Venäjä umpikujassa – talous korisee, Putin hakee syyllisiä
SK Pietarissa: Presidentti yrittää selviytyä talouskriisistä pelottelemalla amerikkalaisten hyökkäyksellä.
Teppo Tiilikainen
SK 01/2015|2.1.2015 05:03
Venäjän rahamarkkinoilla vallitsee paniikki.
Ruplan vaihtokurssi valuu rahanvaihtokonttoreiden valotauluissa kortteli korttelilta alaspäin, kun kävelemme Pietarin pääkatua Nevski Prospektia eteenpäin. Parin kilometrin päässä euron hinta kipuaa jo yli sadan ruplan, ja nelinumeroisen näyttötaulun numerot loppuvat kesken.
”Tämä on puhdasta ryöväystä”, nelikymppinen mies valittaa vaihtokonttorin ovella. ”Osto ja myyntihinnan välinen ero on jo 35 ruplaa. Rahanvaihtajat eivät tiedä itsekään, mitä he tekevät.”
Venäläiset jonottavat pankeissa nostaakseen talletuksiaan ja vaihtaakseen ruplia länsivaluuttaan. Kaupungilla kiertävien huhujen mukaan pankit suunnittelisivat nostorajoituksia. Myös valuuttasäännöstelystä puhutaan.
Vladimirskajan kauppahallissa on enemmän myyjiä kuin asiakkaita. Ruplakriisi tuntuu myös täällä, vaikka kauppiaat varovat nostamasta hintoja.
”Viljelemme itse valtaosan tuotteista, meidän ei tarvitse korottaa hintoja”, vihanneskauppias
Nataša sanoo. ”Silti kauppa käy heikosti.”
Kauppahallin kioskissa myydään pääasiassa Suomesta tuotuja tuotteita: kahvia, teetä ja pesuaineita. Kassakoneen takana istuva
Vladimir on turhautunut, kallistuva euro on karkottanut asiakkaat.
”Suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita, niillä on ollut aina kysyntää”, hän sanoo. ”Mutta nyt joudun varmaankin sulkemaan kaupan.”
Vladimir on hakenut valtaosan tuotteistaan Imatran Lidlistä. Hän on ajanut Suomeen yleensä pari kertaa viikossa ja tuonut tavaraa parilla tuhannella eurolla kerrallaan. Nyt uusia kauppareissuja ei ole suunnitteilla.
Vladimir syyttää Venäjän talouskriisistä Yhdysvaltoja. Hän arvelee, että amerikkalaiset ovat painostaneet ystävällismielisen Suomen ja muut EU-maat määräämään pakotteita Venäjää vastaan.
Vladimir tietää, että elintarvikkeiden tuontikiellon syynä ovat Venäjän asettamat vastapakotteet, mutta pitää niitä ymmärrettävinä vastatoimina länsimaiden painostusta vastaan.
”Te tämän aloititte”, hän sanoo ja kohauttaa olkapäitään.
Vasilinsaaren Prismassa on hiljaista. Talouskriisi on vähentänyt kysyntää myös paremman väen ruokamarketeissa.
”Elämme päivän kerrallaan”, Venäjän Prisman operatiivinen johtaja
Marita Koskinen sanoo. ”Suunnittelu on vaikeaa. Emme tiedä, mitä tavarat maksavat huomenna.”
Koskinen on työskennellyt Venäjällä pitkään. Hän on kokenut vuoden 1998 ruplakriisin, jolloin rahan arvo heikkeni useita kertoja päivässä ja monet pankit menivät nurin. Tilanne on nyt helpompi.
”Prisma on iso yritys, ja meidän on helpompi luovia. Sitä paitsi vain kuusi prosenttia tuotteistamme on tuontitavaroita, joiden hinnat reagoivat valuuttakurssiin.”
S-ryhmällä on Pietarissa 19 Prismaa, joista uusin avattiin viime lokakuussa. Koskisen mukaan uusia liikkeitä ei ole suunnitteilla. Mutta Prisma ei aio myöskään vetäytyä Venäjältä.
Rupla on menettänyt vuodessa lähes puolet arvostaan, vaikka keskuspankki on tukenut sitä yli 80 miljardilla dollarilla ja ohjauskorko on nostettu 17 prosenttiin.
Jyrkin pudotus koettiin joulukuun puolivälissä. Syöksyä kiihdytti tuolloin uutinen, jonka mukaan valtiollinen öljyjätti Rosneft olisi vaihtanut keskuspankilta saamansa kymmenen miljardin dollarin arvoisen ruplaluoton välittömästi länsivaluutaksi. Kommunistisen puolueen kansanedustaja
Nikolai Arefjev syytti keskuspankkia valtiorikoksesta ja vaati pääjohtaja
Elvira Nabiullinaa eroamaan tehtävästään.
Myös liberaali pietarilainen kommentaattori ja kolumnisti
Sergei Šelin arvostelee Rosneftin tukipakettia, mutta eri syistä. Hänen mukaansa laina hoidettiin monimutkaisella panttausoperaatiolla valtiollisten pankkien kautta.
”Operaatio ei ollut läpinäkyvä. On selvää että käsky tuli kaikkein korkeimmalta taholta”, hän sanoo.
Šelin pitää Nabiullinaa pätevänä keskuspankkiirina. Keskuspankin toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, sillä se ei ole Venäjällä riippumaton kuten länsimaissa.
”Presidentti ja pääministeri käyttävät Nabiullinaa elävänä kilpenä selittäessään talousongelmia parhain päin. He eivät ole pystyneet itse kehittämään mitään ohjelmaa talouskriisin helpottamiseksi.”
Venäjän hallitus rauhoitteli markkinoita lupaamalla pääomittaa pankkeja yli 13 miljardilla eurolla. Talletussuoja kaksinkertaistettiin ja kirjanpitomääräyksiä höllennettiin. Pankkien ei tarvitse enää kirjata taseisiinsa arvonalennuksia omaisuuseristä, joiden arvo on pudonnut ruplan takia.
Toimenpiteet purivat, ainakin tilapäisesti. Ruplan kurssi tasaantui joulukuun lopulla, mutta tulevaisuus riippuu paljon öljyn hinnan ja Ukrainan tilanteen kehityksestä.
Venäjän pääministeri
Dmitri Medvedev vakuuttaa, ettei ruplan nykyarvo kuvasta talouden todellista tilaa. Entinen pääministeri ja ulkomaantiedustelun nykyinen johtaja
Mihail Fradkov syyttää romahduksesta länsimaisia investointirahastoja.
Presidentti
Vladimir Putin vakuuttaa, että Venäjä nousee jaloilleen viimeistään kahden vuoden kuluttua.
Hän on vedonnut sijoittajiin, jotta he kotiuttaisivat länteen piilottamansa miljardit ja luvannut heille vastineeksi ”armahduksen”.
Sergei Šelin pitää Venäjän johdon puheita naurettavina. Hän korostaa, että Putinin mainitsemat sijoittajat ovat valtaosin presidentin lähipiirin liikemiehiä ja venäläisiä pankkeja, jotka pelaavat ruplan kurssilla omaksi edukseen.
Šelin uskoo, että paine ruplaa kohtaan jatkuu vielä pitkään. Raakaöljyn hinta on Venäjän kannalta aivan liian matalalla, eikä hallituksen talouspolitiikkaan luoteta markkinoilla.
”Yritykset ovat varuillaan, koska ne eivät pysty mitenkään ennakoimaan poliittisen johdon päätöksiä”, hän sanoo.
Šelin muistuttaa, että keskuspankin valuutta- ja kultavarannot ovat huvenneet vuoden 2008 jälkeen kolmanneksella alle 400 miljardiin dollariin. Niistä 170 miljardia on sijoitettu kansallisiin hyvinvointirahastoihin ja rahat on korvamerkitty suurten valtionyhtiöiden tukemiseen.
”Ruplan tukemiseen jää siis runsaat 200 miljardia”, Šelin laskee. ”Mutta jos kultavarannot ja vaikeasti myytävät omaisuuserät lasketaan pois, rahaa on vain 150 miljardia. Nykyvauhdilla se riittää noin viideksi kuukaudeksi.”
Pietarin Stockmannilla ei ole tungosta, vaikka meneillään on joulusesonki.
Neljä vuotta sitten ydinkeskustaan avattua tavarataloa pidetään laadukkaana keskiluokan tavaratalona, mutta heikko rupla on ajanut asiakkaat halvempiin myymälöihin.
Myös tuotevalikoima on supistunut. Ruokaosaston kassa kertoo, ettei hyllyistä löydy enää ranskalaisia homejuustoja eikä suomalaisia jugurtteja. Tilalle on tuotu kotimaisia tuotteita.
Noin 50-vuotias pietarilaisrouva
Elena tutkii kahvinkeittimiä elektroniikkaosastolla. Hän kertoo käyvänsä usein Stockmannilla, sillä se on sopivasti työmatkan varrella. Tällä kertaa hän etsii perheelleen lahjoja uuden vuoden juhliin.
”Nyt kannattaa ostaa, sillä hinnat nousevat pian”, hän arvelee.
Huhupuheiden mukaan tuontitavaroiden hinnat nousevat jopa 50 prosenttia, kun vanhat varastot saadaan myytyä.
Ikea on jo ryhtynyt nostamaan hintoja. Konsernilla on Venäjällä 14 myymälää ja kauppakeskusta, joista osa joutui keskeyttämään joulun alla keittiökalusteiden ja -koneiden myynnin ostoryntäyksen vuoksi.
Apple puolestaan keskeytti joulun alla verkkomyynnin kokonaan ruplan kurssin heilahtelujen takia.
Elena ei halua ottaa kantaa siihen, mistä ruplan kriisi ja talousongelmat johtuvat. Kuullessaan kysymyksen hän hymyilee arvoituksellisesti ja osoittaa sormellaan kohti taivasta.
Pietarilainen taloustieteen professori
Dmitri Travin sanoo sen sijaan suoraan, että talouskriisi on Venäjän johdon syytä: ”Putinin hallinto ei pysty luomaan edellytyksiä talouskasvulle. Taantumaa seuraa yleensä ripeä nousu, mutta me kuljemme kohti pitkää pysähtyneisyyden kautta.”
Travin istuu työhuoneessaan Eurooppalaisen yliopiston modernisaation tutkimuslaitoksella Pietarin keskustassa. Hänellä ole mitään positiivista sanottavaa hallituksesta, vaikka pääministeri Medvedev on puhunut hänen lempiaiheestaan, modernisaatiosta, jo vuosia.
”Medvedevin puheita ei kannata kuunnella, modernisaatio ei synny ylhäältä annetulla mahtikäskyllä.”
Travinin mukaan Venäjän yhteiskunta alkoi uudistua 1800-luvun loppupuoliskolla tsaari
Aleksanteri II:n reformien ansiosta. Neuvostovuosina otettiin rajusti takapakkia. Uudistukset saatiin uudestaan liikkeelle vasta 1990-luvulla pääministeri
Jegor Gaidarin johdolla. Putinin aikana kehitys pysähtyi taas, ja nyt Ukrainan kriisi on syönyt lopunkin luottamuksen.
”Putinin jälkeen Venäjä voi ottaa jälleen hyppäyksen eteenpäin ja muuttua normaaliksi eurooppalaiseksi maaksi”, Travin arvelee. ”Mutta se voi kestää vielä 15 vuotta. Putinilla ei ole mitään aikeita luopua vallasta.”
Kansainväliset asiantuntijat ennustavat, että Venäjän talous supistuu tänä vuonna 5–8 prosenttia. Tilanne on huolestuttava, sillä Venäjän kanssa käytävän kaupan romahdus heijastuu moniin maihin.
Ongelmat johtuvat valtaosin raakaöljyn halpenemisesta. Myös länsimaiden pakotteilla on merkitystä, sillä ne kohdistuvat vahvasti rahoitussektoriin.
Venäjän valtio ei ole pahasti velkaantunut, ruplavelkaa on noin 11 miljardin dollarin arvosta ja dollarimääräistä velkaa noin 60 miljardia. Lainojen korot ovat kuitenkin kivunneet jo korkeammalle kuin Kreikassa. Lisäksi yritysten valuuttalainoja erääntyy maksettaviksi maaliskuun loppuun mennessä 75 miljardia dollaria.
Travinin mukaan tilanteen vakavuus ymmärrettiin Kremlissä jo 2013, kun talouskasvu pysähtyi.
Putin ei ole kuitenkaan pyytänyt taloustieteilijöiltä uusia suunnitelmia, vaan yrittää selviytyä tilanteesta puhumalla ja lietsomalla lännen vastaista mielialaa. Hän syyttää Yhdysvaltoja Venäjän alistamisesta ja rinnastaa maan johdon
Adolf Hitleriin.
”Putin luo Venäjästä kuvaa piiritettynä linnoituksena, jota länsimaat uhkaavat”, Travin sanoo. ”Hän aikoo voittaa seuraavat vaalit pelottelemalla ihmisiä amerikkalaisten hyökkäyksellä.”
Travin korostaa, että propagandan levittäminen on paljon helpompaa kuin menestyksekäs talouspolitiikka. Talouskasvuun tarvittaisiin ulkomaisia investointeja, mutta niitä ei saada, koska luottamus Venäjään on mennyt.
”Putinin pitäisi luopua Krimistä ja pyrkiä yhteistyöhän EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa. Hän ei kuitenkaan tee sitä.”
Travin arvelee, että Putin rakensi Ukrainan kriisin suurelta osin sisäpoliittisista syistä. Hän oli ahtaalla vuoden 2011–2012 Moskovan ja Pietarin suurten mielenosoitusten aikana, mutta nyt hän leijailee suosionsa huipulla voimakkaan kansallistunteen ansiosta.
”Putin tarvitsi pienen voittoisan sodan vahvistaakseen asemiaan. Hän liitti Krimin Venäjään käytännöllisesti katsoen ilman ihmisuhreja. Se nosti hänen suosiotaan samaan aikaan kun maan talous oli jo menossa alaspäin.”
Putin on vakuuttanut toistuvasti, että Venäjä pyrkii Ukrainassa nopeaan ratkaisuun. Samalla hän kiistää, että Itä-Ukrainassa olisi venäläisiä sotilaita, vaikka se on todistettu moneen kertaan.
Travinin mielestä Putin käyttää Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltoja” pelinappulana yrittäessään taivuttaa länsimaat hyväksymään Krimin valloituksen. ”Putin haluaisi vaihtaa Donetskin ja Luhanskin Krimiin”, hän väittää.
”Putin olisi valmis lopettamaan tuen kapinallisille, jos länsimaat tunnustaisivat Krimin Venäjän osaksi ja poistaisivat pakotteet. Lännen johtajat eivät kuitenkaan hyväksy tällaista käsikirjoitusta.”
Putinin propagandakampanja on tehonnut venäläisiin yllättävän hyvin. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan yli 80 prosenttia kansalaisista tukee presidenttiä talouskriisistä huolimatta. Putiniin luotetaan, koska elintaso on noussut hänen kaudellaan merkittävästi raakaöljyn hintakehityksen ansiosta.
”Venäläiset eivät pidä Putinia tyhjän puhujana. He toivovat, että hän saa elintason nousuun jälleen tämän kriisin jälkeen”, Dmitri Travin sanoo. ”Toinen syy on se, että liian harvat venäläiset etsivät vaihtoehtoista informaatiota internetistä. Monet katsovat vain televisiota, joka lähettää Kremlin propagandaa.”
Pitkittyvä talouskriisi saattaa kuitenkin uhata Putinin asemaa. 1990-luvulla venäläiset hermostuivat presidentti
Boris Jeltsiniin, kun eläkkeet ja palkat myöhästelivät jatkuvasti.
Travinin mukaan Putin on tiedostanut tämänkin vaaran. Eläkkeitä ja valtion palkkoja maksettiin jo vuoden 2008 finanssikriisin aikana valtion öljyrahastosta. Putin puuttui henkilökohtaisesti tilanteeseen, kun oligarkki
Oleg Deripaska jätti Pikalevon tehtaan palkat maksamatta kolmeksi kuukaudeksi.
Putin lensi paikalle helikopterilla ja nöyryytti Deripaskaa tv-kameroiden edessä komentamalla tämän maksamaan heti kymmenien miljoonien ruplien palkkarästit. Deripaska allekirjoitti paperin ja yritti palata paikalleen. Putin komensi hänet kuitenkin takaisin ja vaati häntä palauttamaan vielä lainaamansa kuulakärkikynän.
Näytös oli tarkoitettu varoitukseksi tehtaiden johtajille ja omistajille. Venäjällä on lukemattomia Pikalevon kaltaisia yhden tuotantolaitoksen varassa eläviä kaupunkeja, joiden työläiset lähtevät helposti kaduille, jos kannattamattomia tehtaita aletaan sulkea.
”Vuosina 2011–2012 Moskovassa ja Pietarissa järjestetyissä mielenosoituksissa oli kylläisiä keskiluokkaisia ihmisiä”, Travin sanoo. ”He palasivat koteihinsa, kun protestoiminen ei johtanut mihinkään. Nälkäiset työttömät eivät luovuttaisi yhtä helposti.”
Putin pysyy vallassa vielä pitkään, Travin arvelee. Putin on puhdistanut taitavasti poliittisen kentän kilpailijoista, jotka voisivat uhata hänen asemaansa.
”Mieliala ei käänny ennen kuin Venäjälle ilmaantuu uusi näkyvä poliitikko, joka saa kansalaismielipiteen taakseen. Juuri siksi
Aleksei Navalnyi on kotiarestissa eikä häntä päästetä television pääkanaville puhumaan suoraan ihmisille.”
Korruptiota vastaan taisteleva Navalnyi oli Moskovan mielenosoitusten tärkein johtaja. Hänet tuomittiin vuonna 2013 järjestetyssä näytösoikeudenkäynnissä vankeuteen, mutta hänet vapautettiin väliaikaisesti ja hänen annettiin yllättäen osallistua Moskovan pormestarinvaaleihin.
Häntä vastaan aloitettiin viime vuonna uusi oikeudenkäynti, joka on edennyt loppusuoralle. Syyttäjä vaatii hänelle kymmenen vuoden ja hänen veljelleen
Oleg Navalnyille kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta talousrikoksista.
Navalnyi kiisti syytteet loppupuheenvuorossaan. Hän arvosteli voimakkaasti Putinin ”junttaa”, ja varoitti venäläisiä ”elämästä valheessa”.
Tuomiot luettiin yllättäen jo tiistaina 30. joulukuuta. Aleksei Navalnyi sai kolme ja puoli vuotta ehdollista vankeutta, Oleg Navalnyi saman tuomion ehdottomana.
