Venäläinen sotataito

[Lunni]

Lähteestä; Soviet Military Operational Art: In Pursuit of Deep Battle

1987 Motorised Rifle Division: 1 SSM battalion (4 FROG-7/SS-21)

 

[Iso-Mursu]

Muistini mukaan ne olivat rakenteeltaan useimmiten aika suoraan samanlaisia kuin Suuren isänmaallisen sodan panssaridivisioonat olivat. Kalustoltaan tietysti aikansa mukaisesti varustettuna.
En muista ulkoa, mutta yleisten periaatteiden mukaisesti veikkaan että tykistöohjukset olivat divisioonaa ylemmän johtoportaan kalustoa. Tarvittaessa siis divisioonaa tukevaa kalustoa, muttei D:n omaa.

Rupesin miettimään asiaa, kun tietyissä keskusteluissa väitettiin että Iskanereiden ilmestyminen Suomen rajoille on seuraus Suomen liian länsimyönteisestä linjasta.

Niin onhan noita ollut jo YYA-aikaankin.

 

[kertakenttään]

Rupesin miettimään asiaa, kun tietyissä keskusteluissa väitettiin että Iskanereiden ilmestyminen Suomen rajoille on seuraus Suomen liian länsimyönteisestä linjasta.

Niin onhan noita ollut jo YYA-aikaankin.

Ja Kalibr voidaan ampua vaikka Pietarista satamasta minne päin Suomea mieli tekee.

 

[Juna112Porojetsiin]

Lieneekö jo jossain ketjussa; mutta ehkä sopii nimenomaan tänne kun Venäjän pataljoonan taisteluosasto on aiheena.
Uusimmassa Panssarilehdessä on Pekka Toverin erittäin kiinnostava artikkeli otsikolla "Venäjän pataljoonan taisteluosastot Yhdysvaltojen maavoimien näkökulmasta".

Artikkeli kuvaa lyhyesti Venäjää vaivanneen / vaivaavan joukkojen muodostamiseen liittyvän haasteen, jota on 2000-luvulla yritetty ratkaista välillä prikaatikokoonpanolla ja sitten palaamalla rykementti-divisioona kokoonpanoon. Näistä huolimatta Venäjä saa edelleen kasaan, niin prikaatista kuin divisioonastakin, noin pataljoonan jota sitten vahvistetaan epäsuoralla, ilmasuojalla sekä tiedustelu- että elso-kyvyillä. Pataljoonataisteluosastoja käytetään nyt operatiivisella tasolla ja on ilmeistä että ne ovat tulleet osaksi Venäjän maavoimia.

Taisteluosastossa on tyypillisesti kolme moottoroitua jv-komppaniaa varustettuina PMB2(tai 3) vaunuilla sekä yksi ps-komppania (10 vaunua, T72B3 .. toki muitakin), epäsuoraorkesteri on 1-2kpl ps-haupitsi pattereita (6-12kpl: 2S1 tai 2S19) sekä kuusi raketinheitintä (BM-21, tai joskus 9A-52-4). Suoja- ja tukiosina on 1-2 it-patteria, 1-2 ps-torjuntakomppaniaa, Pioneeri-, viesti-, lääkintä- ja huoltojoukkueet. Taisteluosastolla on lennokki- ja elektroninen tiedustelukyky sekä epäsuoralla erittäin hyvä kantama. Kalustoa on siis miehekkäästi.

Ongelmia on huollon tarve pysyä tiestön piirissä, heikko haavoittuneiden evakuonti- ja paikkauskyky, hämmästyttävän pieni jalkaväkimäärä (n. 200 miestä), edelliseen liittyen tulenjohdon kapeus ja tarve epäsuoran tulen käytön keskittämiseen. Toisaalta siinä on ensisijaisesti keskitytty nopeuteen. Ja taas toisaalta, vaikka tuli avataankin nopeasti, maalin liikettä ei kyetä kovin hyvin seuraamaan.

Kevytrakenteisen esikunnan takia on johtamisjärjestelmällä melko heikko rasituksen ja tappion sietokyky, toiminta on komentajakeskeistä ja viestitoiiminta on haasteellista. Taktiikka toisaalta on suoraviivaista ja yksinkertaista. Tilannekuvan säilyttäminen ja dynamiikka eivät ole taisteluosaston vahvuuksia.

Artikkelissa on käyty läpi havaintoja Ukrainassa ja siinä esitetään myös amerikkalainen näkemys taisteluosaston lyömisestä. Tämä on luonnollisesti varsin kiinostavaa ottaen huomioon mm. Viron puolustukseen liittyvien haasteiden käsittely lännessä mm. Venäjän pitkäkantamaisen epäsuoran (ja epäsuoran ylipäänsä), liikkuvuuden ja ilmatilan hallinnan kannalta.

 

[Benelli]

Rupesin miettimään asiaa, kun tietyissä keskusteluissa väitettiin että Iskanereiden ilmestyminen Suomen rajoille on seuraus Suomen liian länsimyönteisestä linjasta.

Niin onhan noita ollut jo YYA-aikaankin.

Niin olisikohan syytä palauttaa vähintään YYA-aikaa vastaava valmius reagoida iskuun?

 

[kimmo.j]

Niin olisikohan syytä palauttaa vähintään YYA-aikaa vastaava valmius reagoida iskuun?

Miten me YYA-aikana oltiin valmistauduttu reagoimaan iskuun?
Päinvastoin itsestäni tuntuu, että nyt meillä on ehkä parempi mahdollisuus varoittaa kansalaisia iskusta. Torjuntaan ei ole muita keinoja, kuin linnoittaminen ja salaaminen/piilottaminen.

 

[Benelli]

Torjuntaan ei ole muita keinoja, kuin linnoittaminen ja salaaminen/piilottaminen.

Unohdit hajauttamisen ja jakamisen kuten aseita, räjähteitä ja muonaa oli aimemmin helpommin/enemmän saatavilla. Epäilen säilytetäänkö Parolassa samassa tilassa sekä valmiusjoukkojen Crotalea että vähintään 8 kovaa ohjusta.
Maavoimilla on samanlainen valmius kuin jenkeillä Pearl Harborissa 1941. IT-tykit saatiin kyllä asemiin mutta ammukset olivat lukkojen takana ja avaimien haltijat osittain hukassa ja osittain kuolleita/haavoittuneita.
Ja vihollisella on valmius aloittaa hyökkäys tänään.

 

[kimmo.j]

Unohdit hajauttamisen ja jakamisen kuten aseita, räjähteitä ja muonaa oli aimemmin helpommin/enemmän saatavilla. Epäilen säilytetäänkö Parolassa samassa tilassa sekä valmiusjoukkojen Crotalea että vähintään 8 kovaa ohjusta.
Maavoimilla on samanlainen valmius kuin jenkeillä Pearl Harborissa 1941. IT-tykit saatiin kyllä asemiin mutta ammukset olivat lukkojen takana ja avaimien haltijat osittain hukassa ja osittain kuolleita/haavoittuneita.
Ja vihollisella on valmius aloittaa hyökkäys tänään.

No joo, jotenkin niputin hajauttamisen kuuluvaksi tuohon piilottamiseen, mutta olet oikeassa ne ovat vieläkin tehokkaita keinoja.
Se millainen valmius meillä on torjua ballistisin ohjuksin tehty ensi isku nyt ja millainen se oli YYA-sopimuksen kulta-aikana on tietysti asia keskustelun arvoinen asia. Pidän kuitenkin melko selvänä, ettei paljon ylistetty Sergei jaos auta tässä tapauksessa.

 

[Benelli]

No joo, jotenkin niputin hajauttamisen kuuluvaksi tuohon piilottamiseen, mutta olet oikeassa ne ovat vieläkin tehokkaita keinoja.
Se millainen valmius meillä on torjua ballistisin ohjuksin tehty ensi isku nyt ja millainen se oli YYA-sopimuksen kulta-aikana on tietysti asia keskustelun arvoinen asia. Pidän kuitenkin melko selvänä, ettei paljon ylistetty Sergei jaos auta tässä tapauksessa.

Ei mutta ainakin toiseen aaltoon osallistuisi myös rynnäkkökoneita ja mahdollisesti maahanlaskettavia osastoja. Ja maavoimilla voisi olla samanlaisia IT-osastoja vastaavassa valmiudessa kuin ilmavoimillakin.

 

[kimmo.j]

Ei mutta ainakin toiseen aaltoon osallistuisi myös rynnäkkökoneita ja mahdollisesti maahanlaskettavia osastoja. Ja maavoimilla voisi olla samanlaisia IT-osastoja vastaavassa valmiudessa kuin ilmavoimillakin.

Voisi tietysti olla, mutta kun en tunne valmiusasioita en osaa sanoa asiasta mitään.

Ehkä meidän tulee luottaa siihen, että PV:n tiedustelu kykenee ennustamaan tulevan hyökkäyksen ja että poliitikoilla on kanttia käynnistää tarvittavat toimet, joilla valmius voidaan varmistaa.

 

[Osasto 31]

Russia’s Armed Forces Rehearse New ‘Shock-Fire’ Tactics

Russia’s Armed Forces are reportedly rehearsing innovative approaches to combat tactics in their military exercises. This “new” approach to the combined use of tanks, artillery, Ground Forces personnel and reconnaissance assets is characterized as “shock-fire” (udarno-ognevoy), with only limited details emerging on its precise contours. Much international attention in recent days has focused on the “new weapons” outlined by President Vladimir Putin in his state of the nation speech in Moscow, on March 1 (see EDM, March 1, 5), which offered a vision of the Russian Armed Forces more akin to a parody of Dr. Strangelove. But the innovative nuances in Russian tactical-level combat training appear much more credible (Kremlin.ru, March 1; Lenta.ru, February 26). Indeed, in late 2017, the chief of the General Staff, Army General Valery Gerasimov, noted that new combat-training manuals were being introduced based on lessons drawn from Russia’s operations in Syria. However, the reported shifts in tactics during combat training also seem to reflect some of the approaches to Russian operations in Donbas (Komsomolskaya Pravda, December 26, 2017).

On February 26, commanders of battalions and divisions based in the 20th Combined-Arms Army (CAA) in the Western Military District demonstrated shock-fire tactics during exercises at the Pogonovo training ground, near Voronezh. The defense ministry released a video showing the training. Initial reporting suggested that the “shock-fire” was conducted at “great distances,” claiming improvements in the use of artillery in particular.

More than 200 battalion commanders participated in the exercises, involving over 1,000 personnel and 100 pieces of military equipment. According to the deputy commander of the Ground Forces, Major General Timur Trubienko, the targets were struck at ranges of up to 12 kilometers, by no means claiming any advances on traditional artillery capability. However, Trubienko highlighted a “unique method” in fixing and locating the targets. This involves the use of reconnaissance and artillery to exploit the principle of “discover and destroy” (obnaruzhil—unichtozhil), with the targeting occurring in real time based on coordinated use of unmanned aerial vehicles (UAV) and reconnaissance radars (Rossiyskaya Gazeta, February 26).

The shock-fire tactics assume a unified or integrated action of different assets and personnel operating under a single command in the performance of a specific combat mission. Details concerning the shock-fire tactics in this exercise center on T-72B3M tanks moving forward from their concealed positions, then firing and again moving. After enemy artillery opens fire, its positions are located using Orlan-10 UAVs and reconnaissance radars; targeting information is relayed directly to the artillery personnel in order to neutralize opposing targets. The operation apparently hinges on close coordination between tanks and artillery crews, while exploiting the Orlan-10s (Liganews.net, February 27).

The claim that the shock-fire tactics are new seems exaggerated. Yet, the reporting on these approaches to targeting enemy assets in the field marks a level of openness and confidence from defense ministry officials. The defense ministry has effectively declassified this aspect of combat training. Nonetheless, the detail on the targeting involving the exploitation of UAVs, radars, and coordination with tanks and artillery is remarkably similar to some Russian military operations in Ukraine. It seems that this innovative approach to targeting was most likely already featuring in Russian exercises prior to 2014, further refined in combat operations in Donbas, with additional experience gained while working alongside the Syrian Arab Army (SAA) in its operations in Syria. And all this, has been feeding back into the cycle of training exercises. The defense ministry is now evidently comfortable with releasing the confirmation that this approach to targeting exists (Pravda, February 26).

Artillery has long played a vital role in Russian combined-arms operations. Joseph Stalin famously referred to artillery as the “God of War.” But the exploitation of UAVs and radars in close coordination with such firepower represents a move away from relying on massed fires. As General Trubienko explained, once intelligence is gathered in the field, it bypasses the headquarters and goes directly to the artillery crews to act on this information without any loss of time (Utro.ru, Lenta.ru, February 26). These approaches to targeting have been used in Ukraine and Syria. What is now changing is not so much the tactics, but the level of openness concerning the existence of such integrated intelligence, surveillance and reconnaissance to aid targeting. Intriguingly, while the description of the shock-fire approach appears comprehensive, there is an additional element missing from the coverage of the Vorenezh exercise—the role played by electronic warfare (EW, in Russian Radioelektronnaya borba) (Utro.ru, Lenta.ru, February 26; Topwar.ru, December 27, 2017).

This sensitive missing dimension was, on the other hand, illustrated during a recent tactical-level exercise by the elite Airborne Forces (Vozdushno-Desantye Voyska—VDV). On February 22, the VDV 31st Air Assault Brigade (AAB) in Ulyanovsk conducted a tactical exercise using the latest equipment. Units from the 31st AAB rehearsed action behind enemy lines, again using the Orlan-10 for intelligence and reconnaissance purposes in conjunction with the Infauna EW system to jam enemy communications. The Infauna also interferes with enemy explosive ordinance fuses. This use of EW forces, in conjunction with elite troops and UAV support, denotes an integrated approach toward conducting combat operations in an information-networked environment (Rossiyskaya Gazeta, February 22). It is highly unlikely that the EW forces are excluded from the shock-fire tactics used to enhance artillery and fires targeting.

These innovative approaches toward target acquisition, while more muted compared to the bombastic claims that featured in Putin’s March 1 speech, are, nevertheless, extremely important. Russia’s Armed Forces are transitioning from traditional reliance upon massed fires to incorporate a more refined network-enabled approach to fixing and locating enemy targets. This exploits a range of force enablers and force multipliers, ranging from radars to UAVs and EW assets. The shock-fire is not new, in the sense that it reflects some of what Russia’s Armed Forces carried out in Ukraine and Syria. But the target acquisition, based on enhanced command, control, communications, computers, intelligence, surveillance and reconnaissance (C4ISR) capabilities, will certainly boost the conventional capacity at the state’s disposal. Integrating these elements into an information environment is key to achieving improved speed of military decision making and gaining an edge over an adversary. Paradoxically, therefore, the exercise in the 20th CAA near Voronezh, rather than the military content in Putin’s speech, may well mark the public acknowledgement by Russia’s Armed Forces of finally adopting 21st-century approaches to warfighting.

 

[Herman30]

this exercise center on T-72B3M tanks moving forward from their concealed positions, then firing and again moving. After enemy artillery opens fire, its positions are located using Orlan-10 UAVs and reconnaissance radars; targeting information is relayed directly to the artillery personnel in order to neutralize opposing targets.

Eli venäläisten mielestä vastapuoli käyttää pst-tykkejä tankkeja vastaan, jos oikein tulkitsen. Ja sitten dronet lähettävät koordinaatit ja oma tykistö avaa tulen.
Mutta kuka enää käyttää pst-tykistöä, ohjushan se on nykyään pst-aseena. Tai toinen taistelupanssari. Eikä se pst-ryhmä jää laukaisun jälkeen paikallaan odottamaan tykistötulta niskaansa.

 

[kertakenttään]

Eli venäläisten mielestä vastapuoli käyttää pst-tykkejä tankkeja vastaan, jos oikein tulkitsen. Ja sitten dronet lähettävät koordinaatit ja oma tykistö avaa tulen.
Mutta kuka enää käyttää pst-tykistöä, ohjushan se on nykyään pst-aseena. Tai toinen taistelupanssari. Eikä se pst-ryhmä jää laukaisun jälkeen paikallaan odottamaan tykistötulta niskaansa.

Ei vaan vihollinen ampui epistä vaunujen päälle eli sillä houkutellaan tykistö avaamaan tuli, jonka seurauksena ne voidaan paikantaa tutkalla ja Orlanilla ja tuhota tykistöllä.

 

[ajs178]

Ei vaan vihollinen ampui epistä vaunujen päälle eli sillä houkutellaan tykistö avaamaan tuli, jonka seurauksena ne voidaan paikantaa tutkalla ja Orlanilla ja tuhota tykistöllä.

Tuoko tämä taktiikka vedettävän kenttätykistön taisteluarvon tiensä päähän? Onko jatkossa vain itseliikkuvalla kalustolla taistelukyky?

 

[kertakenttään]

Tuoko tämä taktiikka vedettävän kenttätykistön taisteluarvon tiensä päähän? Onko jatkossa vain itseliikkuvalla kalustolla taistelukyky?

Ei tämä varsinaisesti sitä tee. Edelleen tutkan tarkkuus pitkän matkan päästä on aika heikko, jopa venäläisittäin ja hyvällä naamioinnilla voidaan olla Orlanilta piilossa. 122 H63 on kyllä aika heikoilla joka tapauksessa. Pitkän kantaman tykit ampuessaan yli 20km taas ovat aika hyvissä kantimissa eikä selviytyminen paljoa itseliikkuviin kalpene. Kantama tuo turvaa.

 

[Benelli]

Ehkä meidän tulee luottaa siihen, että PV:n tiedustelu kykenee ennustamaan tulevan hyökkäyksen

Tiedustelu kyllä havaitsee ja onkin havainnut hyökkäysvalmistelut mutta on vaikeaa tietää materialisoituvatko ne. Oikeastaan tällä hetkellä pitäisi olla myyrä Putinin lähipiirissä jotta saataisiin varoitus huomattavasti etukäteen.
Suurin osa vastapuolen joukoistakaan ei tiedä onko kyseessä harjoitus vai ei 12 tuntia ennen H-hetkeä tai satamasta lähtiessä. Iskander osastolle se voidaan kertoa alle 10 minuuttia ennen H-hetkeä.

ja että poliitikoilla on kanttia käynnistää tarvittavat toimet, joilla valmius voidaan varmistaa.

Mielestäni sen varaan ei voi laskea.
Ensimmäinen voi saada hermoromahduksen, toiseen ei saada yhteyttä häirinnän vuoksi, kolmas on sairaalassa juotuaan teetä, neljättä raaputetaan limusiinin raadosta irti, viides on paniikissa, kuudes on sikana päissään, seitsemäs on ottanut unilääkettä eikä ole vielä hereillä ja kahdeksas on ryssän kätyri.

Tuoko tämä taktiikka vedettävän kenttätykistön taisteluarvon tiensä päähän? Onko jatkossa vain itseliikkuvalla kalustolla taistelukyky?

On noiden hajasijoittamista jo harjoiteltu. Tosin periaatteessa voitaisiin tehdä jonkinlainen normi rekan vedettävissä oleva aselavetti johon voidaan laittaa eri tykistön ja IT:n järjestelmiä niin että ei voida sanoa mitä on sisällä suojien ollessa ylhäällä ja ulkoisesti tekele voisi olla mikä tahansa pakko-otettu rekka+perävaunu joka on maalattu vihreäksi.

 

[kimmo.j]

Tiedustelu kyllä havaitsee ja onkin havainnut hyökkäysvalmistelut mutta on vaikeaa tietää materialisoituvatko ne. Oikeastaan tällä hetkellä pitäisi olla myyrä Putinin lähipiirissä jotta saataisiin varoitus huomattavasti etukäteen.
Suurin osa vastapuolen joukoistakaan ei tiedä onko kyseessä harjoitus vai ei 12 tuntia ennen H-hetkeä tai satamasta lähtiessä. Iskander osastolle se voidaan kertoa alle 10 minuuttia ennen H-hetkeä.


Mielestäni sen varaan ei voi laskea.
Ensimmäinen voi saada hermoromahduksen, toiseen ei saada yhteyttä häirinnän vuoksi, kolmas on sairaalassa juotuaan teetä, neljättä raaputetaan limusiinin raadosta irti, viides on paniikissa, kuudes on sikana päissään, seitsemäs on ottanut unilääkettä eikä ole vielä hereillä ja kahdeksas on ryssän kätyri.


On noiden hajasijoittamista jo harjoiteltu. Tosin periaatteessa voitaisiin tehdä jonkinlainen normi rekan vedettävissä oleva aselavetti johon voidaan laittaa eri tykistön ja IT:n järjestelmiä niin että ei voida sanoa mitä on sisällä suojien ollessa ylhäällä ja ulkoisesti tekele voisi olla mikä tahansa pakko-otettu rekka+perävaunu joka on maalattu vihreäksi.

Jälleen kerran, reserviläisen on vaikea ottaa kantaa valmiusasioihin, koska syystäkään tietoa asiasta ei ole. Asialla on siis hankala spekuloida.
Mitä tulee poliitikkoihin, saatat olla oikeassa, mutta vaihtoehtoa ei oikein ole. Ilman poliittista kontrollia toimivia asevoimia kutsutaan pian nimellä sotilasdiktatuuri. Äänestyshetkellä on tietysti hyvä miettiä näitä ominaisuuksia ehdokkaassaan, mutta ongelma on, ettei oikeasti voi tietää kuinka ihminen reagoi stressitilanteessa.

 

[Old Boy]

Unohdit hajauttamisen ja jakamisen kuten aseita, räjähteitä ja muonaa oli aimemmin helpommin/enemmän saatavilla. Epäilen säilytetäänkö Parolassa samassa tilassa sekä valmiusjoukkojen Crotalea että vähintään 8 kovaa ohjusta.
Maavoimilla on samanlainen valmius kuin jenkeillä Pearl Harborissa 1941. IT-tykit saatiin kyllä asemiin mutta ammukset olivat lukkojen takana ja avaimien haltijat osittain hukassa ja osittain kuolleita/haavoittuneita.
Ja vihollisella on valmius aloittaa hyökkäys tänään.

Kaikella kunnioituksella, Maavoimien johdossa ei palvele idiootteja! Vertaus jenkkeihin Pearl Harborissa on mahdollisimman epäonnistunut. Silloin 1941 eivät uskoneet, että hyökkäys olisi edes teknisesti mahdollinen saati että se tapahtuu yllättäen. Kun taas meillä Valmiusjoukot nimenomaan varautuu yllätyshyökkäkseen. Julkisesti kerrotun mukaan jopa sellaiseen, jossa vihollinen jo hälytyksen tullen on ehtinyt tunkeutua varuskuntiin. Yöllinen äkkiherätys ja juoksu halleille kalustoa hakemaan on peruskauraa VYKS-varusmiehille. Ohjukset. ammukset ja muut räjähteet eivät tietysti voi olla rauhanaikana hallin takanurkassa, mutta voimme
olla varmoja, että tämäkin asia on suunniteltu. Kuinka, ei luonnollisesti kerrota.

 

[baikal]

Taisteluosastossa on tyypillisesti kolme moottoroitua jv-komppaniaa varustettuina PMB2(tai 3) vaunuilla sekä yksi ps-komppania (10 vaunua, T72B3 .. toki muitakin), epäsuoraorkesteri on 1-2kpl ps-haupitsi pattereita (6-12kpl: 2S1 tai 2S19) sekä kuusi raketinheitintä (BM-21, tai joskus 9A-52-4). Suoja- ja tukiosina on 1-2 it-patteria, 1-2 ps-torjuntakomppaniaa, Pioneeri-, viesti-, lääkintä- ja huoltojoukkueet. Taisteluosastolla on lennokki- ja elektroninen tiedustelukyky sekä epäsuoralla erittäin hyvä kantama. Kalustoa on siis miehekkäästi.

Onko tämä kokoonpano "nopealiikkeinen"....eli onko se räätälöity etenemään ennen kaikkea muuta?

 

[Aarne1]

Onko tämä kokoonpano "nopealiikkeinen"....eli onko se räätälöity etenemään ennen kaikkea muuta?

Uusimmassa Panssari-lehdssä on artikkeli venäläisestä taisteluosastosta. Lähteenä mm. jenkkitutkimukset niiden käytöstä Ukrainassa.