Venäjän talous

[Minuteman]

Kotimaa Talous
Näpit irti Venäjästä!
”Mitään positiivista ei ole näköpiirissä, vain uhkia”, sanoo Front Capitalin päästrateg

Karo Hämäläinen
SK 24/2015

Venäjä on osoittautunut osakesijoittajille varsinaiseksi kasinoksi.

Venäläisen pörssiruletin henkeen kuuluvat jyrkät kurssimuutokset ylös- ja alaspäin. Viime vuonna Moskovan pörssi sukelsi Vladimir Putinin politiikan, talousongelmien ja kansainvälisten sijoittajien paon vuoksi.

Tämän vuoden tammi–toukokuussa venäläisosakkeiden kurssit ovat kiitäneet hurjasti ylöspäin. Olisiko syytä hypätä mukaan?

Ehkei.

’Lyhyellä aikavälillä riskeinä ovat suurehkot valuuttaluottojen takaisinmaksut, Iranin mahdollinen paluu öljymarkkinoille, Venäjän ulko- ja sisäpoliittinen umpikuja, Ukrainan sodan aiheuttamat pakotteet, valtiontalouden heikentyminen, reaalitalouden kaikkien mittareiden heikkous, vararahastojen ehtyminen, poliittinen epävakaus…”, sijoituspalveluyhtiö Front Capitalin päästrategi Ari Aaltonen luettelee.

Frontin omaisuudenhoitosalkuissa Venäjästä luovuttiin syksyllä 2013, eikä venäläisiin osakkeisiin tai korkopapereihin ole palattu.

Aaltonen huomauttaa, että venäläiset osakkeet ovat tällä hetkellä kalliita historialliseen keskiarvoonsa verrattuna, kun mittarina käyttää ennakoiduista tuloksista laskettua voittokerrointa eli p/e-lukua.

”Pitkällä aikavälillä vältän Venäjää, koska maa kehittyy markkinatalouden kannalta onnettomaan suuntaan: investointien vähäisyys, maan sulkeutuminen, kansalaisvapauksien ja ulkomaalaisten toiminnan rajoittaminen, oikeusvaltion puuttuminen ja kleptokraattisen mallin voimistuminen, arvaamaton vero- ja muu lainsäädäntö, voittojen valuminen yrityksistä lähipiirille muuten kuin osingonmaksun kautta…”, Aaltonen jatkaa synkistelyjään.

Myös FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik ja eQ Venäjä -rahastoa hoitava eQ:n kehittyvien markkinoiden osakesijoituksista vastaava johtaja Jukka-Pekka Leppä ovat lyhyen aikavälin osalta varovaisia, mutta ajan mittaan Venäjä saattaa olla hyvä sijoituskohde.

”Pitäisi yrittää katsoa nykytilan ohi. Usein kriisitilanteet ovat olleet hyviä ostomahdollisuuksia”, Leppä huomauttaa.

”Venäjän kohdalla kyse on sijoittamisen lisäksi politiikasta. Tällä hetkellä Venäjä ei ole suurten kansainvälisten sijoittajien suosiossa, ja imagovahingon korjaaminen vie aikaa”, FIMin Gorschelnik sanoo.

Kansainvälisten sijoittajien rahavirrat ohjaavat kurssiliikkeitä. Venäjä on pitkään ollut perinteisillä arvostusmittareilla edullinen, koska varsinkin yhdysvaltalaissijoittajat ovat suhtautuneet siihen epäillen. Ja oikeassa olivat.

”Pitkällä välillä kysymys on siitä, onnistuuko Venäjä monipuolistamaan talouttaan”, eQ:n Leppä sanoo.

Jos varoituksista huolimatta haluaa kokeilla Venäjä-osakepeliä, kannattaa seurata poliittisten liikkeiden lisäksi öljyn hintaa ja ruplan kehitystä.

Ne määrittävät keskeisesti Venäjän pörssin liikkeitä ja auttavat arvioimaan, mihin suuntaan kurssivuoristoradan vaunu sinkoutuu seuraavaksi.

”Jos Ukrainan kriisi lientyy, on pörssillä nousuvaraa. Jos kriisi pahenee ja pakotteita tulee lisää, pörssi laskee. Öljy on Venäjän keskeinen vientiartikkeli. Sen hinnan heilahtelut vaikuttavat koko talouteen, eivät vain öljy-yhtiöihin”, Jukka-Pekka Leppä sanoo.

Kirjoittaja on kirjailija, sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja ja kirjallisuuslehti Parnasson vastaava tuottaja.

 

[scip10]

Siinäpä kolme uutista joista jokainen voi tykönään miettiä, mitä nuo tarkoittavat Venäjän taloudelle ja tätä kautta Putinin hallinnolle. Sekä tietysti Venäjän kyvylle luoda ja ylläpitää NATO:n haastamiseen riittävät sotavoimat.

Energiavipuvarsi Europassa heikkenee koko ajan. EU hakee koko ajan uusia kaasutoimittajia ja satsaa kovasti uusiutuvaan energiaan. USA on käytännössä energiaomavarainen jota OPEC ei pysty kiristämään öljytoimituksilla. Väsynyt ja paikkansapitämätön jankutus siitä että "USA sotii vaan öljyn vuoksi" meni viimeistään nyt vanhaksi. Nesteytetystä maakaasusta ja ehkä biokaasusta sen rinnalla näyttää tulevan tämän vuosiadan öljy, ainakin innovatiivisia LNG-logistiikkaan liittyviä keksintöjä tupsahtelee julkistuksiin säännöllisesti.

Korjataan sen verran, että USA lienee edelleen myös maailman suurin öljyn nettotuoja. Toki isossa kuvassa asia on juuri noin, eli maailman suurin öljyntuoja on noussut myös maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi, jonka kotimainen tuotanto pystyy leikkaamaan mahdollisen hintojen nousupaineen. Vuosikymmenen takainen perinteisen öljyn tuotantohuippu ja pysyvältä näyttänyt huippukorkea hintataso ovat jäämässä historiaan.

Venäjä on selvinnyt talouskriisistään hieman pahimpia ennusteita helpommin, mutta pidemmän aikavälin näkymä on synkkä. Tärkeimmän vientituotteen hinta on budjetoitua alempana, kotimainen tuotanto kehittymätöntä, ulkomaiset investoinnit hävinneet ja infrastruktuuri retuperällä. Järjettömistä sotilasmenoista on kasattu kivireki jota valtiontalouden pitäisi halvan öljyn voimalla repiä perässään.

 

[Hanski]

Luodaanpa jälleen katsaus, miten Suomen Pankki näkee Venäjän talouden:
http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/viikkokatsaus/Pages/default.aspx

11.6.2015 BOFIT Viikkokatsaus 24/2015 (PDF)
Venäjä

• Venäjän yritysverotukseen ei ole odotettavissa muutoksia lähivuosina.
• Venäläispankkien lainakannan kasvu pysähtyi.
• Suorien ulkomaisten sijoitusten virta Venäjälle jäi viime vuonna jopa kriisivuotta 2009 pienemmäksi.

4.6.2015 BOFIT Viikkokatsaus 23/2015 (PDF)
Venäjä

• Venäjä karsii julkisia investointeja.
• Venäjän valtio tukee tuontia korvaavaan tuotantoon suunnattuja investointeja.
• Venäjä putosi Suomen 6. tärkeimmäksi vientimarkkinaksi.

28.5.2015 BOFIT Viikkokatsaus 22/2015 (PDF)
Venäjä

• Venäjän kotimainen kysyntä väheni jyrkästi huhtikuussa.
• Reaalipalkkojen lasku jatkuu Venäjällä.
• Venäjän työttömyys on edelleen vähäistä – osasyynä irtisanotun työvoiman siirtyminen varjotalouteen.

21.5.2015 BOFIT Viikkokatsaus 21/2015 (PDF)
Venäjä

• Venäjällä alkuvuonna alkanut tuotannon luisu jyrkentyi huhtikuussa.
• Venäjän valtiontalouden tulojen nimelliskasvu lähes pysähtyi.
• Venäjän keskuspankki palasi valuuttamarkkinoille.

13.5.2015 BOFIT Viikkokatsaus 20/2015 (PDF)
Venäjä

• Venäläisen putkikaasun vienti supistui vuonna 2014 yli 10 %.
• Venäjä ja Kiina solmivat lukuisia yhteistyösopimuksia Kiinan presidentin Xi Jinpingin vieraillessa Moskovassa 8.–9.5.
• Venäjän ulkomaankauppa väheni jyrkästi tammi-maaliskuussa.

7.5.2015 BOFIT Viikkokatsaus 19/2015 (PDF)
Venäjä

• Venäjän keskuspankki alensi ohjauskorkoa 5.5.2015 lähtien.
• Venäjälle oma kansallinen maksukorttijärjestelmä.
• Venäjän alueilla kuluttajat koetuksella, teollisuus sinnittelee.

 

[artti]

Tässä Euroopan kaasuverkko. Siniset ovat valmiita putkia ja punaiset suunnitelmissa olevia putkia.

Tässä on Euroopan LNG-satamat. Yllättäen Saksassa ei ole nesteytetyn maakaasun purkusatamia.

"Saksa, saa 36% sen kaasusta Venäjältä, nesteytetyllä kaasulla ei ole suoraa pääsyä sen rannikoilta, kaksi terminaalia, Belgiassa ja Alankomaissa, toimittaa sille LNG-kaasun."

www.energyglobal.com/downstream/gas-processing/03072014/French_pipeline_will_link_LNG_port_to_Germany_by_2016/

Jos Venäjän kaasunvienti Eurooppaan laskee 10 prosenttia vuodessa niin siinä kestä kuin 10 vuotta niin Venäjän kaasunvienti Eurooppaan on nollilla.

Tässä kuvataan kivihiilen, raakaöljyn ja maakaasun Euroopan tuontimaat.

Kaasuputkien ohella Venäjältä tulee Eurooppaan myös öljyputket.

Jos tässä pitäisi korvata Venäjän öljyntuonti Eurooppaan jostakin niin se olisi sitten varmaankin etelän maista. Voitaisiin asettaa tavoitteeksi vähentää Venäjän öljyntuontia Eurooppaan 10 prosenttia vuodessa. Venäjän kivihiilen tuontia Eurooppaan voisi vähentää 10 prosenttia vuodessa.

Fossiilisista polttoaineista Eurooppa ei päässe ihan heti eroon. Siihen menee vuosikymmeniä. ITER sanoi sivuillaan fuusioreaktorin olevan valmiina verkkoon liitettäväksi vuonna 2040.

 

[BlackFox]

Millaiset kultavarannot venäjällä on tällähetkellä entä onko niihin tullut laskua?

 

[adam7]

Millaiset kultavarannot venäjällä on tällähetkellä entä onko niihin tullut laskua?

Eikannata pohtia yksittäistä omaisuuserää.

Kohta on syöty puolet "sovereign fund"ista, eli valtion vararahastosta. Yrittivät rakentaa norskien kaltaista pahanpäivänsäkkiä, mutta sekin on nyt ryssitty.

Rahaston fyrkat loppuvat tällä vauhdilla 2016 ja sen jälkeen käydään eläkerahastoihin kiinni. Lienee syytä kaivaa esiin ne 90-luvun alun suunnitelmat miten hoidetaan 1M nälkäpakolaista Pietarin seudulta. Kaikenmaailman tyhjiin teollisuushalleihin oli tarkoitus sijoittaa.

 

[JOKO]

Millaiset kultavarannot venäjällä on tällähetkellä entä onko niihin tullut laskua?

1200-1300 tonnia ja kasvaa vauhdilla.

http://www.tradingeconomics.com/russia/gold-reserves

The head of Russia’s Central Bank is determined to increase the country’s gold reserves to its previous levels in 2012-2013, from $360.5 billion up to $500 billion.

http://sputniknews.com/business/20150604/1022941140.html#ixzz3cueEe4zn

Venäjän kultavarannon määrä tonneissa on kasvanut jatkuvasti finanssikriisin alusta asti. Kullan hinta kävi huipussaan 2012-2013 ja sittemmin hinnasta on sulanut kolmannes. 2013 Venäjän kultavaranto oli huipussaan dollareissa tai euroissa mitattuna, vaikka nykyisellään tonneja on enemmän.

 

[baikal]

Millaiset kultavarannot venäjällä on tällähetkellä entä onko niihin tullut laskua?

Sen varaan en laskisi paljoa. Nimittäin tuo kultavaranto ryöstetään aina, kun vallanpitäjät vaihtuvat. Sille on jo perinteet olemassa ja vahvasti otaksun niin käyvän jatkossakin. Paljonko esim. Neukkukultaa hävisi kuin löttötuoheen valtion romahtaessa....Tsaarin kultavaranto hävisi kuin tina tuhkaan...jne.

 

[baikal]

Eikannata pohtia yksittäistä omaisuuserää.

Kohta on syöty puolet "sovereign fund"ista, eli valtion vararahastosta. Yrittivät rakentaa norskien kaltaista pahanpäivänsäkkiä, mutta sekin on nyt ryssitty.

Rahaston fyrkat loppuvat tällä vauhdilla 2016 ja sen jälkeen käydään eläkerahastoihin kiinni. Lienee syytä kaivaa esiin ne 90-luvun alun suunnitelmat miten hoidetaan 1M nälkäpakolaista Pietarin seudulta. Kaikenmaailman tyhjiin teollisuushalleihin oli tarkoitus sijoittaa.

Jep. Kulta on äkkiä syöty, jos niikseen tulee.

 

[kausaliteetti]

Rahaston fyrkat loppuvat tällä vauhdilla 2016 ja sen jälkeen käydään eläkerahastoihin kiinni. Lienee syytä kaivaa esiin ne 90-luvun alun suunnitelmat miten hoidetaan 1M nälkäpakolaista Pietarin seudulta. Kaikenmaailman tyhjiin teollisuushalleihin oli tarkoitus sijoittaa.

Ei sieltä tullut NL:n hajoamisen jälkeenkään mitään nälkäpakolaisia. Inkeriläisiä tuli Koiviston kutsumana. EU:n solidaarisuuskiintiöiden myötä noita hallisuunnitelmia voidaan tietysti kaivaa naftaliinista. Ei varmaan puhettakaan siitä, voidaanko ampua vai ei, kun tulevat muualta kuin idästä ja etninen värähtely on sopivalla taajuudella. Virolaisetkin saavat vähenevään väestöönsä täydennystä EU:n avulla, kun eivät itse pointtia tajua.

 

[BlackFox]

On kuitenkin hyvä ottaa huomioon että valtio saa hätärahoitusta myös kullan myynnistä. Tosin käsittääkseni kulta on herkkä kurssivaihteluille ja ison erän kun laskee markkinoille kurssi tippuu selvästi. Jos oikeinmuistan.
Toivottavasti öljy pysyis viellä pitkään alhaalla ja pakotteet ainakin vuodenloppuun.

Hidas prosessi tuo tukahduttaminen on ja vaatii rutkasti onnea

 

[JOKO]

Eikannata pohtia yksittäistä omaisuuserää.

Kohta on syöty puolet "sovereign fund"ista, eli valtion vararahastosta. Yrittivät rakentaa norskien kaltaista pahanpäivänsäkkiä, mutta sekin on nyt ryssitty.

Rahaston fyrkat loppuvat tällä vauhdilla 2016 ja sen jälkeen käydään eläkerahastoihin kiinni. Lienee syytä kaivaa esiin ne 90-luvun alun suunnitelmat miten hoidetaan 1M nälkäpakolaista Pietarin seudulta. Kaikenmaailman tyhjiin teollisuushalleihin oli tarkoitus sijoittaa.

Venäjän vaihtotase on edelleen tuhdisti ylijäämäinen. Rahastot sulavat länsimaiden vetäessä lainoja Venäjältä, mutta nykyisellä tahdilla kassa kestää muutaman vuoden ongelmitta.

Ulkomaista velkaa 560 miljardia dollaria. Ukrainan kriisin alkaessa 730 miljardia:

http://www.tradingeconomics.com/russia/external-debt

Valuuttavaranto 356 miljardia dollaria. Sulanut 140 miljardia Ukrainan kriisin alun jälkeen:

http://www.cbr.ru/eng/hd_base/?Prtid=mrrf_m

Talous ei tule pakottamaan Venäjää taipumaan taistelussa Ukrainan asemasta. Silovikit ovat valmiit pelaamaan koko kassan ja loput jäävät maksamatta. Sitä ennen on tosin mahdollista kiristää veroruuvia, jos haluja velkojen maksuun löytyy, jota tosin vähän epäilen pakotteiden jatkuessa yli kassan kestävyyden.

Ukrainan siirtyminen Saksan ja Yhdysvaltojen valtapiiriin romuttaisi Venäjän johdon suurvaltahaaveet vuosikymmeniksi. Siihen he eivät taivu taloudellisen painostuksen edessä.

 

[baikal]

Ei ole seuraavalle väitteelle esittää lähderyteikköä. Mutta yritetääns:

Todennäköisesti Venäjä aikoo liimata itsensä teknologia- yms. yhteistyössä Kiinaan. Onhan tästä esimerkkejä jo kosolti. Kiinalle se sopii ja Venäjä katsoo todennäköisesti sen edullisemmaksi itselleen. Mojova pätkä -stan-valtioita kuuluu ketjuun, Iran ja lopulta myös Turkki on ottanut askelia samaan suuntaan. Intia on monelta osin samaa patjaa. Jos tämä ajatelma on oikea, niin se selittää monet ulkopolitiikkaan liittyvät ongelmat, joita Lännellä ja Venäjällä tässä kohtaa on syntynyt.

Venäjä voi viedä tähän yhteistyöhön sotateollisuutensa ja vientienergiansa, metsät ja kaivosteollisuuden tuotteet. Ja kas, juuri sitä, mistä on kysyntää mm. Kiinassa ja Intiassa. Pystyykö Venäjä "kiinalaistamaan" teollisuutensa, se on sitten toinen juttu. "länsimaistaminen" kun meni reisille reippaasti, niin en kyllä liikoja odottaisi kiinalaistamisestakaan.

Monet EU-valtiotkin ovat varsin estoitta mukana Venäjän markkinoilla monella tapaa, eikä teknologiayhteistyökään ole tuntematon sarka. Israel ja liuta tictac-valtioita siinä sivussa myös.

Jos Venäjä pelaa korttinsa nyt oikein, sillä voi olla varsin kohtuullinen tulevaisuuskin. Mutta se onnistuminen sietämätön keveys.....eppäillä soppii.

 

[Hanski]

Jos Venäjä pelaa korttinsa nyt oikein, sillä voi olla varsin kohtuullinen tulevaisuuskin. Mutta se onnistuminen sietämätön keveys.....eppäillä soppii.

Boris Jeltsinin sanoin: "Toivoimme, että kaikki kääntyisi parhaiten päin. Kävi kuitenkin niin kuin aina ennenkin."

Venäjä ei suostu olemaan Kiinan vasalli ja Kiinaa ei voisi vähempää kiinnostaa 2-tason taantuva teollisuusmaa, joka yrittää alkaa kukkoilla. Tosin ei Kiinan nousukaan ole mikään arvoltaan pysyvä luonnonvakio, kasvun osalta ollaan Kiinassa jo jatkoajalla.

 

[Johannes]

Tässä Euroopan kaasuverkko. Siniset ovat valmiita putkia ja punaiset suunnitelmissa olevia putkia.

Tässä on Euroopan LNG-satamat. Yllättäen Saksassa ei ole nesteytetyn maakaasun purkusatamia.

"Saksa, saa 36% sen kaasusta Venäjältä, nesteytetyllä kaasulla ei ole suoraa pääsyä sen rannikoilta, kaksi terminaalia, Belgiassa ja Alankomaissa, toimittaa sille LNG-kaasutukset."

www.energyglobal.com/downstream/gas-processing/03072014/French_pipeline_will_link_LNG_port_to_Germany_by_2016/

Jos Venäjän kaasunvienti Eurooppaan laskee 10 prosenttia vuodessa niin siinä kestä kuin 10 vuotta niin Venäjän kaasunvienti Eurooppaan on nollilla.

Tässä kuvataan kivihiilen, raakaöljyn ja maakaasun Euroopan tuontimaat.

Kaasuputkien ohella Venäjältä tulee Eurooppaan myös öljyputket.

Jos tässä pitäisi korvata Venäjän öljyntuonti Eurooppaan jostakin niin se olisi sitten varmaankin etelän maista. Voitaisiin asettaa tavoitteeksi vähentää Venäjän öljyntuontia Eurooppaan 10 prosenttia vuodessa. Venäjän kivihiilen tuontia Eurooppaan voisi vähentää 10 prosenttia vuodessa.

Fossiilisista polttoaineista Eurooppa ei päässe ihan heti eroon. Siihen menee vuosikymmeniä. ITER sanoi sivuillaan fuusioreaktorin olevan valmiina verkkoon liitettäväksi vuonna 2040.

Asiallinen ja hyvä yteenveto ! Tätä peukutan.

Johannes

 

[Minuteman]

Venäjän talouden kokonaiskuvassa kannattaa huomioida myös yritysten ottamat lainat sekä alueiden velat. Venäjällä(kin) on Kiinan tapaan paljon yhtiöitä jotka ovat liian suuria kaatumaan, toisin sanoen niiden meno konkurssiin aiheittaisi suurella todennäköisyydellä yhteiskunnallisia levottomuuksia. Siksi on todennäköistä että valtion kassasta joudutaan maksamaan suuriakin yritysten erääntyviä lainoja.

Alueiden tilanne on myös mielenkiintoinen. Viime vuonna Stratfor julkaisi yhteenvedon tasavaltojen, oblastien ja itsenäisten alueiden taloustilanteesta ja lopputulema oli että melkoinen osa alueista on käytännössä maksukyvyttömiä eikä niillä ole mitään mahdollisuuksia selvitä rääntyvistä dollarilainoistaan.

Kultavarannon kasvattamisen voisi tulkita merkiksi siitä että eliitti valmistautuu isoon rytinään ja vaihtaa valtion omaisuutta kuljetettavaan ja kaikkialla myytävissä olevaan muotoon.

 

[aj77]

Oliko jossain että Venäjän talous kuitenkin kasvaa vaivaiset 2-prosenttia. Ellen nyt ihan harhoja nähnyt. Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,2-prosenttia.

 

[Hanski]

Oliko jossain että Venäjän talous kuitenkin kasvaa vaivaiset 2-prosenttia. Ellen nyt ihan harhoja nähnyt. Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,2-prosenttia.

Lue läpi yllä olevat Suomen pankin viikkokatsaukset, ne antanevat kohtuullisen objektiivisen kuvan talouden kuvasta. Muun muassa investointien jo ennestään alhainen taso on romahtanut vuonna 2015 ja tämä estää kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessakin. Viime syksynä oli yksittäisiä kuukausia, jolloin Venäjän talous kasvoi. Näissäkin kasvun syynä oli kiihtynyt varustautuminen (saahan aseita tekemällä lyhyellä aikajänteellä työllisyyttä ja kasvua aikaiseksi, mutta pohjimmiltaan puolustukseen tehdyt investoinnit ovat poissa kansantalouden muilta sektoreilta. Taas vertailu 1930-luvun Saksaan ei ole kaukaa haettu!).

 

[Minuteman]

Energiatuotteiden tuonnin lopettaminen Venäjältä ei ole mikään itseisarvo ja tavoite sinänsä, tärkeää on varmistaa ettei Venäjä, tai mikään muukaan kauppias pysty käyttämään energiatuotteiden toimitusta vipuvartena jolla voi edistää omia agendojaan. Venäjähän on täysin avoimesti käyttänyt energiatoimituksia aseena eikä ole piilottanut tavoitettaan alistaa EU valtansa alle houkuttelemalla ensin Länsi-Euoopan riippuvaiseksi venäläisestä energiasta.

Vaikka tälläkin foorumilla viljellään tarkoitushakuisesti venäläisnäkemystä siitä että EU olisi riippuvainen venäläiskaasusta niin tosiasia en että Länsi-Euroopan näkökulmasta Venäjä on vain yksi bensa-asema muiden joukossa ja siellä tankataan missä hinta on kohdallaan. Venäläiset ovat olleet edullisia ja luotettavia toimittajia niin kaasun, öljyn kuin kiviiilenkin osalta ja siksi Eurooppa on näitä tuotteita Venäjältä ostanut. Jos Venäjä nyt sitten haluaa myydä tuotteensa Kiinaan niin omapahan on asiansa, kaupat ovat aina ostajan ja myyjän välisiä sopimuksia jotka sopimuspuolet neuvottelevat keskenään parhaaksi katsomallaan tavalla. Eurooppa ei venäjäntuonnin lakkaamiseen kaadu, samoja tuotteita on maailmalla vapaasti kaupan markkinahintaan.

Eli jos energiatuotteiden tuonti Venäjältä lakkaa niin sen jättämä aukko voidaan paikata muilta tuottajilta ostetuilla tuotteilla, lisäämällä omaa tuotantoa (kivihiili, ruskohiili, ydinenergia sekä vaihtoehtoiset/uusiutuvat energiantuotantomenetelmät sekä parantamalla energiatehokkuutta). Yksinomaan energiatehokkuutta parantamalla mm. modernisoimalla Itä-Euroopan ifrastruktuuria voidaan EU:n alueen energiankulutuksesta ja -tarpeesta leikata huomattava siivu. Syy miksi energiaremonttia ei ole jo tehty taitaa löytyä ROI -laskelmista: Jos modernisointiin tarvittavaa rahoitusta ei saada syntynieden säästöjen kautta järkevässä ajassa takaisin niin investointia ei tehdä. Kun öljyn ja kaasun hinta on nykyisellä tasolla niin kiinnostusta energiatehokkuuden nostamiseen ei pelkästään liiketaloudellisilla laskelmilla synnytetä.

Ja mitä tulee ilmeisen fiilispohjalta esitettyihin väitteisiin siitä että maakaasuinfrastruktuurin modifioiminen vaikkapa LNG:llä toimivaksi olisi jotenkin monimutkainen, pitkäkestoinen ja kallis projekti niin näin asioihin jonkin verran työnikin puolesta perehtyneenä en voi kuin ihmetellä mistä tämmöinen väite oikein on peräisin.

Kuten tuolla toisaalla jo kertaalleen rautalangasta väänsin, Eurooppalaisien kaupunkien kaasuinfra perityii 1800 -luvulta jolloin ryhdyttiin tuottamaan teollisessa mittakaavassa kivihiilestä kaupunkikaasua paikallisissa kaasulaitoksissa. Helsigissä on Sörnäisissä vielä jäljellä kaasutehtaan rakennuksia ja mm vanhan kaasukellon ranka. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunkikaasu http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasukello

Kun maakaasua alettiin pumpata putkilinjoja pitkin kaupunkeihin, kaupunkikaasu korvattiin maalaasulla yksinkertaisesti kytkemällä olemassaoleva kaupunkikaasuverkko maakaasuputken päähän. Nin on tehty myös Helsingissä.

Joten mikä on se valtavan kallis ja aikaa vievä ifrastruktuurihanke joka vaadittaisiin vaikka Budapestin kaasuverkolle jos venäläinen maakaasu korvataan jollain toisella kaasulla, kuten vaikkapa junilla nesteytytyssä muodossa sinne kaasulaitokselle tuodulla maakaasulla (LNG) joka ensin kaasuunnutettaisiin ja johdettaisiin olemassaolevaan jakeluputkistoon?

Ai että ei ole olemassa jakeluinfraa LNG:lle? Onpas: Rautatiet ja maantiet. LNG:a voidaan kuskata konttisäiliöissä junavaunuissa ja rekkojen laveteilla sinne käyttökohteelle saakka ilman mitään kiinteitä putkilinjoja.

Keski-Euroopassa LNG:a käytetään jopa henkilöautojen polttoaineena joten nestemäisen kaasun siirto säilyöstä toiseen onnistuu todistetusti ihan jokamiehen tietotaidolla huoltoasemaolosuhteissa.

Nämä jutu ovat todellakin ihan tästä maailmasta ja päivittäisessä käytössä.

 

[Johannes]

Energiatuotteiden tuonnin lopettaminen Venäjältä ei ole mikään itseisarvo ja tavoite sinänsä, tärkeää on varmistaa ettei Venäjä, tai mikään muukaan kauppias pysty käyttämään energiatuotteiden toimitusta vipuvartena jolla voi edistää omia agendojaan. Venäjähän on täysin avoimesti käyttänyt energiatoimituksia aseena eikä ole piilottanut tavoitettaan alistaa EU valtansa alle houkuttelemalla ensin Länsi-Euoopan riippuvaiseksi venäläisestä energiasta.

Vaikka tälläkin foorumilla viljellään tarkoitushakuisesti venäläisnäkemystä siitä että EU olisi riippuvainen venäläiskaasusta niin tosiasia en että Länsi-Euroopan näkökulmasta Venäjä on vain yksi bensa-asema muiden joukossa ja siellä tankataan missä hinta on kohdallaan. Venäläiset ovat olleet edullisia ja luotettavia toimittajia niin kaasun, öljyn kuin kiviiilenkin osalta ja siksi Eurooppa on näitä tuotteita Venäjältä ostanut. Jos Venäjä nyt sitten haluaa myydä tuotteensa Kiinaan niin omapahan on asiansa, kaupat ovat aina ostajan ja myyjän välisiä sopimuksia jotka sopimuspuolet neuvottelevat keskenään parhaaksi katsomallaan tavalla. Eurooppa ei venäjäntuonnin lakkaamiseen kaadu, samoja tuotteita on maailmalla vapaasti kaupan markkinahintaan.

Eli jos energiatuotteiden tuonti Venäjältä lakkaa niin sen jättämä aukko voidaan paikata muilta tuottajilta ostetuilla tuotteilla, lisäämällä omaa tuotantoa (kivihiili, ruskohiili, ydinenergia sekä vaihtoehtoiset/uusiutuvat energiantuotantomenetelmät sekä parantamalla energiatehokkuutta). Yksinomaan energiatehokkuutta parantamalla mm. modernisoimalla Itä-Euroopan ifrastruktuuria voidaan EU:n alueen energiankulutuksesta ja -tarpeesta leikata huomattava siivu. Syy miksi energiaremonttia ei ole jo tehty taitaa löytyä ROI -laskelmista: Jos modernisointiin tarvittavaa rahoitusta ei saada syntynieden säästöjen kautta järkevässä ajassa takaisin niin investointia ei tehdä. Kun öljyn ja kaasun hinta on nykyisellä tasolla niin kiinnostusta energiatehokkuuden nostamiseen ei pelkästään liiketaloudellisilla laskelmilla synnytetä.

Ja mitä tulee ilmeisen fiilispohjalta esitettyihin väitteisiin siitä että maakaasuinfrastruktuurin modifioiminen vaikkapa LNG:llä toimivaksi olisi jotenkin monimutkainen, pitkäkestoinen ja kallis projekti niin näin asioihin jonkin verran työnikin puolesta perehtyneenä en voi kuin ihmetellä mistä tämmöinen väite oikein on peräisin.

Kuten tuolla toisaalla jo kertaalleen rautalangasta väänsin, Eurooppalaisien kaupunkien kaasuinfra perityii 1800 -luvulta jolloin ryhdyttiin tuottamaan teollisessa mittakaavassa kivihiilestä kaupunkikaasua paikallisissa kaasulaitoksissa. Helsigissä on Sörnäisissä vielä jäljellä kaasutehtaan rakennuksia ja mm vanhan kaasukellon ranka. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunkikaasu http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasukello

Kun maakaasua alettiin pumpata putkilinjoja pitkin kaupunkeihin, kaupunkikaasu korvattiin maalaasulla yksinkertaisesti kytkemällä olemassaoleva kaupunkikaasuverkko maakaasuputken päähän. Nin on tehty myös Helsingissä.

Joten mikä on se valtavan kallis ja aikaa vievä ifrastruktuurihanke joka vaadittaisiin vaikka Budapestin kaasuverkolle jos venäläinen maakaasu korvataan jollain toisella kaasulla, kuten vaikkapa junilla nesteytytyssä muodossa sinne kaasulaitokselle tuodulla maakaasulla (LNG) joka ensin kaasuunnutettaisiin ja johdettaisiin olemassaolevaan jakeluputkistoon?

Ai että ei ole olemassa jakeluinfraa LNG:lle? Onpas: Rautatiet ja maantiet. LNG:a voidaan kuskata konttisäiliöissä junavaunuissa ja rekkojen laveteilla sinne käyttökohteelle saakka ilman mitään kiinteitä putkilinjoja.

Keski-Euroopassa LNG:a käytetään jopa henkilöautojen polttoaineena joten nestemäisen kaasun siirto säilyöstä toiseen onnistuu todistetusti ihan jokamiehen tietotaidolla huoltoasemaolosuhteissa.

Nämä jutu ovat todellakin ihan tästä maailmasta ja päivittäisessä käytössä.

Sinulla on ihan kivoja insinöörimäisiä havaintoja teknisistä innovaatioista.

Edelleenkään, sinun käsityksesi siitä, miten valtio tuottaa ja käyttää energiaa ja mikä on tuon tuotannon riskittömyyden vaikutus valtion talouteen ja sijoittajien liikkeisiin on todellakin vajavainen. Sinulla ei näytä olevan mitään käsitystä siitä, miten ja minkälaisilla aikatauluilla parlamenttaariset valtiot budjetoivat hankkeitaan. Esittämäsi vaihtoehdot sopiva jonkin yksittäisen kylän käytettäviksi jo heti ja nytkin. Mutta laajemmassa mittakaavassa valitettavasti mitään ei ole valmiina. Olet tosin esittänyt muilla palstoilla vastaavia kuvitelmia siitä, miten teollisuustuotantoa voidaan tuosta vaan uudelleenohjata tekemään vaikkapa konekiväärin osia. Siinä mielessä nämä sinun kommenttisi jatkavat samaa utopistista tai oikeastaan kirkasotsaisen idealistista linjaa.

Edelleenkin 2015 - 2016, EU talousalue on riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta. Jos Venäjä lopettaisi energiatoimitukset nyt heti, seurauksena olisi väistämättä EU alueen talouden notkahdus ja sitä Saksa, Ranska, Hollanti ja Italia eivät todellakaan halua. Toisaalta, on niinkin, että Venäjän talous täytyy mennä vielä paljon enemmän kuralle, ennenkuin edes Putin tuota skenaariota alkaa tuomaan esille.

Yritän sanoa tämän nyt mahdollisimman selkeästi: EU a-lu-e on 2015 - 2016 riip-pu-vai-nen Ve-nä-jän e-ner-gi-as-ta. Tutustu myös @artti :n erinomaiseen yhteenvetoon Euroopan tämänhetkisestä kaasu- ja öljykuljetusinfrasta. Siinä on paljon kuvia.

Johannes