tekemä miinoitus olisi rajoittunut varmaan jonnekin sisäreiteille ja ainakin se olisi ollut hidasta.
Turunmaa-luokassa oli SUTO-raketinheittimet jo ennen MLU:ta ja SUTO-kyky oli varmasti R-luokkaan verrannollinen. Sonar-tilannetta en tiedä tykkiveneiden osalta, mutta tuntuisi täysin idioottimaiselta asentaa SUTO-raketinheitin alukseen, jossa ei olisi sonaria.
Ruotsi meni 1980-luvulla laivastonsa kanssa taas tiettyyn ääripäähän, kun hävittäjä-kokoluokkaan perustunut laivasto muutettiin kevyistä yksiköistä koostuvaksi. Se oli selkeästi ylilyönti, koska Visbyjen osalta runkokoko taas kasvoi. (sivulause: Ruotsilla on nähtävästi suuria vaikeuksia pystyä rakentamaan puolustusvoimia keskitiellä kulkien, aina pitää valita äärivaihtoehto, jota sitten joutuvat seuraavina vuosikymmeninä korjaamaan...)
Viimeksi muokattu:
Sattumalta katsoin juuri youtubesta videon, jonka mukaan niissä oli uransa lopussa MG-11 eli ilmeisesti sama kuin saattajissa. Samassa videossa taidettiin mainita R-luokassa olleen myös vastaavan tyyppinen (ellei sama) sonar. Mutta sitä tuossakaan ei kerrottu, oliko sonar laivalla uran alusta asti vai tuliko se mahdollisesti jossain MLU:ssa esim. saattajista luopumisen jälkeen.
Karjala ei todellakaan ole siinä asussa missä se oli palveluksessa. 40mm sekä foorumimme suurin rakkaus 23mm Sergeit ovat vanhempaa mallia nyt. Museon kaupassa on Karjalan T-paitaa mutta jostain syystä perinteistä lippalakkia ei ole tarjolla. Jos joltain löytyy, niin voisin olla kiinostunut.
Ilman varmaa tietoa sanoisin kuitenkin, että se MG-11 on ollut siellä alusta saakka. Sitä ei niin vain heitetä sinne paikalleen ja rakenneta suto-keskusta jne jne...
Asia on melko varmasti näin. Sonaria ei noin vain laiteta nepparilla jälkiasennuksena.
Mitä saattajiin tulee, niin niillä käsittääkseni oli sonarina muu kuin MG-11. Tyypistä ei hajuakaan, saattaisi löytyä ihan googlettamalla.
Hömm. Onko täällä siis nyt spekulointia siitä, oliko Turunmaa-luokalla pätevää sukellusveneen torjuntakalustoa käyttöönoton jälkeen (siis ennen tuota MLU:ta) ?
En voi sanoa, että minulla olisi mitään konkreettista paperia jota voisin heilutella - mutta :
- oma muistot: vierailin saattaja Uusimaalla faijan kanssa, ja vaikka en mitään ymmärtänytkään, niin laivalla aikuiset kävivät läpi saattajan sonaria ja varsinainen teema oli tuossa vaiheessa vielä telakalla olevien tykkiveneiden tulenjohtojärjestelmä. (ajankohtana 60-luvun loppu)
- omat muistot: pari vuotta myöhemmin pääsin mukaan myös "risteilylle" upouudella tykkivene Turunmaalla (tästä kerroin tuossa aiemmin), ja tuolloin ihan itsekin nojailin syvyysraketinheittimeen jota meille aluksella esiteltiin. Noin jälkikäteen tehdyn sivistyneen arvion perusteella kyseessä oli SRH1200 - en toki siitäkään saanut pieneen kouraani mitään valmistajan sertifikaattia tai muuta kirjallista todistetta. (ajankohtana 70-luvun alku)
- lisäksi käytössä oli minun muistikuvani mukaan hydrofoni, tai siis en osaa sanoa miten muuten siellä olisi kuunneltu neukkuveneiden ääniä. Eli tämä on päätelmä siitä, kun kykenee kuuntelemaan vedenalaisia ääniä ... silloin todennäköisesti on käytössä hydrofoni. (ajankohtana 70-luvun alku)
- ja kuten @Hanski jo tuossa totesi, olisi aika erikoista jos alus joka on tarkoitettu myös SUTO tehtäviin, ja varustettu siihen liittyvin asein, olisi jätetty ilman sonaria. Oliko kyseessä Pegas-2 vai Tamir-11, enpä osaa sanoa. (edelleen siis aikana 70-luvun alku)
- Lisäksi ihan kirjallisena havaintona esim. Merivoimat 100-vuotta julkaisussa kertoo seuravaa "Merivoimat siirtyi digitaalitekniikan aikakaudelle tykkiveneiden Turunmaa ja Karjala myötä. Kotimaassa suunnitellut ja rakennetut nopeat alukset olivat valmistuessaan vuonna 1968 niin rakenteeltaan, koneistoltaan kuin ammunnanhallinta- ja asejärjestelmiltään maailman huippuluokkaa. Tykkiveneet oli varusteltu pinta- ja sukellusveneentorjuntaan. Aluksilla oli myös vahva ilmatorjunta-aseistus. "
En voi sanoa, että minulla olisi mitään konkreettista paperia jota voisin heilutella - mutta :
- oma muistot: vierailin saattaja Uusimaalla faijan kanssa, ja vaikka en mitään ymmärtänytkään, niin laivalla aikuiset kävivät läpi saattajan sonaria ja varsinainen teema oli tuossa vaiheessa vielä telakalla olevien tykkiveneiden tulenjohtojärjestelmä. (ajankohtana 60-luvun loppu)
- omat muistot: pari vuotta myöhemmin pääsin mukaan myös "risteilylle" upouudella tykkivene Turunmaalla (tästä kerroin tuossa aiemmin), ja tuolloin ihan itsekin nojailin syvyysraketinheittimeen jota meille aluksella esiteltiin. Noin jälkikäteen tehdyn sivistyneen arvion perusteella kyseessä oli SRH1200 - en toki siitäkään saanut pieneen kouraani mitään valmistajan sertifikaattia tai muuta kirjallista todistetta. (ajankohtana 70-luvun alku)
- lisäksi käytössä oli minun muistikuvani mukaan hydrofoni, tai siis en osaa sanoa miten muuten siellä olisi kuunneltu neukkuveneiden ääniä. Eli tämä on päätelmä siitä, kun kykenee kuuntelemaan vedenalaisia ääniä ... silloin todennäköisesti on käytössä hydrofoni. (ajankohtana 70-luvun alku)
- ja kuten @Hanski jo tuossa totesi, olisi aika erikoista jos alus joka on tarkoitettu myös SUTO tehtäviin, ja varustettu siihen liittyvin asein, olisi jätetty ilman sonaria. Oliko kyseessä Pegas-2 vai Tamir-11, enpä osaa sanoa. (edelleen siis aikana 70-luvun alku)
- Lisäksi ihan kirjallisena havaintona esim. Merivoimat 100-vuotta julkaisussa kertoo seuravaa "Merivoimat siirtyi digitaalitekniikan aikakaudelle tykkiveneiden Turunmaa ja Karjala myötä. Kotimaassa suunnitellut ja rakennetut nopeat alukset olivat valmistuessaan vuonna 1968 niin rakenteeltaan, koneistoltaan kuin ammunnanhallinta- ja asejärjestelmiltään maailman huippuluokkaa. Tykkiveneet oli varusteltu pinta- ja sukellusveneentorjuntaan. Aluksilla oli myös vahva ilmatorjunta-aseistus. "
Viimeksi muokattu:
Aivan, näinhän se: Saattajilla oli Pegas-2 ja Turunmaa luokassa MG-11 (Tamir)
Jostain löytyi maininta, että se olisi ollut Herkules (??). Miten tämä onkaan näin hankalaa.... samahan noista jo olisi kirjoittaa. Vai eikö ketään kiinnosta?
Liittymättä nyt tähän pinnanalaiseen hässäkkään, silmiini osui tämmöinen Hämeenmaa-luokan miinalaivaan liittyvä hankintavaiheen yksityiskohta :
"Erikoisuutena mainittakoon, että miinalaivaan päätettiin asentaa kaksi tykkiveneiltä vapautunutta OGR - 7 suuntainta, jotka on rakennettu jo 1960-luvulla. Suuntaimet on peruskorjattu"
Että tuommoisia 90-/90 lukujen taitteessa.
"Erikoisuutena mainittakoon, että miinalaivaan päätettiin asentaa kaksi tykkiveneiltä vapautunutta OGR - 7 suuntainta, jotka on rakennettu jo 1960-luvulla. Suuntaimet on peruskorjattu"
Että tuommoisia 90-/90 lukujen taitteessa.