Venäläinen sotataito

[Osasto 31]

Linkki: https://jamestown.org/program/moscow-training-belarusian-youths-ultra-right-camps-russia/

Moscow Again Training More Belarusian Youths in Ultra-Right Camps in Russia

The Russian government is committed to ensuring that Belarus remains dependent on Moscow and serves as a buffer state between the Russian Federation and the North Atlantic Treaty Organization (NATO) (Minskdialogue.by, November 17). But because Russia lacks the ability to win an honest competition for Belarusian loyalty openly, as Moscow-based commentators point out (Kasparov.ru, November 28), the Kremlin is increasingly turning to subversive measures, including the training of young Belarusians in ultra-right-wing military camps near the Russian capital.

Moscow could use the graduates of these training centers to destabilize the situation in Belarus while maintaining some level of plausible deniability: Russian authorities could claim Moscow was not behind these groups. But even if these graduates are never actively deployed, their very existence represents an implicit threat to Belarusian security, one that Minsk cannot afford to ignore. Furthermore, the training camps serve to remind the West that Vladimir Putin, whatever lessons he may have learned from his aggression in Ukraine, remains committed to what many euphemistically call “hybrid” war—or what is more properly termed “active subversion.”

Russia has been training groups of Belarusian young people in paramilitary camps over at least the last several years (Windowoneurasia2.blogspot.com, November 2, 2015 and May 31, 2016; Nasha Niva, December 31, 2015; Svaboda.org, May 18, 2016) But now, reports suggest, Moscow’s efforts in this regard have expanded dramatically, a possible indication of Russian intentions regarding Belarus in the near future.

This fall, a number of Belarusian outlets featured reports, including pictures and interviews with those involved, that Moscow is providing paramilitary and ideological training to a large group of young Belarusians of both sexes in camps run by the shadowy ENOT Corporation near the Russian capital (Belsat, September 24; BelarusPartisan, September 25, November 24). That company—which has its own website, Enotcorp.org—is part of Moscow’s newly expanded paramilitary effort and has been involved in recruiting and sending Russian mercenaries to Ukraine and to Syria. But it is also notorious for its links to Russian neo-Nazi groups that have served as its recruiters in the past.

The ENOT camps’ true purpose is reflected in the fact that its “main instructor,” Roman Telenkevich, at the same time heads “The Union of Donbas Volunteers.” Furthermore, ENOT is bringing to these camps young people from all existing hotspots in Eurasia, such as Transnistria and South Ossetia, and from places some may want to turn into hotspots, such as Belarus and the Balkans. At a public conference at the end of September, some 400 young people, most in their teens, publicly showed their commitment to Russian imperial and xenophobic values. The majority were from these various places across the post-Soviet space, including a number—unspecified by Belarusian sources—from Belarus (Belsat, September 24).

In early 2016, the Russian Orthodox Church and the Russian government actively recruited Belarusians to take part in paramilitary camps inside Belarus. When Belarusian opposition figures protested, Belarusian Ministry of Internal Affairs said it had investigated and found no problems, a possible indication of collusion between some in that institution and other institutions in the Belarusian government. That possibility is now a probability given that several Belarusian officials have visited the ENOT camp this fall and even been willing to speak with journalists about it, insisting that there is nothing wrong with young Belarusians wanting to gain such paramilitary instruction and even suggesting that such people will form a useful addition to the country’s Armed Forces in the future (Belsat, September 24).

But as Belsat points out, such assertions whitewash what is happening: “There can be no doubt as to the radical right views of the ENOT graduates.” Moreover, following a beating in Russia of a citizen of Tajikistan, the ENOT company website published a call to “destroy the nest of insolent illegals.” That Belarusians are again being drawn into this is worrisome, Belarusian democrats say, not only for what it says about the intentions of this group in Russia itself but also because of what it suggests are Moscow’s plans for these people on their return to Belarus (Belsat, September 24).

ENOT leaders, Belsat and BelarusPartisan argue, claim that they have set up cells of Belarusian graduates of these camps near Moscow in the Belarusian cities of Borisov, Mohylev and Bobruisk. No one has been able to confirm the existence of such organizations, an indication that such claims may be part of a propaganda effort intended to destabilize Belarus by spreading fear. But that too is one of the reasons why the Russian camps exist: They show that Moscow could establish such organizations if it wanted to and that the Belarusian security services are unable or unwilling to do anything about it (Belsat, September 24; BelarusPartisan, September 25, November 24).

That the ENOT Corporation is involved in such efforts is suggested by a recent comment by Anton Gorokhov, one of the company’s leaders, after a visit to Belarus: “We came for talks with the local organs of power. There is a commercial interest” in the services we provide. However, he added, “at the request of your officials, no details are to be released.” At the same, he said, “the goal of the talks is the formation of a joint program for the preparation of young people for service in the army” (BelarusPartisan, September 25).

Most disturbingly of all, Gorokhov said that he had conducted talks “above the regional level” (BelarusPartisan, September 25), an indication that he may have made contacts with Belarusian officials in Minsk. If that is so, it illustrates that the Russian hybrid war of subversion against Belarus may be truly taking off, to the detriment of Belarusian rights and freedoms and even independence.

 

[salama-anteri]

Viela poimintoja DIA-raportista:

• Launched 55 military satellites in the last 5 years (Glossnast yliedustettuna, koska piti kuroa lannen etumatka kiinni)
• 16 air defence regiments upgraded to the S-400 (yleensa puhutaan enemman Iskander-prikaateista)
• 60 new naval vessels in the last 5 years (selva suuntautuminen rannikkolaivastoon, isommat paatit valmistuvat kovin hitaasti)
• 3,000 new armoured vehicles delivered (uusitut tankit laskettu mukaan, mutta muiden kuin tst-vaunujen uusiutuminen jaanyt vaille riittavaa huomiota)
• New command and control systems implemented (kansallisesta komentokeskuksesta alkaen)
• 1,800 new unmanned aircraft (tatahan ei meinattu saada millaan liikkeelle, kunnes Israel tuli apuun)
• UAV based radio jamming equipment (EW yleisemminkin, mennaan lahemmaksi, niin tehot riittavat)
• High levels of readiness (joka prikaatiin kaskytetty taisteluvalmis tst-os. 2012 lahtien)

 

[salama-anteri]

Viimeinen poiminto: laivaston uusiminen ja pakotteet

A total of 17 of the ships (6
GRIGOROVICH, 4 GORSHKOV, and 8 STEREGUSHCHIY) were ordered to be built. Final
delivery of over half of these ships was disrupted due to the lack of gas turbine and diesel engines from Ukraine’s Zorya-Mashproyekt State Gas-Turbine Manufacturing Enterprise.

Delivery of three GRIGOROVICH and two
GORSHKOV frigates were eventually cancelled because domestically-produced gas-tur-
bine engines would not be ready before 2020.
The imported engines for the STEREGUSH-
CHIY corvettes have been replaced by domestic diesel engines produced by the Kolomna
Engine Plant in Moscow, allowing for the pro-
duction of corvettes and patrol boats to con-
tinue at a steady pace in spite of construction
delays to the larger ships.

Submarines
Historically the backbone of the Russian Navy,
75% of the 61 operational submarines are over
20 years old and are slowly being replaced.
- ensimmaisen Yasen-luokan sukellusveneen valmiiksi saaminen kesti perati 16v

 

[ctg]

Before the Allied invasion of Normandy in World War II, the American and British armies constructed armies of dummy tanks and landing craft in the south of England to confuse the German high command of their intent. Imagine a Sherman tank in the form of a bouncy castle — ridiculous up close but enough to fool a fighter pilot in the air.

This tradition of inflatable dummy tanks and phony ballistic missiles — imitasiia or imitation — is still alive and well in Russia thanks to the 45th Separate Engineer-Camouflage Regiment based in Vladimir Oblast east of Moscow.

The unit has a variety of blow-up tanks, missile launchers, armored personnel carriers and other weapons. While these tactics are hardly new in Russia or elsewhere, Russia recently finishing reforming the 45th Regiment, nicknamed the “Inflator Regiment” in June 2017. In fact, the unit descends from the 45th Engineer and Sapper Regiment, which served during the Soviet war in Afghanistan.

http://warisboring.com/the-russian-army-is-inflating-giant-dummy-tanks/

 

[John Hilly]

For the Russian Military in Syria, Old Habits Die Hard
The Kremlin has learned many lessons but is still fighting like the '90s

WIB front December 29, 2017 Paul Iddon

Russia87 Syria55

Russia this month announced another draw-down from its combat operations in Syria, which began on Sept. 30, 2015. The Russian military will retain troops in the country, likely indefinitely, where it has demonstrated the capabilities of new weapons and tactics — which together show it has learned from its shortcomings in past operations.
Nevertheless, as experts told War Is Boring, many of the Russian military’s old habits were also on display throughout this campaign.
It’s no secret that Russia used its military campaign to both demonstrate and test hardware, and furnish its forces with some actual combat experience. In March 2016, Russian Pres. Vladimir Putin said that combat operations in Syria are the best form of training for his country’s armed forces.
“The Russians quickly began to see Syria as a testing ground for various weapon systems that hadn’t been used in combat before as well as an opportunity to give various branches of the military experience in an actual war zone,” Michael Kofman, a specialist on the Russian military at the Wilson Center’s Kennan Institute, told War Is Boring.

This included Russia firing its ship and submarine-launched Kalibr cruise missiles into Syria, all the way from the Caspian and Mediterranean Sea, and long-range Russian Tu-95MS and Tu-160 strategic bombers — flying from Russia itself — striking targets with Kh-555 and new Kh-101 air-launched cruise missiles.

Above — an Su-24 at Russia’s air base in Syria. At top — Russian troops in Syria. Russian Ministry of Defense photos
Russian combat aircraft in Syria averaged 40-50 sorties per day, with peaks as high as 100 such as which occurred in January 2016. Russia achieved this without deploying more than 30-50 combat aircraft and 16-40 helicopters to Syria throughout the campaign, which Kofman notes is a much smaller deployment than the Soviets had in Afghanistan. Mechanical failures and combat losses in the air been “magnitudes less than previous Russian or Soviet air operations,” Kofman added.
Russia only lost a small number of aircraft, largely due to the success of Russian technicians who kept both new Russian aircraft and Soviet-era aircraft based in Syria airborne — an exception being the recent loss of a single Su-24M2 to mechanical failure on Oct. 10. The most well-known loss of a Russian plane during the war was the 2015 shootdown of an Su-24M by a Turkish F-16.
This is illustrative of improved flexibility in the Russian military, which has demonstrated it can achieve more with fewer forces than past in past wars.

Loppu pitkästä jutusta linkissä: http://warisboring.com/for-the-russian-military-in-syria-old-habits-die-hard/

 

[salama-anteri]

Sekin tullut ilmi, etta kolmasosa (ajoittain) Venajan porukoista Syyriassa ollut Wagner-firman palkkasotureita... joiden tappiot on pimitetty 100%:sti.
- epailematta ihan patevia jeppeja
- ensin Venaja antaa panssareita/ tykistoa Syyrialle, sitten Syyria antaa niita samoja W.......

 

[Platypi]

For the Russian Military in Syria, Old Habits Die Hard
The Kremlin has learned many lessons but is still fighting like the '90s

*snip*

Ihan kelvollinen artikkeli, mutta War is Boringin toimittajat ja haastattelemat henkilöt selkeästikkin olettavat Venäjän pyrkivän samoihin kykyihin lännen kanssa. Itänaapuria mm. ruoaditaan siitä, että sillä ei ole ollut lännen kaltaista kykyä käyttää täsmä-aseita vaan se on turvautunut lähinnä isoihin "tyhmiin" pommikuormiin.

Ei siinä mitään, jos oletetaan, että Venäjä haluaa Lännen tapaan välttää viimeiseen asti siviilitappioita käydessään modernia tarkkuussotaa. En itse kuitenkaan usko, että Venäjä pyrkii käymään täsmä-asesotaa, ainakaan samassa skaalassa kuin länsi. Toki täsmä-aseille on oma roolinsa naapurinkin ajattelussa, mutta Venäläiseen doktriiniin ei ole koskaan kuulunut kovin suuri välittäminen siviilitappioista tai muutenkaan kirurgisesta tarkkuudesta.

Täsmä-aseiden vähyys ja teknologian puute on varmasti suuri syy siihen, miksi Venäjä ei ole käyttänyt niitä nykyistä enempää Syyriassa. Mielestäni on kuitenkin ihan perusteltua olettaa, että k.o. leluja ei ole "lännen malliin" myös siksi, ettei naapurissa ole nähty tarvetta sille. Jos sama homma saadaan aikaan isolla tyhmällä pommilla, miksi tuhlata resursseja risteilyohjukseen?

 

[SJ]

Ihan kelvollinen artikkeli, mutta War is Boringin toimittajat ja haastattelemat henkilöt selkeästikkin olettavat Venäjän pyrkivän samoihin kykyihin lännen kanssa. Itänaapuria mm. ruoaditaan siitä, että sillä ei ole ollut lännen kaltaista kykyä käyttää täsmä-aseita vaan se on turvautunut lähinnä isoihin "tyhmiin" pommikuormiin.

Ei siinä mitään, jos oletetaan, että Venäjä haluaa Lännen tapaan välttää viimeiseen asti siviilitappioita käydessään modernia tarkkuussotaa. En itse kuitenkaan usko, että Venäjä pyrkii käymään täsmä-asesotaa, ainakaan samassa skaalassa kuin länsi. Toki täsmä-aseille on oma roolinsa naapurinkin ajattelussa, mutta Venäläiseen doktriiniin ei ole koskaan kuulunut kovin suuri välittäminen siviilitappioista tai muutenkaan kirurgisesta tarkkuudesta.

Täsmä-aseiden vähyys ja teknologian puute on varmasti suuri syy siihen, miksi Venäjä ei ole käyttänyt niitä nykyistä enempää Syyriassa. Mielestäni on kuitenkin ihan perusteltua olettaa, että k.o. leluja ei ole "lännen malliin" myös siksi, ettei naapurissa ole nähty tarvetta sille. Jos sama homma saadaan aikaan isolla tyhmällä pommilla, miksi tuhlata resursseja risteilyohjukseen?

Täsmäpommin tarkkuutta ei tarvita myöskään silloin kun homma voidaan hoidella rypälepommilla. Suurin ero lienee siinä, että kuinka lähelle kohdetta pitää tulla siihen osumista varten. Eli naapuri luultavasti joutuisi tulemaan lähemmälle pudottamaan pomminsa tai edes havaitakseen maalin.

 

[StmSvejk]

Täsmä-aseiden vähyys ja teknologian puute on varmasti suuri syy siihen, miksi Venäjä ei ole käyttänyt niitä nykyistä enempää Syyriassa. Mielestäni on kuitenkin ihan perusteltua olettaa, että k.o. leluja ei ole "lännen malliin" myös siksi, ettei naapurissa ole nähty tarvetta sille. Jos sama homma saadaan aikaan isolla tyhmällä pommilla, miksi tuhlata resursseja risteilyohjukseen?

Ero on hiukan sama kuin lapiomiehellä ja kaivinkoneella - molempia toki tarvitaan mutta kaivinkone on yleisesti ottaen hyödyllisempi. Suurempi hankintahinta kompensoituu paremmalal teholla.

Täsmäase on (toimiessaan) aina kustannustehokkaampi kuin tyhmä pommi. Esimerkiksi pst-ohjus kantaa pidemmälle ja sillä on merkittävästi suurempi pK kuin singolla joiden käyttäjiä pitää olla realistisesti huikea määrä enemmän halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Lentopommien osalta täsmäpommien käyttö tarkoittaa, että sama kone voikin iskeä suurta määrää erillisiä maaleja vastaan, on mahdollista käyttää mitä tahansa konetta CAS:n, voidaan käyttää pienempiä konemääriä maalin tuhoamiseen ym.

Esim. SU-24 jolla on GLONASS ohjattuja pommeja voi yhdellä lentosuoritteella tuhota 16 erillistä maalia, kun taas tyhmillä pommeilla kone voi tuhota yhden maalin. Logistinen tehokkuus ja toiminnan nopeus on aivan eri luokkaa.

Risteilyohjukset taas ovat todella tehokkaita. Esimerkiksi Syyriaa (tai Suomea) maalina ajatellessa risteilyohjus voidaan ampua jostain Kaspian mereltä tms. johon vihollisen asejärjestelmät eivät voi vaikuttaa. Ei kalliita ja hankalia koneiden siirtelyä lähilentokentille. Ei riskiä kalliin pilotin ja koneen menettämisestä. Mahdollisuus massoittaa iskut. Pienempi tarve lamauttaa ilmapuolustus koska poismenoreittiä ei tarvitse pohtia lainkaan...

Toki esimerkki ei aina pidä paikkaansa. Voi olla, että tilanne ei mahdollista pst-ohjusten käyttöä, tai maali onkin pehmeä aluemaali johon rypälepommi sopii paremmin ym.

 

[SJ]

Toki esimerkki ei aina pidä paikkaansa. Voi olla, että tilanne ei mahdollista pst-ohjusten käyttöä, tai maali onkin pehmeä aluemaali johon rypälepommi sopii paremmin ym.

Tähän tietenkin pitää lisätä, että myös rypälepommit hyötyvät "älystä", jenkeillä on ainakin jotakin rypälepommeja joissa on ilmeisesti inertia ohjaus, jotta ne voidaan pudottaa korkealta ilmen huolta tuulen vaikutuksesta.

 

[StmSvejk]

Tähän tietenkin pitää lisätä, että myös rypälepommit hyötyvät "älystä", jenkeillä on ainakin jotakin rypälepommeja joissa on ilmeisesti inertia ohjaus, jotta ne voidaan pudottaa korkealta ilmen huolta tuulen vaikutuksesta.

Kyllä, tai vaikka toimittaa heittopommituksena tms.

 

[SJ]

Kyllä, tai vaikka toimittaa heittopommituksena tms.

Tuosta heittopommituksesta en ole ihan varma, mutta kyllä se teknisesti on mahdollista. Mutta onko nykyaikaisessa koneessa valmiuksia sellaiselle. Siis onko nykyaikaisen hävittäjäpommittajan pommitähtäimissä moodi periaatteessa tyhmän pommin heittopommitukseen?

 

[StmSvejk]

Tuosta heittopommituksesta en ole ihan varma, mutta kyllä se teknisesti on mahdollista. Mutta onko nykyaikaisessa koneessa valmiuksia sellaiselle. Siis onko nykyaikaisen hävittäjäpommittajan pommitähtäimissä moodi periaatteessa tyhmän pommin heittopommitukseen?

Ilman mitään tietoa asiasta, miksi ei olisi? Aika yksinkertainen homma pitäisi olla kyseessä ja kuitenkin monipuolistaa hyökkäysvalikoimaa.

 

[SJ]

Ilman mitään tietoa asiasta, miksi ei olisi? Aika yksinkertainen homma pitäisi olla kyseessä ja kuitenkin monipuolistaa hyökkäysvalikoimaa.

Tuossa taannoin oli juttua, että jostakin suhteellisen uudesta koneesta oltaisiin jätetty pois tutkamoodi liikkuvan maalin pommittamista varten. Siis sellainen joka laskisi ennakon.

Ja siis teknisestihän se heittopommituksen pitäisi olla suht. ongelmaton, jos kyseessä olisi vain ohjelmistoon liittyvä juttu. Mutta kun kyse on lentokoneeseen menevästä jutusta, niin tälläiset jutut on verifioitava ja se vaatinee koelentoja. Siis ensinnäkin lento jolla testataan sitä, että tuo laskin toimii oikein ja tarkasti. Ja sitten lisää lentoja joissa testataan että pommit tms. irtoaa koneesta oikein (eikä siis irtoa epävakaasti ja osu koneeseen) myös sen heittopommituksen aikana.

 

[kertakenttään]

Venäläisillä on. Luin joku aika sitten jonkun asiasta kiinnostuneen kirjoittaman artikkelin avoimien lähteiden pohjalta. En nyt vaan ulkoa muista, että mistä sen löytäisi taas. Pitää soittaa selaushistoriaa kaivella.

 

[Pihatonttu]

Asiantuntematon käsitykseni venäläisestä sotataidosta: vähän kuin uuden tien tekemistä.

Ensin pyyhkäistään kaikki maan pinnan yläpuolelle kohoava pois. Sitten päällystetään maan pinta murskeella. Sitten jyrätään, edetään, vedetään joku pinnoite vähän niin kuin koristeeksi ja sen jälkeen annetaan rapistua onnettomaan kuntoon.

Lopulta huomataan että rahaa kului enemmän kuin oli budjetoitu.

Kartelliepäilyihin reagoidaan niin, että maksamaan joutuvat tahot eivät halua vaivata kartelleja vaatimalla heille kuuluvaa omaisuutta takaisin.

 

[min3mat]

Ero on hiukan sama kuin lapiomiehellä ja kaivinkoneella - molempia toki tarvitaan mutta kaivinkone on yleisesti ottaen hyödyllisempi. Suurempi hankintahinta kompensoituu paremmalal teholla.

Täsmäase on (toimiessaan) aina kustannustehokkaampi kuin tyhmä pommi. Esimerkiksi pst-ohjus kantaa pidemmälle ja sillä on merkittävästi suurempi pK kuin singolla joiden käyttäjiä pitää olla realistisesti huikea määrä enemmän halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Lentopommien osalta täsmäpommien käyttö tarkoittaa, että sama kone voikin iskeä suurta määrää erillisiä maaleja vastaan, on mahdollista käyttää mitä tahansa konetta CAS:n, voidaan käyttää pienempiä konemääriä maalin tuhoamiseen ym.

Esim. SU-24 jolla on GLONASS ohjattuja pommeja voi yhdellä lentosuoritteella tuhota 16 erillistä maalia, kun taas tyhmillä pommeilla kone voi tuhota yhden maalin. Logistinen tehokkuus ja toiminnan nopeus on aivan eri luokkaa.

Risteilyohjukset taas ovat todella tehokkaita. Esimerkiksi Syyriaa (tai Suomea) maalina ajatellessa risteilyohjus voidaan ampua jostain Kaspian mereltä tms. johon vihollisen asejärjestelmät eivät voi vaikuttaa. Ei kalliita ja hankalia koneiden siirtelyä lähilentokentille. Ei riskiä kalliin pilotin ja koneen menettämisestä. Mahdollisuus massoittaa iskut. Pienempi tarve lamauttaa ilmapuolustus koska poismenoreittiä ei tarvitse pohtia lainkaan...

Toki esimerkki ei aina pidä paikkaansa. Voi olla, että tilanne ei mahdollista pst-ohjusten käyttöä, tai maali onkin pehmeä aluemaali johon rypälepommi sopii paremmin ym.

Persianlahden rähinöistä afganistaniin ja libyaan näyttäisi siltä että suuri osa iskuista suoritettiin hyvinkin lähellä kohteita ja toiminnasta tuli tehokasta vasta kun ilmatorjunta saatiin kokonaan lamautettua. Jugoslavian hajoamissotien kohdalla toisaalta esim. olemassaoleva mutta heikohko ilmatorjunta vaikutti olennaisesti ilmavoimien pommituskykyyn, paikallaan pysyvät kohteet kuten linnoitukset, staattinen ilmatorjunta sun muu saatiin kyllä tuhottua mutta muuten vaikutus sotavoimiin oli ilmeisen heikko.

Tilanne jossa mikä tahansa kone voi rauhassa maalittaa tai saada maalitiedot 16 eri kohteelle ja laukoa pommit ilman huolia ilmatorjunnasta tai vastapuolen ilmatoiminnasta ei ole kovin realistinen sodassa ns. tasaväkistä vastustajaa vastaan (near peer). NL:n ja Venäjän koneissa suunnittelufilosofia on enemmänkin taipunut siihen että täsmä-pommin sijasta koitetaan luottaa tehokkaaseen pommitusjärjestelmään joita on ollut massamittaisessa käytössä 70-luvulta lähtien. Jenkkien corsairin pommitusjärjestelmän takia k. kone oli huomattavan pitkään käytössä, pommittaen muistaakseni vietnamista irakiin asti urallaan. Itänaapurilla samoja järjestelmiä on otettu massakäyttöön myös n. 70-luvulla. Wings of Russia - dokkarissa heitettiin aika hurjat arvot jossa MiG-25:n tiedustelu-pommittajaversio irroittaa pommit n. 40km päässä kohteesta kun nopeus mach 2 ja korkeutta 20 000m. Vaikka tuossa ei ns. standoff-aseita käytetä, on tuo silti hurjahko tilanne koittaa torjua kun koneen korkeus itsessään estää monen it-järjestelmän käytön. Nykyisestä kalustosta suosittelisin puolestaan esim. katsomaan su-24:n historiaa ja nykytilannetta

Tuosta heittopommituksesta en ole ihan varma, mutta kyllä se teknisesti on mahdollista. Mutta onko nykyaikaisessa koneessa valmiuksia sellaiselle. Siis onko nykyaikaisen hävittäjäpommittajan pommitähtäimissä moodi periaatteessa tyhmän pommin heittopommitukseen?

Laserohjatuilla pommeilla tätä on muistaakseni käytetty jonkun verran mm. Falklandissa ja Irakissa jolloin riittää että pommin saa suurmalkaisesti oikealle alueelle jossa on paikalla varsinainen maalittaja

 

[StmSvejk]

Persianlahden rähinöistä afganistaniin ja libyaan näyttäisi siltä että suuri osa iskuista suoritettiin hyvinkin lähellä kohteita ja toiminnasta tuli tehokasta vasta kun ilmatorjunta saatiin kokonaan lamautettua. Jugoslavian hajoamissotien kohdalla toisaalta esim. olemassaoleva mutta heikohko ilmatorjunta vaikutti olennaisesti ilmavoimien pommituskykyyn, paikallaan pysyvät kohteet kuten linnoitukset, staattinen ilmatorjunta sun muu saatiin kyllä tuhottua mutta muuten vaikutus sotavoimiin oli ilmeisen heikko.

Juu, Venäjän kyky tällaiseen ilmatorjunnan lamauttamiseen on varmasti heikompi kuin NATO:lla parikymmentä vuotta sitten. Tämä nostanee merkittävästi Venäjän ilmavoimien operointikynnystä ja pakottanee suurempien konemäärien käyttöön per kohde, eli laskee tehoja. Risteilyohjusten ja taktisten ballististen ohjusten avulla voidaan toki tätä kompensoida.

Tilanne jossa mikä tahansa kone voi rauhassa maalittaa tai saada maalitiedot 16 eri kohteelle ja laukoa pommit ilman huolia ilmatorjunnasta tai vastapuolen ilmatoiminnasta ei ole kovin realistinen sodassa ns. tasaväkistä vastustajaa vastaan (near peer).

Tiedustelu on toki vaikeampaa, mutta jo yksi GLONASS pommi osuu maaliin varmemmin kuin 16 perus 500kg pommia. Maalitieto koordinaatteineen voi tulla myös lennokilta tai vaikka Whatsapp-viesteinä asiamiehiltä. Tyhmien pommien käyttö on useimmissa tilanteissa erittäin tuhlaavaista. Tykistön suhteen Venäjän sensor-shooter ketjun toimivuudesta on näyttöjä jo Ukrainasta eivätkä sensorit rajaudu vain lennokkeihin...

NL:n ja Venäjän koneissa suunnittelufilosofia on enemmänkin taipunut siihen että täsmä-pommin sijasta koitetaan luottaa tehokkaaseen pommitusjärjestelmään joita on ollut massamittaisessa käytössä 70-luvulta lähtien. Jenkkien corsairin pommitusjärjestelmän takia k. kone oli huomattavan pitkään käytössä, pommittaen muistaakseni vietnamista irakiin asti urallaan. Itänaapurilla samoja järjestelmiä on otettu massakäyttöön myös n. 70-luvulla.

Kyllä, mutta täsmäaseita on pyritty ottamaan yhä laajemmin teknologisen kehityksen näin salliessa. Vanhanaikaisemman teknologian käyttö ei ole ollut itsetarkoitus vaan tilanteen sanelema pakko.

Kiinteiden maalien suhteen Suomen kannalta eräs huolestuttavimmista kehitysaskeleista on mielestäni laajamittainen risteilyohjusten käyttöönotto. Niiden laukaisuasemien tuhoaminen on Suomelle mahdotonta ja ne voidaan ampua suomalaismaaleja vastaan vaikka Kaspian mereltä saakka. Risteilyohjuksin tehtävä massamainen hyökkäys voi kyllästyttää Suomen puolustusjärjestelmän ja se voidaan suorittaa ilman minkäänlaisia näkyviä voimankeskityksiä.

Risteillyohjusten ja Iskanderien lisäksi Suomen maaleja vastaan tulee toki ottaa huomioon Tornado-S. 120km kantaman täsmäraketilla voi ampua pk-seudun maaleja Suursaaresta käsin esim. pyrkimyksenä lamauttaa pk-seudun ilmatorjunta.

Lisäksi Venäjän suhteen on otettava huomioon Kiina-kortti. En pitäisi lainkaan mahdottomana, että laajamittaisessa konfliktissa Venäjä voisi saada käyttöön kiinalaisia täsmäaseita edullisin maksuehdoin. Kiinalaisaseiden integrointi ainakin SU-27 variantteihin lienee jo tehty.

 

[min3mat]

Juu, Venäjän kyky tällaiseen ilmatorjunnan lamauttamiseen on varmasti heikompi kuin NATO:lla parikymmentä vuotta sitten. Tämä nostanee merkittävästi Venäjän ilmavoimien operointikynnystä ja pakottanee suurempien konemäärien käyttöön per kohde, eli laskee tehoja. Risteilyohjusten ja taktisten ballististen ohjusten avulla voidaan toki tätä kompensoida.

Henk. koht huolenaiheenani on se että Euroopan alueelta on vain vaikea löytää maita joilta vielä löytyy ilmatorjunta edes aselajina, saati sitten toimivana järjestelmänä. Saksan myydessä esim. viimeiset patriootit koreaan siirrettiin kaikki ilmatorjunta niiden parinkymmenen toimivan eurofighterin niskoille. Vastapuolen tehdessä suurempia määriä lentosuorituksia per aikayksikkö, voi olla tukalaa vaikuttaa heidän ilma-aseen käyttöön ainakin sillä aikavälillä mitä jenkeillä kestäisi tuoda/tuottaa kalustoa tilannetta kompensoimaan.

Ilmatorjunnan lamauttamisen kyky on myös ainakin itselle pitkälti kysymysmerkki. Neuvostoliitto oli jenkkien kanssa ainoa valtiomahti jonka voidaan sanoa omanneen mittavan ilmatorjunnan lamauttamiskoneiston. Sieltä löytyi niin suuria häirintäkoneita & laitteita sekä mittavia määriä koneita joita oli valmistettu juuri tähän tarkoitukseen, mutta tämänpäiväinen tilanne on suuri kysymysmerkki. Joka tapauksessa heiltä varmasti löytyy siltä puolelta osaamista, ja toisaalta ovat myös jatkuvasti pyrkimässä saada myyntiä tuollaiselle kalustolle

Tiedustelu on toki vaikeampaa, mutta jo yksi GLONASS pommi osuu maaliin varmemmin kuin 16 perus 500kg pommia. Maalitieto koordinaatteineen voi tulla myös lennokilta tai vaikka Whatsapp-viesteinä asiamiehiltä. Tyhmien pommien käyttö on useimmissa tilanteissa erittäin tuhlaavaista. Tykistön suhteen Venäjän sensor-shooter ketjun toimivuudesta on näyttöjä jo Ukrainasta eivätkä sensorit rajaudu vain lennokkeihin...

Kyllä, mutta täsmäaseita on pyritty ottamaan yhä laajemmin teknologisen kehityksen näin salliessa. Vanhanaikaisemman teknologian käyttö ei ole ollut itsetarkoitus vaan tilanteen sanelema pakko.

Kiinteiden maalien suhteen Suomen kannalta eräs huolestuttavimmista kehitysaskeleista on mielestäni laajamittainen risteilyohjusten käyttöönotto. Niiden laukaisuasemien tuhoaminen on Suomelle mahdotonta ja ne voidaan ampua suomalaismaaleja vastaan vaikka Kaspian mereltä saakka. Risteilyohjuksin tehtävä massamainen hyökkäys voi kyllästyttää Suomen puolustusjärjestelmän ja se voidaan suorittaa ilman minkäänlaisia näkyviä voimankeskityksiä.

Risteillyohjusten ja Iskanderien lisäksi Suomen maaleja vastaan tulee toki ottaa huomioon Tornado-S. 120km kantaman täsmäraketilla voi ampua pk-seudun maaleja Suursaaresta käsin esim. pyrkimyksenä lamauttaa pk-seudun ilmatorjunta.

Monissa näistä täsmäaseista on suurehkoja rajoituksia lentokorkeudelle/nopeudelle joten ne eivät ole sataprosenttisen autuas ratkaisu joka tilanteeseen. Tämä täsmäaseen varma osuminen ja tyhmien pommien tuhlaavaisuus riippuu myös hyvin monesta olettamuksesta joista ensimmäinen on sen kohteen täsmällinen sekä reaaliaikainen sijaintitieto sekä toisena tavallisien pommien käytön mittava epätarkkuus. Jälkimmäinen saattaa olla totta esim. Syyriassa kun kohteena saattaa olla yksittäisiä partioita suurilla rakennetuilla alueilla. Toisaalta se kohde saattaisi yhtä hyvin olla vaikka hyökkäykseen tai puolustukseen ryhmittyvä pataljoona Ukrainan aroilla jolloin pitäisi pystyä selittämään mistä se mittava epätarkkuus johtuisi.

Taloudellisien realiteettien sanelema pakko on kyllä hyvin totta, mutta tehokkaan pommitusjärjestelmän käyttö koneessa ei kyllä ole vanhanaikaista teknologiaa vaan lähinnä järjestely joka nykypäivänä on uusimmissa eurooppalaisissa koneissa pitkälti delegoitu joko tutkajärjestelmään tai/sekä erikseen kannettavaan maalinosoitusjärjestelmään. Kuten Brittien eurofighterin kohdalla on myös nähty, ei ilmasta-maahan integraatio ole aina kiinni pelkästään jdam-paketin asentamisesta pommeihin. Toisaalta monet nyky-konflikteista ovat muodoltaan sellaisia joissa ei pääse suurta jatkuvaa kulutusta syntymään, ja niissä joissa näin kävi, muodostui ongelmaksi täsmäase-varastojen loppuminen. Monella euromaalla löytyy myös suurehkoja määriä pommitusjärjestelmiä omaavia koneita rivissä (amx, f-16, tornado), samoin tekevät jenkit (a-10, f-15E, harrier) vaikka trendi selvästi on pitkällä kaavalla menossa monirooli-suuntaan, idässäkin. Toisaalta ns. tavalliseen pommittamiseen ei kovinkaan paljoa vaadita, esimerkiksi Irakin Osirakiin tehdyssä iskussa käytettiin tavallisia F-16 koneita ilman täsmäaseita tai maalinosoitusjärjestelmiä, ja lopputuloksena oli silti erittäin tarkka & tehokas kohteen tuhoaminen. K. iskusta löytyy ihan videomateriaaliakin. Uudemmista koneista muistaakseni Rafalesta löytyy myös sisäänrakennettu järjestelmä (osf).

Tuota risteilyohjuksien massakäyttö-yllätyshyökkäystä en pitäisi kovin vakavana mahdollisuutena, koska tilanne jossa Venäjä muuten vaan laukoisi massamäärin ohjuksia Suomeen ei ole kovin realistinen, vaan sen mukana tulisi todennäköisesti ihan tavalliset sotatoimet. Tällöin riittää että pidetään k. ohjuksien käyttöä oletusarvona ja että pystytään havainnoimaan/saamaan tieto muiden sotajoukkojen keskittämisestä Suomea päin

 

[StmSvejk]

Henk. koht huolenaiheenani on se että Euroopan alueelta on vain vaikea löytää maita joilta vielä löytyy ilmatorjunta edes aselajina, saati sitten toimivana järjestelmänä. Saksan myydessä esim. viimeiset patriootit koreaan siirrettiin kaikki ilmatorjunta niiden parinkymmenen toimivan eurofighterin niskoille. Vastapuolen tehdessä suurempia määriä lentosuorituksia per aikayksikkö, voi olla tukalaa vaikuttaa heidän ilma-aseen käyttöön ainakin sillä aikavälillä mitä jenkeillä kestäisi tuoda/tuottaa kalustoa tilannetta kompensoimaan.

En pitäisi Euroopan tilannetta niin pahana. Puolalla on isot hankinnat käynnissä, Saksalla on edelleen käytössä Patriot, tulossa MEADS ja tukena merivoimien vahva kalusto. Tanska nojaa vahvoihin merivoimiin mikä on maan maantieteestä johtuen ihan fiksua. Alankomailla on Patriot ja vahvat merivoimat, Ranskalla ASTER ym. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat korkeatorjunnan aukkopaikkoja mutta Ruotsin osalta tilanne on korjautumassa. Norjan osalta tosin pitää ottaa huomioon liittolaisten merivoimat ja mahdollisesti maahan vahvistuksena tulevat yksiköt.

Lamauttamisen kyky on myös ainakin itselle pitkälti kysymysmerkki. Neuvostoliitto oli jenkkien kanssa ainoa valtiomahti jonka voidaan sanoa omanneen mittavan ilmatorjunnan lamauttamiskoneiston. Sieltä löytyi niin suuria häirintäkoneita & laitteita sekä mittavia määriä koneita joita oli valmistettu juuri tähän tarkoitukseen, mutta tämänpäiväinen tilanne on suuri kysymysmerkki. Joka tapauksessa heiltä varmasti löytyy siltä puolelta osaamista, ja toisaalta ovat myös jatkuvasti pyrkimässä saada myyntiä tuollaiselle kalustolle.

Tottahan toki, lisäksi täsmäaseiden ansiosta lamauttamiseen voi käyttää mitä erilaisimpia aseita. Esimerkiksi pk-seudun ja eteläisen rantamaan ilmatorjunta toimii tykistörakettien kantaman sisäpuolella.

Tuota risteilyohjuksien massakäyttö-yllätyshyökkäystä en pitäisi kovin vakavana mahdollisuutena, koska tilanne jossa Venäjä muuten vaan laukoisi massamäärin ohjuksia Suomeen ei ole kovin realistinen, vaan sen mukana tulisi todennäköisesti ihan tavalliset sotatoimet. Tällöin riittää että pidetään k. ohjuksien käyttöä oletusarvona ja että pystytään havainnoimaan/saamaan tieto muiden sotajoukkojen keskittämisestä Suomea päin

En tarkoita BOOB-hyökkäystä (Bolt Out Of Blue) joka tapahtuisi kaikesta muusta riippumatta, vaan sotatoimien yhteydessä tapahtuvaa risteilyohjusten massamaista käyttöä, tapahtuipa se sitten sodan alussa tai muussa vaiheessa. Taktisten lentokoneiden käytöstä saa monenlaista tiedustelutietoa etukäteen, mm. ELINT, SIGINT, ip-satelliitit, kuvaus/tutkasatelliitit platalta jne. Risteilyohjusten ampuminen saattaa tapahtua Keski-Aasian yläpuolella tai Kaspian merellä. Toisin sanoen risteilyohjuksista vastaavaa ennakkovaroitusta ei saa, vaan ensimmäinen varoitustieto on käytännössä tutka tai muu sensorihavainto. Reagointinopeuden on oltava eri luokkaa.

Myös suoritteita saattaa kerralla pärähtää pleksiin suuri määrä eri suunnista aivan eri määrä kuin miehitetyillä koneilla sillä paluuta ei tarvitse miettiä. Ja ilman muuta koko operaatioon voi liittyä perinteisilä lekoilla tehty operaatio - tai vaikka harhautus eri suunnassa... (Operaatio Bolo tulee mieleen)...

Tavanomaisiin pommeihin liittyen, epäilisin että laajemmassa konfliktissa myös nämä pukkaisivat loppumaan kesken, tosin tavanomaisia pommeja voinee tuottaa esim. teollisuuden alihankintoihin erikoistuneilla konepajoilla huomattavasti helpommin kuin täsmäaseita.