Käsittääkseni asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Öljy on kuitenkin jalostettava ennen kuin sen voi mitenkään käyttää. Öljyn jalostamot yleensä vaativat joko melkoisen muutostyön tai oikeanlaisen öljylaadun toimiakseen kunnolla, eli esim. Venezuela ei voi ihan helpolla myydä öljyään minne sattuu, kun heidän öljylleen sopivat jalostamot ovat pääasiassa jenkeissä. Kiina on tehnyt toki liikkeitä kiilata väliin, mutta sekin johtunee siitä, että heillä on jalostamo rakenteilla tai muuten modernisoivat jotakin heidän jalostamoaan.
Käsittääkseni asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Öljy on kuitenkin jalostettava ennen kuin sen voi mitenkään käyttää. Öljyn jalostamot yleensä vaativat joko melkoisen muutostyön tai oikeanlaisen öljylaadun toimiakseen kunnolla, eli esim. Venezuela ei voi ihan helpolla myydä öljyään minne sattuu, kun heidän öljylleen sopivat jalostamot ovat pääasiassa jenkeissä. Kiina on tehnyt toki liikkeitä kiilata väliin, mutta sekin johtunee siitä, että heillä on jalostamo rakenteilla tai muuten modernisoivat jotakin heidän jalostamoaan.
Samovarius
Ylipäällikkö
Em. syystä Suomi näkyy esim. Saksan kauppataseessa öljynviejänä. Porvoon jalostamo kun on mitoitettu venäläiselle rikkipitoiselle raakaöljylle, ja vientiä menee toisinaan Kaliforniaan saakka (paikalliset bensiinin rikkipitoisuusvaatimukset olivat n. 10 vuotta sitten paljon tiukemmat kuin muualla). Kyse taitaa kuitenkin olla krakkausprosessin hyötysuhteesta ja mahdollisesti raaka-aineiden seostussuhteesta, kuin siitä ettei kyettäisi käyttämään kuin tiettyä raakaöljylaatua? Jalostuksessahan on juurikin tarkoitus muokata raaka-aineesta tasalaatuista lopputuotetta. Oon antanut kertoa itselleni, että juuri tää rikkipitoisuus rajoittaa useita jalostamoita, toisissa taas kapasiteettia rajoittaa kyky poistaa kiintoaineita eli käytännössä hiekkaa ja suoloja. Sitten on vielä hiilivetyketjujen keskipituus ja jankin viskositeetti (onhan jo koulukirjoissa kuva, jossa yksi raakaöljylaatu on kellertävänruskeaa nestettä, ja toinen mämmimäistä mustaa siirappia), joiden kanssa säätäminen kuulostaa mun yleissivistyksen korvaan yksinkertaisemmalta. Prosessi myös on säädetty tuotevalikoiman mukaan, eli jokaiselta jalostamolta ei tule samaa osuutta bensiiniä versus dieseliä.
Minä oletan, että olemme viisaampia muutaman vuoden kuluttua.
Venäjään palatakseni:
Venäjä vie raaka-aineita ja tuo lopputuotteita
Venäjältä muuttaa pois nuoria ja koulutettuja venäläisiä, usein perheidensä kanssa, Venäjälle muuttaa kouluttamattomia vähemmistökansallisuuksia esim tsetseenejä. Tämä tarkoittaa että Venäjä on mitä suurimmassa määrin riippuvainen vientimarkkinoista ja ulkomaisista investoinneista raaka-ainetuotantoon.Historia ei toistu mutta rimmaa, loppuvaiheessa NL osti rauhan kotimaassa viemällä öljyä ja ostamalla amerikkalaista vehnää. Sitten öljyn hinta romahti ja taloudelta putosi pohja pois.
Venäjä vie raaka-aineita ja tuo lopputuotteita
Venäjältä muuttaa pois nuoria ja koulutettuja venäläisiä, usein perheidensä kanssa, Venäjälle muuttaa kouluttamattomia vähemmistökansallisuuksia esim tsetseenejä. Tämä tarkoittaa että Venäjä on mitä suurimmassa määrin riippuvainen vientimarkkinoista ja ulkomaisista investoinneista raaka-ainetuotantoon.Historia ei toistu mutta rimmaa, loppuvaiheessa NL osti rauhan kotimaassa viemällä öljyä ja ostamalla amerikkalaista vehnää. Sitten öljyn hinta romahti ja taloudelta putosi pohja pois.
Minuteman
Eversti
Venäjän vientituloista noin 90% tulee energiatuotteiden, maakaasun, raakaöljyn, sähkön ja kivihiilen viennistä. Käytännössä Venäjä ei pysty tuottamaan energian ja raaka-aineiden lisäksi oikeastaan mitään sellaista korkean jalostusasteen tuotetta mitä muu maailma haluaisi ostaa sellaisia määriä että sillä olisi merkitystä, ehkä joitain aseteollisuuden tuotteita lukuunottamatta ja näistäkin ovat ensisijaisesti kiinnostuneita asiakkaat joille länsimaiset aseet ovat syystä tai toisesta saavuttamattomissa.
Venäjältä pakeni vuoden 2014 ensimmäisen kvatraalin aikana pääomia yli 60 miljardin USD:n arvosta, eikä trendin taittumisesta ole merkkejä. Pääomapako ei ole mikään uusi ilmiö, se on jatkunut kohta kymmenen vuotta. Sijoittajat ovat katsoneet ettei Venäjä ole riskin arvoinen, parempaan tuottoon pienemmin riskein pääsee muualla maailmassa.
Usein keskusteluissa tuodaan esiin Venäjän talouden vahvuudet: Velattomuuden ja muhkean valuuttavarannon. Kieltämättä federaatio on vähävelkainen verrattuna muihin maailman maihin mutta kertooko tämä Venäjän vauraudesta vai siitä ettei sillä ole luottamusta luotottajien silmissä? Venäjä on pyrkinyt hidastamaan ruplan arvon heikkenemistä massiivisin tukiostoin jotka syövät maan jo vuoden 2008 pankkikriisin pahasti heikentämää valuuttavarantoa. Maaliskuussa pankin päivittäiset tukiostot kasvoivat 1,5 miljardiin dollariin. Silti rupla jatkoi hidasta liukumistaan alaspäin. Toinen juttu on se, että vaikka keskus on varoissaan niin alueet ovat veloissa.
Venäjän taloutta kohtaan tunnettua luottamusta kuvaa se, ettei Venäjän liikkeelle laskemat velkakirjat mene kaupaksi edes kymmenen prosentin vuosikorolla. Ei auta, vaikka Venäjän valtiovarainministeriö valittaa, etteivät sijoittajien tarjoukset vastaa luottojen todellista laatua. Markkinoilla laatu mitataan sillä, mitä ostaja on valmis tarjotusta tavarasta maksamaan. Tilannetta ei auttanut yhtään se, että Standard & Poor's alensi Venäjän valtion luottoluokituksen lähelle roskalainaluokkaa perustellen ratkaisuaan muun muassa pääoman pakenemisella maasta.
Venäjän keskuspankki nosti jokin aika sitten ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä 7,5 prosenttiin inflaatiota hillitäkseen. Ruplan heikkeneminen on pankin mukaan nostanut odotettua nopeammin kulustavaroiden hintoja. Lisäksi hintakierrettä kiihdyttää psykologia: Nopeasti heikkenevään ruplaan ei jakseta uskoa, vaan tavaraa hamstrataan. Venäjän keskuspankin omassa tiedotteessa todetaan, että paitsi ulkomaisten myös kotimaisten kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen kysyntä on hintapaineissa lisääntynyt. Myyjät tietenkin pyrkivät haalimaan tavarastaan mahdollisimman kovan tuoton kysynnän olessa kovan, mikä taas lisää inflaatiopainetta.
Venäläiset muistavat vielä 90-luvun suuret talousromahdukset. Tämä ruokkii epäluottamusta ruplan arvon vakautta kohtaan ja aiheuttaa ylimitoitettujakin reaktioita.Keskuspankki tarjoaa koronnostotiedotteessaan virallista optimismia: raha-, korko- ja muulla politiikkalla voidaan sen mielestä saada inflaation kiihtyminen kuriin vuoden loppuun mennessä ilman, että talouskasvun edellytyksiä kuristettaisiin. Koron nosto on kuitenkin raskas isku taantuvalle taloudelle: Nostetaan rahan hintaa kun se muutenkin liikkuu liian jäykästi. Koron nosto ei ohjaustoimena välttämättä edes toimi pienellä pääomamarkkinalla samalla tavalla inflaatiota hillitsevästi kuin länsimaissa.
Talouden äkillistä suunnanmuutosta ilman ulkopuolista sytykettä on vaikea kuvitella tilanteessa jossa vähentynyt venäläinen työikäinen ja -kykyinen väestö on jo lähes kokonaan töissä, kilpailukykyinen tuotantokapasiteetti on jo käytössä, työn tuottavuus kasvaa hitaasti ja lisäinvestointeja ei tehdä. Investointeja taas ei tehdä - kuten pankin tiedotteessa todetaan - "reaalitalouden sektorin voittojen vähetessä sekä tuottajien ja kuluttajien luottamuksen heikentyessä".Vuoden 2013 aikana teollisuustuotanto osoitti vähäistä alle 3 % kasvua edellisvuoden perioodiin nähden. Teollisuustuotanto on kuitenkin kovin alueellisesti keskittynyttä ja alueiden väliset erot valtavat. Useimmilla Venäjän alueilla teollisuustuotanto oli pakkasella jo viime vuonna. Tilanne heikkenee edelleen, koska monet metallialan jättiläiset aikovat ajaa alas tuotantolaitoksiaan, koska kysyntä mataa ja hinnat pysyvät alhaalla. Esimerkiksi maailman johtava alumiinin tuottaja Rusal on lopettamassa alumiinitehtaansa Volgogradissa, Karjalassa, Leningradissa ja Uralilla.
Huomionarvoinen seikka Venäjän taloudessa on se, että pk-sektorin yritykset työllistävät alle neljäsosan Venäjän yksityissektorin työssäkäyvistä kun OECD maissa nämä työllistävät säännönmukaisesti yli puolet työikäisistä. Myös innovaatiot ovat lamassa, syynä kaikkialle lonkeronsa tukeva korruptio ja viranomaisten mielivalta. Venäläinen innovaattori vie keksintönsä mielummin start-uppina Yhdysvaltoihin kuin jättää sen oligarkkien saaliiksi.
Suurin osa Venäjän aluehallinnoista on aina ollut jossain määrin velkaantuneita, mutta luonnonvaroihin perustuvat vientitulot ovat pitäneet velkakuorman enimmäkseen hallinnassa sitten vuoden 1998 ruplakriisin. Vuosien 2008-2009 finanssikriisin vuoksi useimmilla alueilla velkaantuminen on tuplaantunut. Velkasumma oli vuonna 2010 35 miljardia dollaria, mutta sen arvioidaan kohonneen vuoteen 2014 mennessä 78 miljardiin dollariin. Standard & Poors´in arvion mukaan velka nousee ensi vuonna 2015 peräti 103 miljardiin dollariin.
Venäjän Federaation yhteinen julkinen velkasumma (liittovaltio + alueet) nousee noin 400 miljardiin dollariin ja on noin 14 % BKT:sta. Velkaantumisaste on sinänsä alhainen, mutta ongelma on se, että paljon velkaa on keskittynyt alueille, joilla ei ole paljonkaan keinoja pysäyttää velkaantuminen, saati maksukykyä hoitaa luottojaan.
Venäjän 83:sta alueesta vain 20 pystyy pitämään Standard & Poors`in laskelmien mukaan julkisen taloutensa ylijäämäisenä tai vain kohtalaisen velanoton tasolla vuonna 2015. Loput 63 aluetta tulevat tarvitsemaan Moskovan kuittaamaan velat puolestaan tai vaihtoehtoisesti laiminlyömään velkojen takaisinmaksun. Vuoden 2014 alussa Venäjän valuuttavarannot arvioitiin vajaan 500 miljardin dollarn suuruisiksi joista kolmasosa on korvamerkattu eläkerahastoiksi.
Vaikka energian hinta on säilynyt kohtuullisen korkeana, Venäjän bruttokansantuotteen kasvu hidastui reippaasti vuonna 2013 ja oli vain 1,5 %. Kremlin kasvuennuste oli sentään 3-4 %, ja siitä toteutui alle puoleet. Pudotus asettuu aivan omaan luokkaansa, kun muistetaan, että Venäjällä vuosittaiset kasvulukemat ovat 2000-luvun puolivälistä alkaen asettuneet 7-8 %:n haarukkaan.
Useimmat analyytikot uskovat että ainoa keino saada Venäjän kasvu pysymään positiivisena on lisätä sen luonnonenergian vientituloja, jotka jo nykyisellään muodostavat puolet liittohalituksen budjetista, ja peräti 20-25 % Venäjän BKT:sta.
Miten energiaviennin kasvattaminen onnistuisi? Venäläisten energiayritysten tärkein asiakas on Euroopan Unioni joka ei ole ollenkaan huvittunut tavasta jolla Venäjä kohtelee Ukrainaa. Venäjä toimittaa EU:lle 23-25% sen käyttämästä kaasusta ja 30% öljystä, Venäjän raakaöljyviennistä yli 80 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Kulutus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti EU:n jäsenmaiden kesken vaan kaikkein riippuvimpia venäläisenergiasta entiset Varsovan liiton maat Puola, Unkari ja Ukraina jotka ostavat 90% ergiastaan Venäjältä. Suomi ostaa 70 prosenttia tuomastaan energiasta Venäjältä. (Tilanne ei ole kuitenkaan aivan niin paha, miltä se ensin näyttää, koska maakaasu on Suomessa suht’ marginaalinen polttoaine ja öljyä voidaan hankkia maailmanmarkkinoilta.) Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä pidempi matka Venäjän rajalta on p.o. maahan, sitä vähemmän maa ostaa energiaa Venäjältä.
Mitä EU sitten tekee venäläisenergialla? Suurin osa siitä käytetään sähköntuotantoon ja sähköä voidaan tuottaa muillakin tavoin kuin polttamalla kaasua kattilan alla. Saksa teki taannoin sisäpoliittisista syistä päätöksen ydinvoimasta luopumisesta mutta veikkaan heidänkin valitsevan Ruotsin tien. Ruotsi on tuplannut ydinsähkön tuotannon sen jälkeen kun se oli suureen ääneen julistanut luopuvansa ydinvoimasta.
Aurinkosähkölle on turha naureskella sillä perusteella että aurinko ei paista yöllä. Jo sillä, että säätövoimana käytettäviä voimalaitoksia voidaan käyttää pienemmällä teholla kesäkukausina ja säästää niiden polttoainevarantoja käytettäväksi silloin kun aurinko ei paista on vuositasolla merkitystä. Toinen mikä näiltä naureskelijoilta aina unohtuu on että merkittävä siivu kaikesta energiankulutuksesta aiheutuu rakennusten jäähdyttämisestä ja yleensä tämä jäähdytystarve korreloi auringonpaisteen määrän kanssa.
Väite liuskekaasun, -öljyn ja oljyhiekasta tuotetun öljyn tuotannon kalleudesta on kummallinen: Sekä Yhdysvallat että Kanada ovat molemmat markkinatalousmaita joissa yhteiskunta ei pahemmin tue yksityistä liiketoimintaa. Energian hinta määriytyy markkinoilla eikä siitä öljybarrelista tai kaasukuutiosta makseta centin jeesusta enempää oli se sitten tuotettu millä menetelmällä hyvänsä. Fakta on että liuskekaasu on tehnyt LNG:n maahantuonnin Yhdysvaltoihin kannattamattomaksi ja sitä kautta pudottanut maailmanmarkkinoilla määriytyvää energian hintaa niin paljon että maailman suurinta kaasukenttää Barentsin merellä ei kannata ottaa käyttöön.
Kaikenkaikkiaan energiakysymys on aina – kuten ja aikaisemmin totesin – hyvin yksinkertainen: Paljonko kilowattitunti maksaa? Teknologian kehitys ja fossiilisten polttoaineiden tuotantohintojen kohoaminen tuo paitsi uusia energianlähteitä täydentämään palettia myös lyhentää energiansäästöön panostettujen pääomien takaisinmaksuaikaa. Kaverini laskeskeli muutama vuosi sitten maalämmön takaisinmaksuaikaa ja päätyi viiteentoista vuoteen -> ei kannata. Parin vuoden kuluttua ROI oli jo pudonnut kolmeen vuoteen ja jopas alkoi kiinnostaa.
Energia- ja raaka-ainesektorilla EU ja Venäjä ovat riippuvaisia toisistaan. Tämä riippuvuus ei kuitenkaan ole tasapuolinen: Euroopan Unioni pystyy halutessaan korvaamaan venäläisenergian joko lisäämällä omaa tuotantoaan tai ostamalla energiatuotteita muilta toimittajilta. Venäjälle taas uusien asiakkaiden hankkiminen vaatisi sekä aikaa että rahaa. Tuhansien kilometrien putkilinjoja ei rakenneta käden käänteessä eikä Venäjän innokkuus energia-aseen käytössä kannusta ketään sitoutumaan venäläisenergian käyttöön.
EU pärjää kevyesti puolesta vuodesta vuoteen ilman ulkoa tuotua energiaa pelkästään varmuusvarastojen varassa, ei-venäläisistä lähteistä hakitun energian varassa määrättömän ajan. Venäjällä taas energiavientitulojen romahtaminen luhistuttaisi talouden.
Venäjältä pakeni vuoden 2014 ensimmäisen kvatraalin aikana pääomia yli 60 miljardin USD:n arvosta, eikä trendin taittumisesta ole merkkejä. Pääomapako ei ole mikään uusi ilmiö, se on jatkunut kohta kymmenen vuotta. Sijoittajat ovat katsoneet ettei Venäjä ole riskin arvoinen, parempaan tuottoon pienemmin riskein pääsee muualla maailmassa.
Usein keskusteluissa tuodaan esiin Venäjän talouden vahvuudet: Velattomuuden ja muhkean valuuttavarannon. Kieltämättä federaatio on vähävelkainen verrattuna muihin maailman maihin mutta kertooko tämä Venäjän vauraudesta vai siitä ettei sillä ole luottamusta luotottajien silmissä? Venäjä on pyrkinyt hidastamaan ruplan arvon heikkenemistä massiivisin tukiostoin jotka syövät maan jo vuoden 2008 pankkikriisin pahasti heikentämää valuuttavarantoa. Maaliskuussa pankin päivittäiset tukiostot kasvoivat 1,5 miljardiin dollariin. Silti rupla jatkoi hidasta liukumistaan alaspäin. Toinen juttu on se, että vaikka keskus on varoissaan niin alueet ovat veloissa.
Venäjän taloutta kohtaan tunnettua luottamusta kuvaa se, ettei Venäjän liikkeelle laskemat velkakirjat mene kaupaksi edes kymmenen prosentin vuosikorolla. Ei auta, vaikka Venäjän valtiovarainministeriö valittaa, etteivät sijoittajien tarjoukset vastaa luottojen todellista laatua. Markkinoilla laatu mitataan sillä, mitä ostaja on valmis tarjotusta tavarasta maksamaan. Tilannetta ei auttanut yhtään se, että Standard & Poor's alensi Venäjän valtion luottoluokituksen lähelle roskalainaluokkaa perustellen ratkaisuaan muun muassa pääoman pakenemisella maasta.
Venäjän keskuspankki nosti jokin aika sitten ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä 7,5 prosenttiin inflaatiota hillitäkseen. Ruplan heikkeneminen on pankin mukaan nostanut odotettua nopeammin kulustavaroiden hintoja. Lisäksi hintakierrettä kiihdyttää psykologia: Nopeasti heikkenevään ruplaan ei jakseta uskoa, vaan tavaraa hamstrataan. Venäjän keskuspankin omassa tiedotteessa todetaan, että paitsi ulkomaisten myös kotimaisten kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen kysyntä on hintapaineissa lisääntynyt. Myyjät tietenkin pyrkivät haalimaan tavarastaan mahdollisimman kovan tuoton kysynnän olessa kovan, mikä taas lisää inflaatiopainetta.
Venäläiset muistavat vielä 90-luvun suuret talousromahdukset. Tämä ruokkii epäluottamusta ruplan arvon vakautta kohtaan ja aiheuttaa ylimitoitettujakin reaktioita.Keskuspankki tarjoaa koronnostotiedotteessaan virallista optimismia: raha-, korko- ja muulla politiikkalla voidaan sen mielestä saada inflaation kiihtyminen kuriin vuoden loppuun mennessä ilman, että talouskasvun edellytyksiä kuristettaisiin. Koron nosto on kuitenkin raskas isku taantuvalle taloudelle: Nostetaan rahan hintaa kun se muutenkin liikkuu liian jäykästi. Koron nosto ei ohjaustoimena välttämättä edes toimi pienellä pääomamarkkinalla samalla tavalla inflaatiota hillitsevästi kuin länsimaissa.
Talouden äkillistä suunnanmuutosta ilman ulkopuolista sytykettä on vaikea kuvitella tilanteessa jossa vähentynyt venäläinen työikäinen ja -kykyinen väestö on jo lähes kokonaan töissä, kilpailukykyinen tuotantokapasiteetti on jo käytössä, työn tuottavuus kasvaa hitaasti ja lisäinvestointeja ei tehdä. Investointeja taas ei tehdä - kuten pankin tiedotteessa todetaan - "reaalitalouden sektorin voittojen vähetessä sekä tuottajien ja kuluttajien luottamuksen heikentyessä".Vuoden 2013 aikana teollisuustuotanto osoitti vähäistä alle 3 % kasvua edellisvuoden perioodiin nähden. Teollisuustuotanto on kuitenkin kovin alueellisesti keskittynyttä ja alueiden väliset erot valtavat. Useimmilla Venäjän alueilla teollisuustuotanto oli pakkasella jo viime vuonna. Tilanne heikkenee edelleen, koska monet metallialan jättiläiset aikovat ajaa alas tuotantolaitoksiaan, koska kysyntä mataa ja hinnat pysyvät alhaalla. Esimerkiksi maailman johtava alumiinin tuottaja Rusal on lopettamassa alumiinitehtaansa Volgogradissa, Karjalassa, Leningradissa ja Uralilla.
Huomionarvoinen seikka Venäjän taloudessa on se, että pk-sektorin yritykset työllistävät alle neljäsosan Venäjän yksityissektorin työssäkäyvistä kun OECD maissa nämä työllistävät säännönmukaisesti yli puolet työikäisistä. Myös innovaatiot ovat lamassa, syynä kaikkialle lonkeronsa tukeva korruptio ja viranomaisten mielivalta. Venäläinen innovaattori vie keksintönsä mielummin start-uppina Yhdysvaltoihin kuin jättää sen oligarkkien saaliiksi.
Suurin osa Venäjän aluehallinnoista on aina ollut jossain määrin velkaantuneita, mutta luonnonvaroihin perustuvat vientitulot ovat pitäneet velkakuorman enimmäkseen hallinnassa sitten vuoden 1998 ruplakriisin. Vuosien 2008-2009 finanssikriisin vuoksi useimmilla alueilla velkaantuminen on tuplaantunut. Velkasumma oli vuonna 2010 35 miljardia dollaria, mutta sen arvioidaan kohonneen vuoteen 2014 mennessä 78 miljardiin dollariin. Standard & Poors´in arvion mukaan velka nousee ensi vuonna 2015 peräti 103 miljardiin dollariin.
Venäjän Federaation yhteinen julkinen velkasumma (liittovaltio + alueet) nousee noin 400 miljardiin dollariin ja on noin 14 % BKT:sta. Velkaantumisaste on sinänsä alhainen, mutta ongelma on se, että paljon velkaa on keskittynyt alueille, joilla ei ole paljonkaan keinoja pysäyttää velkaantuminen, saati maksukykyä hoitaa luottojaan.
Venäjän 83:sta alueesta vain 20 pystyy pitämään Standard & Poors`in laskelmien mukaan julkisen taloutensa ylijäämäisenä tai vain kohtalaisen velanoton tasolla vuonna 2015. Loput 63 aluetta tulevat tarvitsemaan Moskovan kuittaamaan velat puolestaan tai vaihtoehtoisesti laiminlyömään velkojen takaisinmaksun. Vuoden 2014 alussa Venäjän valuuttavarannot arvioitiin vajaan 500 miljardin dollarn suuruisiksi joista kolmasosa on korvamerkattu eläkerahastoiksi.
Vaikka energian hinta on säilynyt kohtuullisen korkeana, Venäjän bruttokansantuotteen kasvu hidastui reippaasti vuonna 2013 ja oli vain 1,5 %. Kremlin kasvuennuste oli sentään 3-4 %, ja siitä toteutui alle puoleet. Pudotus asettuu aivan omaan luokkaansa, kun muistetaan, että Venäjällä vuosittaiset kasvulukemat ovat 2000-luvun puolivälistä alkaen asettuneet 7-8 %:n haarukkaan.
Useimmat analyytikot uskovat että ainoa keino saada Venäjän kasvu pysymään positiivisena on lisätä sen luonnonenergian vientituloja, jotka jo nykyisellään muodostavat puolet liittohalituksen budjetista, ja peräti 20-25 % Venäjän BKT:sta.
Miten energiaviennin kasvattaminen onnistuisi? Venäläisten energiayritysten tärkein asiakas on Euroopan Unioni joka ei ole ollenkaan huvittunut tavasta jolla Venäjä kohtelee Ukrainaa. Venäjä toimittaa EU:lle 23-25% sen käyttämästä kaasusta ja 30% öljystä, Venäjän raakaöljyviennistä yli 80 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Kulutus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti EU:n jäsenmaiden kesken vaan kaikkein riippuvimpia venäläisenergiasta entiset Varsovan liiton maat Puola, Unkari ja Ukraina jotka ostavat 90% ergiastaan Venäjältä. Suomi ostaa 70 prosenttia tuomastaan energiasta Venäjältä. (Tilanne ei ole kuitenkaan aivan niin paha, miltä se ensin näyttää, koska maakaasu on Suomessa suht’ marginaalinen polttoaine ja öljyä voidaan hankkia maailmanmarkkinoilta.) Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä pidempi matka Venäjän rajalta on p.o. maahan, sitä vähemmän maa ostaa energiaa Venäjältä.
Mitä EU sitten tekee venäläisenergialla? Suurin osa siitä käytetään sähköntuotantoon ja sähköä voidaan tuottaa muillakin tavoin kuin polttamalla kaasua kattilan alla. Saksa teki taannoin sisäpoliittisista syistä päätöksen ydinvoimasta luopumisesta mutta veikkaan heidänkin valitsevan Ruotsin tien. Ruotsi on tuplannut ydinsähkön tuotannon sen jälkeen kun se oli suureen ääneen julistanut luopuvansa ydinvoimasta.
Aurinkosähkölle on turha naureskella sillä perusteella että aurinko ei paista yöllä. Jo sillä, että säätövoimana käytettäviä voimalaitoksia voidaan käyttää pienemmällä teholla kesäkukausina ja säästää niiden polttoainevarantoja käytettäväksi silloin kun aurinko ei paista on vuositasolla merkitystä. Toinen mikä näiltä naureskelijoilta aina unohtuu on että merkittävä siivu kaikesta energiankulutuksesta aiheutuu rakennusten jäähdyttämisestä ja yleensä tämä jäähdytystarve korreloi auringonpaisteen määrän kanssa.
Väite liuskekaasun, -öljyn ja oljyhiekasta tuotetun öljyn tuotannon kalleudesta on kummallinen: Sekä Yhdysvallat että Kanada ovat molemmat markkinatalousmaita joissa yhteiskunta ei pahemmin tue yksityistä liiketoimintaa. Energian hinta määriytyy markkinoilla eikä siitä öljybarrelista tai kaasukuutiosta makseta centin jeesusta enempää oli se sitten tuotettu millä menetelmällä hyvänsä. Fakta on että liuskekaasu on tehnyt LNG:n maahantuonnin Yhdysvaltoihin kannattamattomaksi ja sitä kautta pudottanut maailmanmarkkinoilla määriytyvää energian hintaa niin paljon että maailman suurinta kaasukenttää Barentsin merellä ei kannata ottaa käyttöön.
Kaikenkaikkiaan energiakysymys on aina – kuten ja aikaisemmin totesin – hyvin yksinkertainen: Paljonko kilowattitunti maksaa? Teknologian kehitys ja fossiilisten polttoaineiden tuotantohintojen kohoaminen tuo paitsi uusia energianlähteitä täydentämään palettia myös lyhentää energiansäästöön panostettujen pääomien takaisinmaksuaikaa. Kaverini laskeskeli muutama vuosi sitten maalämmön takaisinmaksuaikaa ja päätyi viiteentoista vuoteen -> ei kannata. Parin vuoden kuluttua ROI oli jo pudonnut kolmeen vuoteen ja jopas alkoi kiinnostaa.
Energia- ja raaka-ainesektorilla EU ja Venäjä ovat riippuvaisia toisistaan. Tämä riippuvuus ei kuitenkaan ole tasapuolinen: Euroopan Unioni pystyy halutessaan korvaamaan venäläisenergian joko lisäämällä omaa tuotantoaan tai ostamalla energiatuotteita muilta toimittajilta. Venäjälle taas uusien asiakkaiden hankkiminen vaatisi sekä aikaa että rahaa. Tuhansien kilometrien putkilinjoja ei rakenneta käden käänteessä eikä Venäjän innokkuus energia-aseen käytössä kannusta ketään sitoutumaan venäläisenergian käyttöön.
EU pärjää kevyesti puolesta vuodesta vuoteen ilman ulkoa tuotua energiaa pelkästään varmuusvarastojen varassa, ei-venäläisistä lähteistä hakitun energian varassa määrättömän ajan. Venäjällä taas energiavientitulojen romahtaminen luhistuttaisi talouden.
Minuteman
Eversti
Se, että LNG:llä käydään kauppaa todistaa sen että nesteytetty maakaasu on kilpailukykyinen vaihtoehto. Kasvun pullonkaulana on tällä hetkellä infrastruktuuri, lähinnä terminaalien kapasiteetti vastaanottajamaissa. Ja näitä terminaaleja rakennetaan koko ajan, Suomeenkin; Tornioon tulee muistaakseni yksi, etelärannikolle taitaa tulla pari. Sama tahti on päällä pitkin Eurooppaa ja kaasu virtaa satamaterminaaleista olemassaolevia putkilinjoja pitkin loppukäyttäjille.
Jokainen voi myös tykönään miettiä miksi merenkulku on korvaamassa raskasta polttoöljyä LNG:llä laivojen polttoaineena.
http://www.lngworldnews.com/
Mitä noihin kaupunkeihin tulee, niin taas pääsee monelta unohtumaan se juttu, että kiinalaiset suunnittelevat useita vuosikymmeniä eteepäin tästä hetkestä eivät muutamaa vuotta kuten lännessä tehdään. Minun mummonikin aina varoitti "keltaisesta vaarasta".
Jää nähtäväksi toteutuuko Lovecraftin ennustus.
Minuteman
Eversti
Onko termi markkinointiviestintä tuttu?
Bosch valmistaa ja myy teollisuuskomponentteja ja teollisuuskomponenttien myynnille tekee hyvää jos tehdään teollisia investointeja. On Boschin ja sen johtajan (bonusten) edun mukaista pyrkiä kaikin keinoin edistämään Venäjälle ja IVY-maihin tehtäviä teollisia investointeja. Tuo siteeraamasi lausunto on markkinointiviestintää.
Vastaavasti voit kysyä keneltä hyvänsä asunnonvälittäjältä lausuntoa asuntomarkkinoiden tilasta ja takuuvarmasti saat lausunnon jonka mukaan asuntojen kysyntä ja hinnat ovat karkaamassa käsistä joten nyt olisi viimeinen hetki edullisille asuntokaupoille...
fulcrum
Greatest Leader
Minuteman tuntuu luottavan göbbelsiaaniseen doktriiniin jossa vale muuttuu todeksi kun sitä toistetaan tarpeeksi kauan. Kolmannen kerran: ylläoleva EI PIDÄ PAIKKAANSA. Venäjän viimeaikaiset bondimyynnit ovat onnistuneet. Korot ovat tosin esimerkiksi Suomeen verrattuna hyvin korkeat (7.5-8.5%) muttei sentään kymppiprosenttia.
Se että totuus (joka tässä tapauksessa ei ole kovin positiivinen Venäjän kannalta) ei riitä Minutemanille vaan sitä pitää vähän "parannella", ei anna hyvää kuvaa kirjoituksen yleisestä luotettavuudesta.
Venäjä, tervetuloa Eurooppaan. Eipä tuo teollisuustuotanto muuallakaan maailmassa mitään juhla-aikoja vietä.
Tämäkin kuulostaa kovin tutulta. Ei tartte Venäjälle lähteä kehitystä tätä todistamaan.
Vertailun vuoksi Euroopan Unionin talous kasvoi viime vuonna 0.1%. Koska EU:n väkiluku kasvoi enemmän kuin tuo, se tarkoitti sitä että väestö köyhtyi. Venäläiset pääsivät sentään niukalti yli nollatuloksen.
Isompi ongelma Venäjän kannalta lienee se että EUlla menee niin huonosti ettei se kohta enää tarvitse venäläistä energiaa ja raaka-aineita.
On toki, se että voimaloita rakennetaan käymään 50% vuosikapasiteetilla on järjetöntä tuhlausta.
Ei tietenkään makseta. Mutta siitä jää vähemmän käteen tuottajalle. Mikäli energian hinta laskee (vrt. 80-luvun öljytulva) niin vaihtoehtoiset öljyn ja kaasun tuotantomenetelmät muuttuvat kannattamattomiksi.
Öljyn ja kaasun polkumyynti ei siis tosiaankaan ole USAn tai Kanadan intresseissä.
Ehkä uusi vanha lippu auttaisi talouden nousuun.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/imperiumin lippu takaisin-23278
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/imperiumin lippu takaisin-23278
Eikä kenenkään muunkaan öljyn viejän intressien mukaista, siksipä nämä valtiot eivät investoikkaan erityisen paljon tuotannon lisäämiseen, se nimittäin osuisi heidän voittomarginaaliin.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Onko tämä huomionarvoista eli ollaanko nyt jossain shittailemassa BRICSejä? Vai ei? Itse en liikaa näistä finansseista ymmärrä, ei ole tarpeeksi kieroutunut luonne että jaksaisin opiskella asiaa...
http://rt.com/business/173008-brics-bank-currency-pool/
BRICS establish $100bn bank and currency pool to cut out Western dominance
Published time: July 15, 2014 18:14
Edited time: July 16, 2014 12:54
Get short URL
(L to R) Russia's President Vladimir Putin, India's Prime Minister Narendra Modi, Brazilian President Dilma Rousseff, China's President Xi Jinping and South Africa's President Jacob Zuma join their hands during the official photograph of the 6th BRICS summit in Fortaleza, Brazil, on July 15, 2014 (AFP Photo)
Download video (13.29 MB)
The group of emerging economies signed the long-anticipated document to create the $100 bn BRICS Development Bank and a reserve currency pool worth over another $100 bn. Both will counter the influence of Western-based lending institutions and the dollar.
The new bank will provide money for infrastructure and development projects in BRICS countries, and unlike the IMF or World Bank, each nation has equal say, regardless of GDP size.
Each BRICS member is expected to put an equal share into establishing the startup capital of $50 billion with a goal to reach $100 billion. The BRICS bank will be headquartered in Shanghai, India will preside as president the first year, and Russia will be the chairman of the representatives.
“BRICS Bank will be one of the major multilateral development finance institutions in this world,” Russian President Vladimir Putin said on Tuesday at the 6th BRICS summit in Fortaleza, Brazil.
The big launch of the BRICS bank is seen as a first step to break the dominance of the US dollar in global trade, as well as dollar-backed institutions such as the International Monetary Fund (IMF) and the World Bank, both US-based institutions BRICS countries have little influence within.
“In terms of escalating international competition the task of activating the trade and investment cooperation between BRICS member states becomes important,” Putin said.
Russia, Brazil, India, China and South Africa account for 11 percent of global capital investment, and trade turnover almost doubled in the last 5 years, the president reminded.
Each country will send either their finance minister or Central Bank chair to the bank’s representative board.
Membership may not just be limited to just BRICS nations, either. Future members could include countries in other emerging markets blocs, such as Mexico, Indonesia, or Argentina, once it sorts out its debt burden.
BRICS represents 42 percent of the world’s population and roughly 20 percent of the world’s economy based on GDP, and 30 percent of the world’s GDP based on PPP, a more accurate reading of the real economy. Total trade between the countries is $6.14 trillion, or nearly 17 percent of the world’s total.
The $100 billion crisis lending fund, called the Contingent Reserve Arrangement (CRA), was also established. China will contribute the lion’s share, about $41 billion, Russia, Brazil and India will chip in $18 billion, and South Africa, the newest member of the economic bloc, will contribute $5 billion.
The idea is that the creation of the bank will lessen dependence on the West and create a more multi-polar world, at least financially.
“This mechanism creates the foundation for an effective protection of our national economies from a crisis in financial markets," Russian President Vladimir Putin said.
The group has already created the BRICS Stock Alliance an initiative to cross list derivatives to smooth the path for international investors interested in emerging markets.
Russia has also proposed the countries come together under an energy alliance that will include a fuel reserve, as well as an institute for energy policy
"We propose the establishment of the Energy Association of BRICS. Under this ‘umbrella’, a Fuel Reserve Bank and BRICS Energy Policy Institute could be set up,” Putin said.
Documents on cooperation between BRICS export credit agencies and an agreement of cooperation on innovation were also inked.
Bringing emerging economies closer has become vital at a time when the world is guttered by the financial crisis and BRICS countries can’t remain above international problems, said Brazil's President Dilma Rousseff.
She cautioned the world not to see BRICS deals as a desire to dominate.
“We want justice and equal rights,” she said.
“The IMF should urgently revise distribution of voting rights to reflect the importance of emerging economies globally,” Rousseff said.
http://rt.com/business/173008-brics-bank-currency-pool/
BRICS establish $100bn bank and currency pool to cut out Western dominance
Published time: July 15, 2014 18:14
Edited time: July 16, 2014 12:54
Get short URL
(L to R) Russia's President Vladimir Putin, India's Prime Minister Narendra Modi, Brazilian President Dilma Rousseff, China's President Xi Jinping and South Africa's President Jacob Zuma join their hands during the official photograph of the 6th BRICS summit in Fortaleza, Brazil, on July 15, 2014 (AFP Photo)
Download video (13.29 MB)
The group of emerging economies signed the long-anticipated document to create the $100 bn BRICS Development Bank and a reserve currency pool worth over another $100 bn. Both will counter the influence of Western-based lending institutions and the dollar.
The new bank will provide money for infrastructure and development projects in BRICS countries, and unlike the IMF or World Bank, each nation has equal say, regardless of GDP size.
Each BRICS member is expected to put an equal share into establishing the startup capital of $50 billion with a goal to reach $100 billion. The BRICS bank will be headquartered in Shanghai, India will preside as president the first year, and Russia will be the chairman of the representatives.
“BRICS Bank will be one of the major multilateral development finance institutions in this world,” Russian President Vladimir Putin said on Tuesday at the 6th BRICS summit in Fortaleza, Brazil.
The big launch of the BRICS bank is seen as a first step to break the dominance of the US dollar in global trade, as well as dollar-backed institutions such as the International Monetary Fund (IMF) and the World Bank, both US-based institutions BRICS countries have little influence within.
“In terms of escalating international competition the task of activating the trade and investment cooperation between BRICS member states becomes important,” Putin said.
Russia, Brazil, India, China and South Africa account for 11 percent of global capital investment, and trade turnover almost doubled in the last 5 years, the president reminded.
Each country will send either their finance minister or Central Bank chair to the bank’s representative board.
Membership may not just be limited to just BRICS nations, either. Future members could include countries in other emerging markets blocs, such as Mexico, Indonesia, or Argentina, once it sorts out its debt burden.
BRICS represents 42 percent of the world’s population and roughly 20 percent of the world’s economy based on GDP, and 30 percent of the world’s GDP based on PPP, a more accurate reading of the real economy. Total trade between the countries is $6.14 trillion, or nearly 17 percent of the world’s total.
The $100 billion crisis lending fund, called the Contingent Reserve Arrangement (CRA), was also established. China will contribute the lion’s share, about $41 billion, Russia, Brazil and India will chip in $18 billion, and South Africa, the newest member of the economic bloc, will contribute $5 billion.
The idea is that the creation of the bank will lessen dependence on the West and create a more multi-polar world, at least financially.
“This mechanism creates the foundation for an effective protection of our national economies from a crisis in financial markets," Russian President Vladimir Putin said.
The group has already created the BRICS Stock Alliance an initiative to cross list derivatives to smooth the path for international investors interested in emerging markets.
Russia has also proposed the countries come together under an energy alliance that will include a fuel reserve, as well as an institute for energy policy
"We propose the establishment of the Energy Association of BRICS. Under this ‘umbrella’, a Fuel Reserve Bank and BRICS Energy Policy Institute could be set up,” Putin said.
Documents on cooperation between BRICS export credit agencies and an agreement of cooperation on innovation were also inked.
Bringing emerging economies closer has become vital at a time when the world is guttered by the financial crisis and BRICS countries can’t remain above international problems, said Brazil's President Dilma Rousseff.
She cautioned the world not to see BRICS deals as a desire to dominate.
“We want justice and equal rights,” she said.
“The IMF should urgently revise distribution of voting rights to reflect the importance of emerging economies globally,” Rousseff said.
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Politiikka 16.7.2014 klo 14:28 | päivitetty 16.7.2014 klo 14:28
Suomi vastustaa uusia Venäjä-pakotteita – tukea myös muilta EU-mailta
Suomi vastustaa EU:n huippukokouksessa suunnitelmia vetää tukia pois raja-asemien kehittämiseltä. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) saa tukea myös muilta EU-mailta.
EU:n rajaohjelmien keskeyttäminen on esillä keskiviikkona EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa. Ne ovat osa Venäjän vastaisia talouspakotteita, joilla EU pyrkii painostamaan Venäjää Ukrainan kriisin ratkaisemiseen.
Suomelle rajaohjelmat ovat erityisen tärkeitä verrattuna esimerkiksi Baltian maihin. Suomi vastustaa rajaohjelmien keskeyttämistä, ja Yle Uutisten tietojen mukaan pääministeri Alexander Stubb (kok.) saa keskiviikkona tukea niiden puolustamiseen myös muilta EU-mailta.
Suomen rajaohjelmiin saamat tuet ovat yhteensä noin 200 miljoonaa euroa seitsemässä vuodessa. EU on rahoittanut rajaohjelmista puolet ja Suomi ja Venäjä kumpikin neljänneksen. Rajaohjelmilla on esimerkiksi kunnostettu teitä raja-asemien lähistöllä.
MTV kertoi eilen tiistaina, että rajaohjelmien keskeyttämistä käsitellään keskiviikkona EU-huippukokouksessa.
Ennen huippukokousta Stubb toivoi malttia pakotteilla spekulointiin.
– Meidänkin julkisessa keskustelussa näyttää olevan vähän ylikierroksia mahdollisista pakotteista. Maltti on valttia, Stubb kirjoitti Facebook-sivulleen keskiviikkona.
http://yle.fi/uutiset/suomi_vastustaa_uusia_venaja-pakotteita__tukea_myos_muilta_eu-mailta/7359472
Minuteman
Eversti
Ei ole kun puhutaan säätövoimasta. Säätövoimalaitokset ovat voimalaitoksia joiden käyttöaste vaihtelee kulutustilanteen mukaan. Sähköntuotantoyksiköt voidaan jakaa kahteen kastiin, perusvoima- ja säätövoimayksiköihin. Perusvoima mitoitetaan keskimääräisen sähkönkulutuksen mukaan niin että niitä ajatetaan jatkuvasti mahdollisimman korkean hyötysuhteen antavalla teholla. Esimerkiksi ydinvoimalaitokset rakennetaan tähän tarkoitukseen mitoittaen niiden kapasiteeti siten että ne voivat toimia ympäri vuoden mahdollisimman tasaisella kuormituksella.
Koska sähkönkulutuksessa on vaihteluja, esimerkiksi jouluaattona Suomessa räpsähtää melkoinen määrä sähkökiukaita päälle suunnilleen samaan aikaan, tarvitaan voimalaitoksia joilla tasataan kuormitushuippuja. Suomessa tämän lisäksi sähköä ostetaan sekä Venäjältä että pohjoismaisesta verkosta koska meidän oma sähköntuotantokapasiteetti ei riitä tuottamaan korkeimpien kulutushuippujen vaatimaa määrää. Vastaavasti kun sähkönkulutus on alhaisimmillaan, säätövoimayksiköt on ajettu alas ellei niitä tarvita paikkaamaan esimerkiksi huoltokatkoksen vuoksi alas ajetun ydinvoimalan tuotantoa.
Tämän vuoksi kaikkialla maailmassa on lukemattomia voimaloita joiden vuosikapasiteetista on käytössä vaikkapa se 50% tai vieläkin vähemmän. Suomessakin verkkoon on kytkettynä generaattoreita joita pyörittää kaasuturbiini. Näitä käytetään vain kaikkein kovimpien kulutushuippujen aikaan, sillä kilowattitunnilla on meinaan hintaa.
Eikös se ole järjetöntä tuhlausta että sinäkin omistat auton jonka moottorin kapasiteetista on suurimman osan ajasta käytössä vain murto-osa?
Tuohon sinun ja parin muun ahkeraan käyttämään ad hominemiin toteaisin että se on yleensä varma merkki siitä että usko omiin argumentteihin on murentunut.
Minuteman
Eversti
Tätä BRICS -hypeä on jatkunut jo parikymmentä vuotta. En ole erityisen optimistinen sen suhteen että tämä porukka pystyy tuottamaan (tälläkään kertaa) muuta kuin korkealentoisia julkilausumia. Näillä mailla kun on kaikilla omat intressinsä jotka eivät ole alkuunkaan yhdensuuntaiset, ne ovat monessa asiassa toistensa kilpailijoita ja jokaisella on omanlaisensa näkemys siitä millaiset kahdenväliset suhteet ne haluavat luoda ja ylläpitää itselleen tärkeimpien kauppakumppaniensa kanssa. Useimmiten Yhdysvaltojen kanssa.
Toisekseen en oikein usko Venäjän hirveän hyvin sopeutuvan mihinkään sellaiseen kokoonpanoon jossa se ei pysty sanelemaan polkan tahtia. Eikä esimerkikis Kiinalla ole mitään syytä sietää minkäänlaista päällepäsmäröintiä.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Tuossa porukassa se taitaa olla Kiina joka määrää tahtia, jos nokkimisjärjestystä aletaan katsomaan. Siinä mielessähän tuo pankki voi olla isompikin asia kuin joku kultapossukerho, koska siinä on tuo idän nouseva voima mukana ja Shanghai kotipesänä.
fulcrum
Greatest Leader
Nyt taas sotket käsitteitä. Säätövoimaa tarvitaan tosiaan aina. Mutta se ei tee siitä toivottavaa asiaa: parasta olisi jos sähkön tuotanto ja kulutus olisivat tasaisia ympäri vuoden, tällöin sähkön tuotanto olisi mahdollisimman taloudellista. Näin ei tietenkään todellisuudessa ole. Koska tuuli/aurinkosähkön tuotanto on poikkeuksellisen vaihtelevaa, ja tuotantohuippu ei osu yhteen kulutushuipun kanssa, säätövoimaa tarvitaan suhteessa enemmän kuin mitä, sanotaan nyt ydinvoimalla. Säätövoimalat ovat tyypillisesti sellaisia jotka voidaan kytkeä tuotantoon nopeasti - vesivoima on paras, mutta sitä ei ole kaikkialla saatavissa. Seuraavaksi parhaat ovat hiili- öljy- ja kaasulaitokset. Yllättäen esimerkiksi Saksa on viime aikoina rakentanut juuri näitä tukemaan tuulivoimaa.
On. Siksi autoa ei kannatakaan hankkia, jos sitä ei oikeasti juuri käytä.
Maailman suurin lol.
Olet ilmeisen tietoisesti valehdellut teksteissäsi, ja kun siitä huomautetaan sinulle, niin valitat että se on "ad hominem". No ilman muuta se on, aihetta kun näkyy olevan.
Nyt kun oikein ajattelee, niin tuo BRICS on kyllä todella epäsuhtainen porukka. Viidestä jäsenestä ainoastaan yksi on ollut valtiosäännöltään demokraattinen koko toisen maailman sodan jälkeisen ajan. Kiina on edelleen muodollisesti valtiofilosofialtaan kommunistinen. Venäjä on autokraattinen. Brasiliassa ollaan demokraattisesti sosialisteja. Intiassa tahtipuikkoa heiluttavat hindunationalististit ja Etelä-Afrikassa ANC on pysynyt vallassa mustan väestönosan puolueuskollisuuden voimalla. Mistään arvoyhteisöstä ei ainakaan voi puhua, vaan kyseessä on korkeintaan kerho, joilla voi olla satunnaisesti joitain yhteisiä intressejä. Jätän kyseisten valtioiden valtionpäämiesten henkilöhistorioiden penkomisen toiseen kertaan, mutta luulenpa, että tuon porukan vapaamuotoiset illanvietot ovat hieman väkinäisiä.
BRICS-maiden taloudet ovat kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana ehkä eniten sen takia, että niitä on hallittu vähemmän huonosti kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Päivän sana niissä kuitenkin on edelleen korruptio ja valtion aktiivinen sotkeutuminen talouselämään. Vaiheessa oleva kaupungistumiskehitys ja ruraalialueiden hurja alikehittyneisyys on BRICS-maita yhdistävä tekijä, jota lännellä ei ole enää riesanaan. Talouskasvu on aiheuttanut maissa korkeita odotuksia elämänlaadulle, joita on vaikea täyttää.
fulcrum
Greatest Leader
BRICSit ovat tosiaan hyvin sekalainen kuppikunta ja erottavia tekijöitä on yllin & kyllin, varmasti enemmän kuin yhdistäviä. Niillä on kuitenkin yhteisenä intressinä vähentää riippuvaisuuttaan angloamerikkalaisen maailman talousmekanismeista. IMF:ään ei haluta luottaa (hyvästä syystä...) ja rinnalle halutaan vaihtoehtoisia reservejä. Poliittisesti blokissa on ongelmana kilpailuakseli Kiinan kanssa - sekä Venäjä että Intia ovat olleet lähimenneisyydessä liki sotatilassa Kiinan kanssa, ja Intiassa nähdään Kiina edelleen pääasiassa vihollismaana. Joten jää nähtäväksi miten kauan tällainen rinnakaiselo kestää...Venäjä myös selkeästi 'sooloilee' tästä porukasta eniten ulkopoliittisesti, ja saa nähdä kauanko BICS sitä sitten katselee. Toisaalta nämä maat voivat suhtautua asiaan myös hyvin kyynisesti: Krimi on kaukana, ei koske meitä.