Venäjän talous

Miksi Venäjä ei toimi länsimaalaisten taloustieteellisten teorioiden mukaan? Tai no, eivätpä näytä länsimaatkaan toimivan 2017 niiden taloustieteellisten lainalaisuuksien mukaan joita minulle kerrottiin "faktoina" joskus kansantaloustieteen peruskurssilla.

Tämä johtuu siitä ettei taloustiede ole tiede, koska sen tulokset eivät ole meidän keinoillamme toistettavissa tai falsifioitavissa. Taloustiede on jonkunlaista magiaa tai rahtikulttia.
Varmaan jonain päivänä taloustuntemus ja matematiikka kehittyvät siihen pisteeseen että taloustiede kehittyy oikeaksi tieteeksi, kuten vaikkapa alkemiasta kehittyi nykyinen kemia, mutta vielä siellä ei olla.
 
Tämä johtuu siitä ettei taloustiede ole tiede, koska sen tulokset eivät ole meidän keinoillamme toistettavissa tai falsifioitavissa. Taloustiede on jonkunlaista magiaa tai rahtikulttia.

:confused:o_O

Taloustiede ei ole monessakaan mielessä täydellistä. Mutta joutuu vain ihmettelemään, mikä tuollaisten ilmausten tarkoitus on. Aito kuvitelma vai katkeraa panettelua?
 
Hyvin sanottu
Taloustiede on jonkunlaista [magiaa tai] rahtikulttia.

Tosin rahtikultti uskoo runsauteen ja taloustiede tutkii niukkuutta (viimekadessa paatoksentekoa, jostain sen suuntaisesta kai taallakin aika ajoin turistaan?).
 
:confused:o_O

Taloustiede ei ole monessakaan mielessä täydellistä. Mutta joutuu vain ihmettelemään, mikä tuollaisten ilmausten tarkoitus on. Aito kuvitelma vai katkeraa panettelua?

Olen 100% tuota mieltä, ja taloustieteen käytännön tulokset tukevat näkemystäni. Taloustiede ei ole useimmissa tapauksissa falsifioitavissa koska vaikuttavia tekijöitä ja kausaliteetteja on aivan liian monta jotta voisimme nykyisillä keinoillamme ottaa niitä kaikkia huomioon.

Katso vaikka taantuma- ja lamaennusteita. Menevätkö yleensä oikein?
 
Olen 100% tuota mieltä, ja taloustieteen käytännön tulokset tukevat näkemystäni. Taloustiede ei ole useimmissa tapauksissa falsifioitavissa koska vaikuttavia tekijöitä ja kausaliteetteja on aivan liian monta jotta voisimme nykyisillä keinoillamme ottaa niitä kaikkia huomioon.

Katso vaikka taantuma- ja lamaennusteita. Menevätkö yleensä oikein?

Täytyy toivoa, että taloustiede ei ole täyttä humpuukia :) Kaikki maailman isoimmat päätökset tehdään nimittäin jollain tavoin taloustieteeseen perustuen.

Esimerkiksi evoluutio on tiede, jota on aika vaikea arkipäivän testeillä yleispitävästi todentaa ainakaan niin, että maallikko niitä uskoisi.

Ennustaminen on yleisesti ottaen tunnetusti aika vaikeaa :rolleyes:

Mutta ainakin itse aloin ennustella / odotella finanssikriisiä joskus 2005-2006. Eikä se ollut mitenkään vaikea ennakoitava.
 
:confused:o_O

Taloustiede ei ole monessakaan mielessä täydellistä. Mutta joutuu vain ihmettelemään, mikä tuollaisten ilmausten tarkoitus on. Aito kuvitelma vai katkeraa panettelua?
Taloustiede rinnastetaan usein sosiaalitieteisiin, lähinnä hyödyn (utility) ja rationaalisen käytöksen vaikean (suljetun) määrittelyn johdosta. Kuitenkin taloustiteessä on myös formaalimpi ja erityisesti laskennallisesti validi puolensa, esimerkkeinä peliteoria, ja sen osana huutokauppateoria, joissa löytyy jopa suljettuja määritelmiä Pareto-optimaalisille lopputuloksille. Laskennallisesti nämä ovat lineaari-algebraa, tai linear programming, jossa voidaan näyttää toteen yhden lopputuleman etuisuus verrattuna vaihtoehtoihin.
Eli datan käyttäminen nolla-hypoteesin testaamiseen toimii. Miksi tämä ei olisi tiedettä?
Se että Fremenin GARCH-gradu ei oikein toiminut johtui lähinnä Fremenistä itsestään, tai jos häneltä kysytään, paskasta datasta :).
 
Onhan sitä taloustieteessäkin monia koulukuntia. Joku on aina -muodissa- ja sitten taas vaihdetaan suuntaa. Erot ovat pieniä, loppujen lopuksi.

Se on ainakin varmaa, että satumaiset omaisuudet tehdään poliitikkojen myötävaikutuksella tai kenraalien tuella. Näin on aina ollut ja on oleva. Tarvitseeko luetella esimerkkejä tästä -taloustieteen- haarasta?:cool:
 
ä Fremenin GARCH-gradu ei oikein toiminut johtui lähinnä Fremenistä itsestään, tai jos häneltä kysytään, paskasta datasta
+
Joku on aina -muodissa- ja sitten taas vaihdetaan suuntaa. Erot ovat pieniä, loppujen lopuksi.

Fremen oli varmaan HY:ssa kansantaloustiedetta opiskelemassa, jossa koko tiedekunta ajautui sivuraiteelle (kv. katsoen) kun ARC/ GARCH -virus (innostuksen, vai oisko ollu jonkun professoriklikin myota) iski vuosikymmeneksi, vai riittikokaan?
- eli pienessa maassa nain voi kayda, mika sotii baikalin vaitetta vastaan (etta erot olisivat pienia). Suomi kun oli juuri Kourien ja muiden toimesta paassyt avoimen talouden teoriassa vahintaan maailman tasoon, ehka jopa oltiin karjessakin (tosin vain hetkosen verran).
 
Taloushistoria on hyvinkin antoisaa luettavaa.

Sen sijaan taloustieteen kyky ennustaa tai tuottaa järkeviä toimintavaihtoehtoja esimerkiksi poliittisille päättäjille on hyvin heikko.

Keskustelin viime talvena erään taloustieteen tohtorin kanssa sijoittamisesta ja hän viittasi kintaalla kun valittelin sitä, että taloustiedettä ei tullut koskaan opiskeltua. Äijä naureskeli, että taloustieteilijät ovat omien teorioidensa lumoissa ja niissä oletetaan ihmisten toimivan tavalla jolla ihmiset eivät todellisuudessa toimi. Mies sanoi, että ero marxilaisiin teorioihin on lähinnä se, että marxin teoriat ovat vielä reikäisempiä. Kyseinen herra on muuten haalinut itsellensä usean miljoonan euron omaisuuden, joten luulen hänen tietävän rahan tekemisestä ja tieteestä jotain.

Taloustieteestä on syytä tietää kuitenkin jotain asioita. Esimerkiksi se miten yritysten taloudellinen tilanne määritellään. Esimerkiksi jos ostan kullan ollessa halpaa sitä 100 kiloa valmiiksi varastoon sormustehtailua varten, itse asiassa heikennän yhtä keskeistä käppyrää joka määrittelee yritykseni tilannetta jne.

Itse nojaan sijoituksia tehdessäni ihan johonkin muuhun kuin taloustieteelliseen osaamiseen. Ja hyvin on mennyt tähän asti.
 
Taloushistoria on hyvinkin antoisaa luettavaa.
Taisi olla Schumpeter viimeinen, joka pystyi samaan opukseen sisallyttamaan taloushistoriaa ja (yleisempaa) teorian kehittelya?
- taytynee etsia se "taloustieteellinen keskustelu" -lanka
 
Aikoinaan 90-luvulla yksi taloustieteen proffa kertoi omasta väikkäristään näin. Kun hän aloitti sen kirjoittamisen, oli sisältönä ja otsikkona:
- Neuvostoliitto, kansantalous vailla inflaatiota.
Kun väikkäri oli valmis, oli naapurista reaalisempi kuvaus hänen mukaansa:
- Neuvostoliitto, inflaatio vailla kansantaloutta.
 
+


Fremen oli varmaan HY:ssa kansantaloustiedetta opiskelemassa, jossa koko tiedekunta ajautui sivuraiteelle (kv. katsoen) kun ARC/ GARCH -virus (innostuksen, vai oisko ollu jonkun professoriklikin myota) iski vuosikymmeneksi, vai riittikokaan?
- eli pienessa maassa nain voi kayda, mika sotii baikalin vaitetta vastaan (etta erot olisivat pienia). Suomi kun oli juuri Kourien ja muiden toimesta paassyt avoimen talouden teoriassa vahintaan maailman tasoon, ehka jopa oltiin karjessakin (tosin vain hetkosen verran).
Vuosi oli 1997 ja Professorina V. Kanniainen, totta toki... mutta verrattuna Tampereen Lipastoon, Jyväskylästä ja Roope Luhtalasta puhumattakaan... huh huh, meillä meni ihan hyvin.
ps. idea volatiliteetin periytymisen/ hännän testaamisesta oli ihan omani, ei Kanniaisen. Muut samassa graduryhmässä tekivät ihan eri kulmista päätöstöitään, tosin tietty makro/ ekonometria -puolella mutta ei näitä gradu-aiheita todellakaan kurkkuun työnnetty, päinvastoin. Mitäs muuten itse opiskelit salamander kun noin hyvin muistata vielä yliopistopolitiikan kuprut?
 
+


Fremen oli varmaan HY:ssa kansantaloustiedetta opiskelemassa, jossa koko tiedekunta ajautui sivuraiteelle (kv. katsoen) kun ARC/ GARCH -virus (innostuksen, vai oisko ollu jonkun professoriklikin myota) iski vuosikymmeneksi, vai riittikokaan?
- eli pienessa maassa nain voi kayda, mika sotii baikalin vaitetta vastaan (etta erot olisivat pienia). Suomi kun oli juuri Kourien ja muiden toimesta paassyt avoimen talouden teoriassa vahintaan maailman tasoon, ehka jopa oltiin karjessakin (tosin vain hetkosen verran).
By the way, England boy, prove me wrong:

https://www.bloomberg.com/quote/BDIY:IND

Multa pyydettiin vegaa tohon niin monta kertaa ettei sormet ja varpaat riitä, aina kahdesta maasta. Kerro mitkä niin tarjoan pintin, jos olet jossain South Eastissä :).
 
@Fremen, Oppikouluaikoina opiskelin sosiaalitieteita ja tiedotusoppia/ massakommunikaatiota. Puolivalissa kandiin joku tylsimys ilmoitti, etta olis hyva kirjoittaa (yo:ksi) valissa. Sittemmin tuli opiskeltua kaupallisia juttuja, taloustiedetta parissakin paikassa, tilastotiedetta...80-luvulla kirjoittelin jo puheita kansainvalisiin talouskokouksiin. Palasin myohemminkin pari kertaa opinahjoihin (Wharton, INSEAD) enemman strategiapuolella. Kylla proffakunta tuli aikoinaan tutuksi, Kanniainen oli silloin viela ihan nuorimmasta paasta.
- ihan eilen tuli IMF:lta toullainen pahvi, josta pyydettiin mielipidetta:Consultation on the IMF 2018 Quinquennial Capacity Development Strategy Review; rauhan ja stabiliteetin rakentamisestahan tuossakin viime kadessa on kysymys
- ennen kaikkia naita ym. opintoja jouduin tituleeraamaan itseani "rauhantutkijaksi" kun Suomi oli hihhuleita pullollaan (SIPRIa ymmarrettiin kuitenkin kumartaa, siina kun oli oikeat sanat valittu otsikkoon)
- sotilastiedusteluunkin hain, mutta aikani heidan silloisen kakkosmiehensa kanssa jutusteltuani han ohimennen totesi "tanne ei muuten haeta; meidathan voitaisiin silla lailla soluttaa":(
 
aina kahdesta maasta. Kerro mitkä niin tarjoan pintin, jos olet jossain South Eastissä :).
Iran ja Saudi Arabia... olet antelias sielu; itse tarjolle laitan yleensa "virtual" pintteja.

Tuon Baltic Exchangen nurkilla olen ensi vkon tiistaina lounasaikaan...

PS Voisin samalla myyda Sinulle hyvan optioriskien hallintajarjestelman (ei siis hinnoittelupalikka). Esim. Kiinassa kun piilotettiin luottotappiot (tai niiden "underlying" ennemminkin) pois silmista, niin ajatus oli etta hajautetut varainhallinta"yhtiot" tekisivat samalla "work out'teja" kukin omalla tyylillaan, eika kaikki samaan "suuntaan". No, jonkunhan piti pitaa silmalla kootun riskin muutossuuntaa... lopun jo arvaatkin;)
 
Viimeksi muokattu:
Avoimesta vittuilusta voisi ehkä siirtyä pohtimaan vaikka sitä, että mitä Venäjälle tarkoittaa kasvava yhteistyö BRICS-yhteisössä? Mitä muuta kuin vehnää Venäjä vie näihin...pl. hiilivetytuotteet ja aseet?

Alustan vastaustani kysymykseen seuraavalla kuvalla;
5bc9598ebba94bdb9c304aabfd3b2a0a.gif




Venäjä on BRICS-yhteisössä niinkuin veturi tuollaisessa miesjunassa. Kuvittelee vetävänsä letkaa, mutta tuleekin tosiasiassa vedetyksi hanuriin (ja vain sen aikaa kun liukaste -eli Siperian öljy- riittää).
 
silloin kun Putin teki jattikaupat Kiinan kanssa energia-alan sanktioiden tasapainottamiseksi, niin kiinalaisethan sanoivat, etta putki meni vaaraan paikkaan... nayttaa silta, etta joudutte tilaamaan meilta jonnin verran lisaa terasta, jotta riittaa sille "oikeallekin" linjaukselle;)
 
@Fremen, Oppikouluaikoina opiskelin sosiaalitieteita ja tiedotusoppia/ massakommunikaatiota. Puolivalissa kandiin joku tylsimys ilmoitti, etta olis hyva kirjoittaa (yo:ksi) valissa. Sittemmin tuli opiskeltua kaupallisia juttuja, taloustiedetta parissakin paikassa, tilastotiedetta...80-luvulla kirjoittelin jo puheita kansainvalisiin talouskokouksiin. Palasin myohemminkin pari kertaa opinahjoihin (Wharton, INSEAD) enemman strategiapuolella. Kylla proffakunta tuli aikoinaan tutuksi, Kanniainen oli silloin viela ihan nuorimmasta paasta.
- ihan eilen tuli IMF:lta toullainen pahvi, josta pyydettiin mielipidetta:Consultation on the IMF 2018 Quinquennial Capacity Development Strategy Review; rauhan ja stabiliteetin rakentamisestahan tuossakin viime kadessa on kysymys
- ennen kaikkia naita ym. opintoja jouduin tituleeraamaan itseani "rauhantutkijaksi" kun Suomi oli hihhuleita pullollaan (SIPRIa ymmarrettiin kuitenkin kumartaa, siina kun oli oikeat sanat valittu otsikkoon)
- sotilastiedusteluunkin hain, mutta aikani heidan silloisen kakkosmiehensa kanssa jutusteltuani han ohimennen totesi "tanne ei muuten haeta; meidathan voitaisiin silla lailla soluttaa":(
No siinä tapauksessa aseveli @salama-anteri , anteeksipyyntöni, luulin että olet lähempänä meitä foorumin keskipylvään kolmi-nelikymppisiä.... ja Professori Kanniainen on nykyään emeritus eli eläkkeellä.
 
Iran ja Saudi Arabia... olet antelias sielu; itse tarjolle laitan yleensa "virtual" pintteja.

Tuon Baltic Exchangen nurkilla olen ensi vkon tiistaina lounasaikaan...

PS Voisin samalla myyda Sinulle hyvan optioriskien hallintajarjestelman (ei siis hinnoittelupalikka). Esim. Kiinassa kun piilotettiin luottotappiot (tai niiden "underlying" ennemminkin) pois silmista, niin ajatus oli etta hajautetut varainhallinta"yhtiot" tekisivat samalla "work out'teja" kukin omalla tyylillaan, eika kaikki samaan "suuntaan". No, jonkunhan piti pitaa silmalla kootun riskin muutossuuntaa... lopun jo arvaatkin;)
Norja ja Venäjä ja vielä kerran Norja. ps. en tarvii lisää hallintoa, venäläisille luulis kelpaavan...
 
Täytyy toivoa, että taloustiede ei ole täyttä humpuukia :) Kaikki maailman isoimmat päätökset tehdään nimittäin jollain tavoin taloustieteeseen perustuen.

Niin no, aikaisemmin käytettiin shamaaneja, ennustajia ja pappeja.
Joku asia voi olla 'humpuukia' ja silti toimia tietyin reunaehdoin tai joiltain osa-alueilta. Vertaus alkemiaan on erityisen osuva, koska alkemiasta saatiin paljon hyödyllisiä juttuja tai toimivia tuloksia. Alkemian pohjalla olevat teoriat ja hypoteesit vain olivat vääriä tai epätäydellisiä. Se mikä toimi oli saavutettu empiirisesti tai rajallisilla päättelyketjuilla.

Ysärinä Wall Streetillä toimi sijoitusrahasto nimeltä Long Term Capital Management. Heillä oli erittäin huolellisesti laadittu ja monimutkainen matemaattinen malli jolla he laskivat saavansa hyvän tuoton vähäisellä riskillä. Aluksi näin kävikin ja massia tuli uskomattomia määriä. Sitten jokin meni mönkään ja lafka romahti maksukyvyttömäksi hetkessä. LTCM:n jannut saatoivat vain todeta että "Meidän mallimme mukaan tämä on mahdotonta." Todennäköisyys sellaiselle olisi ehkä kerran koko universumin historiassa (~14mrd vuotta). Todella huonoa tuuria...?

Esimerkiksi evoluutio on tiede, jota on aika vaikea arkipäivän testeillä yleispitävästi todentaa ainakaan niin, että maallikko niitä uskoisi.

Miten niin? Evoluution peruskäsitteet - luonnovalinta ja mutaatio - ovat erittäin helposti ymmärrettävissä. Darwin esitti hypoteesinsa yleistajuisessa muodossa ja ennusti että mikäli hänen teoriansa on oikea, tulevaisuudessa pitäisi löytymän tällaisia ja tällaisia asioita. Niinkuin kävikin.

Mutta ainakin itse aloin ennustella / odotella finanssikriisiä joskus 2005-2006. Eikä se ollut mitenkään vaikea ennakoitava.

Niin. Tavallinen tallaaja ennusti sen, maailman parhaat talousviisaat eivät. Mitäs tämä nyt kertoo?
 
Back
Top