Venäjän merivoimat-yleisketju

Tuo Krylovin lätyskä on siis puolikatamaraani ja ideana on saada mahdollisimman lavea lentokansi. Epäilyttää vähän miten se toimisi koska korkea varalaita on perinteisesti nähty lentotukialuksissa tärkeänä. Jo Kievejä pidettiin turhan matalina.
 
Tuo Krylovin lätyskä on siis puolikatamaraani ja ideana on saada mahdollisimman lavea lentokansi. Epäilyttää vähän miten se toimisi koska korkea varalaita on perinteisesti nähty lentotukialuksissa tärkeänä. Jo Kievejä pidettiin turhan matalina.

Itse katson sitä sillä kantilla että tukialuksessa tulee olla tilaa, varsinkin kannella, koska se on muutenkin jo kortilla. Perinteisesti on tehty yksi runko ja jätetty *mariinit suunnittelijan pöydälle, koska ei ole sellaisiin varaa. Mutta itänaapurissa on pitkään ollut yksi taikka kaksi tukialusta. Logiisesti ajateltuna kalliimpi, isompi on parempi vaikka se olisi isompi kohde.
 
Tuo Krylovin lätyskä on siis puolikatamaraani ja ideana on saada mahdollisimman lavea lentokansi. Epäilyttää vähän miten se toimisi koska korkea varalaita on perinteisesti nähty lentotukialuksissa tärkeänä. Jo Kievejä pidettiin turhan matalina.
Varalaidan täytyy olla riittävä, jotta kannenreunahissit eivät tulisi liian alas ja päästäisi aaltoja runtelemaan paitsi lentokalustoa myös sitä hissiä itseään palveluskelvottomaan kuntoon. Sikäli kun tuosta kuvasta näen tihrustaa niin juuri Krylovissa näyttäisikin olevan kannen ympäröimät hissit, paitsi ehkä takimmainen kolmesta joka sekin on aaltojen kannalta rauhallisimmassa paikassa perässä.

Mutta siihen on hyvät syynsä että hissit siirtyivät nopeassa tahdissa lentokannen reunoille toisen maailmansodan jälkeen. Ensinnäkin tuollainen kannessa olevaan aukkoon laskeutuva hissi asettaa kovat rajat lentokaluston mitoille. Toisekseen lentokansi on nykyään aina lentotukialuksen pääkansi, ja sen keskellä olevat aukot heikentävät rungon rakennetta. Kolmanneksi lentokaluston järjestely keskihissin kanssa on vaikeampaa, koska hissiä käytettäessä se varaa tilansa sekä lentokannelta että hangaarista, jolloin muun lentokaluston liikuttelu vaatii sen kiertämistä.
Itse katson sitä sillä kantilla että tukialuksessa tulee olla tilaa, varsinkin kannella, koska se on muutenkin jo kortilla. Perinteisesti on tehty yksi runko ja jätetty *mariinit suunnittelijan pöydälle, koska ei ole sellaisiin varaa. Mutta itänaapurissa on pitkään ollut yksi taikka kaksi tukialusta. Logiisesti ajateltuna kalliimpi, isompi on parempi vaikka se olisi isompi kohde.
Lisäpinta-ala kannella on hyödytöntä, jos kannen alla ei ole tilavuutta jossa huoltaa ja säilyttää polttoainetta ja aseita sitä kannen lisäpinta-alan mahdollistamaa lisälentokalustoa varten. Siksi lentotukialusprojektit säännönmukaisesti päätyvät isoon yksirunkoratkaisuun, vaikka idealistiset nuoret suunnittelijat leikittelevätkin näyttävillä monirunkosommitelmilla. Se kun nyt vaan tarjoaa suurimman käyttökelpoisen tilavuuden tietyllä uppoumalla.

Mutta tuo logiikka yhden isomman paremmuudesta pätee, etenkin jos käyttödoktriinina on voiman projisointi. Vasta kun varat sallivat rakentaa sen yhden isommaksi kuin ns. riittäväksi, useamman hommaamisesta voidaan saada irti jotain lisäarvoa. Siksi Ranska on pärjännyt yhdellä näin pitkään ja todennäköisesti tulee pärjäämään tulevaisuudessakin, vaikka koko ajan sielläkin pidetään ääntä toisenkin puolesta.

Sen sijaan Neuvostoliiton meridoktriinihan oli puolustuksellinen, eivätkä heidän tasakantisensa virallisesti olleetkaan lentotukialuksia. Niitä ei ollut tarkoitus käyttää voiman projisoinnissa vaan omien lähimerialueiden hallintaan ja etenkin ohjussukellusveneiden suoja-alueiden puolustamiseen. Silloin lukumäärän merkitys kasvaa ja yksittäisen aluksen koon vähenee. Puolustuksellisessa asemassa on tärkeää pystyä pitämään tietty kyvykkyys merellä koko ajan. Neuvostoliiton hajottua venäjä on yrittänyt käyttää Kuznetsovia voiman osoittamiseen, mihin se sopii huonommin. Huollon surkeus vielä päälle niin ehtymätön meemitehdas on käynnistetty...
 
Varalaidan täytyy olla riittävä, jotta kannenreunahissit eivät tulisi liian alas ja päästäisi aaltoja runtelemaan paitsi lentokalustoa myös sitä hissiä itseään palveluskelvottomaan kuntoon. Sikäli kun tuosta kuvasta näen tihrustaa niin juuri Krylovissa näyttäisikin olevan kannen ympäröimät hissit, paitsi ehkä takimmainen kolmesta joka sekin on aaltojen kannalta rauhallisimmassa paikassa perässä.

Mutta siihen on hyvät syynsä että hissit siirtyivät nopeassa tahdissa lentokannen reunoille toisen maailmansodan jälkeen. Ensinnäkin tuollainen kannessa olevaan aukkoon laskeutuva hissi asettaa kovat rajat lentokaluston mitoille. Toisekseen lentokansi on nykyään aina lentotukialuksen pääkansi, ja sen keskellä olevat aukot heikentävät rungon rakennetta. Kolmanneksi lentokaluston järjestely keskihissin kanssa on vaikeampaa, koska hissiä käytettäessä se varaa tilansa sekä lentokannelta että hangaarista, jolloin muun lentokaluston liikuttelu vaatii sen kiertämistä.

Lisäpinta-ala kannella on hyödytöntä, jos kannen alla ei ole tilavuutta jossa huoltaa ja säilyttää polttoainetta ja aseita sitä kannen lisäpinta-alan mahdollistamaa lisälentokalustoa varten. Siksi lentotukialusprojektit säännönmukaisesti päätyvät isoon yksirunkoratkaisuun, vaikka idealistiset nuoret suunnittelijat leikittelevätkin näyttävillä monirunkosommitelmilla. Se kun nyt vaan tarjoaa suurimman käyttökelpoisen tilavuuden tietyllä uppoumalla.

Mutta tuo logiikka yhden isomman paremmuudesta pätee, etenkin jos käyttödoktriinina on voiman projisointi. Vasta kun varat sallivat rakentaa sen yhden isommaksi kuin ns. riittäväksi, useamman hommaamisesta voidaan saada irti jotain lisäarvoa. Siksi Ranska on pärjännyt yhdellä näin pitkään ja todennäköisesti tulee pärjäämään tulevaisuudessakin, vaikka koko ajan sielläkin pidetään ääntä toisenkin puolesta.

Sen sijaan Neuvostoliiton meridoktriinihan oli puolustuksellinen, eivätkä heidän tasakantisensa virallisesti olleetkaan lentotukialuksia. Niitä ei ollut tarkoitus käyttää voiman projisoinnissa vaan omien lähimerialueiden hallintaan ja etenkin ohjussukellusveneiden suoja-alueiden puolustamiseen. Silloin lukumäärän merkitys kasvaa ja yksittäisen aluksen koon vähenee. Puolustuksellisessa asemassa on tärkeää pystyä pitämään tietty kyvykkyys merellä koko ajan. Neuvostoliiton hajottua venäjä on yrittänyt käyttää Kuznetsovia voiman osoittamiseen, mihin se sopii huonommin. Huollon surkeus vielä päälle niin ehtymätön meemitehdas on käynnistetty...

Vaikea löytää mitään asiallista tietoa tuosta Krylov-suunnitelmasta ( konseptista).

Tuossa jotain ryssän ajatuksia aiheesta:

"It includes almost all types of aircraft. How is this achieved? First of all, due to the rejection of the traditional shape of the hull, which made it possible to increase the deck area, to solve the problems of aircraft placement. Secondly, this project has resolved the issues of hydrodynamics. According to model tests, we are not talking about a 1.5-2% reduction in resistance to movement, which lies within the margin of error, but in principle, up to 20%. That is, we could have a greater power reserve with equal power and speed."

The premiere of the" medium " aircraft carrier with a displacement of 76 thousand tons was postponed to the mvms-2019
June 28, 2019 at 19: 27 Subject: IMMS, Industry

The concept design of the third aircraft carrier in the line of the Krylov state scientific center is planned to be presented to the General public at the international naval salon IMDS-2019 in St. Petersburg. The premiere was announced in an exclusive interview with Mil.Press FlotProm head of KSCI Pavel Filippov.

The creation of the concept of a "medium" aircraft carrier with a displacement of 76 thousand tons was announced during the Army-2019 forum. The ship itself has not yet been presented.
At the stand of the Krylov center, they showed the only model of an aircraft carrier with a total displacement of 44 thousand tons. The ship received the code "Storm-KM". It was first presented during the Army-2018 forum.

As the head of the KGNC Pavel Filippov told the publication, the" medium "aircraft carrier occupies an intermediate position between the" heavy "multi – purpose" Storm "of the 23000e project (displacement-95-100 thousand tons) and the multi – purpose aircraft carrier" Storm-KM " (displacement-44 thousand tons). It is planned to be equipped with a combined power plant: the main power plant will be a nuclear power plant, similar to the power plant of the project 855 Yasen submarine, and the afterburner will be a gas turbine based on the M90 engine.
The designers also reported Mil.Press FlotProm reports that the "medium" aircraft carrier model has already passed a number of tests in the Krylov center basin.

On the first day of Army 2019, representatives of the KGNC told the publication that in June-July the center will present the Ministry of defense of the Russian Federation a modified line of conceptual projects of aircraft carriers for the Russian Navy.
Earlier in June, it became known that the Russian Navy has begun to form a tactical and technical task for a promising nuclear aircraft carrier.

In April 2018, Vice Admiral Viktor bursuk, who then held the post of Deputy commander-in-chief of the Navy for armament, told the publication that the Navy needs aircraft carriers with a displacement of about 70 thousand tons.

The fifth international military-technical forum "Army" is held from June 25 to 30 on the basis of the Patriot Convention and exhibition center, at the Alabino training ground and Kubinka airfield. From June 26 to 27, the forum was open only for specialists, and from June 28 to 30, the territory of the exhibition and Convention center is open to the public.

https://flotprom.ru/2019/ФорумАрмия101/
 
Varalaidan täytyy olla riittävä, jotta kannenreunahissit eivät tulisi liian alas ja päästäisi aaltoja runtelemaan paitsi lentokalustoa myös sitä hissiä itseään palveluskelvottomaan kuntoon. Sikäli kun tuosta kuvasta näen tihrustaa niin juuri Krylovissa näyttäisikin olevan kannen ympäröimät hissit, paitsi ehkä takimmainen kolmesta joka sekin on aaltojen kannalta rauhallisimmassa paikassa perässä.

Mutta siihen on hyvät syynsä että hissit siirtyivät nopeassa tahdissa lentokannen reunoille toisen maailmansodan jälkeen. Ensinnäkin tuollainen kannessa olevaan aukkoon laskeutuva hissi asettaa kovat rajat lentokaluston mitoille. Toisekseen lentokansi on nykyään aina lentotukialuksen pääkansi, ja sen keskellä olevat aukot heikentävät rungon rakennetta. Kolmanneksi lentokaluston järjestely keskihissin kanssa on vaikeampaa, koska hissiä käytettäessä se varaa tilansa sekä lentokannelta että hangaarista, jolloin muun lentokaluston liikuttelu vaatii sen kiertämistä.

Lisäpinta-ala kannella on hyödytöntä, jos kannen alla ei ole tilavuutta jossa huoltaa ja säilyttää polttoainetta ja aseita sitä kannen lisäpinta-alan mahdollistamaa lisälentokalustoa varten. Siksi lentotukialusprojektit säännönmukaisesti päätyvät isoon yksirunkoratkaisuun, vaikka idealistiset nuoret suunnittelijat leikittelevätkin näyttävillä monirunkosommitelmilla. Se kun nyt vaan tarjoaa suurimman käyttökelpoisen tilavuuden tietyllä uppoumalla.

Mutta tuo logiikka yhden isomman paremmuudesta pätee, etenkin jos käyttödoktriinina on voiman projisointi. Vasta kun varat sallivat rakentaa sen yhden isommaksi kuin ns. riittäväksi, useamman hommaamisesta voidaan saada irti jotain lisäarvoa. Siksi Ranska on pärjännyt yhdellä näin pitkään ja todennäköisesti tulee pärjäämään tulevaisuudessakin, vaikka koko ajan sielläkin pidetään ääntä toisenkin puolesta.

Sen sijaan Neuvostoliiton meridoktriinihan oli puolustuksellinen, eivätkä heidän tasakantisensa virallisesti olleetkaan lentotukialuksia. Niitä ei ollut tarkoitus käyttää voiman projisoinnissa vaan omien lähimerialueiden hallintaan ja etenkin ohjussukellusveneiden suoja-alueiden puolustamiseen. Silloin lukumäärän merkitys kasvaa ja yksittäisen aluksen koon vähenee. Puolustuksellisessa asemassa on tärkeää pystyä pitämään tietty kyvykkyys merellä koko ajan. Neuvostoliiton hajottua venäjä on yrittänyt käyttää Kuznetsovia voiman osoittamiseen, mihin se sopii huonommin. Huollon surkeus vielä päälle niin ehtymätön meemitehdas on käynnistetty...
Minusta kyllä tuntuu siltä, ettei lentokansi ole pääkansi. Vaan se on hangaarikansi (tai ehkä joskus jopa yksi kansi siitä alas). Laivateknisesti pääkansi on se kansi, johon vedenpitävät laipiot ulottuvat tai sitten se lujuuskansi. Lentotukialuksessa se lentokansi on niin hötön päällä, että vaikka sillä jotain lujuusmerkitystä voi ollakin, se ei ole se kriittisin kansi lujuuden kannalta. Näin arvioisin, pitänee jostakin katsoa, löytyykö vahvistusta...

Jossakin aluksissa puhutaan kansankielessä pääkannesta pisimmän yhtenäisen kannen kohdalla, mutta ei se oikeasti sitä välttämättä ole.
 
Minusta kyllä tuntuu siltä, ettei lentokansi ole pääkansi. Vaan se on hangaarikansi (tai ehkä joskus jopa yksi kansi siitä alas). Laivateknisesti pääkansi on se kansi, johon vedenpitävät laipiot ulottuvat tai sitten se lujuuskansi. Lentotukialuksessa se lentokansi on niin hötön päällä, että vaikka sillä jotain lujuusmerkitystä voi ollakin, se ei ole se kriittisin kansi lujuuden kannalta. Näin arvioisin, pitänee jostakin katsoa, löytyykö vahvistusta...

Jossakin aluksissa puhutaan kansankielessä pääkannesta pisimmän yhtenäisen kannen kohdalla, mutta ei se oikeasti sitä välttämättä ole.

Tää oli hyvä! Aina oppii uutta. Itse olen aina käyttänyt pääkansi termiä pisimmästä kannesta.
 
Minusta kyllä tuntuu siltä, ettei lentokansi ole pääkansi. Vaan se on hangaarikansi (tai ehkä joskus jopa yksi kansi siitä alas). Laivateknisesti pääkansi on se kansi, johon vedenpitävät laipiot ulottuvat tai sitten se lujuuskansi. Lentotukialuksessa se lentokansi on niin hötön päällä, että vaikka sillä jotain lujuusmerkitystä voi ollakin, se ei ole se kriittisin kansi lujuuden kannalta. Näin arvioisin, pitänee jostakin katsoa, löytyykö vahvistusta...

Jossakin aluksissa puhutaan kansankielessä pääkannesta pisimmän yhtenäisen kannen kohdalla, mutta ei se oikeasti sitä välttämättä ole.
Voi olla että poimin väärän termin käännöslistasta, jossa ei edes ollut tuota sanaa "lujuuskansi..." Siis lentokansi on nykyään aina lujuuskansi. Midway-luokka oli viimeinen jossa lentokansi oli kansirakennetta, siitä isompaan mennessä rungon riittävän jäykkyyden saavuttaminen pakotti siirtämään lujuuskannen lentokannelle. Myös lentokoneiden painon kasvu ja lentokannen panssarointi (esim. Illustrious-luokka, 1936 eteenpäin) vaativat lentokannen vahvuuden lisäämistä, jolloin alkoi näyttää tyhmältä rakentaa laivaan kaksi vahvaa=painavaa kantta päällekkäin.
 
Myös nykyaikaisissa rahti- ja matkustajalaivoissa kansirakennus huomioidaan rungon pitkittäislujuutta määritettäessä. Vesitiiviit laipiot saattavat toki päättyä jollekin alemmalle kannelle.
 
Myös nykyaikaisissa rahti- ja matkustajalaivoissa kansirakennus huomioidaan rungon pitkittäislujuutta määritettäessä. Vesitiiviit laipiot saattavat toki päättyä jollekin alemmalle kannelle.
Riippuu alustyypistä. Esim risteilijässä näin kannattaa tehdä, koska rakenteestä saadaan siten kevyempi, mutta rahtialuksessa, jossa kansirakenne on aivan mitätön nökönen konttipinojen välissä, sillä ei ole mitään merkitystä mihinkään. Samoin rollikassa, jossa on alle kolmasosan vesilinjasta pituudeltaan oleva kansirakenne aivan keulassa, on sen avulla vaikeaa ellei mahdotonta jäykistää alusta juurikaan.
 
Voi olla että poimin väärän termin käännöslistasta, jossa ei edes ollut tuota sanaa "lujuuskansi..." Siis lentokansi on nykyään aina lujuuskansi. Midway-luokka oli viimeinen jossa lentokansi oli kansirakennetta, siitä isompaan mennessä rungon riittävän jäykkyyden saavuttaminen pakotti siirtämään lujuuskannen lentokannelle. Myös lentokoneiden painon kasvu ja lentokannen panssarointi (esim. Illustrious-luokka, 1936 eteenpäin) vaativat lentokannen vahvuuden lisäämistä, jolloin alkoi näyttää tyhmältä rakentaa laivaan kaksi vahvaa=painavaa kantta päällekkäin.
Kyllä, näin onkin,kun asiaa hiukan penkoo... Käytännössä lentokannen alla on yksi kansi ennen hangaaria, jossa on sisätiloja ja se kahden kannen kotelorakenne ehkä on riittävän jäykkä, vaikkakin alla ei ole juuri mitään (hangaarin kohdalla). Tällä ratkaisulla saadaan paremmin suojattua hangaari ja siellä olevat arvokkaat koneet. Tosin, USA:n tukialuksilla kaikki koneet ei sinne mahdu vaan osa on aina kansiparkissa. Joka tapauksessa vaatii massiiviset webit kyllä!

Toisen maailmansodan aikaan Tyynellämerellä lentokansi oli usein puuta! Moni niistä olikin rakennetty alunperin taisteluristeilijäksi aiotun rungon päälle, jolloin ylhäällä piti tehdä kaikki mahdollinen painon keventämiseksi. Iso-Britannia teki lentokannet teräksestä ja useimmat aluksista oli suunniteltu alunperin lentotukialuksiksi. Tosin, tukevampi rakenne kostautui sitten pienempänä konemääränä.

Sinällään ei ole tyhmää rakentaa kahta "tukevaa kantta" päällekkäin, jos vaan massaa ja rahaa on. Sillä tavalla saadaan elintärkeät osat suojattua huomattavasti paremmin. Esim Ranskan viimeisissä taistelulaivoissa oli tehty juuri näin. Yleensäkin suojaukselle on eduksi käyttää "ilmaa", eli tehdään panssarointi kahteen kerrokseen, joiden välissä on joku muu tila.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top