Franz Josefin maan lähistöllä joten ihan navalla ei oltu.Eipä ole jää järin paksua Pohjoisnavalla.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Franz Josefin maan lähistöllä joten ihan navalla ei oltu.Eipä ole jää järin paksua Pohjoisnavalla.
Tuo Krylovin lätyskä on siis puolikatamaraani ja ideana on saada mahdollisimman lavea lentokansi. Epäilyttää vähän miten se toimisi koska korkea varalaita on perinteisesti nähty lentotukialuksissa tärkeänä. Jo Kievejä pidettiin turhan matalina.
Varalaidan täytyy olla riittävä, jotta kannenreunahissit eivät tulisi liian alas ja päästäisi aaltoja runtelemaan paitsi lentokalustoa myös sitä hissiä itseään palveluskelvottomaan kuntoon. Sikäli kun tuosta kuvasta näen tihrustaa niin juuri Krylovissa näyttäisikin olevan kannen ympäröimät hissit, paitsi ehkä takimmainen kolmesta joka sekin on aaltojen kannalta rauhallisimmassa paikassa perässä.Tuo Krylovin lätyskä on siis puolikatamaraani ja ideana on saada mahdollisimman lavea lentokansi. Epäilyttää vähän miten se toimisi koska korkea varalaita on perinteisesti nähty lentotukialuksissa tärkeänä. Jo Kievejä pidettiin turhan matalina.
Lisäpinta-ala kannella on hyödytöntä, jos kannen alla ei ole tilavuutta jossa huoltaa ja säilyttää polttoainetta ja aseita sitä kannen lisäpinta-alan mahdollistamaa lisälentokalustoa varten. Siksi lentotukialusprojektit säännönmukaisesti päätyvät isoon yksirunkoratkaisuun, vaikka idealistiset nuoret suunnittelijat leikittelevätkin näyttävillä monirunkosommitelmilla. Se kun nyt vaan tarjoaa suurimman käyttökelpoisen tilavuuden tietyllä uppoumalla.Itse katson sitä sillä kantilla että tukialuksessa tulee olla tilaa, varsinkin kannella, koska se on muutenkin jo kortilla. Perinteisesti on tehty yksi runko ja jätetty *mariinit suunnittelijan pöydälle, koska ei ole sellaisiin varaa. Mutta itänaapurissa on pitkään ollut yksi taikka kaksi tukialusta. Logiisesti ajateltuna kalliimpi, isompi on parempi vaikka se olisi isompi kohde.
Siksi Ranska on pärjännyt yhdellä näin pitkään ja todennäköisesti tulee pärjäämään tulevaisuudessakin, vaikka koko ajan sielläkin pidetään ääntä toisenkin puolesta.
Varalaidan täytyy olla riittävä, jotta kannenreunahissit eivät tulisi liian alas ja päästäisi aaltoja runtelemaan paitsi lentokalustoa myös sitä hissiä itseään palveluskelvottomaan kuntoon. Sikäli kun tuosta kuvasta näen tihrustaa niin juuri Krylovissa näyttäisikin olevan kannen ympäröimät hissit, paitsi ehkä takimmainen kolmesta joka sekin on aaltojen kannalta rauhallisimmassa paikassa perässä.
Mutta siihen on hyvät syynsä että hissit siirtyivät nopeassa tahdissa lentokannen reunoille toisen maailmansodan jälkeen. Ensinnäkin tuollainen kannessa olevaan aukkoon laskeutuva hissi asettaa kovat rajat lentokaluston mitoille. Toisekseen lentokansi on nykyään aina lentotukialuksen pääkansi, ja sen keskellä olevat aukot heikentävät rungon rakennetta. Kolmanneksi lentokaluston järjestely keskihissin kanssa on vaikeampaa, koska hissiä käytettäessä se varaa tilansa sekä lentokannelta että hangaarista, jolloin muun lentokaluston liikuttelu vaatii sen kiertämistä.
Lisäpinta-ala kannella on hyödytöntä, jos kannen alla ei ole tilavuutta jossa huoltaa ja säilyttää polttoainetta ja aseita sitä kannen lisäpinta-alan mahdollistamaa lisälentokalustoa varten. Siksi lentotukialusprojektit säännönmukaisesti päätyvät isoon yksirunkoratkaisuun, vaikka idealistiset nuoret suunnittelijat leikittelevätkin näyttävillä monirunkosommitelmilla. Se kun nyt vaan tarjoaa suurimman käyttökelpoisen tilavuuden tietyllä uppoumalla.
Mutta tuo logiikka yhden isomman paremmuudesta pätee, etenkin jos käyttödoktriinina on voiman projisointi. Vasta kun varat sallivat rakentaa sen yhden isommaksi kuin ns. riittäväksi, useamman hommaamisesta voidaan saada irti jotain lisäarvoa. Siksi Ranska on pärjännyt yhdellä näin pitkään ja todennäköisesti tulee pärjäämään tulevaisuudessakin, vaikka koko ajan sielläkin pidetään ääntä toisenkin puolesta.
Sen sijaan Neuvostoliiton meridoktriinihan oli puolustuksellinen, eivätkä heidän tasakantisensa virallisesti olleetkaan lentotukialuksia. Niitä ei ollut tarkoitus käyttää voiman projisoinnissa vaan omien lähimerialueiden hallintaan ja etenkin ohjussukellusveneiden suoja-alueiden puolustamiseen. Silloin lukumäärän merkitys kasvaa ja yksittäisen aluksen koon vähenee. Puolustuksellisessa asemassa on tärkeää pystyä pitämään tietty kyvykkyys merellä koko ajan. Neuvostoliiton hajottua venäjä on yrittänyt käyttää Kuznetsovia voiman osoittamiseen, mihin se sopii huonommin. Huollon surkeus vielä päälle niin ehtymätön meemitehdas on käynnistetty...
Minusta kyllä tuntuu siltä, ettei lentokansi ole pääkansi. Vaan se on hangaarikansi (tai ehkä joskus jopa yksi kansi siitä alas). Laivateknisesti pääkansi on se kansi, johon vedenpitävät laipiot ulottuvat tai sitten se lujuuskansi. Lentotukialuksessa se lentokansi on niin hötön päällä, että vaikka sillä jotain lujuusmerkitystä voi ollakin, se ei ole se kriittisin kansi lujuuden kannalta. Näin arvioisin, pitänee jostakin katsoa, löytyykö vahvistusta...Varalaidan täytyy olla riittävä, jotta kannenreunahissit eivät tulisi liian alas ja päästäisi aaltoja runtelemaan paitsi lentokalustoa myös sitä hissiä itseään palveluskelvottomaan kuntoon. Sikäli kun tuosta kuvasta näen tihrustaa niin juuri Krylovissa näyttäisikin olevan kannen ympäröimät hissit, paitsi ehkä takimmainen kolmesta joka sekin on aaltojen kannalta rauhallisimmassa paikassa perässä.
Mutta siihen on hyvät syynsä että hissit siirtyivät nopeassa tahdissa lentokannen reunoille toisen maailmansodan jälkeen. Ensinnäkin tuollainen kannessa olevaan aukkoon laskeutuva hissi asettaa kovat rajat lentokaluston mitoille. Toisekseen lentokansi on nykyään aina lentotukialuksen pääkansi, ja sen keskellä olevat aukot heikentävät rungon rakennetta. Kolmanneksi lentokaluston järjestely keskihissin kanssa on vaikeampaa, koska hissiä käytettäessä se varaa tilansa sekä lentokannelta että hangaarista, jolloin muun lentokaluston liikuttelu vaatii sen kiertämistä.
Lisäpinta-ala kannella on hyödytöntä, jos kannen alla ei ole tilavuutta jossa huoltaa ja säilyttää polttoainetta ja aseita sitä kannen lisäpinta-alan mahdollistamaa lisälentokalustoa varten. Siksi lentotukialusprojektit säännönmukaisesti päätyvät isoon yksirunkoratkaisuun, vaikka idealistiset nuoret suunnittelijat leikittelevätkin näyttävillä monirunkosommitelmilla. Se kun nyt vaan tarjoaa suurimman käyttökelpoisen tilavuuden tietyllä uppoumalla.
Mutta tuo logiikka yhden isomman paremmuudesta pätee, etenkin jos käyttödoktriinina on voiman projisointi. Vasta kun varat sallivat rakentaa sen yhden isommaksi kuin ns. riittäväksi, useamman hommaamisesta voidaan saada irti jotain lisäarvoa. Siksi Ranska on pärjännyt yhdellä näin pitkään ja todennäköisesti tulee pärjäämään tulevaisuudessakin, vaikka koko ajan sielläkin pidetään ääntä toisenkin puolesta.
Sen sijaan Neuvostoliiton meridoktriinihan oli puolustuksellinen, eivätkä heidän tasakantisensa virallisesti olleetkaan lentotukialuksia. Niitä ei ollut tarkoitus käyttää voiman projisoinnissa vaan omien lähimerialueiden hallintaan ja etenkin ohjussukellusveneiden suoja-alueiden puolustamiseen. Silloin lukumäärän merkitys kasvaa ja yksittäisen aluksen koon vähenee. Puolustuksellisessa asemassa on tärkeää pystyä pitämään tietty kyvykkyys merellä koko ajan. Neuvostoliiton hajottua venäjä on yrittänyt käyttää Kuznetsovia voiman osoittamiseen, mihin se sopii huonommin. Huollon surkeus vielä päälle niin ehtymätön meemitehdas on käynnistetty...
Minusta kyllä tuntuu siltä, ettei lentokansi ole pääkansi. Vaan se on hangaarikansi (tai ehkä joskus jopa yksi kansi siitä alas). Laivateknisesti pääkansi on se kansi, johon vedenpitävät laipiot ulottuvat tai sitten se lujuuskansi. Lentotukialuksessa se lentokansi on niin hötön päällä, että vaikka sillä jotain lujuusmerkitystä voi ollakin, se ei ole se kriittisin kansi lujuuden kannalta. Näin arvioisin, pitänee jostakin katsoa, löytyykö vahvistusta...
Jossakin aluksissa puhutaan kansankielessä pääkannesta pisimmän yhtenäisen kannen kohdalla, mutta ei se oikeasti sitä välttämättä ole.
Voi olla että poimin väärän termin käännöslistasta, jossa ei edes ollut tuota sanaa "lujuuskansi..." Siis lentokansi on nykyään aina lujuuskansi. Midway-luokka oli viimeinen jossa lentokansi oli kansirakennetta, siitä isompaan mennessä rungon riittävän jäykkyyden saavuttaminen pakotti siirtämään lujuuskannen lentokannelle. Myös lentokoneiden painon kasvu ja lentokannen panssarointi (esim. Illustrious-luokka, 1936 eteenpäin) vaativat lentokannen vahvuuden lisäämistä, jolloin alkoi näyttää tyhmältä rakentaa laivaan kaksi vahvaa=painavaa kantta päällekkäin.Minusta kyllä tuntuu siltä, ettei lentokansi ole pääkansi. Vaan se on hangaarikansi (tai ehkä joskus jopa yksi kansi siitä alas). Laivateknisesti pääkansi on se kansi, johon vedenpitävät laipiot ulottuvat tai sitten se lujuuskansi. Lentotukialuksessa se lentokansi on niin hötön päällä, että vaikka sillä jotain lujuusmerkitystä voi ollakin, se ei ole se kriittisin kansi lujuuden kannalta. Näin arvioisin, pitänee jostakin katsoa, löytyykö vahvistusta...
Jossakin aluksissa puhutaan kansankielessä pääkannesta pisimmän yhtenäisen kannen kohdalla, mutta ei se oikeasti sitä välttämättä ole.
Kumpa rakentaisivat vähintään yhden joka tyyppiä!Taas touhutaan lentotukialuksia!
Projekt 23000 Shtorm liian iso ja kallis.
LMA Krylov pieni
Joten päivän sana on Projekt 11430 Lamantin.
Niitä rupeaa tulemaan ihan justiinsa!
Katso liite: 48607
Niillä ei ole enää varaa hinaajiin, joten varavoimana on airot.Onko Lamantinissa siis airot vai mikä tuosta törröttää?
Onko Lamantinissa siis airot vai mikä tuosta törröttää?
Riippuu alustyypistä. Esim risteilijässä näin kannattaa tehdä, koska rakenteestä saadaan siten kevyempi, mutta rahtialuksessa, jossa kansirakenne on aivan mitätön nökönen konttipinojen välissä, sillä ei ole mitään merkitystä mihinkään. Samoin rollikassa, jossa on alle kolmasosan vesilinjasta pituudeltaan oleva kansirakenne aivan keulassa, on sen avulla vaikeaa ellei mahdotonta jäykistää alusta juurikaan.Myös nykyaikaisissa rahti- ja matkustajalaivoissa kansirakennus huomioidaan rungon pitkittäislujuutta määritettäessä. Vesitiiviit laipiot saattavat toki päättyä jollekin alemmalle kannelle.
Kyllä, näin onkin,kun asiaa hiukan penkoo... Käytännössä lentokannen alla on yksi kansi ennen hangaaria, jossa on sisätiloja ja se kahden kannen kotelorakenne ehkä on riittävän jäykkä, vaikkakin alla ei ole juuri mitään (hangaarin kohdalla). Tällä ratkaisulla saadaan paremmin suojattua hangaari ja siellä olevat arvokkaat koneet. Tosin, USA:n tukialuksilla kaikki koneet ei sinne mahdu vaan osa on aina kansiparkissa. Joka tapauksessa vaatii massiiviset webit kyllä!Voi olla että poimin väärän termin käännöslistasta, jossa ei edes ollut tuota sanaa "lujuuskansi..." Siis lentokansi on nykyään aina lujuuskansi. Midway-luokka oli viimeinen jossa lentokansi oli kansirakennetta, siitä isompaan mennessä rungon riittävän jäykkyyden saavuttaminen pakotti siirtämään lujuuskannen lentokannelle. Myös lentokoneiden painon kasvu ja lentokannen panssarointi (esim. Illustrious-luokka, 1936 eteenpäin) vaativat lentokannen vahvuuden lisäämistä, jolloin alkoi näyttää tyhmältä rakentaa laivaan kaksi vahvaa=painavaa kantta päällekkäin.