Venäjän talous

[V. Levola]

Olen herättänyt kaveripiirissä kummastusta veikkaamalla, että KHL:ää ei pelata ensi kaudella.

Mitä sanoo studiojoukkue? Vastaus "Kanada" ei tällä kertaa riitä.

Voipi olla, että ainakin osa ei-venäläisistä joukkueista jää pois, montaahan niitä ei muutenkaan ole. Jos näin käy, kielii se ainakin siitä, että Venäjällä ei riitä varoja/kiinostusta käytää pehmeää voimaa ja vaikutusvaltaa tätä kautta. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta kyseessä on ollut pitkälti kovana lätkämiehenä esiintyvän Putinin ikioma lempiprojekti? KHL:n kuihtuminen olisi miltei henkilökohtainen tappio.

A propos, kuinkahan ne potkupallokisojen järjestelyt sujuvat? FIFA taitaa olla lähes yhtä korruptoitunut järjestelmä, kuin Venäjän valtio.

Edit: löysin pikaisella googlettamisella tämmöisen ketjun aiheesta:

http://keskustelu.jatkoaika.com/thr...kauden-jälkeen-venäjän-talousongelmiin.59745/

Mukana keskustelussa taitaa olla eräs tältäkin palstalta tuttu henkilö.

 

[yrjö]

Voipi olla, että ainakin osa ei-venäläisistä joukkueista jää pois, montaahan niitä ei muutenkaan ole. Jos näin käy, kielii se ainakin siitä, että Venäjällä ei riitä varoja/kiinostusta käytää pehmeää voimaa ja vaikutusvaltaa tätä kautta. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta kyseessä on ollut pitkälti kovana lätkämiehenä esiintyvän Putinin ikioma lempiprojekti? KHL:n kuihtuminen olisi miltei henkilökohtainen tappio.

A propos, kuinkahan ne potkupallokisojen järjestelyt sujuvat? FIFA taitaa olla lähes yhtä korruptoitunut järjestelmä, kuin Venäjän valtio.

Edit: löysin pikaisella googlettamisella tämmöisen ketjun aiheesta:

http://keskustelu.jatkoaika.com/threads/kaatuuko-khl-kuluvan-kauden-jälkeen-venäjän-talousongelmiin.59745/

Mukana keskustelussa taitaa olla eräs tältäkin palstalta tuttu henkilö.

Eipä taida kisajärjestelyt sujua Putinin toiveiden mukaisesti. Selvä arvovaltatappio jo tuokin:

Venäjä päätti yli 400 miljoonan säästöistä MM-futiksen järjestelyissä

 

[vlad]

Olen herättänyt kaveripiirissä kummastusta veikkaamalla, että KHL:ää ei pelata ensi kaudella.

Mitä sanoo studiojoukkue? Vastaus "Kanada" ei tällä kertaa riitä.

Edit: löysin pikaisella googlettamisella tämmöisen ketjun aiheesta:

http://keskustelu.jatkoaika.com/threads/kaatuuko-khl-kuluvan-kauden-jälkeen-venäjän-talousongelmiin.59745/

Mukana keskustelussa taitaa olla eräs tältäkin palstalta tuttu henkilö.

Ensin V.Levolan linkkiin:

Tuolloin tuli kirjoiteltua kyseiselle palstalle, jätin palstan joulukuussa lähinnäkin sen tähden kun ei tuo kiekko enää niin kauheasti minua kiinnostanut ja kun palstalla oli tullut oltua jo melkoinen tovi niin mielenkiinto palstaa kohtaan oli aika nollissa - aika aikaansa kutakin sanoi pässi kun päätäleikattiin. Mutta joo, kyseiseen ketjuun tuli kirjoiteltua useampikin viesti.

En nyt tarkalleen muista mikä oli ajatukseni tuolloin - taisin kuitenkin pitää mahdollisena sitä, että KHL kokee rajujakin muutoksia tämän kauden aikana ja ennen tulevaa kautta. Ihan niin katastrofaaliseksi tilanne ei kuitenkaan ajautunut, että liigan olemassa olo olisi ollut konkreettisella tapaa uhattuna - rahaa epäilemättä pumpattiin melkoinen määrä, jotta rahoitus- ja palkkaongelmat saatiin siirrettyä syrjään.

Se on tietenkin todettava, että eihän KHL ole vakaalla pohjalla vieläkään. Se on aivan liiaksi riippuvainen oligarkkien ja alueiden sekä keskushallinnon tuki-ruplista ja tuloista aivan liian suuri osa tulee muista kuin pääsylippu- ja mainostuloista eli tästä seuraa se, että rahoitus on riskipohjalla ja jo yksin erilaiset henkilömuutokset Moskovassa, alueissa tai Putinin lähipiirissä vaikuttavat siihen millä tapaa rahaa ohjautuu KHL:lle.

Venäjän horjuva talous on sitten oma lukunsa, vaikka ruplan kurssi vahvistuu (voi helpottaa ulkomaalaispelaajien tuloa maahan) ei tilanne kuitenkaan ole niin hyvä, että voitaisi kovinkaan hyvää ennustetta luoda KHL:lle - vaikka kiekko on Putinin lempilapsi ja liiga on hänelle "rakas" ja hän on vaikuttanut olennaisessa tapaa sen syntyyn, samoista rahoista kilpailee nyt myös tulevat jalkapallon MM-kisat ja kun ne ovat jo joutuneet leikkausten kohteeksi niin on pakko miettiä, että kuinka paljon valtiolla ja alueilla on enää varaa ja halua tukea (tekohengittää) KHL:ää?

Tulevalla kaudella mitä suurimmalla todennäköisyydellä pelataan KHL-kiekkoa mutta liigassa nähtäneen olennaisesti vähemmän laadukkaita ulkomaalaispelaajia (talousongelmat, palkanmaksuongelmat tms. vaikuttavat halukkuuteen), ruplan kurssin myötä liigan palkat eivät enää ole olennaisesti korkeammat mitä kilpailevissa eurooppalaisissa liigoissa - Sveitsin liigan palkat alkavat pian olla kilpailukykyisiä, asia mikä varmasti vaikuttaa pelaajien haluun lähteä Venäjälle. Ja toisin kuin KHL-seurojen kohdalla, lännessä palkat yleensä maksetaan ajallaan ja on olemassa osaavat pelaajaliitot eri maissa ajamassa pelaajien etua - Venäjällä KHL:n pelaajaliitto on vitsi, sanotaan, että sen ainoa hyöty on liiton logolla varustettu lippalakki.

Lisäksi Venäjän talousongelmat ovat vähentäneet halukkuutta pumpata rahaa ei-venäläisiin seuroihin ja Slovan Bratislavan tilanne on akuutti - jos kunnon rahoittajaa ei löydy, seuran ura KHL:ssä päättyy. Medveščak Zagrebin ja Riian Dynamon kohdalla on olemassa oleva vaara laajemmista talousongelmista (ja jos venäläinen raha lähtee ongelmat ovat käsinkosketeltavia). Jokereiden kohdalla ei niin suurta ongelmaa ole, koska venäläinen raha tulee oligarkkien pussissa (lähinnä Rotenbergit mutta myös Timtsenko on kuviossa mukana) ja toistaiseksi sitä on riittänyt.

Myös venäläisillä seuroilla on ongelmansa ja moni kyntää todella syvällä suossa eli tulevaisuus ei todellakaan ole ruusuinen. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tuleva kausi pelataan mutta jos tilanne jatkuu samana koko tulevan kauden ja jos Venäjän talous ei olennaisella tapaa parane, ongelmia tullee lisää ja entistä useampi seura joutuu miettimään lapun luukulle laittamista - niin Venäjällä kuin myös muissa KHL-maissa. Kenties tulevina vuosina liiga kutistuu sellaiseksi, että sitä pelataan enää Venäjällä ja Valko-Venäjällä (ja Suomessa) - mahtaisi siinä vaiheessa jokeri-faneja ottaa päähän kun reissut Riikaan jäävät tekemättä ja kun juuri länsijoukkueita hyödynnettiin Pietarin oheen markkinoinnissa varsin paljon.

Tietty jos valta vaihtuu Venäjällä täysin tulevina vuosina, seuraus lienee se, että KHL natisee liitoksissaan eikä sen romahtaminen ole poissuljettu asia.

vlad.

 

[scip10]

Jokereiden KHL-taipaleesta tulee korkeintaan kolmen kauden mittainen. Saa ottaa talteen.

 

[Minuteman]

Stratforin Geopolitical Weeklyssä oli hyvä analyysi siitä mitä Iranin kanssa Lausannessa neuvoteltu sopu ydinohjelman alasajosta tarkoittaa Venäjän kannalta.

Venäjän kannalta Iranin ja länsimaiden välien lämpeneminen tarkoittaa sitä, että Iran palaa pitkän tauon jälkeen öljymarkkinoille. Iranilla on säiliöissään 35 miljoonaa barrelia raakaöljyä jonka se voisi periaatteessa laivata saman tien markkinoille. Lisäksi silä olisi kapasiteettia tuottaa puoli miljoonaa barrelia öljyä päivässä nykyisistä kentistä ja mikäli Iran pääsee hyödyntämään uusinta yhdysvaltalaista poraustekniikkaa, kapasiteetti kasvaisi vielä tästäkin. Jokainen voi mielessään miettiä mitä "uuden" suuren tuottajamaan tulo markkinoille tekisi öljyn hintakehitykselle ja Venäjän taloudelle.

Lisäksi Iranin öljy- ja kaasukentiltä on lyhyempi matka Euroopan markkinoille kuin Siperian kentiltä. Iranilla on pohjoisessa rajanaapurina Turkki ja Iranista tuleva putkilija voisi yhtyä Turkissa Azerbajanista Turkin läpi Bulgariaan rakenteilla olevaan, 2018 valmistuvaan Trans-Anatolian TANAP-linjaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Trans-Anatolian_gas_pipeline

Eipä ihme että Venäjä pyrkii lyömään kiilaa Iranin ja länsimaiden, eteenkin USA:n väliin. Lisäksi pohjois Irak täytyy pitää sotatilassa koska näin estetään Kurdistanin öljyn pääsy Eurooppaan.

Tietysti Iranin ja USA:n vihanpidon ruokkimisella ja ylläpitämällä Syyrian/Pohjois-Irakin sotatilaa saadaan USA:n huomio kiinnitettyä pois Venäjän touhuista Ukrainassa ja muista paikoista joissa Venäjä öykkäröi.

 

[YliKoo]

Pientä ristivetoa, vaatii kyllä tiettyä rohkeutta haastaa Putinia julkisesti

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/...opyttaa-putinia-suorassa-lahetyksessa/5001206

Entinen talousministeri ryöpytti Putinia suorassa lähetyksessä
ULKOMAAT JULKAISTU 16.04.2015 12:58
38

NTV Russia

Presidentti Putinin "Suora linja" -lähetyksessä studiovieraana oleva entinen valtionvarainministeri Aleksei Kudrin esitti tiukkoja kysymyksiä Putinille. Keskustelu oli poikkeuksellisen suorasukainen Venäjän poliittisessa keskustelussa.

– Venäjän talous hiipuu ja kehittyy huolestuttavaan suuntaan. Venäjä on jäämässä muusta maailmasta jälkeen. Nämä korjausliikkeet eivät yksinkertaisesti riitä. Miten synnytetään uutta kasvua? Miksi kasvu on ollut tällä presidenttikaudella niin heikkoa, Kudrin tivasi Putinilta.

– Olemme tehneet töitä yhdessä ja meillä on ystävälliset välit kanssanne. Näkemyksenne on oikea. Teitte aikoinaan vuoteen 2020 ulottuvan suunnitelman, eikä sitä ole muutettu. Eli jos asiat eivät toimi, se on osin teidänkin vikanne, Putin myönsi.

Putinilla ja Kudrinilla on pitkä yhteinen historia Venäjän talouden johdossa. Kudrin kuuluu itse presidentin lähipiiriin, ja hän on myös kansainvälisesti hyvin arvostettu talousvaikuttaja. Aleksei Kudrin valittiin aikoinaan maailman parhaaksi talousministeriksi, ja häntä on pidetty Venäjän vuosituhannen vaihteen kasvun päätekijänä. Hänet kuitenkin käytännössä erotettiin tehtävästään vuonna 2011 kun hän moitti Medvedevin politiikkaa.

Viime aikoina Kudrin on toiminut tiiviisti Putinin kabinetin lähistöllä mutta myös kritisoinut suorasanaisesti Putinin harrastamaa populismia ja Venäjän talouden yskimistä.

 

[Mustaruuti]

Päivitetäänpä tänne.

Putin sanoi ensin, että pahin on ohitse.

Vai oliko?

http://yle.fi/uutiset/medvedev_pako...upistunut_kaksi_prosenttia_alkuvuonna/7943660

Medvedev: Pakotteiden painama Venäjän talous supistunut kaksi prosenttia alkuvuonna

Ja taitaa jatkua...

http://yle.fi/uutiset/medvedev_pakotteiden_aiheuttama_haitta_moninkertaistuu_tana_vuonna/7945283

Medvedev: Pakotteiden aiheuttama haitta moninkertaistuu tänä vuonna
Venäjän pääministeri arveli länsimaiden pakotteiden syövän maansa bruttokansantuotteesta tänä vuonna lähes viisi prosenttia. Dmitri Medvedev varoitti, että Venäjän hallitus voi joutua ottamaan käyttöön poikkeuksellisia keinoja talouskriisin voittamiseksi.

 

[Rajajääkäri]

Päivitetäänpä tänne.

Putin sanoi ensin, että pahin on ohitse.

Vai oliko?

http://yle.fi/uutiset/medvedev_pako...upistunut_kaksi_prosenttia_alkuvuonna/7943660

Medvedev: Pakotteiden painama Venäjän talous supistunut kaksi prosenttia alkuvuonna

Ja taitaa jatkua...

http://yle.fi/uutiset/medvedev_pakotteiden_aiheuttama_haitta_moninkertaistuu_tana_vuonna/7945283

Medvedev: Pakotteiden aiheuttama haitta moninkertaistuu tänä vuonna
Venäjän pääministeri arveli länsimaiden pakotteiden syövän maansa bruttokansantuotteesta tänä vuonna lähes viisi prosenttia. Dmitri Medvedev varoitti, että Venäjän hallitus voi joutua ottamaan käyttöön poikkeuksellisia keinoja talouskriisin voittamiseksi.

Tuo ennustushan menee just niin, kuten täällä useatkin taloudesta enemmän ymmärtävät ovat sen kertoneet menevän, eli vauhti kiihtyy loppua kohden.

 

[Tacitus]

Minusta nämä Medvedevin viime päivien puheet on syytä panna merkille. Putinhan harrastaa vaikeuksien vähättelyä, ja kääntää puheenaiheen aina ulkomaiden ongelmiin. "Kyllä meillä paremmin menee kuin monilla eurooppalaisilla kumppaneillamme" jne.

Varsinkin tämä Medvedevin eilen sanoma kohta:

"Koko maa halusi tätä"
Medvedev muistutti, että koko maa kannatti Krimin valtaamista.

"Olimme tietoisia mahdollisista seurauksista ja nyt meidän kaikkien täytyy tehdä töitä minimoidaksemme talouden ongelmat, säilyttääksemme vakauden ja sosiaalisen kehityksen maassamme", hän totesi.

Eli pääministeri sanoo kansalle suoraan sen, että valloituspolitiikalla on hintansa, ja se hinta on todella kova. Satoja miljardeja euroja pelkästä Krimistä.

 

[Rajajääkäri]

Mitähän lie tullut hintaa hehtaarille?

 

[chigeen'a]

Minusta nämä Medvedevin viime päivien puheet on syytä panna merkille. Putinhan harrastaa vaikeuksien vähättelyä, ja kääntää puheenaiheen aina ulkomaiden ongelmiin. "Kyllä meillä paremmin menee kuin monilla eurooppalaisilla kumppaneillamme" jne.

Varsinkin tämä Medvedevin eilen sanoma kohta:

"Koko maa halusi tätä"
Medvedev muistutti, että koko maa kannatti Krimin valtaamista.

"Olimme tietoisia mahdollisista seurauksista ja nyt meidän kaikkien täytyy tehdä töitä minimoidaksemme talouden ongelmat, säilyttääksemme vakauden ja sosiaalisen kehityksen maassamme", hän totesi.

Eli pääministeri sanoo kansalle suoraan sen, että valloituspolitiikalla on hintansa, ja se hinta on todella kova. Satoja miljardeja euroja pelkästä Krimistä.

Kaikuja kaukaisuudesta;

Goebbels kysyi kokousväeltä, tahtoivatko nämä totaalista sotaa, totaalimpana ja radikaalimpana kuin yksikään aikaisempi sota, joukko vastasi haltioitunein suosionosoituksin ja huudoin. Samoin kansanjoukko ilmaisi haluavansa työskennellä, ”mikäli Johtaja tahtoo”, kaksitoista, neljätoista tai kuusitoista tuntia päivässä, jos tämä on välttämätöntä lopullisen voiton saavuttamiseksi. Samoin mielenosoittajat ilmaisivat halunsa taistella leppymättä kansanvihollisia ja ”pesänlikaajia” vastaan.

 

[scip10]

Minusta nämä Medvedevin viime päivien puheet on syytä panna merkille. Putinhan harrastaa vaikeuksien vähättelyä, ja kääntää puheenaiheen aina ulkomaiden ongelmiin. "Kyllä meillä paremmin menee kuin monilla eurooppalaisilla kumppaneillamme" jne.

Varsinkin tämä Medvedevin eilen sanoma kohta:

"Koko maa halusi tätä"
Medvedev muistutti, että koko maa kannatti Krimin valtaamista.

"Olimme tietoisia mahdollisista seurauksista ja nyt meidän kaikkien täytyy tehdä töitä minimoidaksemme talouden ongelmat, säilyttääksemme vakauden ja sosiaalisen kehityksen maassamme", hän totesi.

Eli pääministeri sanoo kansalle suoraan sen, että valloituspolitiikalla on hintansa, ja se hinta on todella kova. Satoja miljardeja euroja pelkästä Krimistä.

Medvedev toimii pikkulapsen tai taparikollisen moraalilla. Ei rikosta jätetä tekemättä siksi että siitä voi jäädä kiinni ja saada rangaistuksen, vaan siksi että se on väärin.

Tosin eihän varas tuota voi ymmärtää.

 

[Tacitus]

Olennaisin pointti tuossa Medvedevin puheessa on se - vaikka en sitä tuossa auki kirjoittanutkaan - on se, että Medvedev näyttäisi olevan eri linjoilla kuin Putin. En ole mikään Kremlnologi, enkä oikein tykkää pienten nyanssien etsimisestä ja vivahde-erojen tulkinnasta. Voihan olla että koko puhe on bluffia. Tai sitten heillä on joku paha polisii - hyvä poliisi työnjako, sitä emme voi tietää.

Mutta eihän Putin voisi koskaan sanoa ääneen, että Venäjän tekemällä "Krimin päätöksellä" on jokin hinta. Siis ensinnäkin tunnustaa, että kyseessä on Venäjän tekemä päätös ja toisekseen että sillä päätöksellä on satojen miljardien hintalappu. Ei Putin voisi koskaan tunnustaa tuollaista omalle kansalleen.

 

[fulcrum]

Minusta nämä Medvedevin viime päivien puheet on syytä panna merkille. Putinhan harrastaa vaikeuksien vähättelyä, ja kääntää puheenaiheen aina ulkomaiden ongelmiin. "Kyllä meillä paremmin menee kuin monilla eurooppalaisilla kumppaneillamme" jne.

No mutta toisaalta eihän hän paljon muutakaan voisi sanoa. Taloudessa profetioilla on paha tapa toteuttaa itsensä jos ne lausuva taho on riittävän arvovaltainen. Niinpä taloudella menee aina hyvin, tai ainakin valoa on jo näkyvissä tunnelin päässä, mikäli johtavilta poliitikoilta ja talousihmisiltä kysytään. Varmaan muistat mitä meillä poliitikot sanoivat talousnäkymistämme v. 2007-8?

 

[JOKO]

Päivitetäänpä tänne.

Putin sanoi ensin, että pahin on ohitse.

Vai oliko?

http://yle.fi/uutiset/medvedev_pako...upistunut_kaksi_prosenttia_alkuvuonna/7943660

Medvedev: Pakotteiden painama Venäjän talous supistunut kaksi prosenttia alkuvuonna

Ja taitaa jatkua...

http://yle.fi/uutiset/medvedev_pakotteiden_aiheuttama_haitta_moninkertaistuu_tana_vuonna/7945283

Medvedev: Pakotteiden aiheuttama haitta moninkertaistuu tänä vuonna
Venäjän pääministeri arveli länsimaiden pakotteiden syövän maansa bruttokansantuotteesta tänä vuonna lähes viisi prosenttia. Dmitri Medvedev varoitti, että Venäjän hallitus voi joutua ottamaan käyttöön poikkeuksellisia keinoja talouskriisin voittamiseksi.

Pakotteet ovat Venäjän johdon kannalta helppo syntipukki. Todellisuudessa ongelmat valtaosin pysyisivät, vaikka pakotteet loppuisivat. Öljyn vientiin pohjaava valtion budjetti ei ole kestävällä pohjalla nykyisillä hinnoilla.

 

[Torrakko]

Medvedev toimii pikkulapsen tai taparikollisen moraalilla. Ei rikosta jätetä tekemättä siksi että siitä voi jäädä kiinni ja saada rangaistuksen, vaan siksi että se on väärin.

Tosin eihän varas tuota voi ymmärtää.

Valtion moraali on vähän erilainen kuin yksityisen ihmisen. Se perustuu ainakin selviytymiseen pitkällä tähtäimellä, vuosikymmeniä pitkällä. Vaikka niin sanotulla vahvimman oikeudella jos muu ei auta. Mutta mitä nuo Venäjän valtaamat läntit tarkoittaa. Miksi ne otettu haltuun, mikä on niiden pohjimmainen tarkoitus? Luoda kaaos rajalle ja tehdä valtioita joilla on maa-aluekiista joka estää pääsyn Natoon? Ehkä, ehkäpä ei.

 

[Minuteman]

Ratkaiseeko Venäjän talous Ukrainan kriisin?
Pulloposti nro 11
Raimo Valo
Toimitusjohtaja, East Office of Finnish Industries Oy

Julkisuudessa esiintyy useita eri teorioita Venäjän talouden tilasta ja sen vaikutuksista kriisiin ja sen ratkaisemiseen. Asiaa läheltä työni puolesta seuraavana ajattelin seuraavassa hämmentää keitosta omalta osaltani. Olen toiminut kahden venäläispankin toimitusjohtajana, mm. edellisen talouskriisin aikana. Tällä hetkellä seuraan tilannetta lähinnä suomalaissijoittajien näkökulmasta.

Venäjän talous on taantumassa, joka oikeastaan alkoi jo vuonna 2011. Sen juuret ovat vieläkin pidemmällä, voisi jopa sanoa, että kun kasvun aikakausi Venäjällä päättyi Lehmanin konkurssin aiheuttamaan maailmanlaajuiseen talouslamaan, Venäjä ei enää päässytkään samalle kasvu-uralle kuin Putinin vallan alkuaikoina. Tähän on luonnollisesti montakin syytä, joista ehkä tärkein on kauan kaivattujen rakenneuudistusten toteuttamatta jättäminen. Kun puhutaan Venäjästä, kyse on luonnollisesti myös energiasta, sen hinnasta ja tuotannosta. Venäjältä puuttuu selkeä strategia luonnonvarojen käytön suhteen. Nyt siis tarkoitetaan kaikkia luonnonvaroja, kuten esimerkiksi vettä, maataloustuotteita, metsää, mineraaleja ja tietysti myös öljyä ja kaasua.

Näyttää myös siltä, että tämä taantuma tulee jatkumaan pitkään, paljon pidempään kuin nuo edelliset kriisit, joita olemme todistaneet 1998-99 ja 2008-09. Venäjä on aivan uudenlaisessa tilanteessa, koska se on samaan aikaan myös ulkopoliittisissa vaikeuksissa ja on selvästi ajautumassa eristyksen tilaan. En aio spekuloida sillä miksi näin on käynyt, se jääköön politologien tehtäväksi.

Haluan vain kommentoida muutamaa asiaa, jotka mielestäni ovat saaneet julkisessa keskustelussa aivan kummallisiakin piirteitä.

Onko Venäjän talous romahtanut?
Näinhän usein väitetään. Mielestäni väite on vahvasti liioiteltu. Kasvu on kyllä hiipunut ja on selvää, että Venäjän BKT tulee laskemaan 3-5% vuonna 2015 ja ensivuoden kasvu tulee parhaimmillaankin olemaan hyvin kohtuullista. Tämän tilanteen voi muuttaa öljyn maailmanmarkkinahinta – puoleen tai toiseen. Talous ei kuitenkaan ole romahtanut, eikä näillä näkymin ole romahtamassakaan.

Sanktioiden vaikutuksista puhuttaessa on huomattu, että suurimmat vahingot Venäjälle aiheutuvat sekä USA:n että EU:n asettamista rajoituksista tiettyjen venäläisten pankkien ja yritysten pääsystä lännen pääomamarkkinoille. Näiden sanktioiden välilliset vaikutukset ovat erityisen pahoja PK-yritysten rahoituksen saralla ja yksityisen puolen investoinneissa. En ole aivan varma, että sanktioiden alkuperäinen tarkoitus olisi ollut juuri tämä, mutta on samaan hengenvetoon todettava, että ainakin ne toimivat. Tätä venäläiset pitävät epäoikeudenmukaisena, mikä on omiaan lisäämään negatiivista suhtautumista länsimaalaisiin yrityksiin, jotka toimivat Venäjällä. Tämä tosiseikka vahvistaa epäilyäni siitä, että pelkästään raha asian ratkaisisi. Venäläiset ovat sitkeitä ja tässä tilanteessa myös sangen yhtenäisiä. Sanktioita sinänsä en aio arvostella, jotenkin tilanteeseen on toki reagoitava ja keinoja on tunnetusti vähän.

Ruplan kurssin vaikutukset talouteen ovat olleet monessa suhteessa dramaattisia. Ensin valuutta heikkeni 50% hyvin nopeassa ajassa ja sen jälkeen palasi lähes lähtötasolleen. Vahvistuessaan tänä vuonna, rupla jopa irtautui hetkeksi korrelaatiostaan öljyn hinnan suhteen. Vaikutukset liiketoimintaan ja kuluttajien käyttäytymiseen ovat olleet erittäin merkittäviä. Vaikka venäläiset ovat tottuneet valuuttakurssien ajoittaiseen heittelehtimiseen, nämä liikkeet olivat tavallistakin suurempia ja aiheuttivat arvostelua ja myös ”suojautumistoimenpiteitä”, jotka venäläisen kuluttajan toimintarepertuaarissa tarkoittavat lähinnä hamstrausta. Tällä tavoin suojauduttiin sekä valuutan heikkenemiseltä, että sen aiheuttamalta inflaatiolta. Kansa on kuitenkin pysynyt yllättävän rauhallisena ja ollut lähinnä ylpeä johdon toimista geopolitiikan alalla.

Eivät kuitenkaan kaikki. Brain Drain on eräiden arvioiden mukaan palannut jonnekin 90-luvun puolivälin tasolle.

Keskuspankki oli hankalassa tilanteessa, toisaalta piti pitää huolta likviditeetistä ja toisaalta estää valuutan holtiton heikkeneminen. Arvostelu oli erittäin kovaa, paitsi ehkä hallituksen tai presidentin toimesta. Oli selvää, että tärkeintä on antaa ruplan sopeutua öljyn kansainväliseen hintakehitykseen, jotta öljybarrelista saataisiin sama summa ruplissa kuin ennen öljyn hinnan laskua. Näin turvattiin johtoa tukevien äänestäjien eläkkeiden ja palkkojen maksu. Samalla myös vientiteollisuus, eli valtion ja oligarkkien omistamien suuryritysten toiminta turvattiin. Kaiken seurauksena valta keskittyy yhä harvemmille.

Valuuttavaranto ja rahastot, riittävätkö rahat?
Venäjä hallinnoi valuuttavarantoaan IMF:n standardien mukaisesti. Sitä hallinnoi keskuspankki ja se koostuu lähinnä arvopapereista, käteisestä ja talletuksista. Siihen sisältyy myös suuri osa öljyrahastoista eli koko reservirahasto ja suurin osa hyvinvointirahastosta. Valuuttavarannon koko oli 493,3 mrd USD 1.3.2014 ja vastaavasti 360,2 mrd USD 1.3.2015. Pääsyy valuuttavarannon pienentymiseen oli pääomien ulosvirtaus. Keskuspankki joutui puolustamaan heikkenevää valuuttaa ja toisaalta ulkomaista velkaa maksettiin kiihtyvällä tahdilla pois. Tänä vuonna erääntyy vielä noin 100 mrd USD ulkomaista velkaa maksettavaksi. Suurin osa tästä on yksityisen sektorin velkaa. Toisin kuin julkisuudessa usein mainitaan, ei ole tarkoitus tai edes nähtävissä, että rahastosäästöjä käytettäisiin tämän velan maksamiseen kuin korkeintaan vähäisessä määrin.

Valuuttainterventiot ovat eri asia. Mikäli viimevuotinen tilanne toistuisi, olisi keskuspankki todennäköisesti pakotettu käyttämään yllä mainittua valuuttavarantoa. Tänä vuonna ei keskuspankki ole markkinoilla käytännössä ollut.

Reservirahastoja on tarkoitus käyttää heikon suhdannekehityksen aikana, eli esimerkiksi nyt. Ne eivät siis pienene automaattisesti vaan ainoastaan silloin kun päätetään elvyttää. Nämä rahat eivät katoa automaattisesti esimerkiksi sen takia, että Itä-Ukrainan aselepo ei kestä. Tilanne siinä tapauksessa kuitenkin huonontuisi olennaisesti ja näitä elvytyspäätöksiä pitäisi tehdä useammin.

Hallituksen tarkoitus on käyttää näitä rahastoja elvytykseen ja rahojen käytöstä tiedotetaan aina erikseen. Ainakin tähän asti näin on tehty.

Rahat siis riittävät aina niin pitkään kuin on päätetty, ainakin tämänhetkisten tietojen mukaan. On eri asia jos katsotaan millä tahdilla näitä rahoja on tähän mennessä käytetty ja oletetaan tilanteen jatkuvan samankaltaisena hamaan tulevaisuuteen. Silloin rahat taatusti loppuvat ja tilanne heikkenee entisestään. Joka tapauksessa varantojen pitäisi riittää ainakin pariksi vuodeksi.

Velkatilanne
Valtion velkatilanne on erittäin hyvä, joten siitä ei kenenkään pitäisi olla huolissaan.

Yksityisellä puolella on runsaasti ulkomaista velkaa. Viimevuotisten hurjien lyhennysten jälkeenkin velkaa on jäljellä lähes 600 mrd USD. Tästä summasta noin 37% on monikansallisten yritysten tytäryrityksilleen lainaamaa rahaa, eli jäljelle jää noin 380 mrd USD. Tästä summasta käsittääkseni noin 200 mrd USD on pankkien ulkomaista velkaa, mutta pankkien ulkomaiset varat ovat huomattavasti tätä summaa suuremmat. Loput, eli noin 180 mrd USD on yksityisten yritysten ulkomaista velkaa. Siitä suurin osa kuuluu vientiyrityksille, joiden tarkoitus alunperinkin lienee ollut maksaa velat vientituloistaan, eli kassavirrasta. En näe mitään syytä muuttaa tätä käsitystä.

Osa tuosta velasta on kuitenkin sanktioitujen yritysten velkaa, jonka maksamiseksi saatetaan hyvinkin käyttää vararahastoja. Nämä varat ovat siis vähintäänkin pois kipeästi tarvittavasta elvytyksestä.

Yhteenveto
Tämän kirjoituksen tarkoitus on selventää tiettyjä teemoja ja käsityksiä Venäjän taloudesta.

On mielestäni täysin selvää, että Venäjä tulee selviämään huomattavan pitkän ajanjakson ns. omillaan. Rahastoja toki joudutaan käyttämään ja kansa joutuu kiristämään vyötään, mutta mitään varsinaista ripeää tai kohtalokasta romahdusta ei ole näköpiirissä.

Yritykset sopeuttavat toimintaansa normaalin kriisimallin mukaisesti, yksityishenkilöt matkustavat kotimaassa ja siirtävät hankintojaan parempiin aikoihin, koska reaalipalkat laskevat ja inflaatio jyllää.

Tilanne on siis todella haastava, mutta en usko poliittisen muutoksen syntyvän pelkästään taloudellisilla perusteilla.

 

[baikal]

Kaikuja kaukaisuudesta;

Goebbels kysyi kokousväeltä, tahtoivatko nämä totaalista sotaa, totaalimpana ja radikaalimpana kuin yksikään aikaisempi sota, joukko vastasi haltioitunein suosionosoituksin ja huudoin. Samoin kansanjoukko ilmaisi haluavansa työskennellä, ”mikäli Johtaja tahtoo”, kaksitoista, neljätoista tai kuusitoista tuntia päivässä, jos tämä on välttämätöntä lopullisen voiton saavuttamiseksi. Samoin mielenosoittajat ilmaisivat halunsa taistella leppymättä kansanvihollisia ja ”pesänlikaajia” vastaan.

Karuja linkkejä tähän päivään. Saa nähdä, millainen marmelaati tästä kuoriutuu.

 

[Minuteman]

Quo vadis, Venäjä?
Kirjoitettu 26 huhtikuu 15, kello 14:29 | Kim/Tom Lindström
http://www.nordnetblogi.fi/quo-vadis-venaja/26/04/2015/


Latinankielinen lentävä lause “quo vadis?” (“minne menet?”) on mitä osuvin Venäjän kohdalla, koska kenelläkään ei ole tietoa siitä mihin maan talous on menossa. Tosiasia on kuitenkin, että talous sukeltaa rajusti kuluvan vuoden aikana. Synkkyyttä lisää, että ongelmat ovat suurelta osin maan valtiollisen johdon itsensä aiheuttamia tai pahentamia, vaikka venäläiset tuskin toki pystyvät vaikuttamaan öljyn hintaan. Olisi ollut helppoa monipuolistaa maan taloutta hyvien öljyvuosien aikana. Mitään ei kuitenkaan tehty, joten Venäjä on edelleen raaka-aineesta elävän kehitysmaan tasolla. Aggressiivinen ulkopolitiikka, ylisuuret asevarustelumenot, kaikkialle ulottuva korruptio ja oikeusvaltion tunnusmerkkien täydellinen puuttuminen eivät ole mitenkään helpottaneet tilannetta.

Mutta kuinka paljon Venäjän kokonaistuotanto romahtaa kuluvana vuonna? Suomen Pankki puhuu neljästä prosentista, samoin Venäjän keskuspankki, joka odottaa lähes kahden prosentin lisälaskua ensi vuonna. Tunnettu Venäjä-asiantuntija, nykyään USA:ssa toimiva ruotsalainen Anders Åslund pitää jopa 10 prosentin BKT-romahdusta kuluvana vuonna mahdollisena. Tuskin kukaan haluaa investoida maahan ja ulkomaiset sijoittajat ovat yksi toisensa jälkeen poistumassa maasta. Tammi–maaliskuussa 2015 investoinnit supistuivat vuositasolla peräti kuusi prosenttia. Pääministeri Dmitri Medvedev on äskettäin arvioinut, että Venäjä kärsi viime vuonna 25 miljardin euron tappiot länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi, mikä vastaa noin puolitoista prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Venäjän talous on asia, josta meidän suomalaisten on pakko olla hyvin huolissamme, sillä harvat EU-maat Baltian ulkopuolella ovat yhtä riippuvaisia Venäjän kanssa käydystä kaupasta tai maan liiketoimintaoloista kuin Suomi. Viime vuonna tuontimme Venäjältä supistui peräti 18 prosenttia ja vienti 14 prosenttia. Loppuvuonna luvut alkoivat nopeasti rumentua ja kuluva vuosi on alkanut todella synkissä merkeissä, sillä hitaasti valmistuvan ulkomaankauppatilaston mukaan vientimme itään romahti peräti 43 prosenttia tammikuussa. Myös EU-maiden yhteenlaskettu tuonti romahti samanaikaisesti 34 prosenttia. Valtaosaltaan raakaöljystä koostuva tuontimme Venäjältä väheni tammikuussa 36 prosenttia. Ruohonjuuritasolla venäläisturistien määrä etenkin Itä-Suomessa ja ruplan arvo länsivaluutoissa toimivat herkkänä barometrina tilanteen vakavuudesta.

Ruplan kurssikehitys onkin ollut melkoinen kiikkulauta. Vielä viime vuoden kesäkuussa eurolla sai noin 46 ruplaa ja dollarilla noin 34 ruplaa. Myöhäissyksyllä ruplan alamäki kiihtyi kiihtymistään ja 16.12.2014 oli varsinainen “Black Tuesday”, kun eräät venäläiset suuryhtiöt tarvitsivat valtavia määriä länsivaluuttaa mm. lainanlyhennyksiin. Hetkellisesti sai jopa 100 ruplaa yhdellä eurolla. Sen jälkeen Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoaan peräti 17 prosenttiin ja suuryhtiöiden johtajille pidettiin huhupuheiden mukaan tiukkasanainen puhuttelu. Tilanne rauhoittui hetkeksi, minkä jälkeen ruplan kurssi lähti vajoamaan uudelleen. Vielä kuluvan vuoden tammikuun lopussa eurolla sai peräti 80 ruplaa ja dollarilla 71 ruplaa.

Helmikuussa alkoi kuitenkin yllättävä kehitys toiseen suuntaan, sillä rupla alkoi vahvistua tuntuvasti. Vahvistuminen on jatkunut lähes meidän päiviimme asti, sillä perjantaina (24.4.2015) maksettiin eurosta 55 ruplaa ja dollarista 51 ruplaa. Kevään aikana rupla on siis ollut selvästi vahvempi kuin dollari eurosta puhumattakaan.

Ruplaromahdus ja vastapakotteena säädetty elintarvikkeiden tuontikielto EU-maista ovat kiihdyttäneet tuntuvasti inflaatiota, joka maaliskuussa oli vuositasolla peräti 17 prosenttia eli pahin 13 vuoteen. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta turmiollinen on korkotason nousu jopa kymmeniin prosentteihin. Länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet Krimin valtauksesta ja Ukrainan sodasta ovat johtamassa ankaraan pankkikriisiin. Ylivoimaisesti tehokkaimmaksi pakotteeksi on osoittautunut venäläisten pankkien ja muidenkin yritysten sulkeminen pois länsimaiden rahoitusmarkkinoista. Energia-alan pakotteiden vuoksi maan öljysektori jää ilman kipeästi tarvitsemaansa länsimaista teknologiaa.

Useimmat tietävät, että noin puolet Venäjän valtion budjettimenoista katetaan öljytuloilla. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Venäjän talous tanssisi yksinomaan tai edes pääosin raakaöljyn dollarimääräisten hintojen tahdissa. Ratkaisevaa on, minkä verran ruplia saadaan öljystä, sillä valtaosa budjettimenoista on ruplamääräisiä. Inflaatio- ja korkopaineista huolimatta ruplaromahdus pehmensi tuntuvasti öljyn hinnanlaskusta aiheutunutta shokkia. Vielä siinä vaiheessa kun Pohjanmeren Brent-öljyn tynnyrihinta oli dollareissa mitattuna tullut alas viime kesäkuun 115 dollarin huippuhinnasta liki puoleen joulukuun puolivälissä, ruplahinta oli laskenut vain vajaat kymmenen prosenttia 3.500–3.600 ruplaan.

Helmikuussa alkanut ruplan vahvistuminen on inflaation ja korkotason kannalta myönteinen ilmiö, mutta edelleen alhaisena pysyvä öljyn dollarihinta yhdistettynä vahvistuvaan ruplaan on myrkkyä Venäjän taloudelle. Alimmillaan ruplahinta on huhtikuun alkupuoliskolla ollut alle 3.000 ruplaa.

Miksi rupla on keväällä ollut yksi maailman vahvimpia ellei peräti vahvin valuutta? Tärkein syy on öljyn hinnanlaskun päättyminen. Tammikuussa saavutetun 45 dollarin pohjahinnan jälkeen öljynoteeraukset ovat kääntyneet lievään nousuun. Perjantaina maksettiin Brent-öljystä jo 65 dollaria. Toinen syy on psykologian aiheuttama ylireagointi. Kuten pörssissäkin sopuli-ilmiö johtaa epärealistisen suuriin heilahduksiin. Ruplaromahduksen vuoksi oli lähes pakko tulla heiluriliike vastakkaiseen suuntaan. Ukrainan sodan tulitauko, joka tosin näyttää kovin heiveröiseltä, antanee myös tukea ruplalle.

Venäläisten ostovoimaan viimeaikainen kehitys on iskenyt todella pahasti. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palkansaajien reaalinen ansiotaso oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Esimerkiksi uusien henkilöautojen rekisteröinnit romahtivat maaliskuussa kokonaista 42 prosenttia, mikä on huono uutinen Nokian Renkaille. Valion vienti Venäjälle on loppunut lähes tykkänään elintarvikkeiden tuontikiellon vuoksi. Monet yhtiöt ovat Oriolan tapaan vetäytyneet vapaaehtoisesti Venäjän markkinoilta, toiset kuten Sanoma pakotetaan vetäytymään uuden oudon ja järjettömän medialain seurauksena. Laki on esimerkki Venäjän ennalta arvaamattomista poliittisista riskeistä. Lukuisat yhtiöt ovat supistamassa toimintaansa maassa kuten Stockmann, joka on sulkemassa kolme tavarataloa Moskovan alueella, tai S-ryhmä, joka on jäädyttämässä suunnitelmansa avata uusia ruokakauppoja Venäjällä. Lemminkäinen panee jäihin asuntokohteensa Pietarin keskustassa ja niin edelleen.

Maan tulevaisuuden kannalta avainasemassa ovat raakaöljyn hintakehitys sekä öljy- ja kaasuverotuloista vuodesta 2003 kerättyjen vararahastojen riittävyys. Näkymät ovat todella synkät, mikäli öljyn hinta ei nouse selvästi nykytasoltaan ja länsimaiden talouspakotteet jatkuvat pitkään. On arvioitu, että vararahastot riittäisivät enintään ensi vuoden loppuun. Venäläisille antanee tosin hieman toivoa EU-maiden pakotteiden jatkamisen edellyttämä yksimielisyys. Putinin veljeily Kreikan ja Unkarin johtajien kanssa saattaa olla hyvin tuottoisaa. Lenin kutsuisi näitä johtajia hyödyllisiksi idiooteiksi.

Omistamme osakkeita Lemminkäisessä, Nokian Renkaissa, Oriolassa, Sanomassa ja Stockmannissa.

Kim Lindström

______________________________________________________________________________________

Kannattaa panna merkille kirjoittajan edustama yhtiö ja viitekehys. Pääoma harvemmin käyttää näin terävää kieltä puhuessaan maasta jossa on sijoitusmielessä valtava potentiaali. Ja jos pääoma - siis tuo kasvoton, tunteeton, kaiikovoipa voimatekijä joka ei kuvittele mitään, luule mitään vaan laskee ja laskelmoi - näyttää peukkua alaspäin niin Putinin pallia heilutetaan huomattavasti rajummin kuin mihin mikään muu voima tässä maailmassa kykenee.

 

[VUps]

Kaikuja kaukaisuudesta;

Goebbels kysyi kokousväeltä, tahtoivatko nämä totaalista sotaa, totaalimpana ja radikaalimpana kuin yksikään aikaisempi sota, joukko vastasi haltioitunein suosionosoituksin ja huudoin. Samoin kansanjoukko ilmaisi haluavansa työskennellä, ”mikäli Johtaja tahtoo”, kaksitoista, neljätoista tai kuusitoista tuntia päivässä, jos tämä on välttämätöntä lopullisen voiton saavuttamiseksi. Samoin mielenosoittajat ilmaisivat halunsa taistella leppymättä kansanvihollisia ja ”pesänlikaajia” vastaan.

Tässä Sportpalastissa 18.2.1943 pidetyssä puheessa oli tarkkaan valittu yleisö, eikä suinkaan mikään satunnaisotos saksan kansasta.