Venäjän talous

[G.Lavanche]

http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/seuranta-aineisto/Pages/vw201444_1.aspx

Tuolta nuo on helposti bongattavissa. Eli ensi vuonna pankkisektori mukaanlukien on velkoja takaisinmaksettavana rapiat 110 miljardia ja yhteensä 614 miljardia. Toki pitää muistaa, että myös aluehallintoon on piilotettu iso summa velkaa, jota keskuspankki joutuu myös todennäköisesti tukemaan, jos kriisi pitkittyy.

Yritysten kohdalla velkojen hoito tuskin muodostuu ongelmaksi, mutta lisärahoituksen saaminen toiminnan kehittämiseksi on kortilla, joka tulee pienentämään Venäjän markkinaosuutta ja siitä saatavaa hyötyä kustannustehokkuuden kärsimisen myötä, mikä tulee vaikuttamaan Venäjän talouteen takautuvasti vuoden parin päästä.

Pankkien kohdalla tilanne luonnollisesti on heikompi, kun rahaliikenne ei toimi ja tuotot tulevat pääasiassa ruplina. Jos rupla lähtee uuteen syöksyyn kun tukitostot loppuvat tai eivät riitä niin velkaisimmat pankit ovat todella heikoilla ja yleensä yhden pankin ollessa kuilunpartaalla lähtee nopeasti dominoefekti pyörimään pankkien keskinäisten velkojen takia ja edelleenkään pakotteiden takia eivät pankit juuri ulkomaista rahoitusta tule saamaan, joten keskuspankki joutuu varautumaan myös rahoittamaan pankkien 192 miljardin ulkomaan velkojen maksun.

 

[Maidan]

Asutuskeskus Kurskin aluelta vaihteeksi, asuintalo.

Ihmisillä riittää palkka asumiskuluihin, halvan ruokaan ja työmatkaan. Mitä jos sekin vähenee? Joskus täällä oli kuuluista koneenrakennustehdas ja sokeria valmistava tehdäs, ei enää.

Lisää kuvia
http://censor.net.ua/photo_news/319...sii_reportaj_iz_kurskoyi_oblasti_fotoreportaj

 

[agentorange]

Mitä teollisuuslaitoksia kuvissa on?
Vastaavia hylättyjä paikkoja ja tehtaita on suomessakin, mutta asuintalojen kunto noissa kuvissa aika lohduton
Infra yleesäkkin rappiolla..

 

[Vonka]

Mielenkiintoinen kartta. Suomi on eri värinen kuin muu Eurooppa, mutta ei musta.

 

[G.Lavanche]

Tuli nyt tarkistettua hiukan noita lukuja lisää, eli Standard & Poors'in mukaan 2015 julkinen aluehallintojen velka kasvaisi 103 miljardiin dollariin, jolloin se lisättynä valtion nykyiseen julkiseen velkaan (235 miljardiin dollariin) ja yrityssektorin lainoihin kasvaisi potti n. 900 miljardiin, eli hiukan vajaat puoleen Venäjän BKT:sta vuonna 2013. (Valtio siis omistaa yrityssektorista 50% ja lopustakin huomattava osa kuuluu keskushallinnon lähipiirille eli sanktioiden piirissä olevalle väelle)

Venäjän velkaantuneisuus ei siis sinäänsä ole kovin korkealla, mutta ongelmathan tulevat pääasiassa siitä, että budjetti on jo nyt alijäämäinen ja ruplan niiatessa lyhyen aikavälin dollarilainat tulevat valtiolle kalliimmiksi kuin on odotettu, jos niitä ei makseta ulkomaan valuuttareserveistä, jotka ovat jälleen pois investoinneista.

Toki valtion lisäksi myös varsinkin öljy-yhtiöillä on valuuttareservejä, joten pelkästään keskuspankki ei joudu maksajaksi tässäkään tapauksessa. Nykyisellä tahdilla kuitenkin reservit hupenevat ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä viimeistään, jolloin dollarilainojen kalleus alkaa kostautumaan, jos rupla jatkaa kyntämistään. Lisäksi on äärimmäisen todennäköistä, että Venäjä ajautuu taantuman ensi vuonna, jos brentin hinta pysyy edes nykytasolla puhumattakaan sen laskusta. Reilu 200 miljardin dollarin likviditeetti voi siis huveta nopeamminkin.

Ei Venäjän talous luonnollisestikkaan tuohonkaan kuole, mutta jos pakoterintama säilyy ja alijäämäistä budjettia pitää paikata suuremmilla verotuloilla tai valtiollisten yritysten myymisellä, niin hallinnon penkin alla voi ensimmäistä kertaa oikeasti alkaa kytemään. Ilman uusia dollarilainoja valtion maksukyky siis joutuu jo ensi vuonna koetukselle, jos ei pakotteista päästä eroon tai valtio ala tiukalle säästökuurille tai öljyn hinta nouse takaisin edellisvuoden alun tasolle.

 

[YliKoo]

Mielenkiintoinen kartta. Suomi on eri värinen kuin muu Eurooppa, mutta ei musta.

Taitaa olla Nokian ajalta

 

[s91]

Hyvää keskustelua täällä. Tätä kohtaa kuitenkin kommentoisin.

Lähes koko yhdysvaltojen olemassaolon ajan sen valtionvelka on vain kasvanut. Ongelmaa ei ole koska kuten sanoit se voi inflatoida velkaansa tarvittaessa.

Velan hoitaminen inflatoimalla (=paperikoneita pyörittämällä) ei ole toimiva vaihtoehto millekään valtiolle. USA:lle, jolle osa hyvinvoinnista perustuu vain sen varaan, että kaikkialla maailmassa luotetaan USD:n säilyttävän arvonsa, se olisi erityisen tuhoisaa. Kyseinen teko kadottaisi asian, jota ei voi rahalla hankkia takaisin, nimittäin luottamuksen. Maailmalla on pankkiholvit pullollaan USD:eita, jotka pysyvät siellä palaamatta ostamaan sälää amerikkalaisilta siksi, että dollareiden uskotaan säilyttävän arvonsa. Samasta syystä monen tuotteen kauppa käydään dollareissa jopa silloin, kun kumpikaan kaupan osapuolista ei ole USA. Näiden loppuminen, etenkin jos set tapahtuisi yhtäkkisesti, olisi USA:lle tuhoisampaa kuin se, että valtio joutuisi kiristämään oikeasti vyötään tai korottamaan veroja. Ja tämän päälle tästä tietenkin seuraisi sama kuin kaikille muillekin, jotka ovat tuota keinoa koittaneet käyttää, eli sen jälkeen kukaan ei enää lainaisi USA:n valtiolle rahaa sillä naurettavan pienellä korolla, jolla se sitä nyt saa, vaan lähdettäisin jonnekin ihan eri sfääreihin (esimerkkinä vaikkapa tähän ketjuun liittyvä Venäjän keskuspankin 17%:n ohjauskorko).

Yhtäkkisen painokoneiden laulattamisen seuraus olisi lisäksi tietenkin taloudellinen kaaos ja pankkien kaatumiset johtuen siitä, että tavalliset ihmiset koittaisivat vaihtaa säästönsä muihin valuuttoihin. Homma toimi jotenkin entisaikaan Suomessa, jossa kiinteää valuutan arvoa kontrolloi Suomen pankki. Silloin oli mahdollista tehdä niin, että illan uutisissa valtionvarainministeri sanoo, että ei ole devalvaatiota tulossa ja aamulla herätään siihen, että markan arvo on laskenut 10%, eikä kukaan voi tehdä enää mitään. Kenenkään ei ole enää mitään hyötyä rynnätä pankkiin vaihtamaan markkojaan muihin valuuttoihin, koska ne ovat jo menettäneet sen arvon, minkä tulevat menettämään. Kelluvien valuuttojen tilanteessa tämä ei toimi.

 

[Mustaruuti]

@s91 kommentoi ihan oikein. Ei se USA:kan velkojaan maksa ensi sijassa inflatoimalla vaan talouskasvulla. Keskuspankithan maailmalla tavoittelevat tätä nykyä 2 % inflaatiota pitkällä tähtäimellä. Markkinatoimijat ottavat tämän huomioon ja pyytävät haluamansa nimellisen koron, joka tuottaa inflaatiosta vähennettynä vaaditun reaalituoton.

Sen sijaan se oleellinen ero on, että USA:lla kaikki velka on omassa valuutassa. Siksi sen rahat eivät voi koskaan loppua kesken, ja velkojat saavat velkansa vaikka rahaa printtaamalla (mikä tietysti johtaisi vastaavaan inflatoriseen vaikutukseen, mistä kärsivät kolmannet osapuolet). Sen sijaan Venäjä ei pysty maksamaan dollarivelkoja printtaamalla, eikä Kreikka euromääräistä velkaansa. Mm. siksi sijoittajat pelästyivät niin kovasti Kreikan ja muiden etelä-valtioiden velkaantumista.

 

[kausaliteetti]

@s91 kommentoi ihan oikein. Ei se USA:kan velkojaan maksa ensi sijassa inflatoimalla vaan talouskasvulla. Keskuspankithan maailmalla tavoittelevat tätä nykyä 2 % inflaatiota pitkällä tähtäimellä. Markkinatoimijat ottavat tämän huomioon ja pyytävät haluamansa nimellisen koron, joka tuottaa inflaatiosta vähennettynä vaaditun reaalituoton.

Sen sijaan se oleellinen ero on, että USA:lla kaikki velka on omassa valuutassa. Siksi sen rahat eivät voi koskaan loppua kesken, ja velkojat saavat velkansa vaikka rahaa printtaamalla (mikä tietysti johtaisi vastaavaan inflatoriseen vaikutukseen, mistä kärsivät kolmannet osapuolet). Sen sijaan Venäjä ei pysty maksamaan dollarivelkoja printtaamalla, eikä Kreikka euromääräistä velkaansa. Mm. siksi sijoittajat pelästyivät niin kovasti Kreikan ja muiden etelä-valtioiden velkaantumista.

Perus Zero Hedge väitehän on jonkun maan siirtyminen kultakantaan, kultaruplasta on paljon spekuloitu. Niin tai näin kyseiseltä saitilta bongasin tänään ihan fiksun hypoteesin, kauppaa ja talouskasvua ei voi suoraan printata. Japanihan tuota koettaa vimmatusti, eikä näytä toimivan. Siksi TTIP?

 

[s91]

@s91 kommentoi ihan oikein. Ei se USA:kan velkojaan maksa ensi sijassa inflatoimalla vaan talouskasvulla. Keskuspankithan maailmalla tavoittelevat tätä nykyä 2 % inflaatiota pitkällä tähtäimellä. Markkinatoimijat ottavat tämän huomioon ja pyytävät haluamansa nimellisen koron, joka tuottaa inflaatiosta vähennettynä vaaditun reaalituoton.

Sen sijaan se oleellinen ero on, että USA:lla kaikki velka on omassa valuutassa. Siksi sen rahat eivät voi koskaan loppua kesken, ja velkojat saavat velkansa vaikka rahaa printtaamalla (mikä tietysti johtaisi vastaavaan inflatoriseen vaikutukseen, mistä kärsivät kolmannet osapuolet). Sen sijaan Venäjä ei pysty maksamaan dollarivelkoja printtaamalla, eikä Kreikka euromääräistä velkaansa. Mm. siksi sijoittajat pelästyivät niin kovasti Kreikan ja muiden etelä-valtioiden velkaantumista.

Minusta ero ei ole erityisen merkittävä, vaikka hyväksyn, että jonkinlainen ero on olemassa. Paperikoneita pyörittäneen valtion velkojat saavat kyllä saatavansa nimellisesti takaisin, mutta sen takaisinmaksetun rahan ostovoima ei ole sama kuin se, mitä he olettivat lainaa myöntäessään saavansa. Oleellisesti velkojalle ei ole mitään eroa sillä, että (vaikkapa) Venäjällä laukkaa voimakas inflaatio, jonka jälkeen Venäjän valtiolle ruplavelkaa myöntäneen velkojan takaisin saaman rahan ostovoima on vaikkapa 80% alkuperäisestä, ja sillä, että Venäjän valtio tekee dollareita lainanneen velkojan kanssa sopimuksen, että velasta leikataan 20% pois. Viime kädessä suvereeneja valtioita ei saa maksamaan velkojaan oikeastaan millään muulla kuin valtaamalla niiden maan ja ottamalla jotain konkreettista (ulkomaanvaluuttaa, kultaa, jne.) sieltä pois. Muistaakseni Argentiina sanoi 2003, ettei enää maksa velkojaan. Tietenkään kukaan ei tuollaisen julistuksen jälkeen enää sille lainannut mitään, mutta mitään konkreettiisia keinoja niiden rahojen takaisin saamikseksi ei ole. Tuon vuoden 2003 jälkeen Argentiina muuten koki Etelä-Amerikan nopeimman talouskasvun, joten ei tuollainen ihan mahdoton keino ole millekään maalle. Muistelen, että Kreikka uhitteli ihan samalla pari vuotta sitten ja sai sitten muut EU-maat pelastamaan sen ja velkojat leikkaamaan lainoja.

 

[s91]

Perus Zero Hedge väitehän on jonkun maan siirtyminen kultakantaan, kultaruplasta on paljon spekuloitu. Niin tai näin kyseiseltä saitilta bongasin tänään ihan fiksun hypoteesin, kauppaa ja talouskasvua ei voi suoraan printata. Japanihan tuota koettaa vimmatusti, eikä näytä toimivan. Siksi TTIP?

Olet ihan oikeassa, ettei talouskasvua voi suoraan printata, eikä Japani sitä olekaan tekemässä. Rahan printtaaminen siellä ihan niin kuin QE (quantitative easing, jolle ei taida olla mitään kunnollista käännöstä) USA:ssa ja Euroopassa ei ole tarkoitettu siihen, että se itsessään olisi sitä reaalista talouskasvua, vaan sen tarkoitus on vain pitää inflaatio plusmerkkisenä. Sen jälkeen, kun ohjauskorot on laskettu nollaan (tai lähelle sitä), inflaatiota ei saa pidettyä yllä muuten kuin printtaamalla rahaa. Syy, miksi inflaatio halutaan pitää plussalla, on se, että deflaatio johtaa helposti talouden täyteen jumiutumiseen, joka Japanissa olikin ongelma viime vuosikymmenellä.

 

[Mustaruuti]

Minusta ero ei ole erityisen merkittävä, vaikka hyväksyn, että jonkinlainen ero on olemassa. Paperikoneita pyörittäneen valtion velkojat saavat kyllä saatavansa nimellisesti takaisin, mutta sen takaisinmaksetun rahan ostovoima ei ole sama kuin se, mitä he olettivat lainaa myöntäessään saavansa. Oleellisesti velkojalle ei ole mitään eroa sillä, että (vaikkapa) Venäjällä laukkaa voimakas inflaatio, jonka jälkeen Venäjän valtiolle ruplavelkaa myöntäneen velkojan takaisin saaman rahan ostovoima on vaikkapa 80% alkuperäisestä, ja sillä, että Venäjän valtio tekee dollareita lainanneen velkojan kanssa sopimuksen, että velasta leikataan 20% pois.

Tietenkään siinä ei ole eroa, noin kuin sen asetat. Mutta se ei mene sillä tavalla. Jos valtiolla on periaatteessa varaa maksaa vaikka tuo 80%, niin jos se jättäisi velkaa 20% maksamatta, velkoja menettäisi sen 20% - muilla ei kävisi mitään. Nyt sen sijaan, jos velka rahoitetaan keskuspankkirahalla, laajenee koko rahamäärä taloudessa, niin tuo 20% printtaus nostaa koko talouden rahamäärää vaikka 0,3%. Tällöin bondin haltija saa reaalisesti 99,7%, ja kaikki muut talouden toimijat menettävät 0,3%. Kyse on siis siitä, menettävätkö velkakirjahaltijat tietäen, vai tavalliset torin mummot tietämättään.

 

[krd]

Tietenkään siinä ei ole eroa, noin kuin sen asetat. Mutta se ei mene sillä tavalla. Jos valtiolla on periaatteessa varaa maksaa vaikka tuo 80%, niin jos se jättäisi velkaa 20% maksamatta, velkoja menettäisi sen 20% - muilla ei kävisi mitään. Nyt sen sijaan, jos velka rahoitetaan keskuspankkirahalla, laajenee koko rahamäärä taloudessa, niin tuo 20% printtaus nostaa koko talouden rahamäärää vaikka 0,3%. Tällöin bondin haltija saa reaalisesti 99,7%, ja kaikki muut talouden toimijat menettävät 0,3%. Kyse on siis siitä, menettävätkö velkakirjahaltijat tietäen, vai tavalliset torin mummot tietämättään.

Tähän kokonaisuuteen tulee tosin helposti mukaan sekin, että moni keskupankki tahtoo painaa oman osansa, ja näinollen torinmummon menetys jää vielä pienemmäksi ja laskun maksaa se keskupankki joka ei ehdi painaa rahaa ajoissa.

 

[Mustaruuti]

Tähän kokonaisuuteen tulee tosin helposti mukaan sekin, että moni keskupankki tahtoo painaa oman osansa, ja näinollen torinmummon menetys jää vielä pienemmäksi ja laskun maksaa se keskupankki joka ei ehdi painaa rahaa ajoissa.

Noita asioita tapahtuu eri valuutta-alueilla, ja käytännössä kaikissa valuutoissa.

Kuitenkin, jos on kaksi eri valuutta-aluetta ja keskuspankkia. Oletetaan, että ensimmäisen inflaatio on vaikka se kaksi prosenttia. Toinen keskuspankki sitten printtaa rahaa ja inflaatio nousee kahdesta --> 2,5%. Tällöin, jos mitään muita asioita ei huomioida, heikkenee jälkimmäinen valuutta 0,5% suhteessa ensimmäiseen. Lyhyellä aikajänteellä tätä ei käytännössä pysty huomaamaan, koska valuuttaan vaikuttaa niin paljon asioita (talouden kasvu, korkotaso, osakemarkkinoiden kehitys, kauppa ja vaihtotase, etc).

Se pitää vielä huomata, että yleensä keskuspankki ei itse luo juurikaan rahaa tai aiheuta inflaatiota. Vaan koroilla ja muilla mekanismeilla kontrolloi pankkijärjestelmää, jotka luovat rahaa ja aiheuttavat inflaatiota. Deflaatiossa ja nollakorko-tilanteessa tuo ei kuitenkaan toimi. Narulla on paha työntää.

 

[s91]

Tietenkään siinä ei ole eroa, noin kuin sen asetat. Mutta se ei mene sillä tavalla. Jos valtiolla on periaatteessa varaa maksaa vaikka tuo 80%, niin jos se jättäisi velkaa 20% maksamatta, velkoja menettäisi sen 20% - muilla ei kävisi mitään. Nyt sen sijaan, jos velka rahoitetaan keskuspankkirahalla, laajenee koko rahamäärä taloudessa, niin tuo 20% printtaus nostaa koko talouden rahamäärää vaikka 0,3%. Tällöin bondin haltija saa reaalisesti 99,7%, ja kaikki muut talouden toimijat menettävät 0,3%. Kyse on siis siitä, menettävätkö velkakirjahaltijat tietäen, vai tavalliset torin mummot tietämättään.

Ok, tässä on nyt sitten kyse jostain erilaisesta setelirahoituksesta kuin siinä, kun EKP tai FED painaa rahaa (alkuperäinen keskustelunhaarahan koski USA:ta). Kun vaikkapa FED painaa rahaa, se käyttää sen arvopaperimarkkinoilta lainapaperien ostamiseen. Jos ne lainapaperit ovat USA:n valtion lainoja, ne paperit eivät tuhoudu mihinkään, vaan USA:n valtion täytyy edelleen maksaa laina takaisin ja vasta siinä vaiheessa, kun laina on maksettu, kyseinen paperi tuhotaan (ja jos se paperi on tuossa vaiheessa FED:n hallussa, luonnollisesti kyseinen rahakin katoaa). Joka tapauksessa tämä toimenpide ei suoraan tuhoa USA:n valtion lainoja, mutta tekee niin kyllä sitä kautta, että kyseinen toimenpide kiihdyttää inflaatiota ja sitä myöten nostaa USA:n nimellistä talouskasvua, mikä puolestaan johtaa nimellisen verokertymän kasvuun. Se tapahtuu juuri tuota 0.3%:n keinoa käyttäen. Sitä kuitenkaan FED ei käsittääkseni voi tehdä, että ostaisi USA:n valtion lainapaperin, maksaisi sen painamallaan rahalla ja sitten tuhoaisi lainapaperin, joka vastaisi kai sitä, mistä sinä tuossa yllä puhut.

 

[s91]

Se pitää vielä huomata, että yleensä keskuspankki ei itse luo juurikaan rahaa tai aiheuta inflaatiota. Vaan koroilla ja muilla mekanismeilla kontrolloi pankkijärjestelmää, jotka luovat rahaa ja aiheuttavat inflaatiota. Deflaatiossa ja nollakorko-tilanteessa tuo ei kuitenkaan toimi. Narulla on paha työntää.

Mitä sinusta tuo koroilla kontrollointi on? Minun käsittääkseni homma toimii niin, että keskuspankki asettaa ns. tavoitekoron (target rate), jonka merkitys on se, että se on julkisesti kaikkien tiedossa oleva pankkien välisen rahaliikenteen korkotason, johon keskuspankki pyrkii toimillaan pääsemään. Ja nämä toimet ovat juuri sitä, että se joko luo rahaa ja ostaa sillä lainamarkkinoilta lainoja, jos haluaa työntää korkotasoa ylöspäin tai myy hallussaan olevia lainoja ja tuhoaa maksuna saamansa rahan, jos haluaa laskea korkotasoa. Siinä olet oikeassa, että sen ei ole mahdollista laskea tavoitekorkoa alle nollan, koska kenenkään ei kannata lainata muille rahaa alle nollan nimelliskorolla. Mutta tämä liittyy siihen, mihin keskuspankki sen korkonsa asettaa. Sen käytännön toimenpiteet ovat joka tapauksessa sitä rahan luontia ja tuhoamista, lainapaperien ostamista ja myymistä.

Tietenkin inflaatioon vaikuttaa monet muutkin seikat kuin vain tuo keskuspankin toiminta, mutta keskuspankin tehtävä (EKP:n kohdalla oikeastaan ainoa tehtävä) on juuri toimia niitä muita tekijöitä vastaan pitääkseen inflaation vakaasti sille asetetussa tavoitteessa (2% EKP:n tapauksessa). FED:illä ja Bank of Englandilla on ollut hieman vapaammat kädet ja siksi ne ovat voineet joustaa inflaatiotavoitteestaan ylöspäin saadakseen talouden kasvamaan nopeammin. Tämä onkin ollut yksi syy, miksi työttömyys on tällä hetkellä USA:ssa ja Britanniassa paremmalla tolalla kuin euroalueella.

 

[Mustaruuti]

Ok, tässä on nyt sitten kyse jostain erilaisesta setelirahoituksesta kuin siinä, kun EKP tai FED painaa rahaa (alkuperäinen keskustelunhaarahan koski USA:ta). Kun vaikkapa FED painaa rahaa, se käyttää sen arvopaperimarkkinoilta lainapaperien ostamiseen. Jos ne lainapaperit ovat USA:n valtion lainoja, ne paperit eivät tuhoudu mihinkään, vaan USA:n valtion täytyy edelleen maksaa laina takaisin ja vasta siinä vaiheessa, kun laina on maksettu, kyseinen paperi tuhotaan (ja jos se paperi on tuossa vaiheessa FED:n hallussa, luonnollisesti kyseinen rahakin katoaa). Joka tapauksessa tämä toimenpide ei suoraan tuhoa USA:n valtion lainoja, mutta tekee niin kyllä sitä kautta, että kyseinen toimenpide kiihdyttää inflaatiota ja sitä myöten nostaa USA:n nimellistä talouskasvua, mikä puolestaan johtaa nimellisen verokertymän kasvuun. Se tapahtuu juuri tuota 0.3%:n keinoa käyttäen. Sitä kuitenkaan FED ei käsittääkseni voi tehdä, että ostaisi USA:n valtion lainapaperin, maksaisi sen painamallaan rahalla ja sitten tuhoaisi lainapaperin, joka vastaisi kai sitä, mistä sinä tuossa yllä puhut.

Jep, FED on toiminut eri tavoin. Se ei ole setelirahoittanut valtiota. Kai sekin olisi mahdollista, mutta näin ei ole tehty.

Käytännössä, mitä FED on tehnyt, niin se on ostanut keskuspankkirahalla markkinoilta (pankeilta) velkakirjoja. Tämä stimuloi taloutta kahdella tavalla:

1. Markkinoille on tullut uusi ostaja valtion velalle, mikä luonnollisesti laskee valtion velan korkoja. Tämä laskee valtion rahoituskustannuksia, mutta ennen kaikkea laskee muita korkoja, koska esim. asuntolainat on jenkeissä usein sidottu 10v valtion korkoon.
2. Pankit ovat myyneet korkopaperin ja saaneet tilalle käteistä. Nyt niiden varannot keskuspankissa tursuavat. Niillä on siis motiivi hakea näille varoille tuottoa lainaamalla sitä ulos muualle, esim. riskialttiimpiin kohteisiin yksityiselle sektorille. Näin myös näiden markkinoiden rahoituksen saatavuus paranee ja korko laskee.

Valtio joutuu silti maksamaan velkansa ja korkonsa. Ja kun valtio maksaa keskuspankille, luotu raha häviää pois.

 

[kausaliteetti]

Tuohon printtaukseen liittyen, voisiko dollarin kysynnän hoitaa jotenkin ainakin osittain väärentämällä? 100:n taalan seteleistä ilmeisesti puolet on kierrossa jenkkilän ulkopuolella ja ainakin vanha sadan taalan seteli oli maailman väärennetyin. Jotain paljon fiksumpaa siis kuin natsien operaatio Bernhard. Bittirahassa kyse on kaiketi vain kirjanpitoasiasta ja luottamuksesta.

 

[Mustaruuti]

Mitä sinusta tuo koroilla kontrollointi on? Minun käsittääkseni homma toimii niin, että keskuspankki asettaa ns. tavoitekoron (target rate), jonka merkitys on se, että se on julkisesti kaikkien tiedossa oleva pankkien välisen rahaliikenteen korkotason, johon keskuspankki pyrkii toimillaan pääsemään. Ja nämä toimet ovat juuri sitä, että se joko luo rahaa ja ostaa sillä lainamarkkinoilta lainoja, jos haluaa työntää korkotasoa ylöspäin tai myy hallussaan olevia lainoja ja tuhoaa maksuna saamansa rahan, jos haluaa laskea korkotasoa. Siinä olet oikeassa, että sen ei ole mahdollista laskea tavoitekorkoa alle nollan, koska kenenkään ei kannata lainata muille rahaa alle nollan nimelliskorolla. Mutta tämä liittyy siihen, mihin keskuspankki sen korkonsa asettaa. Sen käytännön toimenpiteet ovat joka tapauksessa sitä rahan luontia ja tuhoamista, lainapaperien ostamista ja myymistä.

Tietenkin inflaatioon vaikuttaa monet muutkin seikat kuin vain tuo keskuspankin toiminta, mutta keskuspankin tehtävä (EKP:n kohdalla oikeastaan ainoa tehtävä) on juuri toimia niitä muita tekijöitä vastaan pitääkseen inflaation vakaasti sille asetetussa tavoitteessa (2% EKP:n tapauksessa). FED:illä ja Bank of Englandilla on ollut hieman vapaammat kädet ja siksi ne ovat voineet joustaa inflaatiotavoitteestaan ylöspäin saadakseen talouden kasvamaan nopeammin. Tämä onkin ollut yksi syy, miksi työttömyys on tällä hetkellä USA:ssa ja Britanniassa paremmalla tolalla kuin euroalueella.

Likipitäen juuri näin. Kuitenkin, keskuspankin ei normaalisti tarvitse operoida varsinaisesti yleisillä lainamarkkinoilla. Vaan se vain kertoo koron, jolla pankit voivat lainata siltä rahaa suoraan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjauskorko

Koron lisäksi keskuspankki säätelee pankkien lainanantoa reservi- vakavaraisuus- ja varanto-vaatimuksilla. Tosin varanto-vaatimuksista ollaan käytännössä luovuttu.

Esim. tuossa selostusta, joka taisi olla about oikein.

http://takkirauta.blogspot.fi/2014/06/vahimmaisvarantojarjestelma.html

 

[Mustaruuti]

Tuohon printtaukseen liittyen, voisiko dollarin kysynnän hoitaa jotenkin ainakin osittain väärentämällä? 100:n taalan seteleistä ilmeisesti puolet on kierrossa jenkkilän ulkopuolella ja ainakin vanha sadan taalan seteli oli maailman väärennetyin. Jotain paljon fiksumpaa siis kuin natsien operaatio Bernhard. Bittirahassa kyse on kaiketi vain kirjanpitoasiasta ja luottamuksesta.

Käteisen merkitys on häviävän pieni. Jokainen voi miettiä, paljonko rahaa on lompakossa vs. pankkitilillä, asuntolainana, sijoituksina osakkeissa ja asunnoissa jne. Lisäksi elektronisen rahan myötä (pankkikortit etc) sen rooli vähenee entisestään.