Venäjän talous

Näin juuri..rahan painaminen ja siitä aiheutuva inflaatio tulee todennäköisesti näkymään taloudellisena romahduksena. Venäjän kokoisessa taloudessa se ei tule olemaan mikään yhtäkkinen rymähdys. Mutta, samalla tavalla myös käännös noususuuntaan tulee olemaan monin verroin pidempiaikainen taistelu. Nykyinen inflaatio ja siitä luonnollisena johdannaisena seuraava huima korkotaso (mikä lopettaa investoinnit) on jo merkkinä siitä että lopullinen liuku on alkanut..

Pian Venäjällä päästään lauleskelemaan, "Alice Cooperin" sanoin: "It's a final countdown"

Ylös ei pääse myöskään siksi, että öljyn hinta tuskin nousee niin ylös kuin se on ollut, joten ylimääräisiä tuloja ei saada millä on pyöritetty taloutta tähän asti.
 
Öljyn tuotannosta oheinen kertoo hieman enemmän kuluista ja niiden komponenteista eri suunnilla:
upload_2016-1-14_19-28-9.webp
http://investors-corner.bnpparibas-ip.com/markets-strategy/crude-oil-market-briefing-lower-longer/
EDIT: ohessa vielä hieman jo ikääntynyt taulukko, josta näkyy, että työvoiman osuus on alle energiakustannusten, jotka ainakin Venäjällä ovat ruplamääräisiä, näistä syntyy normaaleista kuluista jo valtaosa (Direct Annual Operating Costs and Indices for Primary Oil Production in Califonia, 10 Wells Producing from 2,000 Feet by Rod Lift)
upload_2016-1-14_20-3-36.webp
Tarkempaa perehtymistä varten excel:
http://www.eia.gov/pub/oil_gas/natu...s_equipment_production/current/coststudy.html
 
Viimeksi muokattu:
Tuon yllä olevan taulukon mukaan Venäjän tuotantokustannukset ovat laskeneet jo nykyisellään (30 usd/tynnyri) peräti puoleen todellisesta omakustannushinnasta. Piilokustannukset (mitä ne sitten ovatkaan?) muodostavat suuren osan kokonaisuudesta. Todennäköisesti näitä piilokuluja (Sunk costs) ovat investoinnit infrastruktuuriin, kaikenlaiset välikädet, korruptiot, verot alueilla ja Putinin hallinnolle, jne. jne. Ehkä joku saa kaivettua tarkempia tietoja niistä.
 
Tuon yllä olevan taulukon mukaan Venäjän tuotantokustannukset ovat laskeneet jo nykyisellään (30 usd/tynnyri) peräti puoleen todellisesta omakustannushinnasta. Piilokustannukset (mitä ne sitten ovatkaan?) muodostavat suuren osan kokonaisuudesta. Todennäköisesti näitä piilokuluja (Sunk costs) ovat investoinnit infrastruktuuriin, kaikenlaiset välikädet, korruptiot, verot alueilla ja Putinin hallinnolle, jne. jne. Ehkä joku saa kaivettua tarkempia tietoja niistä.
Sunk cost pitää sisällään mm. investoinnit ja uusien lähteiden etsinnän.
"Money already spent and permanently lost. Sunk costs are past opportunity costs that are partially (as salvage, if any) or totally irretrievable and, therefore, should be considered irrelevant to future decision making. This term is from the oilindustry where the decision to abandon or operate an oil well is made on the basis of its expected cash flows and not on how much money was spent in drilling it. Also called embedded cost, prior year cost, stranded cost, or sunk capital.
Read more: http://www.businessdictionary.com/definition/sunk-cost.html#ixzz3xFRWLZHX"
 
Tuon yllä olevan taulukon mukaan Venäjän tuotantokustannukset ovat laskeneet jo nykyisellään (30 usd/tynnyri) peräti puoleen todellisesta omakustannushinnasta. Piilokustannukset (mitä ne sitten ovatkaan?) muodostavat suuren osan kokonaisuudesta. Todennäköisesti näitä piilokuluja (Sunk costs) ovat investoinnit infrastruktuuriin, kaikenlaiset välikädet, korruptiot, verot alueilla ja Putinin hallinnolle, jne. jne. Ehkä joku saa kaivettua tarkempia tietoja niistä.

Mikä näyttäisi tarkoittavan sitä, että naapuri pärjäisi kohtuullisesti, jos saa pidettyä nuo "Sunk Cost" jutut matalina. Tietenkin jos tuohon sisältyy verot, niin se ei siltikään venäjää pelasta.

Edit: Krd kerkesi selittää homman. No, naapuri pumppaa öljyä sen mitä lähteistä vielä lähtee, mutta sitten alkaa rahat ja öljy loppumaan ja uutta eivät voi rakentaa.
 
Mikä näyttäisi tarkoittavan sitä, että naapuri pärjäisi kohtuullisesti, jos saa pidettyä nuo "Sunk Cost" jutut matalina. Tietenkin jos tuohon sisältyy verot, niin se ei siltikään venäjää pelasta.
Tärkeimmän tuotantoalueen, eli länsi-siperian tuotanto on vaan ehtymässä joten korvaavaa uutta tuotantoa pitäisi löytää nopeasti (arktinen tuotanto on paras kandidaatti tähän). Nyt siihen ei oikein ole varaa, eikä mahdollisuutta kun se offshore-puoli on jäissä, kiitos Putinin politiikan. Ei ole laitteita (lännestä), eikä varoja.
 
Puolet kansasta ei pysty ostamaan kuin välttämättömimmät tuotteet. Tässäkin jutussa ennustetaan rauhattomuutta vuosille 2017-2018.
Kunhan syyskuun duuman vaalit ovat ohi, niin silloin tulemme näkemään mistä kana pissii... ja mihin suuntaan.

Venäjälle suunnitellaan säästökuuria – kun rahat eivät kerta kaikkiaan riitä
Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat korkealla venäläisten vallanpitäjien toivomuslistalla. Kuitenkaan niistä ei vielä tässä vaiheessa puhuta ääneen. Tiedotusvälineistä ja puolivarovaisista lausunnoista käy kuitenkin ilmi, ettei valtion tämän vuoden budjetti pysy kasassa.
Moskova
Öljyn hinnan lasku on johtanut ruplan kurssin nopeaan laskuun ja maassa on nyt talouskriisi. Vielä ei kukaan halua arvata, miten kauan kriisi jatkuu. On kuitenkin epätodennäköistä, että se menisi nopeasti ohi.

Kansalaisten keskuudessa kriisi tuntuu eri tavoin. Suurin osa saa palkkansa ruplissa ja heitä kurssivaihtelut eivät häiritse suoraan. Mutta useat heistäkin, jotka eivät kärsi kriisistä, tuntevat olonsa epävarmaksi.

Kuluttajat ovat varovaisia
Tavallisimmat säästökohteet ovat matkat ja kulttuuritapahtumat. Uudet tutkimukset osoittavat, että noin puolet kansasta ei pysty ostamaan mitään muuta kuin kaikkein välttämättömimmät tuotteet.

– Olemme peruneet joitakin matkoja, tilanne on sellainen, ettei voi tehdä kaikkea, sanoo Anastasia Vorošova.

Hän työskentelee kaupassa, ja uskoo, että työtä riittää myös tulevaisuudessa.

Huoli työpaikoista on kasvanut nopeasti Venäjällä. Työnantajat käyttävät joskus myös tilannetta hyväkseen.

– Jos työntekijä ei esimerkiksi hyväksy palkanalennusta, vaan vie asian oikeuteen, häntä uhataan potkuilla, sanoo professori Lidia Ovtšarova.

Epäoikeudenmukaisuus syö kansaa
Hän pitää eriarvoisuutta jopa köyhyyttäkin suurempana uhkana yhteiskuntarauhan kannalta.

– Kun kaikki menee hyvin, ja myös pienipalkkaiset tuntevat vaurastuvansa edes hiukan, on rauhallista. Mutta kun talous yskii, myös epäoikeudenmukaisuus alkaa harmittaa.

– Tästä voi seurata epävakautta ja tyytymättömyyttä päättäjiä kohtaan.

Presidentti Putinin vakaimpia kannattajia ovat vanhemmat ihmiset pienillä paikkakunnilla. Juuri he ovat useimmin köyhiä. Köyhyys ei kuitenkaan tunnu horjuttavan heidän uskoaan presidenttiin.

Köyhien joukkoon ei juuri kuulu nuoria, siksi tyytymättömyys pysyy piilossa. Nuoret ovat ne, jotka lähtevät liikkeelle muuttamaan tilannetta, jos ovat tyytymättömiä.

Leikkauksia on tulossa
Politiikan tutkija Mihail Deljagin arvioi, että tyytymättömyys voi johtaa poliittiseen epävakauteen. Hän uskoo, ettei mitään dramaattista tapahdu vielä tänä vuonna, mutta vuosille 2017-18 hän ennustaa rauhattomuutta.

Venäläiset ovat ostaneet paljon pesukoneita, jääkaappeja ja autoja hyvien vuosien aikana. Siksi heidän elintasonsa ei laske nopeasti, vaikka tulot pienenevätkin. Tällaisena tilanne tuskin jatkuu kovin kauan, mutta se antaa poliitikoille hieman aikaa.

Presidentti Putin on kehottanut hallituksensa ministereitä valmistautumaan kaikkeen mahdolliseen.

Yleinen arvio lehdistössä on ollut, että valtion budjettiin tehdään noin 10 % leikkaukset jo ennen huhtikuuta.
http://yle.fi/uutiset/venajalle_suu...kun_rahat_eivat_kerta_kaikkiaan_riita/8596772
 
On syytä huomata, että kyseessä on kolme eri asiaa (jotka toki liittyvät toisiinsa):
  1. Valuuttavaranto
  2. Reservi/Öljyrahasto
  3. Hyvinvointirahasto
Rahastot voivat olla rupla- tai valuuttamääritteisiä. Ja ne voivat olla likvidiä tai vähemmän likvidiä.

Valuuttavaranto voi sekin olla esim. muiden maiden valtionlainoja puhtaan valuutan sijaan. Suurin osa taitaa kuitenkin olla valuuttaa.

Kannattaa huomata kuitenkin mm. tämä asia: Vaikka rahastojen varat ovat pääosin valuuttoina keskuspankissa, valuuttavaranto ei automaattisesti supistu, kun finanssiministeriö ottaa varoja käyttöön. Finanssiministeriö ostaa valuuttavaroillaan keskuspankilta ruplia, joten valuuttavarannon arvo pysyy ennallaan.

http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/seuranta-aineisto/Pages/vw201508_2.aspx?hl=Kansallisen hyvinvoinnin rahasto
http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/policy_brief/Pages/bpb0215.aspx
Bildin tuoreessa haastattelussa Putin ei ilmeisesti ole tätä tajunnut, vaan puhuu yli 300 miljardin dollarin kultareservistä. Oikea kullan osuus on alle 50 ja koska tuossa puhutaan tuon kullan osuuden olevan noin suuri, voi tästä edelleen spekuloida, että valuutta ja rahastot lasketaan Putinin päässä tämän päälle. Kyydin kylmyys voikin sitten yllättää, kun se tuleekin ennenaikaisesti. Tai sitten hämäsi tahallaan.
"BILD: Es heißt, die russische Wirtschaft hätte schwer gelitten.
Putin:
„Wir stabilisieren unsere Wirtschaft derzeit Schritt um Schritt. Das Bruttoinlandsprodukt ist im vergangenen Jahr um 3,8 Prozent gesunken, die Industrieproduktion um 3,3 Prozent. Die Inflation liegt bei 12,7 Prozent. Die Handelsbilanz ist aber weiter positiv, wir exportieren zum ersten Mal seit Jahren deutlich mehr Güter mit hoher Wertschöpfung, und wir haben über 300 Milliarden Dollar an Goldreserven. Es laufen mehrere Programme zur Modernisierung der Wirtschaft.“"
http://www.bild.de/politik/ausland/...chen-praesidenten-russland-44091672.bild.html
 
Bildin tuoreessa haastattelussa Putin ei ilmeisesti ole tätä tajunnut, vaan puhuu yli 300 miljardin dollarin kultareservistä. Oikea kullan osuus on alle 50 ja koska tuossa puhutaan tuon kullan osuuden olevan noin suuri, voi tästä edelleen spekuloida, että valuutta ja rahastot lasketaan Putinin päässä tämän päälle. Kyydin kylmyys voikin sitten yllättää, kun se tuleekin ennenaikaisesti. Tai sitten hämäsi tahallaan.
"BILD: Es heißt, die russische Wirtschaft hätte schwer gelitten.
Putin:
„Wir stabilisieren unsere Wirtschaft derzeit Schritt um Schritt. Das Bruttoinlandsprodukt ist im vergangenen Jahr um 3,8 Prozent gesunken, die Industrieproduktion um 3,3 Prozent. Die Inflation liegt bei 12,7 Prozent. Die Handelsbilanz ist aber weiter positiv, wir exportieren zum ersten Mal seit Jahren deutlich mehr Güter mit hoher Wertschöpfung, und wir haben über 300 Milliarden Dollar an Goldreserven. Es laufen mehrere Programme zur Modernisierung der Wirtschaft.“"
http://www.bild.de/politik/ausland/...chen-praesidenten-russland-44091672.bild.html

Olisikohan siinä saksan kieli pettänyt tai jotain. Oikea luku olisi kai about 300 miljardia valuuttoja + kultareservi 50?
 
Olisikohan siinä saksan kieli pettänyt tai jotain. Oikea luku olisi kai about 300 miljardia valuuttoja + kultareservi 50?
Tulkin/toimittajan kielitaito saattoi kyllä pettää, mutta luulisin, että nämä tarkastetaan ennen julkaisua jotenkin, ettei tulkki esimerkiksi kärjistä liikaa. Venäjä on haastattelukielenä ollut kuitenkin ymmärtääkseni, sillä aiemmin tuossa haastattelussa mainittiin, että vastasi yllättäen saksaksi, kun kysyttiin Natosta. Näinollen päättelisin muuten haastattelun olleen joko tulkin tai hyvin venäjää osaavan toimittajan välillä:
BILD: Hätte die Nato einfach Nein sagen sollen? Das hätte sie nicht überlebt, weil...
Putin fragt zurück, plötzlich auf Deutsch, am Übersetzer vorbei: „... warum nicht?“
 
Minua kiinnostaa vielä näiden uusien talousnäkymien valossa vaikutus armeijan varusteluun ja toimintakykyyn.
Paljos siitä nyt oli menossa kenraaleille, ja jos budjetti pitää nikkaroida uudelleen 40 dollarin hinnalla, niin minkälainen aukko syntyy nykyiseen verrattuna? Armatat jää kehittämättä?
Onko @krd seurannut tältä kantilta? @vlad ? Anyone?

@krd ehtikin jo hiukan vastailla, mitä olen itse seurannut tilannetta niin tähän mennessä talouden syöksylasku ei ole suuremmin heijastellut puolustusbudjettiin (tai kokonaisuudessa turvallisuuselinten budjetteihin) - merkittävimmät heijasteet ovat näkyneet siinä, että siviilityöntekijöitä on erotettu asevoimissa, puolustushallinnossa, sisäministeriössä, tiedustelu- ja muissa turvallisuuselimissä (puhutaan kymmenistä tuhansista työntekijöistä). Mutta tämä on tietenkin mahdollistettu sillä, että samalla kun puolustus- ja muut turvallisuusbudjetit on pyritty pitämään jotakuinkin ennallaan (todellisuudessa pientä laskua on tapahtunut mutta ei vielä merkittävissä määrin) on tehty suuriakin leikkauksia opetustoimeen, sosiaali- ja terveyshuoltoon, Venäjän tiedebudjetteja on leikattu rajusti, avaruushallinto on joutunut leikkurin alle (osa projekteista on pistetty jäihin, mikä tarkoittaa sitten sitä, että tieteellinen tutkimustyö kärsii entisestään ja Venäjän mahdollisuudet toteuttaa tieteellistä tutkimustyötä heikkenevät ja tähän oli aikomus panostaa tämän vuosikymmenen aikana ja tästä eteenpäin).

Tietenkin käynnissä olevilla sodilla (Ukraina ja Syyria) on vaikutusta siihen kuinka puolustusmäärärahat ohjautuvat, joidenkin arvioiden mukaan Syyrian sotatoimilla ei välttämättä olisi niin suurta vaikutusta mitä on alkuun ennakoitu, johtuen osaltaan sodankäyntitavasta ja toisaalta siitä, että Venäjän käyttäessä vanhentuneita aseita Syyriassa (rautapommit tms.) se vain tyhjentää varastoistaan ikääntyvää materiaalia. Uudempaa aseistusta (täsmäaseet ja risteilyohjukset) käytetään vain korkean prioriteetin maaleja vastaan, muuten mennään perinteisillä rautapommeilla ja vanhoilla siroteammuksilla. Mutta tietenkin kaksi sotaa vaikuttaa jollain asteella myös siihen kuinka paljon rahaa on mihinkin käytettävissä ja sotien heijastevaikutukset vaikuttavat sitten asevoimien modernisointiohjelman läpivientiin hidastaen sitä.

On myös huomioitava se, että nyt Venäjä on leikannut muilta budjettikohteilta paljonkin, pian asetelma on se, että niillä ei ole enää mitä leikata ja sen jälkeen edessä alkavat olla puolustusbudjettiin kohdennettavat leikkaukset, tai uskoakseni ensin leikkuri kohdistuu sisäministeriöön ja muille turvallisuussektoreille ja asevoimat on listalla viimeisenä. Mutta mikäli öljyn hinta pysyy tulevina vuosina tällä tasolla (tai vaikka se nousisikin kymmenisen taalaa barrelilta) edessä on aika jolloin leikkuri osuu asevoimiin entistä rajummin. Käytännössä jo ensi vuosi tuonee ajan jolloin puolustusbudjettiin on pakko koskea tätä hetkeä enemmän. Välillisesti orastavat ongelmat voi havaita siten, että Venäjällä siirretään eri asevoimien projektien toteutumisaikatauluja vuosilla eteenpäin esim. Armatan kohdalla 2020 -> 2025 tms.

Tietty yksi vaihtoehto jolla Venäjä kykenisi pitkittämään loppuaan on korruptioon ja harmaaseen talouteen puuttuminen, sieltä olisi mahdollista saada miljardiluokan säästöjä suhteellisen helposti - mutta kuka uskoo, että Putin ryhtyy tähän? Tai Venäjän valtaeliitti? Eri arvioiden mukaan Venäjän puolustusbudjetistakin katoaa vuodessa miljardiluokalla korruptoituneiden upseereiden ja virkamiesten taskuihin, monella muulla budjettialalla puhutaan etenkin prosenttiosuuksina mitattuna olennaisesti suuremmista määristä. Kleptokratia mikä kleptokratia.

vlad
 
Öljy eikun jatkaa laskuaan, joten talouden säästöehdotelmat saa tehdä tällä menolla joka viikko uusiksi, esitetty 10% ei riitä edes viikoksi. Rupla seuraa tätä, joten osto/myyntihnnat muuttuvat joka päivä, ehkä jopa useampaankin kertaan:
"Raakaöljyn hinta putosi perjantaina alimmalle tasolleen 12 vuoteen ja halvempi laatu puhkaisi 30 dollarin rajan.
West Texas Intermediate -laadun futuurit rysähtivät perjantaina 5,1 prosenttia New Yorkissa. Viikossa pudotusta tälle öljylaadulle on kertynyt yli 10 prosenttia.
Öljyn hintaa painaa alas globaalien kasvunäkymien synkkenemisen rinnalla se, että Iraniin kohdistuneet pakotteet ollaan purkamassa jopa jo maanantaina. Näin öljyntuottajamaiden järjestön Opecin viidenneksi suurin jäsenmaa pystyisi panemaan vauhtia öljynvientiinsä.
”Alempi öljyn hinta on ohjannut tunnelmaa viime aikoina ja tulee ohjaamaan edelleen, kun Iranin-vastaiset pakotteet todennäköisesti poistetaan ensi viikolla”, sanoi CMC Marketsin pääanalyytikko Ric Spooneruutistoimisto Bloombergille.
”Arvio siitä, kuinka nopeasti Iran saa öljynsä markkinoille tulee olemaan markkinoiden avainasia. Moni epäilee sitä, ettei se pysty lisäämään tuotantoaan lähellekään niin nopeasti kuin on ennustettu.”
West Texas -laadun helmikuun toimitukset putosivat New Yorkissa 1,59 dollaria 29,61 dollariin tynnyriltä. Brent-laadun maaliskuun toimitukset puolestaan vajosivat 1,08 dollaria eli 3,5 prosenttia 29,95 dollarilta Lontoossa. Helmikuun Brent-toimitusten hinta oli 31,03 dollaria tynnyriltä.
Brent-laadun hinta kävi keskiviikkona 30 dollarin alapuolella ensimmäistä kertaa huhtikuun 2004 jälkeen.
Kaksitoista analyytikkoa ja ekonomistia arvioi Bloombergille, että Iran aikoo nostaa tuotantoaan 100 000 tynnyrillä päivässä eli 3,7 prosentilla ensimmäisen kuukauden aikana. Puolen vuoden kuluessa lisäys olisi 400 000 tynnyriä."
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/raaka-aineet-oljy-puhkaisi-30-dollaria
 
@krd ehtikin jo hiukan vastailla, mitä olen itse seurannut tilannetta niin tähän mennessä talouden syöksylasku ei ole suuremmin heijastellut puolustusbudjettiin (tai kokonaisuudessa turvallisuuselinten budjetteihin) - merkittävimmät heijasteet ovat näkyneet siinä, että siviilityöntekijöitä on erotettu asevoimissa, puolustushallinnossa, sisäministeriössä, tiedustelu- ja muissa turvallisuuselimissä (puhutaan kymmenistä tuhansista työntekijöistä). Mutta tämä on tietenkin mahdollistettu sillä, että samalla kun puolustus- ja muut turvallisuusbudjetit on pyritty pitämään jotakuinkin ennallaan (todellisuudessa pientä laskua on tapahtunut mutta ei vielä merkittävissä määrin) on tehty suuriakin leikkauksia opetustoimeen, sosiaali- ja terveyshuoltoon, Venäjän tiedebudjetteja on leikattu rajusti, avaruushallinto on joutunut leikkurin alle (osa projekteista on pistetty jäihin, mikä tarkoittaa sitten sitä, että tieteellinen tutkimustyö kärsii entisestään ja Venäjän mahdollisuudet toteuttaa tieteellistä tutkimustyötä heikkenevät ja tähän oli aikomus panostaa tämän vuosikymmenen aikana ja tästä eteenpäin).

Tietenkin käynnissä olevilla sodilla (Ukraina ja Syyria) on vaikutusta siihen kuinka puolustusmäärärahat ohjautuvat, joidenkin arvioiden mukaan Syyrian sotatoimilla ei välttämättä olisi niin suurta vaikutusta mitä on alkuun ennakoitu, johtuen osaltaan sodankäyntitavasta ja toisaalta siitä, että Venäjän käyttäessä vanhentuneita aseita Syyriassa (rautapommit tms.) se vain tyhjentää varastoistaan ikääntyvää materiaalia. Uudempaa aseistusta (täsmäaseet ja risteilyohjukset) käytetään vain korkean prioriteetin maaleja vastaan, muuten mennään perinteisillä rautapommeilla ja vanhoilla siroteammuksilla. Mutta tietenkin kaksi sotaa vaikuttaa jollain asteella myös siihen kuinka paljon rahaa on mihinkin käytettävissä ja sotien heijastevaikutukset vaikuttavat sitten asevoimien modernisointiohjelman läpivientiin hidastaen sitä.

On myös huomioitava se, että nyt Venäjä on leikannut muilta budjettikohteilta paljonkin, pian asetelma on se, että niillä ei ole enää mitä leikata ja sen jälkeen edessä alkavat olla puolustusbudjettiin kohdennettavat leikkaukset, tai uskoakseni ensin leikkuri kohdistuu sisäministeriöön ja muille turvallisuussektoreille ja asevoimat on listalla viimeisenä. Mutta mikäli öljyn hinta pysyy tulevina vuosina tällä tasolla (tai vaikka se nousisikin kymmenisen taalaa barrelilta) edessä on aika jolloin leikkuri osuu asevoimiin entistä rajummin. Käytännössä jo ensi vuosi tuonee ajan jolloin puolustusbudjettiin on pakko koskea tätä hetkeä enemmän. Välillisesti orastavat ongelmat voi havaita siten, että Venäjällä siirretään eri asevoimien projektien toteutumisaikatauluja vuosilla eteenpäin esim. Armatan kohdalla 2020 -> 2025 tms.

Tietty yksi vaihtoehto jolla Venäjä kykenisi pitkittämään loppuaan on korruptioon ja harmaaseen talouteen puuttuminen, sieltä olisi mahdollista saada miljardiluokan säästöjä suhteellisen helposti - mutta kuka uskoo, että Putin ryhtyy tähän? Tai Venäjän valtaeliitti? Eri arvioiden mukaan Venäjän puolustusbudjetistakin katoaa vuodessa miljardiluokalla korruptoituneiden upseereiden ja virkamiesten taskuihin, monella muulla budjettialalla puhutaan etenkin prosenttiosuuksina mitattuna olennaisesti suuremmista määristä. Kleptokratia mikä kleptokratia.

vlad
Sinulla se on analysoinnin taito hallussa, täytyy sanoa.
Kommentoisin itseäni viisaamman lausumalla, joka löytyy osana Ylen uutista. Tämä tuli mieleen, kun kirjoitit opetustoimeen ja tiedebudjetteihin tehdyistä leikkauksista.
Tämä pankkiiri uskoakseni viittaa pidemmän aikavälin virheisiin koulutukseen panostamisessa. Tarkoittaa, että koulutuksen jatkumo on ollut jo huonossa tilassa entuudestaan ja voidaan kysyä, mitä kaikkea vaatiikaan, että kerran totaalisen rempalleen päästetty järjestelmä palautetaan iskuun?
Tämä saattaisi olla toisen ketjun aihe, mutta osaajien puute näkyy tietysti myös taloudellisesti. Mieleen tulee siis, että kun yliopistoihin, tekuihin yms. ei satsata, niin eihän siellä pysy parhaimmat opettajat, opiskelijat karistavat maan pölyt kannoiltaan, tieteen tutkimus yskii yms. Kaikki tämä kumuloituu mm. taloudelliseen toimeliaisuuteen ajan kanssa. Toisin sanoen Putin kaivaa toimillaan kuopan, johon putoilee vielä nyt taaperoiässä olevia venäläisiä.

Venäjän talouskompuroinnin taustalla Stepic näkee yllättävän syyn: vähäisen panostuksen koulutukseen.
– Isoin virhe oli se, ettei Venäjä sijoittanut energiateollisuuden lisäksi muihin vaihtoehtoisiin teollisuuden aloihin.


Herbert Stepic Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Mahdollisuuksia olisi kyllä ollut. Korkea öljynhinta jauhoi rahaa Venäjän kassaan koko 2000-luvun alun, jolloin Vladimir Putin nousi valtaan.– Koulutukseen panostaminen on ainoa tapa synnyttää innovaatioita. Tämän jälkeen tarvitaan ulkomaisia investointeja, sillä maan sisäiset resurssit eivät vain riitä.
Stepic myös painottaa, että ulkomaiset investoinnit itsessään tuottavat innovaatioita.

http://yle.fi/uutiset/elamaa_suurem...ajaan_oljysta_huolimatta/8588495?ref=leiki-uu
 
@krd ehtikin jo hiukan vastailla, mitä olen itse seurannut tilannetta niin tähän mennessä talouden syöksylasku ei ole suuremmin heijastellut puolustusbudjettiin (tai kokonaisuudessa turvallisuuselinten budjetteihin) - merkittävimmät heijasteet ovat näkyneet siinä, että siviilityöntekijöitä on erotettu asevoimissa, puolustushallinnossa, sisäministeriössä, tiedustelu- ja muissa turvallisuuselimissä (puhutaan kymmenistä tuhansista työntekijöistä). Mutta tämä on tietenkin mahdollistettu sillä, että samalla kun puolustus- ja muut turvallisuusbudjetit on pyritty pitämään jotakuinkin ennallaan (todellisuudessa pientä laskua on tapahtunut mutta ei vielä merkittävissä määrin) on tehty suuriakin leikkauksia opetustoimeen, sosiaali- ja terveyshuoltoon, Venäjän tiedebudjetteja on leikattu rajusti, avaruushallinto on joutunut leikkurin alle (osa projekteista on pistetty jäihin, mikä tarkoittaa sitten sitä, että tieteellinen tutkimustyö kärsii entisestään ja Venäjän mahdollisuudet toteuttaa tieteellistä tutkimustyötä heikkenevät ja tähän oli aikomus panostaa tämän vuosikymmenen aikana ja tästä eteenpäin).

Tietenkin käynnissä olevilla sodilla (Ukraina ja Syyria) on vaikutusta siihen kuinka puolustusmäärärahat ohjautuvat, joidenkin arvioiden mukaan Syyrian sotatoimilla ei välttämättä olisi niin suurta vaikutusta mitä on alkuun ennakoitu, johtuen osaltaan sodankäyntitavasta ja toisaalta siitä, että Venäjän käyttäessä vanhentuneita aseita Syyriassa (rautapommit tms.) se vain tyhjentää varastoistaan ikääntyvää materiaalia. Uudempaa aseistusta (täsmäaseet ja risteilyohjukset) käytetään vain korkean prioriteetin maaleja vastaan, muuten mennään perinteisillä rautapommeilla ja vanhoilla siroteammuksilla. Mutta tietenkin kaksi sotaa vaikuttaa jollain asteella myös siihen kuinka paljon rahaa on mihinkin käytettävissä ja sotien heijastevaikutukset vaikuttavat sitten asevoimien modernisointiohjelman läpivientiin hidastaen sitä.

On myös huomioitava se, että nyt Venäjä on leikannut muilta budjettikohteilta paljonkin, pian asetelma on se, että niillä ei ole enää mitä leikata ja sen jälkeen edessä alkavat olla puolustusbudjettiin kohdennettavat leikkaukset, tai uskoakseni ensin leikkuri kohdistuu sisäministeriöön ja muille turvallisuussektoreille ja asevoimat on listalla viimeisenä. Mutta mikäli öljyn hinta pysyy tulevina vuosina tällä tasolla (tai vaikka se nousisikin kymmenisen taalaa barrelilta) edessä on aika jolloin leikkuri osuu asevoimiin entistä rajummin. Käytännössä jo ensi vuosi tuonee ajan jolloin puolustusbudjettiin on pakko koskea tätä hetkeä enemmän. Välillisesti orastavat ongelmat voi havaita siten, että Venäjällä siirretään eri asevoimien projektien toteutumisaikatauluja vuosilla eteenpäin esim. Armatan kohdalla 2020 -> 2025 tms.

Tietty yksi vaihtoehto jolla Venäjä kykenisi pitkittämään loppuaan on korruptioon ja harmaaseen talouteen puuttuminen, sieltä olisi mahdollista saada miljardiluokan säästöjä suhteellisen helposti - mutta kuka uskoo, että Putin ryhtyy tähän? Tai Venäjän valtaeliitti? Eri arvioiden mukaan Venäjän puolustusbudjetistakin katoaa vuodessa miljardiluokalla korruptoituneiden upseereiden ja virkamiesten taskuihin, monella muulla budjettialalla puhutaan etenkin prosenttiosuuksina mitattuna olennaisesti suuremmista määristä. Kleptokratia mikä kleptokratia.

vlad
Tässä myös stratforin melko tuore teksti joka kertoo pitkälti saman, nostan sieltä esille sen, että vain eläkkeisiin ei kosketa tänä vuonna, siis puolustusmäärärahojakin leikataan:
"This year's budget is even tighter than last year's, and the impending cuts will reportedly affect even the sacrosanct defense sector. The one area that will remain untouched, however, is pensions."
https://www.stratfor.com/geopolitical-diary/russia-budget-cuts-favor-financial-elite
 
Oletteko miettineet sitä skenaarioita missä Putin päättää paikata huojuvaa taloutta sodalla. Sen varmasti pitäisi olla isompi kuin ukraina jotta se koskettaisi kansaa ja ns antaisi syyn kurjuudelle.
Tietysti osallaan toisi töitä ja nuoria miehiä mitkä saattaisi kapinoida maan sisällä voisi lähettää sotimaan.

Esim suomea ja ruotsia vastaan
 
Viimeksi muokattu:
Oletteko miettineet että skenaarioita missä Putin päättää paikata huojuvaa taloutta sodalla. Sen varmasti pitäisi olla isompi kuin ukraina jotta se koskettaisi kansaa ja ns antaisi syyn kurjuudelle.
Tietysti osallaan toisi töitä ja nuoria miehiä mitkä saattaisi kapinoida maan sisällä voisi lähettää sotimaan.

Esim suomea ja ruotsia vastaan
Juuri tätä olen miettinyt. Sisäiset ongelmat peitetään aggressiivisella ulkopolitiikalla. "Meidän huonot olot on noiden syytä" ja eikun panssarit eteenpäin.
 
Oletteko miettineet että skenaarioita missä Putin päättää paikata huojuvaa taloutta sodalla. Sen varmasti pitäisi olla isompi kuin ukraina jotta se koskettaisi kansaa ja ns antaisi syyn kurjuudelle.
Tietysti osallaan toisi töitä ja nuoria miehiä mitkä saattaisi kapinoida maan sisällä voisi lähettää sotimaan.

Esim suomea ja ruotsia vastaan
Eikö tämä sotatalouskytkös ole jotenkin myytti? Lähtötilanne ajatukselle on siis tapaus jossa esim. työttömyys on korkea ja maa päättää sotia, lähtee varustautumaan runsaasti ja työllisyys paranee jne.. Positiivinen kierre. Se kuitenkin rahoitetaan korkeilla veroilla, vähentämällä muuta kulutusta ja lisäämällä velkaa, kokonaisuutena talous siis supistuu. Lopussa ei ole edes sitä koulutusta, muuhun kuin siihen aseenkäyttöön.
Ihan konkreettisesti esim. Syyriassa Venäjä voisi tiputtaa vaikka ruokaa ja vettä pommien sijaan ja kerätä ruplia kansalaisilta siihen. Paraneeko tavallisen venäläisen talous sillä? Epäilen.
 
Jos nyt ei aivan mieleni petä niin eikös USA ole tässä onnistunut.
Oliko se nyt 2 pahasta lamasta selvinyt ns aseteollisuuden vetämänä ulos.

Paremmin taloutta/historiaa muistavat korjatkoon mutta näin muistelisin tapahtuneen. Enkä nyt väitä että jos tuo kikka toimi USA:n kohdalla niin että se toimisi Venäjän kohdalla.
Putin voi kuitenkin yrittää siirtää sellaisella konstilla huomiota pois maan sisäisistä asioista sekä Venäläinen mentaliteetti etsii jo muutenkin syypäitä aina muualta kuin itsestään.
Onhan ukrainankin kriisistä monesti puhuttu että yksi syistä mennä ukrainaan oli se että Putin saa kansalaisten katseita pois huonosta taloustilanteesta.
Eikä venäjä ennenkään ole tehnyt niinkuin se meistä tuntuu järkeävältä, yleensä silloin kun me täällä EU:n puolella ennustettu "järkevintä" vaihtoehtoa niin Venäjä on tehnyt sen " Ei järkevän vaihtoehdon"

Eikä Putinilla näytä olevan mitään kiirettä vallasta pois.

On myös sanonta että " Iso lama päättyy aina sotaan" Meidänkin aikana usa on sotinut ns laman keskellä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt ei aivan mieleni petä niin eikös USA ole tässä onnistunut.
Oliko se nyt 2 pahasta lamasta selvinyt ns aseteollisuuden vetämänä ulos.
Usan osalta se toimi siksi, että myös muut sotivat laajasti ja ostivat heillä tehtyjä tuotteita (siten velkaantuivat Usalle, jatkuen myös sodan jälkeen). Eli mitä Venäjä voisi myydä muille (jota muut eivät oman sotansa vuoksi nyt voi valmistaa), öljyn lisäksi, sanktoiden ollessa päällä? Mieleeni ei tule heti kovin laajaa listaa tuotteita.
 
Back
Top