Venäjän propagandakoneiston päivittäiset ylilyönnit ja riman alitukset

Prahan kevät.

Tshekin median mukaan hurjien salamurhaväitteiden ytimessä oleva venäläisdiplomaatti on tunnistettu Venäjän tiede- ja kulttuurikeskusta Prahassa johtavaksi Andrei Kontshakoviksi, Radio Free Europe kertoo.

Tshekin yleisradion 168 tuntia -ohjelmassa kerrottiin viikonloppuna nimettömiin turvallisuuslähteisiin viitaten, että Kontshakov lensi Prahaan kaksi kuukautta sitten ja toi mukanaan risiiniä sisältäneen salkun. Kontshakovin väitetään liittyvään suunnitelmaan surmata kolme tshekkiläistä poliitikkoa.

Andrei Kontshakov totesi puolestaan Seznamille, että hänen salkussaan oli ”desinfiointiainetta ja karkkia”.

https://www.verkkouutiset.fi/han-on-epailty-venajan-myrkkymies-tshekissa/#c2ee9493

Kertoiko Andrei, kenelle karkit ja desinfiointiaineet oli tarkoitus antaa? Kenties suoraan suoneen koronainfektion estoon.
 
Suomalaisiin Stalin ei pettynyt...

Voi olla että Stalin jossain määrin kunnioitti suomalaisten taistelutahtoa talvisodan sekä jatkosodan aikana. Hän oli myös hyvin selvillä siitä miksi suomalaiset eivät hyökänneet Murmannin radalle, eivät pommittaneet venäläisiä kaupunkeja. Eikä suomalaiset osallistuneet myöskään Leningradin hävittämiseen jatkosodan aikana. Varmasti kaikki nämä asiat vaikuttivat Stalinin toimiin ja mielipiteisiin suomalaisia kohtaan. Toisaalta Stalin'in joutui myös ottamaan huomioon länsivaltojen poliittisen näkemykset Suomen asemasta sodasta irtautumisen jälkeen.

Mutta, toisaalta Stalin oli erittäin pettynyt suomalaisiin kommunisteihin, bolsevikkeihin jotka eivät kyenneet, runsaasta sotilaallisesta avusta huolimatta, saattamaan onnistuneeseen loppuun punakapinaa v. 1918.
Tämän lisäksi luottamuksen puute kärjistyi Neuvosto-Karjalassa 1930-luvulla. Siellä monet kapinaan osallistuneet sekä mm. Amerikasta muuttaneet suomalaiset vasemmistolaiset (mukana oli monenlaisia sosialisteja) sekä osin myös karjalaiset alkoivat "epävirallisesti rakentaa" omaa sosialistista Karjalan tasavaltaa. Taustalla oli ajatus että tämä suomalaisten ja karjalaisten tasavalta olisi tulevaisuudessa muodostanut oman autonomisen osan suurta Neuvostoliittoia.
- tällaiset näkemykset ja hankkeet eivät suinkaan olleet mieluisia paikalliselle venäläisväestölle. Tästä aiheutui myös monenlaista "skismaa" kansallisuuksien välillä.
- Stalin ei missään tapauksessa hyväksynyt em. vähemmistökansallisuuksien pyrkimyksiä. Ei Karjalassa eikä missään muuallakaan Neuvostoliiton alueella.

Kaikki em. asiat olivat syynä siihen että Stalin määräsi NKVD:n kukistamaan kaikki separatistiset hankkeet ja aikeet. Tästä seurasi ns. "Stalinin terrori" suomalaisia, karjalaisia sekä muitakin vähemmistöjä kohtaan. Siitäkin huolimatta että ko. alueiden hallinnon aktiivisina toimijoina olivat Tsaarin valtaa kukistamassa olleet, sekä neuvostoliiton keskusvallalle uskolliset kommunistit, bolsevikit, vasemmistolaiset jne. Tällaista separatismia kukistaessaan Stalin'in tarkoituksena oli vahvistaa Neuvostoliiton yhtenäisyyttä sekä korostaa keskusvallan asemaa.
- kaikki tällainen oli tietysti ymmärrettävää koska Neuvostoliitto oli muodostunut kymmenistä, jopa sadoista erilaisista kansallisuuksista.
- Ei Stalinilla ollut tässä suhteessa vaihtoehtoja..hän oli vahva johtaja. Ilman terroria ja vastustajien murhaamista valta olisi kirvonnut hänen itsensä sekä bolsevikkijohtajien käsistä.

Kaikista em. tapahtumiin liittyvistä syistä ja seurauksista on saatu paljon uutta tietoa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pikku hiljaa palaset ovat alkaneet loksua paikoilleen. Näin myös Stalin'in hallinnon aikaisille tapahtumille (niin Neuvosto-Karjalassa kuin muuallakin) on löytynyt hyvät ja järkeenkäyvät perustelut.

P.S. Tässä suhtautumisessa Venäjän reuna-alueiden vähemmistökansallisuuksiin ei nykyinen Putin'in johtama Venäjä eroa juurikaan Stalinin aikaisesta Neuvostoliitosta. Se näkyy monilla alueilla konkreettisesti asevoimin toteutettamina miehityksinä, ja Venäjän marionettihallintoija jne. Jopa aktiivisena aseellisena sodankäyntinä. Puhumattakaan monenlaisesta salaisesta ja Venäjän erilaisten tiedustelupalveluiden toteuttamina operaatioina. Joissain tapauksissa jopa länsimaissa toteutettuina salamurhina sekä ns. hybridioperaatioina.
 
Suuri ja mahtaileva…

Venäjä katsoo olevansa suurvalta, jolla on suuremmat oikeudet kuin muilla

Giles arvioi, että Venäjä tulee olemaan haaste lännelle jatkossakin, koska arvomaailmat ovat niin erilaiset. Suomeakin koskee ennuste, jonka mukaan Venäjä vaatii edelleen puskurivaltioita suojakseen, jotta sotilaalliset uhat saataisiin pidettyä riittävän etäällä.

Gilesin konkreettinen neuvo on, että länsi investoisi kunnolla ja pitkällä aikavälillä Venäjän aggressiivisten ja vihamielisten toimien torjumiseen. Tähän täytyy liittyä sotilaallista voimaa, jota on oltava valmis tarvittaessa myös käyttämään. Ongelmallista on, että eräissä länsimaissa vahvan vakituisen armeijan ylläpito sekä kalustoon sijoittaminen on katsottu vanhanaikaiseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/mika-saa-venajan-vastustamaan-lantta/#c2ee9493

Biljoonan euron tilaisuus rakentaa taistelunkestävä sotatalous ja aseteollisuuden.

Tukitoimet yritysten ja talouden tukemiseen Euroopassa ovat jo yli kolme biljoonaa eli 3 000 miljardia euroa.

Yhteensä EU-maiden hätätoimet terveydenhuollon ja työvoiman tukemiseksi vastaavat tähän mennessä noin kolmea prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Tähän sisältyy muun muassa 540 miljardin hätäpaketti, mukaan lukien 240 miljardin hätälainoitus Euroopan vakausmekanismista EVM:stä tukea tarvitseville jäsenvaltioille erityisesti terveyssektorin investointeihin, 200 miljardin euron investointiohjelma Euroopan investointipankin kautta pk-yrityksille ja 100 miljardin euron SURE-rahasto väliaikaisiin työllisyysvakuustoimiin.
Summan kokoluokkaa ymmärtää paremmin, kun sitä vertaa EU:n vuosibudjettiin, joka on jotakuinkin 150 miljardia euroa vuosittain. Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2018 234 miljardia euroa.

Suomen valtion maaliskuinen tukipaketti oli sekin 15 miljardia euroa – yli neljännes Suomen tämän vuoden talousarviosta, 57,7 miljardista eurosta. Vuoden 2009 finanssikriisissä Suomea elvytettiin seitsemän miljardin euron paketilla eli alle puolella nykyisestä.

Koronakriisin hoitamiseen tarkoitettu paketti on kaikin puolin ennennäkemätön. Suunnittelun alla on erityinen jopa kahden biljoonan eli kahden tuhannen miljardin euron jälleenrakennusrahasto, joka nostaisi tukipakettia entisestään.

https://www.verkkouutiset.fi/biljoonan-euron-tilaisuus/#c2ee9493
 
Suuri ja mahtaileva…



Biljoonan euron tilaisuus rakentaa taistelunkestävä sotatalous ja aseteollisuuden.

Tukitoimet yritysten ja talouden tukemiseen Euroopassa ovat jo yli kolme biljoonaa eli 3 000 miljardia euroa.

Yhteensä EU-maiden hätätoimet terveydenhuollon ja työvoiman tukemiseksi vastaavat tähän mennessä noin kolmea prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Tähän sisältyy muun muassa 540 miljardin hätäpaketti, mukaan lukien 240 miljardin hätälainoitus Euroopan vakausmekanismista EVM:stä tukea tarvitseville jäsenvaltioille erityisesti terveyssektorin investointeihin, 200 miljardin euron investointiohjelma Euroopan investointipankin kautta pk-yrityksille ja 100 miljardin euron SURE-rahasto väliaikaisiin työllisyysvakuustoimiin.
Summan kokoluokkaa ymmärtää paremmin, kun sitä vertaa EU:n vuosibudjettiin, joka on jotakuinkin 150 miljardia euroa vuosittain. Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2018 234 miljardia euroa.

Suomen valtion maaliskuinen tukipaketti oli sekin 15 miljardia euroa – yli neljännes Suomen tämän vuoden talousarviosta, 57,7 miljardista eurosta. Vuoden 2009 finanssikriisissä Suomea elvytettiin seitsemän miljardin euron paketilla eli alle puolella nykyisestä.

Koronakriisin hoitamiseen tarkoitettu paketti on kaikin puolin ennennäkemätön. Suunnittelun alla on erityinen jopa kahden biljoonan eli kahden tuhannen miljardin euron jälleenrakennusrahasto, joka nostaisi tukipakettia entisestään.

https://www.verkkouutiset.fi/biljoonan-euron-tilaisuus/#c2ee9493
Olisiko jokin tietty aseteollisuuden haara jonka voisi Suomeen luoda? Ohjustuotanto Pst/it? Aseistettujen lennokkien kehittämistä?
Ymmärtääkseni Suomessa on osaamista vaikkapa noiden luomiseen.
 
Olisiko jokin tietty aseteollisuuden haara jonka voisi Suomeen luoda? Ohjustuotanto Pst/it? Aseistettujen lennokkien kehittämistä?
Ymmärtääkseni Suomessa on osaamista vaikkapa noiden luomiseen.
Kybervaikuttaminen! Tähän olisi aika hyvät lähtökohdat!
 
Olisiko jokin tietty aseteollisuuden haara jonka voisi Suomeen luoda? Ohjustuotanto Pst/it? Aseistettujen lennokkien kehittämistä?
Ymmärtääkseni Suomessa on osaamista vaikkapa noiden luomiseen.

Jos tuominen tarkoittaa sitä, että Suomi sopisi kehitys-, testaus-, tuotanto- ja/tai yhteistoiminta-alustaksi jollekin puolustusteollisuuden haaralle, niin...

- Testaaminen.
- Arktinen toiminta.
- Miehitetty ja miehittämätön lentäminen.
- Pioneeritoiminta.
- Sotajournalismin, mediasodankäynnin, muun sisällöntuotannon sotilaallinen hyödyntäminen.
- Hybridikentän jotkin osa-alueet.
- Yksilötuotannon jotkin osa-alueet.
- Sotilaallinen viestiliikenne.
- Maastosijoitteinen sensoritekniikka.
- Asevelvollisuutta tai muuta laajaa väestön sotilaallista osallistumista hyödyntävät johtamis-, logistiikka-, organisoitumis- ja kustannustehokkuusratkaisut.
- Kustannustehokkuus ja monitavoiteoptimointi sinänsä.
- Tykistön toiminta kokonaisuudessaan.

Toki toivoisin, että Suomi voisi olla keskeisesti mukana myös mm. valemaalialalla maa, meri, ilma, kyber ja talous mukaanlukien.
 
Mikä on "varsin hyvä"?
Hyvä on suhteellinen käsite. itse olen nähnyt kantamattomin vain köyhyyttä. Joo, nälkään ei kuoltu. Sekin jonkun mielestä varsin hyvä.
NL:ssa oli aina nomenklatuura, jokaiseen pieneen paikkakuntaan voinut yhtäkkiä ilmestyä joku esim.metsäyrityksen pääjohtajaksi muualta. Hänellä oli sitten koko asuinkunnan ainoa volga auto.
Ja samassa metsäyrityksessä koko elämänsä työtä insinöörinä tehnyt ei voinut haaveilla edes Zaporozhets autosta, se oli ihan utopistista ostaa insinöörin palkalla, vaikka tekisin töitä eläkevuosiin saakka, ei vaikka vaimokin tehnyt työtä lääkärinä tämän lisäksi. Lääkärit, toisin kun Suomessa ja länsimaissa siellä oli ammatti muiden joukossa, eikä sillä rikkaaksi tullut kukaan. Insinööri eteeni uralla pienellä palkan korotuksella, mutta palkka ei riittänyt käytännössä mihinkään. Oli sentään varaa junalippuun maksakseen perheensä loman Mustameren rannalla Krimiin ja sekin joskus. Eikä asuttu missään hotellissa, vaan koko perhe majoitui pienen huoneeseen jonkun krimilaisten pienestä talosta, luona 10 päiväksi. Ravintolaan sitten ei ollut mitään asiaa, kallista. varaa oli vain halpisruokalaan. Hedelmät torilta oli luksusta, vaikka maksaneet jonkun no nomenklatuuran kuuluvaan mielestä "kopeika", kuten nyt haikeudella muistavat. Tavalliset "hyvin eläävät" neuvostokansalaiset olivat kun sillit purkissa yleisellä rannalla, paikan auringon alla piti varata jo 5 aamulla, tai rannalleei ole mitään asia, joutuisit vaikka seisomaan. ihmettelin miksei voitu makaa varjokatoksen alla, siellä oli puiset alustat, toptshany, nyt ymmärsin ettei vanhemmilla ollut rahaa niihinkään. Ja sitten koko rannikko oli kommaripuolueen pampujen yms rosvojen piilossa olevia datshoja ja muuta mihin kenellkään ei olllut mitä asia - suljetut alueet.

Kun sellaiselta reissulta palasi, niin muut lapset kuunteli suut auki kun kuvailin miltä näyttää meri - olin luokan ainoa joka sen nähnyt. Ihmiset matkusti harvoin koska se oli niin kallista.

. Kolhoosilaiset saavat passit vasta 70 luvulla. Ennen tätä ne olivat passittomat orjat, matkustamiseen ne tarvitsi luvat, selhozsovetilta tai alueen valvontaviranomaisilta hän haki paperin, jossa piti kertoa syyn mihin ja miks hän poistuu, esim käydä sukulaisia tapaamassa kotikylässä. Siihen hän sai paperisen hyväksynnän.

Jos joku "parempaan" väkeen kuulunut kertoo tarinoita miten ihanasti siellä asuttu, niin vastavuoroisesti voitte kuvitella miten asuneet siellä ihan tavallisen tavalliset neuvostoliittolaiset - meidän perhe heidän verrattuna oli suorastaan rikas. Eli köyhyys oli luokka gulaagien olot.

Olin omin silmiin nähnyt tätä köyhyttä ja ankeutta että jokainen joka alkaa kertomaan minulle satuja "hyvästä elämästä" haistatan välittömästi.

Köyhyyttä kantomattomiin, mutta kävitte silti Mustallamerellä lomalla. Ei paha :)

Ei NL ollut mikään paratiisi , sillä oli runsaasti ongelmia ja kommareiden vetämää linjaa. Se tiedetään.

Silti asukkaat nauttivat
- ilmainen asunto valtiolta
- ilmainen peruskoulu ja yliopistokoulutus
- ilmainen terveydenhoito
- ilmainen kesämökkitontti datchalle
- kaupoissa ruokaa ja tavaraa (paitsi 80 luvun lopussa)
- pieni työttömyys
- ilmaiset urheilu- ja harrastuskerhot
- tanssilavat, elokuvateatterit, oopperat, konservatoriot, museot

Tietty, aina voi joku sanoa, että tämä kaikki on PASKAA. Mutta useimmille, tämä täytti perusvaatimukset, he kävivät koulua/töissä, kerhoissa, tanssimassa, museissa, ja jos ravintola oli kallis, niin hyvin moni kävi kahviloissa syömässä jäätelöä ja pirtelöitä.

Me voidaan nyt verrata, ja sanoa, että Euroopassa ja USA:ssa keskiluokka ja rikkaat elivät vielä paremmin. näin oli. mutta sillion NL:ssa ei voinut verrata ja ihmisiet elivät omassa maailmassa, ja monet elivät ihan onnellisesti.

Ja hyvät Herrat, kun väitätte että NL oli paskaa, niin kertokaa minulla millon Venäjällä talonpojat / tavalliset ihmiset elivät paremmin ja vapaammin? Kertokaa se aika ja paikka mihin te neukkuaikoja vertaatte?
 
Jo vuonna 1918 Lenin aloitti punaisen terrorin kaikkia kansanvihollisiksi luokiteltuja vihollisia kohtaan.

  • ”Joka kymmenes loisimiseen syyllistynyt ammutaan heti paikalla…Meidän on käytettävä terrorin voimaa…Ampukaa ja karkottakaa …kulakkeja, pappeja ja valkokaartilaisia vastaan on suunnattava säälimätön joukkoterrori…”
    Lenin vuonna 1918.
Leninin pahamaineinen hirttomääräys 11. päivänä elokuuta vuonna 1918, jolla hän määräsi sata ns. kulakkia teloitettavaksi.
Tämä vuonna 1918 annettu määräys oli hänelle tyypillinen:

  • Toverit, kulakkien kapina teidän viiden piirikuntanne alueella pitää kukistaa armotta.
    On luotava esimerkkitapaus.
    1. Hirttäkää (ja tehkää se varmasti ihmisten nähden) vähintään sata tunnettua kulakkia, varakkaita miehiä, verenimijöitä.
    2. Julkaistakaan heidän nimensä.
    3. Ottakaa heiltä haltuun kaikki vilja.
    4. Nimetkää pankkivankeja eilisen sähkösanoman mukaisesti.
  • Tehkää tämä niin, että ihmiset satojen kilometrien säteellä näkevät, vapisevat, tietävät ja huutavat: He kuristavat ja tulevat kuristamaan kuoliaaksi verenimijäkulakit.
    Vahvistakaa käskyn vastaanotto ja toimeenpano sähkeitse.
  • Teidän Lenin.

Jos sanot A, niin sano myös B = Punainen terrori oli vastaus valkoiseen terroriin. Valkoiset ampuivat kesällä 1918 punaisten johtohahmoja, haavoittivat Leninin, muualla NL aluella valkoiset teloittivat tuhansittain vankeja. Teloituksia harjoittivat myös ulkovaltojen sotilaat.

En puolusta bolshevikkeja, mutta tilannehan ei ollut sellainen, että Lenin yks kaks ja alkoi terrorisoimaan kilttejä vauraita talonpoikia / kulakkeja.
 
Köyhyyttä kantomattomiin, mutta kävitte silti Mustallamerellä lomalla. Ei paha
Olin luokan ainoa joka Mustameren rannalla kävi. Johtuu että isäni oli oppinut insinööriksi, ja sai ehkä hiukan paremman palkan monien verrattuna. Oli kerran ammattioppilaitoksen johtajille. Muuten pienissa johtotehtävissä. Kaikille johtotehtävissä palkan lisäksi siellä maksattu premial'nye rahat. Pieni lisä rahaa, oikein isolle pomolle maksettu sellaiset rahat premium rahoina jotka muut eivät pystyneet uneksimaan , saati luulemaan todeksi. Perustuslaissa kaikki olivat tasavertaiset. Jopaa jooNiin kun sanonut minusta tuntui että oltiin melkein varakkaita monien muiden verrattuna, koska meillä oli varaa junalipun ja ja siihen koppiin, johon majotetuimme, Vaikka moni suomalainen jos siirtyisi sinne siinä ajassa olisi järkyntynyt kyhyydesä meillä. Sitten oli vertikaali, kuten maininnut - oikein isot pomot, niitä aina tuli sinne jostain, meikällä ei ollut mitään tekemistä heidän kanssa. Heilä oli heti harvinaiset siihen aikaan henkilöautot. Me paikalliset asukkaat oltiin rupusäkki heidän verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Silti asukkaat nauttivat
- ilmainen asunto valtiolta
- ilmainen peruskoulu ja yliopistokoulutus
- ilmainen terveydenhoito
- ilmainen kesämökkitontti datchalle
- kaupoissa ruokaa ja tavaraa (paitsi 80 luvun lopussa)
- pieni työttömyys
- ilmaiset urheilu- ja harrastuskerhot
- tanssilavat, elokuvateatterit, oopperat, konservatoriot, museot

Tietty, aina voi joku sanoa, että tämä kaikki on PASKAA. Mutta useimmille, tämä täytti perusvaatimukset, he kävivät koulua/töissä, kerhoissa, tanssimassa, museissa, ja jos ravintola oli kallis, niin hyvin moni kävi kahviloissa syömässä jäätelöä ja pirtelöitä.
Mä olen periaatteessa samaa mieltä siitä että nuo listatut asiat on "ihan ok". Tuolla setillä pääsee ihan hyvään elämään ja perusonnellisuuteen. Filosofiakin siinä, että kommunismi antaa tasaisen hyvin voinnin kaikille on myös erittäin hieno asia. Hyviä pointteja jos vaan toteutus onnistu. Voisin elää tuollaisessa ihan mielellään.

Harmi vaan että homman kehitys jäi ajatuksen asteelle eikä lopputulos ollut niin kuin siitä kirjoitettiin. Itseasiassa kommunismi ja kaikki sen kuvailemat asiat kaatuivat uskoon vääränlaisesta ihmisestä. Ihminen ei oikeasti ole yhteisen hyväksi toimiva olio vaan lopulta aika itsekäs ja omaa etuaan ajatteleva. Ihminen on myös laiska ja sitä ei kommunismi ottanut huomioon. Kaikki tuossa listalla olevat seikat voi täydentää lisälauseella - sellainen mitä nyt saatiin aikaiseksi
Siellähän ei kysytty sitä millaisen haluaisit? Länsimaisessa ajattelussa ihmisen pyrkimys jatkuvasti parempaan on hyväksytty lähtökohta ja laiskuus kannustaa tuottamaan kaiken mahdollisimman helpolla tavalla. Siitä se kilpailu syntyy.

NL ja muut kommunistiset valtiot pääasiassa näyttivät kurittavan kansalaisensa ja rajaavan ajattelun. Eliitti sielläkin nautti hyvinvoinnista - kokonaan toisella tasolla ja sai ajatuksia muualtakin.
Jos näiden mallien välillä piti tai pitää valita, niin kyllä länsimainen järjestelmä silti on vielä parempi. Se lähtökohtaisesti tunnustaa todellisen ihmisluonteen, jolle tunnustuksen pohjalle jotain järkevää voi rakentaa.
Oleellista on ymmärtää että NL oli pakkovaltio vailla valinnanmahdollisuutta ja länsimaat ovat kehittäneet vapauden ja valitsemisen kulmalta. On täysin ymmärrettävää että NL asioista sanotaan niiden olleen paskaa, koska epäonnistunut projektihan se oli ja lopetettiin kannattamattomana vailla tulevaisuutta.
.
 
Ja hyvät Herrat, kun väitätte että NL oli paskaa, niin kertokaa minulla millon Venäjällä talonpojat / tavalliset ihmiset elivät paremmin ja vapaammin? Kertokaa se aika ja paikka mihin te neukkuaikoja vertaatte?
Vaikka ollaankin sivuttu NL ja Stalin tässä keskustelussa niin meidän tulisi kuitenkin palautua Venäjän valtion propaganda aiheeseen ja jatkaa NL asioita toisessa keskustelussa. Joku historia-aihe?
.
 
Olin luokan ainoa joka Mustameren rannalla kävi. Johtuu että isäni oli oppinut insinööriksi, ja sai ehkä hiukan paremman palkan monien verrattuna. Oli kerran ammattioppilaitoksen tiehöörikin. Muuten pienissa johtotehtävissä. Niin kun sanonut minusta tuntui että oltiin melkein varakkaita monien muiden verrattuna, koska meillä oli varaa junalipun ja ja siihen koppiin, johon majotetuimme, Vaikka moni suomalainen jos siirtyisi sinne siinä ajassa olisi järkyntynyt kyhyydesä meillä. Sitten oli vertikaali, kuten maininnut - oikein isot pomot, niitä aina tuli sinne jostain, meikällä ei ollut mitään tekemistä heidän kanssa. Heilä oli heti harvinaiset siihen aikaan henkilöautot. Me paikalliset asukkaat oltiin rupusäkki heidän verrattuna.

Suomalaisiakin siellä matkusteli tuohon aikaan, he olivat niitä hotelliin majoittuvia.

Ukrainassa olisi muuten paljon potentiaalia turismiin, olisi kiva käydä.
Mitä kohteita suosittelisit?
Et itse ole miettinyt siitä bisnestä ikinä itsellesi?
 
Olin luokan ainoa joka Mustameren rannalla kävi. Johtuu että isäni oli oppinut insinööriksi, ja sai ehkä hiukan paremman palkan monien verrattuna. Oli kerran ammattioppilaitoksen tiehöörikin. Muuten pienissa johtotehtävissä. Niin kun sanonut minusta tuntui että oltiin melkein varakkaita monien muiden verrattuna, koska meillä oli varaa junalipun ja ja siihen koppiin, johon majotetuimme, Vaikka moni suomalainen jos siirtyisi sinne siinä ajassa olisi järkyntynyt kyhyydesä meillä. Sitten oli vertikaali, kuten maininnut - oikein isot pomot, niitä aina tuli sinne jostain, meikällä ei ollut mitään tekemistä heidän kanssa. Heilä oli heti harvinaiset siihen aikaan henkilöautot. Me paikalliset asukkaat oltiin rupusäkki heidän verrattuna.

Sanopas, oliko Inkerissä aikoinaan parempi elämä?

"Satut Inkerin matkallasi joutumaan haasteluihin vanhan ukon tai eukon kanssa, ja kun pakina pyörähtää entisen ajan elämään, huomaat, miten kertojan ilme painuu surulliseksi. »A voi,hyvä vieras,niitä aikoja emmä ilolla muistele», hän sanoo. Ja kun vanhus rupeaa muistojaan haastelemaan, saat kuulla asioita, joita ei todellakaan ilolla muistella. Kovin synkät ja armottomat olivat ne ajat, «orjavallan ajat», jolloin talonpojat olivat hovin herrojen alustalaisia, turpeeseen kiinnitettyjä maaorjia, kokonaan isäntänsä mielivallassa olevia työnraatajia.

Hovin töissä piti miesten ja naisten, jopa lastenkin käydä. Kolme päivää joka viikko oli miehen työverona, jos talossa oli vain yksi mies, mutta jos oli kaksi, niin toisen piti olla yletaikojaan. Naisen taas piti käydä hovissa töissä joka kolmas viikko. Lisäksi oli kaikenlaisia ylimääräisiä töitä ja vielä rahamaksuja, paikoin viisi ruplaa miehestä joka syksy. Kaikki hovin työt tehtiin »ropotilla». Pellot muokattiin, lyötiin heinät, leikattiin elot, puitiin riihet, vedettiin halot, kiskottiin kalanuotat, Pietarin matkat kuljettiin ja tehtiin kaikki, mitä vain hovi tarvitsi. Naistenkin piti olla peltotöissä, heinää lyödä, puida riihtä, lisäksi hoitaa hovinkarja kesin talvin, pestä pyykki ja ketruut keträtä. Poikasten piti astella havuja napsimaan hovin havupölkyn ääreen, ja tytöt joutuivat joskus jo kymmenvuotiaina karjapiioiksi. Lapsienkin täytyi leikkuuaikana olla hovin pellolla tähkiä poimimassa"

Lähde- Samuli Paulaharjun kirja Kuva sieltä Toinen täältä kautta Suur-Suomen

Aamulla aikaisin, jo kukonlaululta piti joutua hoviin, ja siellä sai raataa kunnes päivä meni mailleen. Jo illalla staarosta kulki kepillä koputtamassa ikkunaan, jotta »ropottiin, ropottiin!» Sinne täytyi perheenäidinkin lähteä, täytyi, vaikka olisi ollut pieniä lapsia kotona hoidettavana. Heitä perillisesi kotiin lapsenlikan hoitoihin ja sitten yön aikana käy heitä vaalimassa. Ja sen kun näkemään heitä ehdit ja evästä konttiisi varaamaan — omin eväin piti hovissa olla — jo taas lähde matkaan! Jos lapsi oli niin pieni, ettei häntä voinut heittää kotiin, ota käärö käsivarrellesi ja kanna konttiesi, työkalujesi kanssa ja työmaalla miten kuten hoitele. Mutta samalla kuitenkin tee työsi kuten ennenkin, jos tahdot toria, jopa vitsojakin välttää. Ei juuri säästetty raskaina olevia vaimojakaan. Joskus sattui, että äiti synnytti lapsensa hovinriihessä taikka leikkuupellolla tai heinäniityllä. Ei välitetty, ei uskottu, ei laskettu pois, vaikka vaimo parka valitteli, ärähdeltiin vain, naurettiin ja kiroiltiin. Vasta kun kuultiin lapsenitkua, äiti ja pienoinen saatettiin hevosella kotiin. Annettiinhan vaimolle toki kuuden viikon loma, mutta seitsemännellä jo taas lähde hoviin. Staarostat, vuipurnat ja kymmenniekat olivat aina työnjoutumista valvomassa. Yhtä päätä ja varsinkin viikon lopulla ne hoputtivat: »Roatakaa, roatakaa! Pyhä tuloo, pyhä tuloo!» Ja väliin sivallettiin vitsalla selkään. Kepittäminen, vitsominen, ruoskiminen ja korvapuustit olivat miltei jokapäiväisiä rangaistuksia. Monta kertaa aivan mitättömistäkin asioista selkä kypsennettiin. Jos et aamulla määräaikana ollut töissä, niin keppiä selkään, ellet jaksanut päivän tinkiäsi täyttää, taas keppiä, hengähtämään istahdit — keppiä, piippuasi täyttämään seisahdit — keppiä! Ja näin aina keppiä, keppiä, taikka vitsaa, taikka korvatillikka, jos vain »rikkominen» satuttiin huomaamaan. Ja miksei satuttu. Sitä varten staarosta, jopa joskus itse hovinherra salaisin puolin ratsasteli vakoilemassa ja tarpeen tullen ryntäsi kiukkuisena kimppuun. Ankarimmat selkäänannot toimitettiin tavallisesti hovin tallissa. Sinne onneton vietiin, pieksettiin, ja sinne menehtyneenä heitettiin: »A mene, mihis tahot!» Ellei pieksetty itse kyennyt liikkumaan, toimitettiin omaisille sana, että tulla korjaamaan pois. Joskus lähetettiin miehen tai pojan veriset vaatteet kotiin vaimolle tai äidille, jotta »siin on pestävää!»

Naisiakaan ei kuritukselta säästetty» Monet katkerat kertomukset saat siitäkin kuulla. Alustalaisen tytär haluaa mennä naimisiin hovin rengin kanssa, joka on Suomen alamainen. Herra ei tahdo laskea työntekijää pois. Tyttö käy kysymässä lupaa, sanotaan: »Tule huomenna kuulemaan!» Menee tyttö huomenna, käsketään talliin. Siellä miehet pitelemään käsistä ja jaloista, ja itse herra »kasakanletillä» pieksee tytön verille. Siinä on hänen kieltonsa naimisiin menosta. Jo taas on toinen tyttötuomittu vitsottavaksi, mutta mieluummin kuin lähtee vitsoja ottamaan tyttö pakenee metsään, piileskelee koko kesän uskaltamatta ihmisten ilmoille. Syksyn tultua hän menee »toisiin valtoihin» — toisen hovinalueille — sukulaistensa luo ja siellä vuosikausia salassa elelee. Naimisiin ei saatu mennä herran luvatta. Vieraaseen valtaan herra ei juuri halusta laskenut alustalaisensa tytärtä miehelään, ellei joku omista alustalaisista nainut sieltä tilalle toista työihmistä. Panipa hovinherra joskus toimeen semmoisetkin naittajaiset, jotta syksyllä riihellä oltaessa sieppasi nuorten miesten päästä lakin ja viskasi pimeään riiheen ja komensi tytöt sieltä noutamaan lakin kukin. Kenen lakin tyttö sattui saamaan, sen omistajan kanssa oli mentävä naimisiin. Kupanitsassa herra oli vaatinut häiden jälkeen morsiamen ensi yöksi luoksensa. Muistelevat orjavallan vanhat paljon muitakin kamalia asioita. Oli hovin herralla Lempäälässä rotukoiran pentuja, joille hän tahtoi antaa hyvän elatuksen. Määräsi hän, että alustalaisten vaimojen, joilla oli rintalapsi, piti käydä ruokkimassa herransa koiranpentuja. Kymmenkuntaa vaimoa tässä toimessa käytettiin, eikä auttanut äitien muuta kuin heittää lastensa ravinto koirille ja penikoille ja hoidella rinnoillansa vikisevää karvakuonoa. Ja isänkin piti sitä kärsiä! Mutta kimmastuipa muuan isä kerran niin, että otti, kun pentuparhaillaan ruokaili, sen kouriinsa ja väänsi niskat nurin. Mutta herra rankaisi tämän korvennellen tulisilla hiilillä miehen jalkoja. Samassa hovissa leski eukon poikanen tervahaudan vahtina ollessaan sattui väsyneenä nukahtamaan— se oli kamala asia. Poika käärittiin tervattuun niinimattoon, ja matto sytytettiin palamaan. »Poika sen kun vikisi kuin koira, kun matto paloi.» Nuoret miehet, jotka osoittivat vähänkään omapäisyyttä taikka muuten eivät olleet mieluisia, herra määräsi armotta sotamiehiksi. Laittoipa hän joskus vihapäissään »soltataksi» 40 — 45-vuotiaan perheenisänkin. Ja sotamiehen kohtaloa pidettiin kamalana, eikä suinkaan syyttä. Surkeata oli joutua aina 25-vuotiseenkin ankaraan palvelukseen, josta vain harva palasi takaisin. Siksipä monet nuoret miehet mieluummin karkasivat metsiin— herra jos ennätti saada kiinni, pisti jalkapuuhun, ettei pääsisi karkuun — ja siellä he piileskelivät vuosikausia. Hiilimiilun poltolla karkulaiset synkissä korvissa elelivät, asuen pahaisissa maahan kaivetuissa multakuopissa, »miilumoikissa». Sinne kotiväki salaa kuljetti evästä ja taas poltetut sydet toimitti myötäviksi. Joskus pimeänä syksy-yönä pakolainen uskalsi varkain pistäytyä kotona. Mutta metsässä hän vietti enimmän aikansa, siellä maakuopassa kohtasi kuolemansa. Joku sortui puun alle, joku muuten sai surkean surman. Ei heidän kuolemaansa uskallettu edes papille ilmoittaa eikä heidän hautaansa pappi siunannut. Metsään kaikessa hiljaisuudessa omaiset kuoppasivat ruumiin. Muuan oli, Lempäälän Summan Aapro, tullut kotiinsa kuolemaan. Ruumiin oli veli sitten yöllä haudannut metsään, sen joku pahansuopa ilmoitti herralle. Silloin veli meni taas yöllä, kaivoi vainajan haudasta ja kantoi selässään kauemmaksi sydänmaille. Siellä hän löysi suuren juurineen kaatuneen kuusen, kaivoi sen kannonpohjiin haudan, peitti sinne vainajan ja hakkasi kuusen rungon poikki, jotta kanto jälleen kellahti alas. Mutta entiseen hautaan veli kuoppasi koiran raadon pettääkseen etsijöitä. Eipä ollut ihme, jos kiusattukansa joskus tuskastui oloonsa. Niinpä Lempäälän hovin niityltä miesjoukko oli lähtenyt viikatteineen astuskelemaan pois ja mennyt Suomen puolelle, Kivennavalle. Mutta staarosta oli lähtenyt jälkeen ja uhkauksilla ja lupauksilla saanut joukon palaamaan takaisin. Kotona karkureita sitten oli ankarasti rangaistu ja pääyllyttäjä pistetty sotamieheksi. Joskus kävivät kiusaantuneet raatajat hallitsijallekin valittamassa, mutta siitä heidän tilansa vain paheni. »Kun kuka valittamaan meni, se tyrmään pantiin.» Olihan joukossa sentään aina joku hyvä ja inhimillinen hovin herra, joka ei liikoja vaatinut alustalaisiltaan. Samoin taas ne, jotka olivat suorastaan »kuninkaan», keisarin, alustalaisia, olivat paljon paremmilla päivillä, monet saivat veronsakin maksaa rahalla. Mutta ylipäänsä olivat olot surkeat. Ei annettu alustalaisille, köyhille, »tyhmille» työnraatajille ihmisarvoa. »He olivat kuin luontokappaleen sijassa.»

Kertovat vanhat myös silloisesta kodista ja kotoisesta elämästä. Elettiin nokisissa savupirteissä, joissa iso kiuvas komotti ovinurkassa antaen lämmintä ja puhaltaen savua laen täydeltä. Vanhoissa tuvissa oli vielä lykkyylaudalla suljettavat ikkuna-aukot, mutta uudemmissa oli jo pienet neliruutuiset lasi-ikkunat. Takkavalkean valossa ja päretulen tuikkeessa istuttiin pitkät puhteet ja työskenneltiin minkä mitäkin. Kuka miehistä ketti pärettä, kuka pohjasi kenkää, naiset keittivät, ompelivat taikka käsikivillä jauhoivat puuroksia tai leipäjauhoja, Tulineuvoina olivat tulukset. Mutta kun niillä tulen ottaminen kävi hitaasti, peitettiin kytevät hiilet aina iltaisin tuhan alle, jotta sieltä aamulla puhaltamalla saatiin tuli itse laitettuihin rikkitikkuihin. »Oli kymmenii vuosii talossa se yksi tuli,» Joskus kun talon vanha tuli sammui, täytyi juoksaista naapurista päretikulla tulta lainaamassa,— »Kohvia» ei tunnettu,ei» saijua» eikä vehnästä, Pietarista palatessaan oli isän tapana tuoda lapsille »tuomisiloiks» kolmen kopekan vehnäsrinkeleitä,»kolatsui». Kesäisin ajettiin rattailla, joissa oli puusta tehdyt raudattomat, paksukiekkoiset pyörät ja vahvat puuakselit. Semmoisilla mennä koluuteltiin Pietariinkin, Sydänmailla ajeltiin »purilailla» — pari närekokkaa, latvat aisoina, poikkipuiden yhdistämä kokkapuoli maata viistämässä. Semmoista oli entinen elo, kotona köyhää ja yksinkertaista arkipäivän elämää, hovissa ankaraa orjana raatamista. Mutta sittenkin kaiken kurjuuden keskellä kaikuivat lehdoissa ja nuorten kisakentillä vanhat Kantelettaren laulut, sekä pirteissä iltaisin ilahutettiin mieliä kalevalaisilla virsillä. Monet kauniit laulut ja itkuvirret on saatu Inkeristä, ja Kullervo-jakso on Inkerin kaunein lahja Kalevalalle.
 
Vaikka ollaankin sivuttu NL ja Stalin tässä keskustelussa niin meidän tulisi kuitenkin palautua Venäjän valtion propaganda aiheeseen ja jatkaa NL asioita toisessa keskustelussa. Joku historia-aihe?
.

No jos esim Arja Paananen väittää kolumneissaan, että NL oli sortokoneisto ja yksi iso gulakki, ja hänen tekstejään tänne linkkataan, niin eikös se ole ihan looginen keskustelun jatkoa tästä asiasta, vaikka historiaa tässä sivutellaan
 
Silti asukkaat nauttivat
- ilmainen asunto valtiolta
- ilmainen peruskoulu ja yliopistokoulutus
- ilmainen terveydenhoito
- ilmainen kesämökkitontti datchalle
- kaupoissa ruokaa ja tavaraa (paitsi 80 luvun lopussa)
- pieni työttömyys
- ilmaiset urheilu- ja harrastuskerhot
- tanssilavat, elokuvateatterit, oopperat, konservatoriot, museot
Vapauden puuttuessa liki nuo samat saa vankilasta.
 
Vapauden puuttuessa liki nuo samat saa vankilasta.

No mut eikun sinne vaan! Ei tarvi raataa ja turhista asioista huolehtia.

Jos tosissaan, niin mitä "vapautta" olet tyrkyttämässä?

Homo sovieticus, eli 60-70 luvuilla romantiikan aikaa. He kalastivat, harrastivat, kävivät eräretkeillä, kiipesivät kaukasus vuorille, soittivat kitaraa, lähettivät toveri Jurin avaruuteen, rakensivat ydinvoimaloita, kopsasivat fiatin ja nimesivät kopion ladaksi. Ja kuten sanoin aikaisemmin, ei ollut mihin verrata, ja siksi elivät onnellisena rauhassa.

Jos sun vapaus on farkut, purkka, kokis ja ulkomaanmatkat, niin ei ton perusteella voi vankilaohoihin verrata.
 
No mut eikun sinne vaan! Ei tarvi raataa ja turhista asioista huolehtia.

Jos tosissaan, niin mitä "vapautta" olet tyrkyttämässä?

Homo sovieticus, eli 60-70 luvuilla romantiikan aikaa. He kalastivat, harrastivat, kävivät eräretkeillä, kiipesivät kaukasus vuorille, soittivat kitaraa, lähettivät toveri Jurin avaruuteen, rakensivat ydinvoimaloita, kopsasivat fiatin ja nimesivät kopion ladaksi. Ja kuten sanoin aikaisemmin, ei ollut mihin verrata, ja siksi elivät onnellisena rauhassa.

Jos sun vapaus on farkut, purkka, kokis ja ulkomaanmatkat, niin ei ton perusteella voi vankilaohoihin verrata.
Mistä sinulla kumpuaa tällainen lähes eroottisluonteinen Neuvostoliiton ihailu? Täällä on useampiakin ihmisiä, jotka ovat Neuvostoliitossa käyneet ja osa jopa asunut. Eipä tuntunut vaikuttavan miltään onnelalta..

Itse kävin 12- ja 13-vuotiaana kahdesti silloisessa Leningradissa. Kyllä se näkymä avasi viimeistään omat silmät, aivan turha oli paikallisen kommunistin hehkuttaa paikan ihanuutta!
 
Mistä sinulla kumpuaa tällainen lähes eroottisluonteinen Neuvostoliiton ihailu? Täällä on useampiakin ihmisiä, jotka ovat Neuvostoliitossa käyneet ja osa jopa asunut. Eipä tuntunut vaikuttavan miltään onnelalta..

Itse kävin 12- ja 13-vuotiaana kahdesti silloisessa Leningradissa. Kyllä se näkymä avasi viimeistään omat silmät, aivan turha oli paikallisen kommunistin hehkuttaa paikan ihanuutta!

Katsot vinolla silmällä.
Miksi pitää viedä asiat ääripäihin, joko NL on Mordori, tai Onnela. Ei , ei mene näin. Totuus on jossain välimaastossa
En ihannoi, NL, enkä Venäjää. Myönnän näiden virheet , mutta myös onnistumiset.

Kun väitetään, että NL elettiin sortokoneiston alla ja kaikkialla oli kurjuus ja köyhyyn, niin eihän tämäkään ole totta. Miksi sanoa näin?
Tunnen tavallisia (duunareita) ihmisiä joiden nuoruus oli 60-70 luvuilla, eikä heillä ole mitään pahaa sanottavaa sen ajan elämästä. Oli joskus vaikeaa, joskus helpompaa.
Tää on fakta

Fakta on myös se, että 80-luvun lopussa ja 90-luvulla oli kaikki tosi huonosti. Ja jos kävit silloin venäjällä , niin näky oli varmasti kamala.

Avoin ja faktoihin perustuva keskustelu rikastuttaa jokaisen maailmankuvan.

LobceGB3IV8.jpg

_Z1rZK8GjZg.jpg

PjZv41ZmfHY.jpg

FWwFpGx79cA.jpg
 

Liitteet

  • PjZv41ZmfHY.jpg
    PjZv41ZmfHY.jpg
    301.5 KB · Luettu: 19
Back
Top