Xwell
Kersantti
Toyotalla on 350 000 työntekijää ja n. 9 miljoonaa myytyä autoa vuonna 2015. AvtoVAZ lyö pöytään venäläiset tehokkuusluvut: 66 500 työntekijää ja 269 000 myytyä autoa!!
Viimeksi muokattu:
Toyotalla on 350 000 työntekijää ja n. 9 miljoonaa myytyä autoa vuonna 2015. AvtoVAZ lyö pöytään venäläiset tehokkuusluvut: 66 500 työntekijää ja 269 000 myytyä autoa!!
krd
Ylipäällikkö
Autonvalmistuksen saralla 1 japanilainen vastaa kymmentä venäläistä. Suhdeluku on jostain tuttu.
EDIT: päässälaskuvirhe, tarkempi suhdeluku on 6,35
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Siis Toyotan yksi työntekijä sai aikaan 25,7 autoa vuodessa, AktoVAZ:in työntekijä n. 4 autoa vuodessa.
Avtovaz sopii sikäli aika heikosti esimerkiksi "venäläisestä tehottomuudesta", että se on pitkälti Renault-Nissanin ohjaama pulju. Esimerkiksi pääjohtaja Bo Andersson on ruotsalainen ja pääsuunnittelija Steve Mattin (suunnitellut mm. mersuja) on englantilainen.
Samalla hiukan muuta kommenttia, vaikka meneekin vähän ohi. Ensinnäkin sen verran nuo luvut ovat pielessä, että pikaisen googletuksen perusteella AvtoVaz omasi 2015 reilut 50000 työntekijää ja tuotti suunnilleen 470000 autoa. Avtovaz tekee muutakin kuin Ladaa.
Toisekseen luvut eivät tässä tapauksessa heijasta ensisijaisesti tehtaiden tuotantotehoa vaan markkinoiden sulamista. Avtovazin tuotantokapasiteetti olisi periaatteessa jossain miljoonan auton vuosituotannon tasolla. Talouskriisi on sulattanut tuotannosta suuren siivun pois.
Tuli samalla tehtyä sellainen havainto, että Toyotan 350000 työntekijää / 9 miljoonaa autoa ei ole edes parhaasta päästä: amerikkalaisen General Motorsin luvut ovat suuruusluokkaa 216000 / 9 miljoonaa. Toisaalta saksalaisella Volkswagenilla on suunnilleen 600000 / 9 miljoonaa eli yllättävän paljon väkeä suhteessa tuotantoon.
JR49
Respected Leader
Nostan tänne muutamia talousuutisia erikseen tuosta Moskovan suurlähetystön uutiskooste -ketjusta.
Siltä varalta, etteivät talousgurut sitä ketjua käy läpi. Uutiset 18.12.15-21.1.16.
http://www.finland.org.ru/public/de...40993&nodeid=36881&contentlan=1&culture=fi-FI
Heikko rupla ei auta taloutta. Ruplan heikkeneminen ei ole viranomaisten toiveista huolimatta
saanut talouskasvua käyntiin. Heikentyvä rupla horjuttaa talouden tärkeimpiä sektoreita, jotka
kärsivät rahoituksen puutteesta ja korkeasta korkotasosta: tämä estää pääomahyödykkeiden
tuotantoa ja infrastruktuuri-investointeja. Tuonnin osuus monilla teollisuudenaloilla on varsin
korkea. Vuonna 2014 tuonnin osuus oli kulutustavarateollisuudessa 35,6 prosenttia,
pääomahyödykkeiden valmistuksessa 34,3 ja elintarvikkeissa 30 prosenttia. Jos hallitus
lupaustensa mukaisesti tukee ahdinkoon joutuneita teollisuudenaloja, inflaatiovaikutus olisi
laskelmien mukaan 2,5 prosenttiyksikköä. (Nezavisimaja Gazeta)
Budjetin tasapainottava dollarikurssi? Bank of American ekonomistien laskelmien mukaan
25 dollarin keskitynnyrihinnalla USD/RUB-kurssin tulisi olla 210, jotta budjetti olisi tasapainossa.
Jotta päästäisiin nykyisen budjettilain sallimaan kolmen prosentin alijäämään BKT:sta,
kurssin tulisi olla 140. Öljyn 35 dollarin keskihinnalla tasapainokurssi olisi 140 ja kolmen prosentin
budjettivajeen edellyttämä kurssi 94. Analyytikkojen mukaan on epätodennäköistä, että
budjettiongelmia ratkaistaisiin pelkästään ruplan kurssia devalvoimalla. Ruplan rajusta heikkenemisestä
on taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Markkinakommenttien mukaan keskuspankki
harkitsisi ruplan kurssin tukemista, mikäli dollarikurssi heikkenee yli 90 ruplaan. Keskuspankin
pääjohtaja Nabiullina kiisti arviot. Nykyinen budjetti perustuu 50 dollarin keskimääräiselle
tynnyrihinnalle ja USD/RUB kurssille 63,5. (RBK, Vedomosti)
Rupla heikentynyt ennätyslukemiin. Valuuttamarkkinoilla ei kuitenkaan ole nähty samanlaista
paniikkia kuin joulukuussa 2014, jolloin ruplan kurssi laski edelliseen ennätykseensä. Keskuspankin
pääjohtaja Elvira Nabiullinan mukaan rupla on lähellä tasapainokurssia. Heikentynyt
rupla on herättänyt epäilyksiä keskuspankin vuoden 2017 neljän prosentin inflaatiotavoitteen
pitävyydestä. Tärkein väline inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi on korkotaso, jolla on vaikutusta
myös valuuttakurssiin. Keskuspankin seuraava korosta päättävä kokous on 29.1. Pankki on
ilmoittanut harkitsevansa nykyisen 11 prosentin ohjauskoron nostoa, mikäli inflaatiopaineet
kasvavat. Asiantuntijoiden mukaan kurssin 10 prosentin heikkeneminen nostaa inflaatiota 1,2
prosenttiyksikköä. (RBK)
Budjetin pohja murenemassa. Hallitus valmistelee muutoksia joulukuussa hyväksyttyyn vuoden
2016 federaation budjettiin. Öljyn hinnan nopea lasku pienentää budjettituloja, jotka perustuvat
pääasiassa öljyn 50 dollarin keskitynnyrihintaan. Finanssiministeriö on kehottanut ministeriöitä
ja virastoja tekemään 10 prosentin menoleikkaukset (lukuun ottamatta puolustus- ja ainakin
osaa sosiaalimenoista). Leikkaukset eivät yksin riitä. Valtionyritysten, esim. Rosneftin,
Sberbankin ja VTB:n osittaisesta yksityistämisestä kaavaillaan biljoonan ruplan (11 mrd. euroa)
tuloja kahden seuraavan vuoden aikana. Talouskehitysministeriö suunnittelee stressitestiä,
joka pohjautuu öljyn 25 dollarin keskihintaan, USD/RUB-kurssiin 80 ja 7–7,5 prosentin budjetin
alijäämään. Nykyisen budjettilain mukaan alijäämä voi olla korkeintaan kolme prosenttia
BKT:sta. (Vedomosti)
Rajoituksia julkisiin hankintoihin koskien ulkomaisen koneenrakennusteollisuuden tuotteita.
Venäjän hallitus on julkaissut listat, joilla rajoitetaan ulkomaisten koneenrakennusteollisuuden
tuotteiden hankintaa julkisen kilpailutuksen kautta. Hankinnat vaativat tuonninkorvaamiskomission
hyväksynnän. Uudet säännöt koskevat valtionyhtiöiden yli 10 miljardin ruplan
investointihankkeita ja yksityisten yritysten valtiorahoitteisia hankkeita sekä energia-alan yli 100
miljardin ruplan hankkeita, vaikka niissä ei olisi valtion rahoitusta. Yritysten tulee ilmoittaa komissiolle,
jos tulevissa investointihankkeissa tarvitaan tuontikoneita, ja jos yhdentyyppisen koneen
ostot ovat yli 150 miljoonaa ruplaa. Yritysten tulee perustella, miksi ne haluavat ostaa
tuontikoneita ja – laitteita. Talouskehitysministeriö on luomassa rekisteriä investointihankkeista.
Yrityksen listaaminen rekisteriin on edellytys sille, että yritykselle voidaan myöntää valtiontukea.
(Vedomosti)
Kauppakeskuksissa hiljaista. Uudenvuoden alusviikko, joka on perinteisesti vuoden vilkkainta
aikaa, ei vastannut vähittäiskaupan odotuksia. Kauppakiinteistöjen kävijä- ja myyntilukuja
seuraavan Watcomin mukaan kauppakeskusten kävijämäärät supistuivat vuoteen 2013 verrattuna
yli 20 prosenttia ja myynti oli pohjalukemissa. Kävijöiden määrän lasku on jatkunut tammikuussa.
(Vedomosti, Kommersant)
Keskiluokka ja sen ostovoima näivettyy. Viimeisten kahden vuoden aikana Venäjältä on
poistunut kuutisenkymmentä tunnettua tavaramerkkiä ja yritystä, erityisesti vähittäiskaupan
keskihintaisesta segmentistä, suurimpana ryhmänä vaatemerkit. Vetäytymisen syyksi nähdään
keskiluokan vähittäinen rapautuminen. Luksustuotteiden myyntiin talouskriisi ei ole samalla
tavalla vaikuttanut ja halvemmassa hintasegmentissä on joillain aloilla jopa kasvua. Keskihintaisen
segmentin hiipumisen katsotaankin heijastavan alkanutta yhteiskunnan jyrkempää jakautumista.
(Kommersant-Dengi)
Avaruustutkimusohjelmaa supistetaan. Roskosmos on ilmoittanut, että federation avaruusohjelman
rahoitusta vuoteen 2025 saakka on vähennetty 2 biljoonasta ruplasta 1,4 biljoonaan.
Työt koskien uutta raskasta raketinkantoalusta Angara-5B:tä ja kuulentoa on peruttu. (Vedomosti)
Ruoan hinta nousi viidenneksen vuonna 2015. Elintarvikkeiden hintojen nousu Venäjällä
jatkui voimakkaana vuonna 2015. Alkoholi pois lukien elintarvikkeiden hintainflaatio oli 20,2
prosenttia. Eniten kallistuivat ryynit ja pavut (41,8 %), hieno sokeri (39,7 %), hedelmät ja vihannekset
(29,5 %) sekä kala (28,7 %). (TASS)
Jopa 80 prosenttia venäläisjuustoista on väärennöksiä. Venäjän kuluttajansuojalaitos Rospotrebnadzor
väittää, että jopa 80 prosenttia kotimaisista juustoista sisältää palmuöljyä tai muita
kasvisrasvoja ilman, että siitä kerrotaan pakkaustiedoissa. Venäjän tilastokeskuksen mukaan
juuston tuotanto kasvoi vuoden 2015 tammi–marraskuussa 21 prosenttia ja juustonkaltaisten
valmisteiden 18 prosenttia. Markkina-asiantuntija Tatjana Rybalovan mukaan jalostettavaksi
tulleen maidon määrä kasvoi vuonna 2015 kolme prosenttia, mikä ei riitä kattamaan lisääntynyttä
tuotantoa. Samalla ajanjaksolla palmuöljyn tuonti Venäjälle kasvoi 25 prosenttia. (Nezavisimaja
gazeta)
Maatalousmaan hinta nousi neljänneksellä vuonna 2015, mutta on edelleen alhainen.
Ruplan arvon heikkeneminen ja lisääntynyt kiinnostus maatalousmaata kohtaan nostivat maatalousmaan
hintaa neljänneksellä vuonna 2015. Analyysikeskus Sovekonin mukaan hinnannousu
oli Keski-Venäjällä 30 prosenttia ja Etelä-Venäjällä 35 prosenttia. Vuonna 2015 hehtaari
maatalousmaata maksoi Venäjällä keskimäärin 34 900 ruplaa (noin 513 euroa), mikä on edelleen
kertaluokkaa pienempi kuin itäisessä Euroopassa, kertoo Sovekonin johtaja Andrei Sizov.
Hintojen nousu jatkunee toistaiseksi, sillä maatalousmaasta ovat nyt kiinnostuneet muutkin kuin
maatalousyritykset. Toisaalta vehnän vientitullin kaltaiset rajoitukset ja presidentti Putinin uhkaus
maatalousmaan mahdollisesta takavarikoinnista ovat omiaan vähentämään maatalousmaan
kysyntää, Sizov arvioi. (Vedomosti)
Maatalousministeri Tkatšovin mahdolliset intressiristiriidat hallituksen arvioitavaksi.
Hallituksen asettama komitea tutkii mahdolliset intressiristiriidat Aleksandr Tkatšovin ministeritehtävän
ja hänen perheensä harjoittaman laajamittaisen yritystoiminnan välillä. Selvitystä on
vaatinut federaation duuman korruptionvastaisen komitean varapuheenjohtaja Aleksandr
Hinshtein. Tkatšovin perheenjäsenten omistama Agrokompleks harjoittaa laajamittaista maataloustuotantoa,
elintarvikejalostusta ja elintarvikemyyntiä. Yrityksestä on tullut lyhyessä ajassa
yksi Venäjän suurimmista maatalousmaan haltijoista, jolla on käytössään lähes puoli miljoonaa
hehtaaria viljelysmaata. Ministeri Tkatšov on aiemmin ilmoittanut, ettei hän näe intressiristiriitoja
ministerintehtävän ja perheensä yritystoiminnan välillä. (RBK, Expert South)
Siltä varalta, etteivät talousgurut sitä ketjua käy läpi. Uutiset 18.12.15-21.1.16.
http://www.finland.org.ru/public/de...40993&nodeid=36881&contentlan=1&culture=fi-FI
Heikko rupla ei auta taloutta. Ruplan heikkeneminen ei ole viranomaisten toiveista huolimatta
saanut talouskasvua käyntiin. Heikentyvä rupla horjuttaa talouden tärkeimpiä sektoreita, jotka
kärsivät rahoituksen puutteesta ja korkeasta korkotasosta: tämä estää pääomahyödykkeiden
tuotantoa ja infrastruktuuri-investointeja. Tuonnin osuus monilla teollisuudenaloilla on varsin
korkea. Vuonna 2014 tuonnin osuus oli kulutustavarateollisuudessa 35,6 prosenttia,
pääomahyödykkeiden valmistuksessa 34,3 ja elintarvikkeissa 30 prosenttia. Jos hallitus
lupaustensa mukaisesti tukee ahdinkoon joutuneita teollisuudenaloja, inflaatiovaikutus olisi
laskelmien mukaan 2,5 prosenttiyksikköä. (Nezavisimaja Gazeta)
Budjetin tasapainottava dollarikurssi? Bank of American ekonomistien laskelmien mukaan
25 dollarin keskitynnyrihinnalla USD/RUB-kurssin tulisi olla 210, jotta budjetti olisi tasapainossa.
Jotta päästäisiin nykyisen budjettilain sallimaan kolmen prosentin alijäämään BKT:sta,
kurssin tulisi olla 140. Öljyn 35 dollarin keskihinnalla tasapainokurssi olisi 140 ja kolmen prosentin
budjettivajeen edellyttämä kurssi 94. Analyytikkojen mukaan on epätodennäköistä, että
budjettiongelmia ratkaistaisiin pelkästään ruplan kurssia devalvoimalla. Ruplan rajusta heikkenemisestä
on taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Markkinakommenttien mukaan keskuspankki
harkitsisi ruplan kurssin tukemista, mikäli dollarikurssi heikkenee yli 90 ruplaan. Keskuspankin
pääjohtaja Nabiullina kiisti arviot. Nykyinen budjetti perustuu 50 dollarin keskimääräiselle
tynnyrihinnalle ja USD/RUB kurssille 63,5. (RBK, Vedomosti)
Rupla heikentynyt ennätyslukemiin. Valuuttamarkkinoilla ei kuitenkaan ole nähty samanlaista
paniikkia kuin joulukuussa 2014, jolloin ruplan kurssi laski edelliseen ennätykseensä. Keskuspankin
pääjohtaja Elvira Nabiullinan mukaan rupla on lähellä tasapainokurssia. Heikentynyt
rupla on herättänyt epäilyksiä keskuspankin vuoden 2017 neljän prosentin inflaatiotavoitteen
pitävyydestä. Tärkein väline inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi on korkotaso, jolla on vaikutusta
myös valuuttakurssiin. Keskuspankin seuraava korosta päättävä kokous on 29.1. Pankki on
ilmoittanut harkitsevansa nykyisen 11 prosentin ohjauskoron nostoa, mikäli inflaatiopaineet
kasvavat. Asiantuntijoiden mukaan kurssin 10 prosentin heikkeneminen nostaa inflaatiota 1,2
prosenttiyksikköä. (RBK)
Budjetin pohja murenemassa. Hallitus valmistelee muutoksia joulukuussa hyväksyttyyn vuoden
2016 federaation budjettiin. Öljyn hinnan nopea lasku pienentää budjettituloja, jotka perustuvat
pääasiassa öljyn 50 dollarin keskitynnyrihintaan. Finanssiministeriö on kehottanut ministeriöitä
ja virastoja tekemään 10 prosentin menoleikkaukset (lukuun ottamatta puolustus- ja ainakin
osaa sosiaalimenoista). Leikkaukset eivät yksin riitä. Valtionyritysten, esim. Rosneftin,
Sberbankin ja VTB:n osittaisesta yksityistämisestä kaavaillaan biljoonan ruplan (11 mrd. euroa)
tuloja kahden seuraavan vuoden aikana. Talouskehitysministeriö suunnittelee stressitestiä,
joka pohjautuu öljyn 25 dollarin keskihintaan, USD/RUB-kurssiin 80 ja 7–7,5 prosentin budjetin
alijäämään. Nykyisen budjettilain mukaan alijäämä voi olla korkeintaan kolme prosenttia
BKT:sta. (Vedomosti)
Rajoituksia julkisiin hankintoihin koskien ulkomaisen koneenrakennusteollisuuden tuotteita.
Venäjän hallitus on julkaissut listat, joilla rajoitetaan ulkomaisten koneenrakennusteollisuuden
tuotteiden hankintaa julkisen kilpailutuksen kautta. Hankinnat vaativat tuonninkorvaamiskomission
hyväksynnän. Uudet säännöt koskevat valtionyhtiöiden yli 10 miljardin ruplan
investointihankkeita ja yksityisten yritysten valtiorahoitteisia hankkeita sekä energia-alan yli 100
miljardin ruplan hankkeita, vaikka niissä ei olisi valtion rahoitusta. Yritysten tulee ilmoittaa komissiolle,
jos tulevissa investointihankkeissa tarvitaan tuontikoneita, ja jos yhdentyyppisen koneen
ostot ovat yli 150 miljoonaa ruplaa. Yritysten tulee perustella, miksi ne haluavat ostaa
tuontikoneita ja – laitteita. Talouskehitysministeriö on luomassa rekisteriä investointihankkeista.
Yrityksen listaaminen rekisteriin on edellytys sille, että yritykselle voidaan myöntää valtiontukea.
(Vedomosti)
Kauppakeskuksissa hiljaista. Uudenvuoden alusviikko, joka on perinteisesti vuoden vilkkainta
aikaa, ei vastannut vähittäiskaupan odotuksia. Kauppakiinteistöjen kävijä- ja myyntilukuja
seuraavan Watcomin mukaan kauppakeskusten kävijämäärät supistuivat vuoteen 2013 verrattuna
yli 20 prosenttia ja myynti oli pohjalukemissa. Kävijöiden määrän lasku on jatkunut tammikuussa.
(Vedomosti, Kommersant)
Keskiluokka ja sen ostovoima näivettyy. Viimeisten kahden vuoden aikana Venäjältä on
poistunut kuutisenkymmentä tunnettua tavaramerkkiä ja yritystä, erityisesti vähittäiskaupan
keskihintaisesta segmentistä, suurimpana ryhmänä vaatemerkit. Vetäytymisen syyksi nähdään
keskiluokan vähittäinen rapautuminen. Luksustuotteiden myyntiin talouskriisi ei ole samalla
tavalla vaikuttanut ja halvemmassa hintasegmentissä on joillain aloilla jopa kasvua. Keskihintaisen
segmentin hiipumisen katsotaankin heijastavan alkanutta yhteiskunnan jyrkempää jakautumista.
(Kommersant-Dengi)
Avaruustutkimusohjelmaa supistetaan. Roskosmos on ilmoittanut, että federation avaruusohjelman
rahoitusta vuoteen 2025 saakka on vähennetty 2 biljoonasta ruplasta 1,4 biljoonaan.
Työt koskien uutta raskasta raketinkantoalusta Angara-5B:tä ja kuulentoa on peruttu. (Vedomosti)
Ruoan hinta nousi viidenneksen vuonna 2015. Elintarvikkeiden hintojen nousu Venäjällä
jatkui voimakkaana vuonna 2015. Alkoholi pois lukien elintarvikkeiden hintainflaatio oli 20,2
prosenttia. Eniten kallistuivat ryynit ja pavut (41,8 %), hieno sokeri (39,7 %), hedelmät ja vihannekset
(29,5 %) sekä kala (28,7 %). (TASS)
Jopa 80 prosenttia venäläisjuustoista on väärennöksiä. Venäjän kuluttajansuojalaitos Rospotrebnadzor
väittää, että jopa 80 prosenttia kotimaisista juustoista sisältää palmuöljyä tai muita
kasvisrasvoja ilman, että siitä kerrotaan pakkaustiedoissa. Venäjän tilastokeskuksen mukaan
juuston tuotanto kasvoi vuoden 2015 tammi–marraskuussa 21 prosenttia ja juustonkaltaisten
valmisteiden 18 prosenttia. Markkina-asiantuntija Tatjana Rybalovan mukaan jalostettavaksi
tulleen maidon määrä kasvoi vuonna 2015 kolme prosenttia, mikä ei riitä kattamaan lisääntynyttä
tuotantoa. Samalla ajanjaksolla palmuöljyn tuonti Venäjälle kasvoi 25 prosenttia. (Nezavisimaja
gazeta)
Maatalousmaan hinta nousi neljänneksellä vuonna 2015, mutta on edelleen alhainen.
Ruplan arvon heikkeneminen ja lisääntynyt kiinnostus maatalousmaata kohtaan nostivat maatalousmaan
hintaa neljänneksellä vuonna 2015. Analyysikeskus Sovekonin mukaan hinnannousu
oli Keski-Venäjällä 30 prosenttia ja Etelä-Venäjällä 35 prosenttia. Vuonna 2015 hehtaari
maatalousmaata maksoi Venäjällä keskimäärin 34 900 ruplaa (noin 513 euroa), mikä on edelleen
kertaluokkaa pienempi kuin itäisessä Euroopassa, kertoo Sovekonin johtaja Andrei Sizov.
Hintojen nousu jatkunee toistaiseksi, sillä maatalousmaasta ovat nyt kiinnostuneet muutkin kuin
maatalousyritykset. Toisaalta vehnän vientitullin kaltaiset rajoitukset ja presidentti Putinin uhkaus
maatalousmaan mahdollisesta takavarikoinnista ovat omiaan vähentämään maatalousmaan
kysyntää, Sizov arvioi. (Vedomosti)
Maatalousministeri Tkatšovin mahdolliset intressiristiriidat hallituksen arvioitavaksi.
Hallituksen asettama komitea tutkii mahdolliset intressiristiriidat Aleksandr Tkatšovin ministeritehtävän
ja hänen perheensä harjoittaman laajamittaisen yritystoiminnan välillä. Selvitystä on
vaatinut federaation duuman korruptionvastaisen komitean varapuheenjohtaja Aleksandr
Hinshtein. Tkatšovin perheenjäsenten omistama Agrokompleks harjoittaa laajamittaista maataloustuotantoa,
elintarvikejalostusta ja elintarvikemyyntiä. Yrityksestä on tullut lyhyessä ajassa
yksi Venäjän suurimmista maatalousmaan haltijoista, jolla on käytössään lähes puoli miljoonaa
hehtaaria viljelysmaata. Ministeri Tkatšov on aiemmin ilmoittanut, ettei hän näe intressiristiriitoja
ministerintehtävän ja perheensä yritystoiminnan välillä. (RBK, Expert South)
skärdis
Greatest Leader
Autovazin Toljattin tehdas oli ainakin neukkuaikaan täysin erilainen kuin länsimaiset. Tehtaalle tuotiin rautamalmia ja toisesta päästä tuli valmiita Ladoja.
Toyotan tehtaat ovat pelkkiä kokoonpanolinjoja, joissa kootaan alihankkijoiden toimittamista valmiista osista.
Ei sillä, etteikö tuottavuudessa olisi siltikin huimia eroja.
aj77
Greatest Leader
Ajat on kovat jos markettien makkaroihinkin täytyy laittaa varashälyttimet.
Täällä itärajan tienoilla varsinkin eilen näkyi kovin paljon venäläisiä turisteja. Laatutietoisina kuluttajina he suosivat Lidliä, mutta myös muutkin liikkeet saavat osansa. Onko viikonloput ja tammikuu poikkeuksellisen vilkas sesonki, vai oliko näkemäni venäläismassat aivan normaaleja viime aikojen määriä? Jos jälkimäinen, ottaen huomioon että määrät ovat alhaisia verrattuna muutaman vuoden takaisiin, niin täällähän eletään varsinaisessa Russki mirissä.
Nenialas Idook
Kapteeni
Huomasin saman perjantaina. Olen tässä parin viime vuoden mittaan ollut huomaavinani tietyn yhteyden ruplan kurssin nousun ja venäläisten ostosturistien määrän välillä. Siis jos rupla kurssin yleisen laskun välillä hieman nousee suhteessa euroon, näyttäisi Lidlissä olevan enemmän venäläistä asiakaskuntaa. Toisaalta kuun viimeinen pankkipäivä saattaa olla yleinen palkkapäivä; yhteys kuun loppuun pitäisi vielä tarkkailla.
Vaan ei noita itäturisteja kyllä todellakaan siinä määrin näy kuin pari vuotta sitten.
StepanRudanskij
Respected Leader
Onhan tuossa venäläisten ostosmatkailussa pikkubisneksen sivujuonne. Jos sillä puolella odotetaan kurssien huononevan, niin ne, joilla on ostovoimaa euroissa, hakevat tavaraa toiselle puolelle. Erilaisia venäläisittäin eksoottisia säilykkeitä, herkkuja, kosmetiikkaa jne. Kaikkea sellaista, mikä säilyttää arvonsa ja nouseekin tulevaisuudessa ruplilla laskettuna.
Minuteman
Eversti
Ulkomaat
USA:ta kehotetaan vastustamaan Venäjää Ukrainassa – ”Nyt on otollinen hetki”
Perttu Koistinen
Alhaisen öljynhinnan ja talouspakotteiden uskotaan purevan Venäjään ja sen toimiin Ukrainassa
Yhdysvalloilla olisi otollinen hetki painostaa Venäjää sen toimista Ukrainassa, arvioi USA:n puolustusministeriön entinen Venäjä-asiantuntija Evelyn N. Farkas politiikkalehti Politicossa.
Farkasin mukaan talouspakotteiden ja alhaisen öljynhinnan heikentämä Venäjän talous ei ole kestävällä pohjalla maan nykyiseen toimintaan nähden.
Öljystä ja kaasusta hyvin riippuvaisen Venäjän vuosibudjetti on laskettu 50 dollarin barrelikurssin mukaan, kun hinta on nyt noin kolmenkymmenen dollarin paikkeilla ja saattaa pudota siitäkin. Inflaatio ja ruplan kurssisyöksy eivät asiaa helpota.
Farkas katsoo, että kalliit sotilasoperaatiot ja miljardiluokan infrahankkeet Krimillä joutuvat ennen pitkää kohtaamaan talouden realiteetit.
Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ovat myös olleet tuntuvia. Maan pääministeri Dimitri Medvedevin arvion mukaan vaikutukset olivat vuonna 2014 noin 26,7 miljardia dollaria (n. 24,7 miljardia euroa) ja hän uskoi niiden nousevan peräti 80 miljardiin dollariin (n. 74 miljardia euroa) vuoden 2015 loppuun mennessä.
USA:ta kehotetaan vastustamaan Venäjää Ukrainassa – ”Nyt on otollinen hetki”
Perttu Koistinen
Alhaisen öljynhinnan ja talouspakotteiden uskotaan purevan Venäjään ja sen toimiin Ukrainassa
Yhdysvalloilla olisi otollinen hetki painostaa Venäjää sen toimista Ukrainassa, arvioi USA:n puolustusministeriön entinen Venäjä-asiantuntija Evelyn N. Farkas politiikkalehti Politicossa.
Farkasin mukaan talouspakotteiden ja alhaisen öljynhinnan heikentämä Venäjän talous ei ole kestävällä pohjalla maan nykyiseen toimintaan nähden.
Öljystä ja kaasusta hyvin riippuvaisen Venäjän vuosibudjetti on laskettu 50 dollarin barrelikurssin mukaan, kun hinta on nyt noin kolmenkymmenen dollarin paikkeilla ja saattaa pudota siitäkin. Inflaatio ja ruplan kurssisyöksy eivät asiaa helpota.
Farkas katsoo, että kalliit sotilasoperaatiot ja miljardiluokan infrahankkeet Krimillä joutuvat ennen pitkää kohtaamaan talouden realiteetit.
Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ovat myös olleet tuntuvia. Maan pääministeri Dimitri Medvedevin arvion mukaan vaikutukset olivat vuonna 2014 noin 26,7 miljardia dollaria (n. 24,7 miljardia euroa) ja hän uskoi niiden nousevan peräti 80 miljardiin dollariin (n. 74 miljardia euroa) vuoden 2015 loppuun mennessä.
Noi on kuitenkin vielä OIKEITA makkaroita? Romaniassa oli kuulemma makkaratkin tehty puusta jonkun tavaratalon myyntivitriinissä, kun esittelivät medialle miten hyvin menee. Tämä siis vähän ennen kuin komento vaihtui.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1454379387816.html
On Putin kova jätkä! Se vaan kyllä vielä tekee muutaman lisämiljardin omaisuuden, ennenkuin luopuu pressan hommista!!!
On Putin kova jätkä! Se vaan kyllä vielä tekee muutaman lisämiljardin omaisuuden, ennenkuin luopuu pressan hommista!!!
FT: Venäjä suunnittelee yksityistävänsä suuria valtionyhtiöitä – Aeroflot ja Rosneft listalla
VENÄJÄ suunnittelee yksityistävänsä suuria valtionyhtiöitä paikatakseen öljyn hinnan laskusta aiheutunutta rahoitusvajetta, kertoo Financial Times.
Listalla ovat muun muassa lentoyhtiö Aeroflot, kaivosyhtiö Alrosa ja öljyteollisuusjätti Rosneft.
Venäjä on myynyt jo pieniä valtionyhtiöitä vuosien varrella, mutta hidastuvaan vauhtiin sen jälkeen kun Vladimir Putin palasi presidentiksi vuonna 2012.
NYT ON isommat yhtiöt tulilinjalla.
Alrosan, Rosneftin, toisen öljy-yhtiön Bashneftin, Venäjän rautateiden, valtionpankki VTB:n, Aeroflotin ja Venäjän isoimman telakan Sovcomflotin johdot kutsuttiin maanantaina Putinin luokse neuvottelemaan yksityistämissuunnitelmista vielä tänä vuonna.
Putin varoitteli maanantaina liioittelemasta yksityistämistä. Venäjä ei aio luopua strategisten yhtiöiden hallinnasta. Hän sanoi, että valtionyhtiöiden osuuksia myydään vain Venäjällä rekisteröidyille yrityksille.
”Osakkeita ei myydä pilkkahintaan”, Putin varoitti.
VENÄJÄLLE öljyn hinnan raju lasku on ollut dramaattinen. Vuonna 2014 yli puolet tuloista maan budjetissa tulivat öljy- ja kaasutuotteista.
http://www.hs.fi/m/talous/a1454305553167?jako=e1ee4bd733d7824733332bc385f36ee0&ref=tw-share#
VENÄJÄ suunnittelee yksityistävänsä suuria valtionyhtiöitä paikatakseen öljyn hinnan laskusta aiheutunutta rahoitusvajetta, kertoo Financial Times.
Listalla ovat muun muassa lentoyhtiö Aeroflot, kaivosyhtiö Alrosa ja öljyteollisuusjätti Rosneft.
Venäjä on myynyt jo pieniä valtionyhtiöitä vuosien varrella, mutta hidastuvaan vauhtiin sen jälkeen kun Vladimir Putin palasi presidentiksi vuonna 2012.
NYT ON isommat yhtiöt tulilinjalla.
Alrosan, Rosneftin, toisen öljy-yhtiön Bashneftin, Venäjän rautateiden, valtionpankki VTB:n, Aeroflotin ja Venäjän isoimman telakan Sovcomflotin johdot kutsuttiin maanantaina Putinin luokse neuvottelemaan yksityistämissuunnitelmista vielä tänä vuonna.
Putin varoitteli maanantaina liioittelemasta yksityistämistä. Venäjä ei aio luopua strategisten yhtiöiden hallinnasta. Hän sanoi, että valtionyhtiöiden osuuksia myydään vain Venäjällä rekisteröidyille yrityksille.
”Osakkeita ei myydä pilkkahintaan”, Putin varoitti.
VENÄJÄLLE öljyn hinnan raju lasku on ollut dramaattinen. Vuonna 2014 yli puolet tuloista maan budjetissa tulivat öljy- ja kaasutuotteista.
http://www.hs.fi/m/talous/a1454305553167?jako=e1ee4bd733d7824733332bc385f36ee0&ref=tw-share#
Minuteman
Eversti
Putin on pelannut Venäjän sellaiseen jamaan että osakkeet myydään juuri siihen hintaan minkä ostaja on valmis maksamaan - ja riskeeraamaan. Myynnissä olevien firmojen tuotto-odotukset eivät ole kaksiset varsinkin kun infrastruktuurissa muhii suurella todennäköisellä kalliita investointeja vaativia lykättyjä remontteja.
Sitten on suht' tuore laki joka mahdollistaa ulkomaisen omaisuuden takavarikoimisen mikäli Venäläistä omaisuutta jäädytetään länsimaissa osana talouspakotteita. Tuoreessa muistissa on myös miten lukuisia länsifirmoja, mukaanluettuna suomalaiset Stockman ja sanoma, savustettiin Venäjältä ja käytännössä pakotettiin myymään omaisuutensa Venäjällä pilkkahintaan Putinin hallinnon hyväksymlle ostajille. Muistissa on myös lukuisten länsimaisten liikemiesten karkoitukset, päälimmäisenä Bill Browderin Red Notice josta melkoisella todennäköisyydellä tehdään vielä elokuvakin.
Länsimaisille toimijoille Putinin tarjous on liian huonotuottoinen ja riskialtis. Ainoa taho joka voisi olla kiinnostunut venäläisyhtiöistä ja jolle Putin tai Venäjä ei uskalla ryppyillä on Kiina. Venäläiset oligarkit tuskin riskeeraavat miljardejaan jotka ovat onnistuneet siirtämään Putinilta piiloon off-shore tileilleen.
Oma veikkaukseni on että Kiina ostaa nurkan stategisesti tärkeiksi katsomistaan venäläisfirmoista kilpailevien tarjousten puuttuessa sanelemallaan hinnalla. Tämän ostajan Putinkin voisi puhua venäläisille voitoksi ainakin muutaman vuoden ajaksi. Pidemmällä tähtäimellä kiinalaisten vakutusvallan kasvu voi tuoda arvaamattomia seurauksia mutta kiinalaisten miljardit tekohengittäisivät Putinin hallintoa ehkä seuraavien presidentinvaalien yli minkä jälkeen Putinista huudetaan joko tsaari tai ainakin elinikäinen presidentti.
StepanRudanskij
Respected Leader
Rosneftin taseessa luuraa myöskin Jukos. Jos Rosneftiin käy käsiksi niin ryhtyy varastettuun tavaraan.
Myy nyt valtiolle, niin käy kuin öljyyhtiö jukosille?
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Joka on lukenut Bill Browderin Red Noticen, pidän idioottina, joka sijoittaa jotain venäjälle.
Pitää olla jotakin mistä saa omat nopeasti takaisin ja minkä varastamisesta saa vain asiakkaiden vihat niskoille, kun nämä jäävät ilman tuotetta tai palvelua.