Kommentti
Kommentti: Putinin taloushuolet alkavat vasta nyt
Miten maan käy, jos muut maat asettavat sille talouspakotteita, jotka karkottavat investoijat? Entä, jos sen tärkeimmän vientituotteen hinta romahtaa?
Näin on käynyt Suomen naapurimaalle Venäjälle. Nähdyn perusteella vastaus kysymyksiin on: lyhyellä tähtäimellä ei käy kovinkaan pahasti.
Toistaiseksi Venäjä on selvinnyt yllättävän hyvin öljyn hinnan romahduksesta ja länsimaiden pakotteista. Todellinen testi on kuitenkin vasta edessä. Venäjän johto on kriisin alkuvaiheessa selvinnyt pitkälti hyvinä aikoina kerättyjen valuuttareservien avulla.
Nyt ne ovat loppumassa ja edessä on kansan kurittaminen.
Putin saa tukea, mutta tyytymättömyys kasvaa
Venäjän talouden luvut eivät näytä kovin pahoilta. Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote putosi neljä prosenttia ja tänä vuonna pudotus on ehkä 1,5 prosenttia.
Työttömyys on edelleen Venäjällä alle kuusi prosenttia. Kuluttajia harmittaakin lähinnä se, että hinnat nousivat viime vuonna noin 15 prosenttia. Köyhyys kasvaa. Syyskuussa jo yli 20 miljoonaa venäläistä eli 14 prosenttia kansasta eli köyhyysrajan alapuolella. Lisääntynyt köyhyys ei kuitenkaan ole näkynyt protesteina.
Viime aikojen näkyvin mielenosoitus on tainnut olla rekkakuskien kapina uusia tiemaksuja vastaan.
Suurin Krimin valtauksen aiheuttama kansallishurmos on haihtunut, mutta kansa ei edelleenkään syytä presidentti Vladimir Putinia ongelmista. Tuore
mittaus kertoo Putinin kannatuksen olevan vankat 82 prosenttia. Toisaalta vain 45 prosenttia kansasta oli sitä mieltä, että Venäjä kulkee oikeaan suuntaan. Muutos on nopea, sillä joulukuun luku oli vielä 56 prosenttia.
Ja itse asiassa 34 prosenttia vastaajista oli Moscow Times -lehden mukaan sitä mieltä, että maa on ”väärällä tiellä”. Viime kesänä tätä mieltä oli 22 prosenttia.
Muutos on merkittävä ja looginen. Venäläisten elintason lasku alkoi toden teolla vasta vuoden 2015 aikana. Johto voi vielä nyt selittää, että kriisi on lyhyt, mutta entä, jos se jatkuu vaikka kaksi vuotta?
Heikko rupla auttaa valtiota
Venäjän valuuttavaranto heikkeni kriisin alkuvaiheessa nopeasti, kun keskuspankki puolusti valuutan arvoa ostamalla varannoillaan ruplia. Sitten keskuspankki luopui ruplan puolustamisesta.
Juuri heikko rupla auttaa Venäjän kansantaloutta ja vientiyrityksiä monin tavoin.
Venäjä on paikannut budjettivajetta reservirahastollaan. Koska rahasto on dollareina, sillä saa entistä enemmän täytettä valtion ruplabudjettiin.
Myös öljytulot ovat dollareina, joten niistä saa yhä paljon ruplia yritysten kassaan ja valtion budjettiin. Kansantaloutta auttaa sekin, että heikentynyt valuutta tekee tuontituotteista kalliita ja kotimaisten tuotteiden kulutus kasvaa lähes pakosta. Lomat vietetään nyt kotimaassa, ei ainakaan Turkissa.
Tähän loppuvat hyvät uutiset ja tästä alkavat presidentti Vladimir Putinin huolet.
Kansa maksaa
Venäjän budjettivaje on tänä vuonna noin 3 prosenttia, jos öljyn keskihinta olisi 50 dollaria. Öljyn hinta on kuitenkin alkuvuonna pyörinyt noin 30 dollarin tuntumassa, mikä kasvattaisi vajetta noin 1,5 prosenttia.
Venäjän reservirahaston arvo on puolittunut 50 miljardiin dollariin kriisin aikana. Toisessa, lähinnä eläkkeisiin varatussa rahastossa on vielä 70 miljardia dollaria, mutta siihen ei vielä ole koskettu.
Reservirahastot ovat olleet Putinin ylpeys ja nyt niiden rahat uhkaavat loppua ehkä vuonna 2017.
Lainaa Venäjä ei länsimaista saa, Kiinasta ehkä. Valtio voisi toki ottaa lisää lainaa venäläisiltä pankeilta, jotka ottaisivat lainaa keskuspankista, mutta vaarana on, että inflaatio ryöstäytyy.
Nyt Venäjän pitäisikin alkaa leikata budjettia ja Putin on jo ohjeistanut leikkaamaan menoja kymmenen prosenttia. Tässäkin auttaa inflaatio. Säästöä tulee jo siitä, jos menoihin ei tehdä inflaatiotarkistuksia.
Ongelma on, että tällaisen säästöpolitiikan kansa tuntee kukkarossaan. Inflaatio on venäläisten suurin huoli. Heikon ruplan politiikka tarkoittaa, että kansa maksaa kalliisti länsitavarasta kuten autoista ja puhelimista.
Nollakasvun maa
Alkuviikolla Putin kutsui koolle venäläisiä yritysjohtajia. Venäjä alkaa selvittää mahdollisuuksia tienata rahaa myymällä valtionyhtiöitä. Hankala on tämäkin hanke, sillä yritysten arvot ovat alhaalla ja niitä myydään vain Venäjälle rekisteröityneille yrityksille. Valtionomaisuuden myyminen alihintaan oligarkeille on toinen vaihtoehto, mutta juuri siitä Putin on arvostellut edeltäjiä.
Tilanne on siis se, että Venäjän talouden puskurit alkavat olla loppu.
Lyhytaikaista helpotusta toisi öljyn hinnan toipuminen. Vielä suurempia ovat kuitenkin Venäjän talouden pitkäaikaiset rakenteelliset ongelmat. Venäjän talouskasvu uuvahti jo ennen Ukrainen sotaa, sanktioita ja öljyn romahdusta.
Kasvu oli vaivaiset 1,3 prosenttia vuonna 2013. Venäjällä investoinnit ovat jo pitkään menneet teollisen tuotannon sijaan liiaksi kauppakeskuksiin.
Ukrainan kriisi on vienyt varsinkin länsimaisilta yrityksiltä halun investoida Venäjälle. Maan taloudessa valtaansa ovat kasvattaneet tehottomat valtion monopolit, joiden purkamiseen ei näytä olevan halua.
Miltä siis näyttää Venäjän itänaapuri ja tärkeä vientimarkkina pitkällä tähtäimellä?
Ei hyvältä. Venäjä näyttää nollakasvun maalta, joka on yhä täysin riippuvainen öljy- ja kaasutuloista. Sanktiot haittaavat Venäjää ajan myötä yhä enemmän. Uudistushaluja poliitikoilla ei ole taloudessa eikä politiikassa. Maa on energian hintojen heiteltävänä, eikä sillä enää ole puskureita pehmentää muutoksia.
Venäjä
Pahin on vielä edessä Venäjän taloudessa
Höyryävä kaalikeitto solahtaa lotisten Venäjän armeijan suureen ruokapakkiin. Danilovin luostarin kokin
Oleg Olhovin keitto ruokkii vielä illalla kymmeniä asunnottomia Kurskin rautatieasemalla. Päivästä riippuen keittoa ja teetä hakee 50–150 ihmistä.
Venäjällä hintojen nousu on iskenyt kovimmin kaikkein köyhimpiin. Syyskuussa jo yli 20 miljoonaa venäläistä eli 14 prosenttia kansasta eli köyhyysrajan alapuolella. Tammi–syyskuussa köyhiä tuli kaksi miljoonaa lisää. Kokki Oleg ei kuitenkaan ole nähnyt kaalikeiton menekin lisääntyneen.
”Se on vähän yllättävää”, hän sanoo.
Yllättävältä tuntuu myös se, että hintojen nousu ja talouden alamäki ei ole paljoa syönyt presidentti
Vladimir Putinin kannatusta.
Venäläisistä 82 prosenttia kannattaa viime viikolla julkaistun kyselytutkimusten mukaan Putinia. Kannattaa, vaikka kansantalous kutistui 4 prosenttia viime vuonna ja kaupoissa hinnat nousivat 13 prosenttia.
Pahin on vielä edessä
Toisaalta enää 45 prosenttia kansasta oli sitä mieltä, että Venäjä kulkee oikeaan suuntaan. Joulukuun luku oli 56 prosenttia.
”Ihmiset liittävät negatiiviset asiat paikalliseen valtaan eikä Moskovaan. Se on tyypillistä Venäjällä", sanoo mediayhtiö RBC:n päätoimittaja
Elizaveta Osetinskaja.
Hän ei odota suurta pudotusta Putinin kannatukseen, mutta muistuttaa, että kriiisi on vielä nuori.
"Merkittävä elintason putoaminen alkoi vasta 2015 vuoden puolivälissä", Osetinskaja sanoo.
Riippumattoman Economic Expert Group -tutkimuslaitoksen johtaja
Evsey Gurvitšin mukaan pahin on Venäjän taloudessa vielä edessä. ”Citigroup ennustaa öljyn hinnan käyvän pohjalla toisella vuosineljänneksellä. Näin ollen kovimpia aikoja on meille odotettavissa huhti–kesäkuussa.”
Venäjän johto on kriisin aikana toistuvasti sanonut, että kriisi on ohimenevä tai pahin on ohi.
”Tunteeni on, että hallitus alkaa nyt ymmärtää, että halpa öljy tulee olemaan täällä pitkään”, Gurvitš sanoo.
Hän suosittelee leikkaamaan puolustus-, poliisi- ja sosiaalimenoja. Ongelma on, että syyskuussa on parlamenttivaalit ja vuonna 2018 presidentinvaalit, joita ennen Putin ei haluaisi tehdä kipeitä leikkauksia.
Venäjän talouskurimus ei johdu vain öljyn halpenemisesta ja EU:n sekä USAn talouspakotteista. Öljyn halpeneminen vain paljastaa, että Putinin kaudella Venäjän talous ei ole uudistunut.
_____________________________________________________________________________________________________________
Kohtalon ironiaa: Putinin nosti kansan suosioon voittoisa sota ja 90-luvun konkurssimyynnin kritisoiminen. Nyt Putin on jäänyt kiinni sotaan jota ei voi voittaa ja joutuu myymään itse Venäjän kansallisomaisuutta pilkkahintaan oligarkeille, usein vieläpä samoille jotka olivat jo 90-luvulla haaskalla.
Colourbox
